lauantai 26. joulukuuta 2020

Varallisuus kasvoi 78k euroa

Tämä on kahdeksas kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuoden 2020 aikana talletin osakesalkkuun (20 000 €) huomattavasti enemmän kuin keskimäärin (12 500 €). Osa näistä varoista tuli erityisesti viime vuodelta, jolloin keskeytin talletukset osakesalkkuuni useiden kuukausien ajaksi. Ihan hyvin ajoitettu. Silti käteisvarani kasvoivat vuonna 2020. Palkasta laitoin säästöjä osakkeiden lisäksi myös käteiseen ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tällä hetkellä säästötahti huitelee 2500 euron luokassa per kuukausi eli päänvaivaa rahojen sijoittamiseksi riittää. Osingot kasvattivat omaisuuttani edellisvuotta vähemmän, tämä oli historiallista.Koronan takia moni salkkuyhtiöni jätti osingot maksamatta.

Talletusten lisäys +20 000 €
Käteisen lisäys +6500 €
Osingot +5500 €
Arvon muutos  +22 000 €
Korkotulot +2000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +15 000 €

Varallisuuden kasvu noin 78 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2020
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2020 vs. 2019
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus, muut korkotulot)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle, arvonmuutoksia ei kirjata

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2020 varallisuuteni ylsi 519 000 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 480 000 euroa. Edellisvuonna varallisuuteni oli 440 000 euroa. Osakemarkkinoiden toivuttua voimakkaasti koronakriisistä varallisuuteni kasvu ylsi lähes samoihin lukemiin kuin viime vuonna. Vuonna 2019 varallisuuden kasvua tuki edellisvuoden tapaan osingot, lainanlyhennykset sekä tekemäni vaihtoehtoiset sijoitukset, joka sai uutta pääomaa sijoituksella kotimaiseen metsärahastoon.

Varallisuuteni kehitystä leimaavat seuraavat suunnat:. Lainat lyhenevät muutaman vuoden takaiseen nähden hitaasti, koska haluan pitää yllä pienen velkavivun. Voisin hyvin ottaa lisää velkaa, koska nykyinen saldoni on vain 162 000 euroa ja olen maksanut asuntosijoituksistani 40 %. Vaihtoehtoiset sijoitukset tulevat kasvamaan, koska kirjaan niihin amerikkalaiset spekulatiiviset sijoitukset, joita teen Degirossa pääsalkkuni ulkopuolella sekä Nordeaan perustamani salkun, jossa pyrin tekemään osinkosijoituksia eri strategialla kuin pääsalkussa: painotan infrastruktuuria, kiinteistöjä, rahoitusta, yhdyskuntapalveluja sekä muita monopolimaisessa asemassa olevia yhtiöitä. Ensimmäisen kanssa harjoittelen vielä ja jälkimmäistä olen kasvattanut melko voimakkaasti vuoden 2020 aikana.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 58 %, asunnot 23 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 16 % ja käteinen 3 %. Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta, asuntojen suhteelliset osuus laski. Kuten viime vuonna vaihtoehtoisten ja käteisen suhteellinen osuus kasvoi molemmilla yhden prosenttiyksikön verran. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 28 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 18 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja.

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 19. joulukuuta 2020

Vuoden 2020 TOP3 sijoitusvirhettä

Sijoittamisessa tapahtuu jatkuvasti sekä virheitä että onnistumisia. Tärkeintä on se, että virheitä sattuu vähemmän kuin onnistumisia tai ainakin niin että onnistumiset ovat kumulatiivisesti suurempia kuin epäonnistumiset. Lisäksi virheistä on tärkeä oppia, ettei niitä tule tehdyksi toistamiseen uudelleen. Pitkän aikavälin sijoittamisessa pienet virheet eivät ole kovinkaan vaarallisia, jos sijoittaja ostaa salkkuunsa laadukkaita yhtiöitä kohtuulliseen hintaan, aika ja osingot huolehtivat siitä, että tuotto-odotus on positiivinen. 

Kuten joka vuosi, myös vuoden 2020 aikana olen tehnyt lukuisia virheitä: ostin esimerkiksi Tallinkia helmikuussa ajatellessani, ettei koronavirus ole vakava uhka. Sijoittamisessa virheet eivät ole pelkästään väistämättömiä, mutta ne ovat osittain jälkiviisautta. Sijoituspäätökset tehdään siinä hetkessä ja parhaan mahdollisen tiedon ja näkemyksen varassa. Oma sijoitusstrategia, sijoituskriteerit ja -prosessi sekä karttunut kokemus ja taidot, ehkäisevät virheiden syntymistä. Kun virheitä sattuu, niitä voi käyttää edellä mainittujen elementtien hiomiseen. Mitkä virheet minulla on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

1

Seuraan markkinoita aktiivisesti päivittäin. Teknologiaosakkeiden rakettimainen nousu koronapohjilta oli jälkikäteen katsottuna trendi, joka olisi pitänyt tunnistaa ja josta olisi pitänyt pyrkiä hyötymään. Kuten kahden seuraavan virheen kohdalla, tässäkin tapauksessa on helppo olla jälkiviisas. Virheeni oli kuitenkin se, etten ajatellut riittävän laaja-alaisesti, mitkä yhtiöt voivat hyötyä muuttuneesta tilanteesta, en seurannut juuri lainkaan teknologiasektorin yhtiöitä ja kehitystä. Olisin voinut sijoittaa teknologiayhtiöihin spekulatiivisissa salkuissani, tinkimättä kasvavaan osinkotuloon tähtäävästä päästrategiastani.

Tästä virheestä viisastuneena, koetin edellisessä kirjoituksessa hahmottaa mitkä trendit voisivat tarjota ensi vuonna sijoittajalle tuottomahdollisuuksia. Seuraavaksi on vain tartuttava toimeen, kartoitettava ja tutkittava potentiaalisimmat sijoituskohteet. Teknologiayhtiöistä olen laatinut seurantalistan, perehdyn vähitellen yksittäisiin yhtiöihin ja luonnostelen sijoitusperiaatteita, joilla voin sektorin kehitykseen osallistua sijoittajana. Kehittyessäni sijoittajana olen alkanut enemmän katsomaan toimialan kehitystä osana sijoitusprosessia.

2

Keskellä koronaa myin muutamia heikkoina pitämiäni omistuksia: Nokiat, Rapalan ja Byggmaxin. Kun olin Rapalan kanssa odotellut vuodesta 2012 "brändiportfolion potentiaalin realisoitumista", olisi varmaankin kannattanut odotella 8 kuukautta pidempään.  Byggmaxin kohdalla toimin oman näkemykseni vastaisesti. Huhtikuun puolivälissä oli jo selviä merkkejä siitä, että ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja matkustamisesta säästyneet rahat kasvattivat kulutusta muilla osa-alueilla. Byggmax kuitenkin peruutti osingonmaksun maaliskuussa ja huhtikuussa luovuin osakkeista reilulla tappiolla, vaikka uskoin, että yhtiö olisi yksi koronakriisin hyötyjistä. Nyt osakekurssi on lähes kaksi kertaa myyntihintaani korkeammalla. Virheen opetus lienee se, että pitkän aikavälin sijoittajan on oltava kärsivällinen, katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja toimialan kehitykseen. 

3

Myin ja ostin melko laadukkaana pitämäni Etteplanin osakkeet vuoden 2020 aikana kahdesti. Tavoittelin ostoilla ja myynneillä pientä lisätuottoa, spekuloin että kurssi oli hetkellisesti karannut liian kalliiksi. Sille oli kuitenkin syynsä, sillä joulukuussa Etteplan antoi positiivisen tulosvaroituksen - kurssi nousi parikymmentä prosenttia viimeistä myyntihintaani ylemmäksi. Omistukseni Etteplanissa oli hyvin pieni, ainoastaan 100 kappaletta, joten euromääräinen vahinko ei ole suuri. Vahinko on kuitenkin siinä, etten noudattanut strategiaani ja pitänyt hyvästä yhtiöstä kiinni ja malttanut nauttia suhteellisen varmasta osinkotuotosta ja yhtiön hyvästä kehityksestä. Ostamalla ja myymällä osaketta putosin tästä kelkasta pois. Toistin virheen, jonka olen tehnyt usein aikaisemminkin. Spekulatiiviset toimet osakemarkkinoilla minun tulisi tyystin jättää minne ne kuuluvatkin, spekulatiiviseen salkkuun.

***
Vältä pahimmat sijoittamisen sudenkuopat. Lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 12. joulukuuta 2020

Ensi vuoden trendejä metsästämässä

Vuodesta 2020 tulee monella tapaa ikimuistoinen. Korona jättää muistijälkensä meihin kaikkiin sen läpikäyneisiin. Minulle vuosi on ollut erikoinen ei pelkästään koronan vuoksi ja tulenkin palaamaan eri tapahtumiin myöhemmissä kirjoituksissa. Tapahtumat osakemarkkinoilla ovat tehneet minuun vaikutuksen usealla tapaa. Vaikka olen aina vannonut jonkinlaisen arvo-, laatu- ja osinkosijoittamisen yhdistelmän nimiin, olen alkanut vihdoin vilkuilla sivuilleni. Olen käynyt aiempaa aktiivisemmin kauppaa osakkeilla kohtuullisin tuloksin ja alkanut lisääntyneen vapaa-ajan ansiosta perehtymään esimerkiksi eri trendeihin, teknologiaosakkeisiin ja kaupankäyntistrategioihin.

En ole kuitenkaan vaihtamassa tavoitettani. Päätavoitteeni on yhä luoda osinkotulot, joilla pystyn kattamaan elinkustannukseni. Sen saavuttaakseni aion edelleen noudattaa strategiaani ja sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ymmärrän ja jotka pystyvät kestävästi ja kasvavasti maksamaan osinkoa. Tällä strategialla olen viime vuosien aikana lahjakkaasti nukkunut ohitse useamman trendin, oli se sitten teknologiaosakkeet tai kannabisyhtiöt. Näistä ei ole löytynyt strategiaani istuvia arvopapereita. Olen kuitenkin pyhittänyt strategiaani sopimattomia sijoituksia varten kaksi pientä pottia varoja, joilla pyrin osinkojen sijasta tekemään tuottoa arvonnousulla.

Vuonna 2021 haluan olla paremmin hereillä eri trendeistä ja pyrkiä hyötymään niistä. Mitä trendejä ja mahdollisuuksia näen olevan käynnissä?
  • Kannabisyhtiöt: Tämä uusi sektori on kokenut jo muutaman rajun nousun ja sitä seuranneen laskun. Vielä ei kuitenkaan liene myöhäistä koittaa hyötyä tästä kasvavasta toimialasta. Voittajan pomiminen onkin haastavaa. Koska kurssiliikkeet ovat nopeita molempiin suuntiin, lienee osto- ja myyntitoimeksiantojen kanssa hyvä olla vikkelät sormet. Olen epäsuorasti mukana kannabisyhtiö Cronoksessa, johon tupakkayhtiö Altria teki sijoituksen vuonna 2018. Se sijoitus taitaa olla vieläkin tappiolla.
  • Energiayhtiöt: Öljyyn sidoksissa olevat yhtiöt on koronan ja sitä seuranneen kysynnän alenemisen seurauksena lyöty pohjamutiin. Sektoria toki ahdistaa lisäksi sähköautojen ja uusiutuvien energiamuotojen nopea yleistyminen. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että olemme öljystä vielä hyvin riippuvaisia 5-10 vuoden ajan. Uskon, että tulemme näkemään markkinoilla keskipitkällä aikavälillä vielä öljyn hinnan nousun, kun öljyn kysyntää nopeammin supistuva tarjonta ei ylläkään kysynnän tasolle. Olen sijoittanut öljy-yhtiöihin sijoittavaan rahastoon ja lisäksi minulla on useampi tappiollinen rivi ExxonMobilissa ja yksi Enbridgessä. Ehkäpä pääsen öljystä eroon ennen kuin meillä kaikilla on Tesla? 
  • Teknologiaosakkeet: Laadin vihdoin itselleni seurantalistan eri yhtiöistä ja olen alkanut perehtyä hieman myös yhtiöiden liiketoimintaan, toisin kuin todennäköisesti suuri osa niihin sijoittaneista. Olen hahmotellut hieman periaatteita, joita noudattaen voisin sijoittaa tälle kuumana käyvälle sektorille. Näin seurantalistaa voi paremmin kaventaa yhtiöihin, jotka sopivat tyyliini ja jotka voivat kestää paremmin vääjäämättömän kuplan puhkeamisen. Degirossa olevassa spekulatiivisessa salkussa olen tehnyt muutamia tunnustelevia sijoituksia, mutta niistä ehkäpä myöhemmin lisää. Vaikka teknologiaosakkeiden kurssinousu on ollut päätä huimaavaa, tulee moni yhtiö jatkamaan kasvua myös koronan jälkeen. Haluan olla tässä trendissä mukavasti mukana.
  • 3D-tulostus: En ole vielä sijoittanut yhteenkään sataprosenttisesti 3D-tulostukseen keskittyneeseen yhtiöön. Olen seurannut saksalaisen SLM Solutionsin (AM3D) kurssikehitystä pitkän aikaa. Se on kaksinkertaistunut koronapohjilta, mutta matkaa kaikkien aikojen kurssihuippuihin on vielä reilusti. Uskon, että 3D-tulostuksesta tulee ajuri teollisuusyhtiöiden erilaisille liiketoimintamalleille ja voi parantaa niiden toiminnan tehokkuutta. Esimerkiksi saksalainen KSB, yksi suurista sijoituksistani, soveltaa 3D-tulostusta varaosaliiketoimintaansa.
  • Venäjä: Venäjän osakemarkkinoiden suosio on vuosien saatossa kulkenut hylkytavarasta kuumimpaan hottiin. Omistan Nordeassa olevassa salkussani pienet erät Gazpromia ja Sberbankia. Nämä tukevat hyvin osinkotavoitettani, mutta olen onnistunut hyvin myös ostojen ajoittamisessa. Harkitsen tekeväni lisäksi rahastosijoituksen, jota voin kasvattaa ajallisesti hajauttaen. Tarkkailen myös spekulatiivisessa mielessä ostoa verkkokauppayhtiö Ozoniin. Venäjän osakemarkkinoiden tuottopotentiaali on hyvä, jos maan mahdollisuudet kääntyvät sijoittajien suosioon.
  • Afrikka: Valtava maansosa täynnä toteutumattomia mahdollisuuksia Voisiko Afrikan aika koittaa vuonna 2021? Afrikkaan sijoitan rahaston kautta ajallisesti hajauttaen. Minulla on kuitenkin kiikarissa muutama suora sijoitus Afrikassa toimiviin yhtiöihin. Niitä löytyy listattuna Lontoon pörssiin. Kurssinousua voi havitella myös sijoittamalla Nordnetin valikoimasta löytyvään Afrikka ETF:ään (XMKA).
Mitä muita trendejä näet ensi vuodelle?

***
Etkö kaipaa trendejä tai kurssivoittoja vaan tasaisen varmaa lisätulonlähdettä? Lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 28. marraskuuta 2020

Pientä kevennystä nouseviin kursseihin

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2020

Marraskuussa kevensin taas Kemira omistusta. Tein lisäyksen Kemiraan kuun alussa osakekurssin notkahdettua mielestäni liiaksi puolivuotisosingon jälkeen. Kuun lopussa myin 400 kappaleeseen kasvaneesta positiosta 300 kappaletta kolmessa erässä. Yhden erän myin liian aikaisin ja kaksi erää melko sopivasti reilusti yli 12 euron hintaan. Jätin sata kappaletta salkkuun siltä varalta, että kurssi jatkaa melko poikkeuksellisesti yli 13 euron. Alan ostamaan osakkeita takaisin 11,5 euron tienoilta. 

Muita salkkutapahtumia oli sijoitus kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeisiin sijoittavaan ETF:ään ja veivaus Etteplanilla, minkä järkevyyttä voi arvioida. Inderes nosti hieman toisen myynnin jälkeen yhtiön tavoitehinnan 11 euroon. Ostankin osakkeet taas takaisin alle kympillä, jos kurssi sinne notkahtaa. Kemiran ja Etteplanin myynnin myötä minulla on taas kassassa rahaa mahdollista korjausliikettä varten. Lisäksi myin myös spekulatiivisessa mielessä haalimani saksalaisen Corestaten osakkeet pienellä voitolla. Kassani ehtikin käydä jo velan puolella, vaikka olen tallettanut salkkuun ahkerasti uutta pääomaa.

Marraskuussa ostin lisää myös pumppu- ja venttiilivalmistaja KSB:n toisen osakesarjan osakkeita. Yksi osto osui lähes täydellisesti kurssipohjiin 175 euroon. Kohti marraskuun loppua kurssi on korjannut 215 euron tietämille. KSB julkaisi koronatilanteeseen nähden kohtuullisen osavuosikatsauksen, myynti laski -9 % mutta osakekurssi reagoi tulokseen viiden prosentin kurssinousulla. Poikkeuksellisen suuri ero yhtiön kahden eri osakesarjan välillä on hieman kaventunut. Positioni KSB:ssä on poikkeuksellisen suuri ja yltää nyt parissa eri salkussa yhteensä 60 kappaleeseen.

Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo nousi 289 000 euroon ja kuun lopussa salkun arvo kipusi jo yli 300 000 euron. Salkkuun olen tallettanut sen perustamisesta lähtien 160 000 euroa. Voimakas kurssinousu teki minusta puolimiljonäärin, kun mukaan lasketaan osakkeet, asunnot, käteinen ja vaihtoehtoiset sijoitukset. Tässä kohtaa vuotta ei osaa enää muuta toivoa kuin, että osakemarkkinat pitäisivät nykyiset asemansa niin vuodesta saataisiin melkoisen tapahtumarikas pörssivuosi.

***
Hanki askelmerkit matkalle puoleen miljoonaan. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 20. marraskuuta 2020

Menneisyyden haamuja: Nordnet, ETF ja Etteplan

Tein kahteen eri salkkuun merkinnän Nordnetin osakkeesta sen tullessa toista kertaa pörssiin. Merkitsin suuremman 200 kappaleen erän osinkosalkkuuni ja 100 kappaleen minimierän satelliittisalkkuuni. Ensimmäisessä aion katsoa kurssikulkua hieman pidempään ja jälkimmäisessä todennäköisesti myyn osakkeet muutaman ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana. En usko, että osakkeita riittää tuota määrää innokkaille sijoittajille kuumana käyvillä markkinoilla. Suhteutettuna Nordnetin ruotsalaiseen pääkilpailijaan Avanzaan ja arvostuslukuihin ylipäätään pidän Nordnetia kalliina. Avanzan taloudellinen suorituskyky on parempi ja sen arvostus on vain hieman Nordnetia kalliimpi. Arvostuksen ja matalan käteisposition vuoksi pidin merkintämäärät pienenä. Olin Nordnetin omistaja sen ensimmäisellä pörssitaipaleella vuosina 2012-2016, jona kaksinkertaistin rahani ja sain mukavan suuruiset osingot.

2

Finanssivalvonnan kiellettyä amerikkailaiset ETF:t vuonna 2018 en ole tarkastellut ETF:iä sijoituskohteena, enkä näin ollen tehnyt ainuttakaan ETF sijoitusta. Nyt tein kuitenkin silmäyksen Nordnetin ETF tarjontaan. Löysin sieltä kahteen tai kolmeen eri tarkoitusperään soveltuvan tuotteen nimeltä iShares EM Infrastructure UCITS ETF USD. ETF sijoittaa kehittyvien markkinoiden infrastruktuurisektorin osakkeisiin. ETF pitää sisällään muun muassa Thaimaan ja Meksikon lentokenttiä, korealaista sähköntuotantoa ja brasilialaista polttoaineen jakelua. ETF jakaa tuotto-osuutta noin 3 prosenttia marraskuun hinnalle. Historiallisesti katsottuna ETF on houkuttelevalla hintatasolla, kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeet eivät ole vielä palautuneet koronakriisistä.

3

Olen omistanut pienen erän Etteplania vuodesta 2019. Myin osakkeet 10,25 euron hintaan lokakuussa kohtuullisella voitolla. Ajattelin, että kurssi on kirinyt hieman liikaa. Osakekurssi kävi pian reilusti yli 11 euron. Twiittasin tuolloin Nicolas Darvaksen hyvän muistisäännön: "There's no reason to sell a rising stock". Etteplan kuitenkin laski sitten takaisin alle 10 euroon, jolloin ostin osakkeet takaisin. Eilen Etteplanin osake nousi taas 10,25 euroon ja myin osakkeet. Tänään kurssi huitelee jo 10,8 euron tasoilla ja on taas aika kerrata jakamaani oppia. Ei kannattaisi tehdä samoja virheitä toistuvasti. Yksi oppi olisi antaa voittojen juosta ja käyttää edes stop-loss toimeksiantoa. 

***
Haetko sinäkin suuntaa sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 13. marraskuuta 2020

Minusta tuli puolimiljonääri

Aina kuun puolivälissä kirjaan ylös salkkuni ja omaisuuteni kehityksen. Lokakuun päiväkirjamerkinnässä haaveilin puolen miljoonan euron rajapyykin ylittämisestä ja se toteutui vain pari viikkoa myöhemmin. Rokoterallin siivittämänä omaisuuteni arvo kohosi siis 502 000 euroon. Tähän lukuun summaan osakkeet, asunnot ostohintaan arvostettuna, vaihtoehtoiset sijoitukset hankintahintaan, käteisen ja luonnollisesti vähennän velat. Kokonaisvaralliuuteeni en laske hätärahastoa enkä perintönä saatuja rahoja, jotka pidän erillään omin neuvoin tehdyistä rahoista.

Vuoden 2020 aikana varallisuus on koronan ja osakkeiden hintakehityksen seurauksena kulkenut vuoristorataa. Helmikuussa varallisuuteni oli 470 000 euroa  ja kuukautta myöhemmin 390 000 euroa. Neljänsadantuhannen rajapyykki rikkoutui ensimmäisen kerran kuitenkin jo kesäkuussa 2019. Kolmensadantuhannen euron raja ylittyi maaliskuussa 2017. Sitä edeltävien satatonnisten kerryttämiseen kului kumpaiseenkin noin kaksi vuotta.


Omaisuudestani suurin osa on kiinni osakkeissa. Osakkeet edustavat noin 60 prosenttia, suorissa asuntosijoituksissa on noin 23 prosenttia ja erilaisissa vaihtoehtoisissa sijoituksissa (esimerkiksi kiinteistörahasto tai pikavippifirman osakkeet) 16 prosenttia. Käteistä on nytkin liikaa, koska minulla on tämän lukeman lisäksi hätärahasto. Käteinen kasvaa hitaasti muutamalla eri talletustilillä. Minulla olisi siis mahdollisuus seuraavaan suurempaan hankkeeseen. Edellisen puolikkaan sijoitusasunnon ostin vuonna 2017 ja velkaa minulla on ainoastaan 163 000 euroa. Velka lyhenee hitaasti, kaikki lainat ovat 25 vuoden maksuajalla.


Tänä vuonna olen vauhdittanut vaurastumista vuokraamalla omistusasuntoni, tehnyt keskimääräistä suuremman sijoituksen metsärahastoon ja toki kasvattanut osakesijoituksia. Nopeuttaakseni matkaa kohti miljoonaa minun tulisi ottaa lisää velkaa. Valtioiden raju velanotto ja koronatuet voivat nostaa inflaatiota, jolloin  hyvää velkaa ja reaaliomaisuutta kannattaisi olla reilummin. Samalla en ole valtavan innokas kasvattamaan riskiä, vaan taidan salaa tykätä varsin matalariskisestä strategiastani. Laitan edelleen lisää pääomaa osakkeisiin, mutta mielelläni löytäisin rahalle muitakin kohteita. Koronavuosi osoittaa, että omaisuuden arvo voi osakemarkkinoiden seurauksena heitellä satasellakin.

***
Kuinka sijoittaa ja vaurastua? Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 5. marraskuuta 2020

Osakekauppaa korona-aallon kohinassa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2020 

Perinteisesti talletan osinkosalkkuuni tuhat euroa kuukaudessa lisää pääomaa. Lokakuun lopussa siirsin ylimääräiset 4000 euroa pääomaa salkkuun eli yhteensä 5000 euroa. Osan pääomasta siirsin spekulatiiviseen satelliittisalkkuun, jossa ostin Fondiaa, Kemiraa ja Fortumia niiden osakekurssien laskettua voimakkaasti. Osinkosalkkuuni ostin lisää BASF:ia 48 euron hintaan ja saksalaisen kiinteistömanagerin Corestaten osakkeita. Jälkimmäinen on spekulatiivinen sijoitus, jota pyrin kampeamaan voitolle keskihintaa alentamalla, useimpien oppien vastaisesti. Kävin kauppaa osinkosalkussani myös Kemiralla, joka osingon irtoamisen jälkeen laski voimakkaasti.

Myin Etteplanit hieman liian aikaisin 10,25 euron hintaan, kurssi käväisi yli euron korkeammalla, mutta juuri ennen pientä korjausliikettä. Ostinkin osakkeet takaisin 9,5 euron hinnalla pari viikkoa myöhemmin. Kahdeksikolla alkavalla kurssilla voin lisätä omistustani. Vaihdoin myös omistamani, tickerin KSB, osakkeet toiseen osakesarjaan, KSB3. Tekemäni pika-analyysin jälkeen KSB3 osakesarja on jatkanut laskuaan ja KSB on hivenen noussut. Olenkin kasvattanut position KSB3:ssa suureksi ennen 12.11. julkaistavaa osavuosikatsausta. Yhtiön kilpailijoiden, esimerkiksi Pentairin ja Xylemin, osakekurssit ovat lähest ATH-lukemissa. KSB:n vahva asema teollisuussektorilla voi kuitenkin tarkoittaa kilpailijoita heikompia myyntilukuja.

Lokakuun puolivälin seurannassa, ennen massiivista lisäpääomaruisketta, salkkuni nousi absoluuttisesti mitattuna kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaansa 276 000 euroon. Helmikuussa salkun paperivoitto oli absoluuttisesti suurempi kuin lokakuussa. Kokonaisvarallisuuteni arvo nousi uudelle kymmentuhannelle lähes 489 000 euroon. Tällaisena vuonna kuin 2020 olisi mukava ylittää puolen miljoonan euron rajapyykki. Kymppitonnin lisä edellyttäisi kuitenkin voimakasta myötätuulta pörssissä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ja koronan toinen aalto tekevät pörssisäästä kuitenkin hyvin epävarman. 

***
Hae suunta ja mielenrauha sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 29. lokakuuta 2020

Miksi sijoitan teollisuusyhtiöihin?

Salkkuni koostuu suureksi osaksi teollisuusyhtiöistä, kuten Konecranes, MetsoOutotec tai Deere. Toki salkussani on myös kaupan alan yhtiöitä vaikkapa Kesko ja Wal-Mart sekä kulutustuoteyhtiöitä kuten Procter&Gamble tai Pepsi. Salkussani on joitakin teknologian kanssa kosketuksissa olevia yhtiöitä, kuten Tieto, Knowit ja Vincit. Ne ovat kuitenkin enemmän palveluyhtiöitä kuin omalla ohjelmistolla tai alustalla liiketoimintaa tekeviä yhtiöitä. Pohdin taas hiljattain, miksi en ole ollut mukana valtaisassa kurssinousussa, jonka teknologiaosakkeet ovat kokeneet keväästä lähtien?

Suurin syy siihen lienee se, etten juuri Microsoftia ja Googlea lukuunottamatta tunne näiden yhtiöiden tuotteita. Vaikka käytän Whatsappia, en käytä kaupallistettuja tuotteita Facebookia tai Instagramia. Oikeastaan en tuntenut montaakaan teknologiayhtiötä edes nimeltä ennen tätä vuotta. Vaikka momentum sijoittajat tai spekuloijat harvoin tuntevat yhtiöiden liiketoimintaa syvällisesti, olen pyrkinyt rajaamaan oman spekulointini ulkopuolelle yhtiöt, joita en tunne. Sen verran olen jo tutustunut yhtiöihin, että tunnen hehkutetuimpien teknologiayhtiöiden tickerit ja otsikkotasolla muutamien yhtiöiden liiketoimintaa. Olen laatinut seurantalistan. Ehkä ehdin mukaan seuraavaan ralliin?

Tunnen työni puolesta kuinka teollisuusyritykset toimivat. Ymmärrän niiden liiketoiminnan logiikan paljon paremmin kuin teknologiayhtiöiden. Olen nähnyt kuinka suuren laskun Konecranes lähettää teollisuusnosturin lakisääteisestä huoltokäynnistä. En ole varma onko tämä vielä auttanut minua menestymään sijoittajana, mutta ainakin se on tuonut mielenrauhaa. Sen lisäksi teollisuusyritykset sopivat sijoitusstrategiaani, jonka keskiössä ovat osingot. Käytännön havainnot, talous- ja sijoitusuutisten sekä osakemarkkinoiden seuranta tuottavat minulle sijoitusideoita sektoreilta, jotka tunnen. Teknologiayhtiöihin sijoittamisen keskiössä vaikuttaa olevan kurssinousu. Saadakseen tuottoa kurssinoususta on osakkeet osattava ostaa ja myydä oikealla hetkellä. En osaa sitä tällä hetkellä arvioida.

Arvosijoittaminen on toiminut viime vuosien aikana heikosti. Sen vuoksi en kuitenkaan aio hypätä mukaan momentum sijoittamiseen teknologiaosakkeisiin, missä on monia merkkejä ylikuumentumisesta. Toki näiden yhtiöiden liiketoiminta voi varmasti hyvin koronan keskellä ja digitalisaation kiihtyessä. Otsikon kysymys on samanlainen kuin keväällä esittämäni, miksi en myynyt osakkeitani? Omasta sijoitusstrategiasta kannattaa lähtökohtaisesti pitää kiinni, jos se tuottaa pitkällä aikavälillä tavoitteiden mukaisia tuloksia. Oma strategiani tuottaa tavoittelemiani kasvavia osinkotuloja. Omaa ajttelua on kuitenkin hyvä haastaa. Siksi aion tunnustella ja tutkia sijoittamista teknologiayhtiöihin. Olen useimmiten hidas suunnanmuutoksissa, se onkin yksi syy miksi en ole sijoittanut teknologiayhtiöihin.

***
Etsitkö suuntaa sijoituksiisi, lue Vaurastumisen välineet

sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Oman salkun rikkauksia tekevä mylly

Usein osakemarkkinoiden katsotaan olevan niin sanotusti tehokkaat eli ostajilla ja myyjillä on käytössään kaikki tieto ja arvopapereiden hinnat vastaavat niiden arvoa. Mitä pidempään olen sijoittamista harrastanut sitä vähemmän katson väittämän pitävän paikkansa. Tästä syystä olen lisännyt harrastuneisuuttani spekulatiivisemman sijoittamisen suuntaan. Salkkuni kulmakivi on edelleen osinkosijoittaminen, mutta pyrin vähitellen hyötymään aiempaa enemmän kurssiliikkeistä ja luomaan sijoitustuottoja myös arvonnousuun tukeutuen.

Yksi itselleni mieluinen strategia on hyötyä osakkeista, joiden hinta liikkuu tietyssä vaihteluvälissä, rangessa. Tällaisen yhtiön osakkeen hintaa yleensä tukee perusfundamentit, yhtiön liiketoiminta on vakaa ja se maksaa kohtuullista osinkoa. Sijoittajat eivät kuitenkaan syystä taikka toisesta pääse yhteisymmärrykseen osakkeen hinnasta, jolloin sen hinta alkaa liikkua vaihteluvälissä, jota aktiivinen sijoittaja voi hyödyntää. Vuosien varrella olen käynyt kauppaa aktiivesti useilla eri osakkeilla, kuten Konecranesilla, Ramirentilla ja Terveystalolla. Tänä päivänä keskitän spekulatiivista kaupankäyntiä kuitenkin enemmän osinkosalkkuni ulkopuolelle, erilliseen satelliittisalkkuun.

Yksi yhtiö ja osake, joka on vieraillut salkussani useaan otteeseen on Kemira. Ostin osaketta ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja myin position vuonna 2015. Tämän jälkeen Kemira on tehnyt pääasiassa melko lyhyitä piipahduksia salkkuuni. Olen pyrkinyt ostamaan osaketta 10-11 eurona välimaastossa ja myymään sen 11,5-12,5 euron välimaastossa. Maaliskuun lopussa koronakriisin keskellä onnistuin ajoituksessa ja ostin Kemiraa 8,77 euron hintaan. Olenkin ostanut osaketta yhteensä 16 kertaa ja myynyt 11 kertaa. Tyypillinen ostoerä on ollut 100 kappaletta. Osinkoja Kemira ei ole juurikaan salkkuuni kerryttänyt ja välillä useimmiten olen jäänyt pois kyydistä, kun kurssi on tilapäisesti kivunnut 13-14 euroon. Minkä verran sitten olen Kemiralla tehnyt rahaa?

Ostojen keskihinta: 10,66 €
Myyntien keskihinta: 11,64  €
Osinkoja yhteensä*: 265 €
Voittoa yhteensä*: 1163 €

*ennen veroja tai ennakonpidätystä

Tällä hetkellä minulla on salkussani Kemiraa 300 kappaletta. Lokakuun aikana myin kolmasosan 12 euron hintaan ja ostin saman verran takaisin 11,6 eurolla. Position suunnitelmana on kerätä puolivuotisosinko ja sen jälkeen arvioida tilannetta uudelleen. Todennäköisesti myyn kolmasosan tai kaksikolmasosaa, mikäli kurssi kipuaa uudelleen yli 12 euron. Jatkan siis osakkeen treidaamista vaihteluvälin yläosassa ja myyn alaosassa. En harmistu, jos positio jää salkkuuni hieman pidemmäksi aikaa, koska yhtiö maksaa kohtuullisen osingon. Kemira on salkussani ihmeellinen rikkauksia tekevä mylly.

***
Älä maksa sijoituskirjoista itseäsi kipeäksi, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 17. lokakuuta 2020

Sijoitusidea: Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

Saksalainen KSB on yksi maailman suurimmista pumppuvalmistajista. Sen tarjoomaan kuuluvat myös erilaiset venttiilit ja huoltopalvelut. KSB:n liikevaihto vuonna 2019 oli noin 2,4 miljardia euroa, josta 66 % tuli pumpuista. KSB:n EBIT oli vuonna 2019 113 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat muutamat tappiolliset projektit. Viimeisten vuosien aikana yhtiö on keskittynyt kannattavuuden parantamiseen ja tavoittelee 8 prosentin EBITiä vuoteen 2025 mennessä. KSB on vuoden 2020 aikana organisoitunut uudelleen tiukemmin eri markkinasegmenttien mukaisesti.

Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee Euroopasta, hieman yli viidennes Aasiasta ja loput pääasiassa Yhdysvalloista. KSB on erityisen vahva kaivos-, energia- ja kemiansegmenteissa, mutta toimii myös talotekniikassa ja kunnallisessa vesihuollossa. Pumput ja venttiilit ovat luonteeltaan kuluvia sekä kriittisiä niitä eri prosesseissa käyttäville yrityksille, julkisille laitoksille tai kiinteistöille. 

KSB:n johtoa voi pitää hyvin konservatiivisena. Sen vakavaraisuus on hyvä, omavaraisuusaste on lähes 40 prosenttia ja kassassa on rahaa lähes 300 miljoonaa euroa. Konservatiivisuus voi juontua yhtiön pitkistä perinteistä, sillä se on perustettu vuonna 1871. Konservatiivisuus saattaa näkyä myös siinä, ettei yhtiön liikevaihto ole merkittävästi kasvanut moniin vuosiin. KSB:n kohdalla ei siis voi puhua kasvuyhtiöstä, eikä edes laatuyhtiöstäkään. 

Yhtiötä kannattelevat enemmän tai vähemmän energiatehokkuuteen ja puhtaaseen veteen liittyvät megatrendit. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia KSB:lle ovat 3D-tulostus ja digitaalisten palvelujen sovittaminen pumppujen ja venttiilien päälle. Nämä trendit voivat vahvistaa sijoittajien kiinnostusta yhtiöön, jos se onnistuu parantamaan kannattavuuttaan ja kasvattamaan myyntiään.

KSB:llä on kaksi osakelajia. Tavallinen osake (ordinary share) tickerillä KSB ja etuosake (preference share) tickerillä KSB3. Ensimmäiselle yhtiö maksoi osinkoa vuodelta 2019 8,5 euroa ja jälkimmäiselle 8,76 euroa. KSB:n osingonmaksu on vaihdellut voimakkaasti vuosittain.  Kirjoitushetkellä $KSB:llä käydään kauppaa noin 250 euron hintaan ja $KSB3:lla noin 200 euron hintaan. Tyypillisesti osakekurssit ovat seuranneet tiivisti toisiaan, poiketen silloin tällöin toisistaan. Nyt ero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi.

Osakkeen vaihto on tyypillisesti matala, koska yhtiön perustajaan kytköksissä oleva yhtiö omistaa 84 % $KSB osakekannasta ja 20 % $KSB3 osakekannasta.

KSB = kynttilägraafi, KSB3 = punainen linjagraafi
5 vuoden aikajakso.

Sijoitin keväällä yhtiön $KSB osakesarjaan, kun kurssi vaikutti erittäin houkuttelevalta 230 euron tasolla. Osakkeet olisi kannattanut myydä 280-290 euron välimaastossa ja koittaa hyötyä voimakkaasta kurssiliikkeestä. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhtiön myynti laski 8 prosenttia ja tilauskertymä pieneni 15 prosenttia. Tulos heikkeni rajusti vertailukauden 45 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Odotan, että yhtiön myynti ja kannattavuus ovat lähteneet toipumaan jo toukokuusta lähtien, vaikka useampi yhtiön kohdemarkkinoista ei ole ainakaan sijoittajien suosiossa.

Kun osakesarja $KSB3 on jatkanut luisuaan alaspäin ja yhtiön myynti on mielestäni kärsinyt koronasta verrattain vähän, olen sittemmin hankkinut $KSB3 osakkeita kahteen eri salkkuun. Jos kurssi jatkaa yhä laskuaan, olen valmis tekemään vielä lisäyksiä. Mielummin kuitenkin teen yhden tai kaksi lisäystä nousevaan kurssiin. Teesini on, että historiallisesti katsottuna $KSB3 osakesarja on kuronut nousullaan umpeen hintaeron osakesarjojen välillä ja näin ollen katson todennäköisemmäksi, että KSB3 kurssi nousee lähitulevaisuudessa. Tämä operaatio on siis enemmän spekulaatiota kuin sijoittamista.

Vähäinen vapaassa kaupankäynnissä olevien osakkeiden määrä, matalat tunnusluvut viime vuoden lukuihin suhteutettuna, osakelajien poikkeava kurssikehitys, mahdollinen tuloskäänne ja muutamat sijoittajien kiinnostusta suuntaavat megatrendit, voivat saada kurssin lentoon keskipitkällä aikavälillä. Jos teesini osoittautuvat oikeaksi, myyn osan osakkeista lyhyellä- tai keskipitkällä aikavälillä. 

***
Hanki lisää ideoita sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 9. lokakuuta 2020

Viikon sijoittajasimulaatio

Palattuani viikon mittaiselta Lapin vaellukselta vietin vielä viikon verran kesälomaa kotosalla. Koska olen yhä kolmatta kertaa irtisanomisuhan alla, päätin pyhittää viikon pienelle simulaatiolle. Halusin kokeilla, miltä tuntuu viettää päivät kotona, ilman päivätyön asettamia raameja. Taloudellisesti voisin olla valmis, unelmissani haluaisin tehdä töitä itselleni, mutta kykenisinkö merkityksellisellä tavalla täyttämään päiväni? Taloudellisella riippumattomuudella, joka on tavoitteenani, tarkoitan riippumattomuutta palkkatyöstä - riippumattomuuden tulee olla ei vain taloudellista vaan myös henkistä.

Kokeilua varten laadin itselleni päiväohjelman ja rutiinin, jota koetin pääpiirteissään noudattaa. Pidemmässä kokeilussa olisin varmastikin onnistunut rutinoitumaan paremmin. Viikon mittaisessa kokeilussa päiväohjelmasta tuli enemmänkin suuntaa antava. Miltä hahmottelemani päiväohjelma näytti?

Päiväohjelma:
07:30 - Herätys
08:45 - Urheilu
10:15 - Työ
12:00 - Lounas
13:00 - Työ
15:00 - Lukeminen
16:00 - Vapaa ja illallinen
18:00 - Kävely tai itsensä kehittäminen
19:00 - Työ
20:00 - Vapaa
21:00 - Lihashuolto, TV, lukeminen, viihde
23:00 - Nukkumaan

Urheilu = kuntosali, juoksu
Työ = sijoittaminen, kirjoittaminen, yritystoiminta
Itsensä kehittäminen = kielet, äänikirjat, suunnittelu, taitojen opettelu
Vapaa = arkiaskareet, asioiden hoito, rentoutuminen

Jos en käy päivätyössä, haluan sovittaa rytmiäni muiden ihmisten elämänrytmiin. Minulle se sopii. Koetin herätä puoli kahdeksalta. Taisin antaa itselleni anteeksi useamman torkun, koska olin kuitenkin lomalla. Ennen yhdeksää suuntasin useimmiten kuntosalille ja työt aloitin kymmenen jälkeen, eurooppalaisten pörssien avautuessa. Aamun ensimmäisessä parin tunnin työrupeamassa keskityin Helsingin ja Tukholman pörsseihin, pitkäaikaisten sijoitusten hoitamiseen ja spekulatiivisen kaupankäynnin kehittämiseen. Käytännössä tämä piti sisällään markkinatapahtumien ja uutisten seurantaa, kirjanpitoa, sijoituskohteisiin perehtymistä ja toimeksiantojen tekoa.

Työn osa-alueella kaipaan vielä rutinoitumista, ettei työskentelystä tule sekalaista puuhastelua, jossa työn tulokset jäävät näkymättömiksi. Puolilta päivin suuntasin lounaalle johonkin kaupungin lounaspaikoista. Täydellä vatsalla jatkoin töitä pari tuntia, jonka jälkeen yleensä luin muutaman sivun kirjaa tai käytin ajan puskurina kesken jääneille asioille. Tämän jälkeen oli aika illalliselle, rentoutumiselle ja asioiden hoidolle. Illalla seitsemän aikaan pyrin vielä tekemään töitä amerikkalaisten pörssien aukioloaikana. Sen jälkeen olikin illanvieton aika, jonka tärkein osa oli lihashuolto eli venyttely ja keppijumppa.

Vaikka viikko on lyhyt aika, voinee sen perusteella vetää joitakin johtopäätöksiä. Tuntemukset viikon jälkeen olivat moninaisia. Aika ei minulla käynyt pitkäksi, vaan päivät kuluivat sukkelaan. Saan hyvin täytettyä päivät sijoittamiseen ja kirjoittamiseen liittyvillä aktiviteeteilla. Toki, hetkittäin ajatuksiin hiipi iänikuinen kysymys, onko tämä nyt todella sitä mitä haluaisin tehdä viikosta toiseen, onko osakekurssien tuijottamisella merkitystä ja saanko aktiivisella toiminnallani aikaiseksi tuloksia suhteessa ajankäyttöön. Luonnollisesti yksi yksityissijoittamisen varjopuolista on työyhteisön puute, välillä se toki tuntuu aurinkoiselta, mutta kontaktin vähäisyys voi nopeasti tuntua ikävältä. Työyhteisöä voi luonnollisesti rakentaa sosiaalisen median yhteisöissä, jotka ovatkin mukavasti vilkastuneet tämän vuoden aikana.

Päivät eivät suuresti poikenneet korona-ajan etätyöstä, kun katsotaan mitä päivän aikana teknisesti tapahtuu: suurimman osan ajasta kädet liikkuvat tietokoneen näppäimistöllä ja näkymä ruudulla sinkoilee. Pidän siitä, että voin aloittaa päivän urheilulla, energiaa riittää paremmin koko päivän ja esimerkiksi kuntosalilla on aamuisin huomattavasti vähemmän ihmisiä. Aikaa myös jää enemmän itseä kiinnostavien asioiden työstämiseen: kirjoittamiseen, lukemiseen tai äänikirjojen kuunteluun ja muihin harrastuksiin. Aikaa menee myös hukkaan asioiden liian syvälliseen työstämiseen, esimerkiksi monia mieleenkiintoisia markkinatapahtumia, esimerkiksi Konecranesin ja Cargotecin yhdistymistä, tulee seurattua päivän aikana turhan tiiviisti.

Viikon mittaisen kokeilun tuloksista  on vaikea todeta paljoa. Tein useita pitkän aikavälin sijoituksia ja joitakin onnistuneita spekulatiivisia sijoituksia. Toki arvioin huomattavasti suuremman määrän kohteita, jotka eivät edenneet toteutukseen saakka. Kehitin spekulatiivisen sijoittamisen prosesseja taas pienen sysäyksen eteenpäin. Tein myös laskelmia mahdollisesta asuntosijoituksesta, vaikka olen edelleen kielteisellä kannalla asuntosijoitusten suhteen. Kirjoitin loppuun ja julkaisin uraoppaan, joka oli ollut pidempään työn alla. Lisäksi hankin vihdoin kirjojen e-lukulaitteen, jota olen kaivannut erityisesti trading kirjallisuuden lukemista varten. Lopuksi, on muistutettava, että asioilla on taipumus täyttää niille osoitettu aika, ja siksi kokeiluviikostakin voi itsekriittinen yksilö löytää paljon parannettavaa.

perjantai 2. lokakuuta 2020

21 neuvoa uran alkuvaiheille

Miten saat urasi nousukiitoon?

Uran alkuvaiheessa työt harvoin vastaavat aivan sitä mitä korkeakoulussa on kuvitellut ja haaveillut. Työelämän alkuvaiheessa saa usein raivata tiensä näköalapaikoille excelin ensimmäisestä solusta. Tunnetko kaavat, joilla uran saa etenemään yhtä nopeasti kuin vlookup tekee monimutkaisen taulukkolaskennan?  

Haaveiletko haastavammista tehtävistä ja paremmasta palkasta?

Julkaisu sisältää kaksikymmentäyksi täysin lausein kirjoitettua neuvoa, ohjetta tai vinkkiä. Neuvoja konkretisoivat tai värittävät kirjoittajan omakohtaiset kokemukset ja esimerkit. Julkaisussa on kaikkiaan 26 sivua. Neuvoissa nostetaan esiin toiminta- ja ajatusmalleja, joilla erottaudut kollegoista, nostat oman tekemisesi uudelle tasolle ja menestyt suurten yritysten matriiseissa.

Neuvot on ammennettu yli vuosikymmenen mittaiselta työuralta, jolla olen työskennellyt tilauksenkäsittelijänä yhdessä maailman suurimmista yhtiöistä ja käväissyt suomalaisen pörssiyhtiön suurimman divisioonan johtoryhmässä sekä ollut kesät ja viikonloput rautakauppiaana ja alallaan maailman suurimman yhtiön pääkonttorilla liiketoiminnankehitystehtävissä sekä vastannut saman yhtiön Suomen myynnistä ja markkinoinnista.

Nopea urakehitys on omalla kohdallani merkinnyt tulojen nopeaa kasvua. Se on puolestaan luonut mahdollisuuden säästää ja sijoittaa voimakkaasti. Rahan lisäksi saan työskennellä tehtävässä, jonka tuloksilla on yhden ihmisen mittakaavassa suuri vaikutus Suomen pääsemisessä YK:n ilmastotavoitteisiin.

Uraopas voi auttaa sinutkin parempaan vauhtiin urallasi.

21 vinkkiä urallesi saat helposti luettavassa muodossa .pdf-tiedostona sähköpostiisi vain eurolla ja yhdeksälläkymmenellä sentillä. Lue vaikkapa linja-autossa matkalla töihin - lukemalla voit saada työsuhdeauton.

Verkkokauppaan tästä linkistä.

perjantai 25. syyskuuta 2020

Lapin rauhaa sijoittamiseen

Sijoituspäiväkirja 

Syyskuu 2020

Vietin syyskuussa viikon Lapissa. Ruskan värittämiä polkuja kävellen ajatukset ohjautuvat helposti pois niin töistä kuin sijoituksistakin. Mieli rentoutuu, kun kännykkä on pois päältä, se ei onneksi löydä verkkoa, ja päivittäiset toimet keskittyvät kilometrien taittamiseen, ruuan valmistukseen ja muuhun leirielämään. Olisi hyvä viettää Lapissa yksi viikko joka kuukausi. Palattuani modernien viestivälineiden ulottuville huomasin pienen korjausliikkeen tarttuneen pörssikursseihin. Toivotin sen tervetulleeksi pitkäaikaisia sijoituksia ajatellen, mutta muutama spekulatiivinen sijoitus oli sen sijaan kääntynyt liian suurelle pakkaselle jätettyäni positiot auki.

Ostin syyskuussa Kemiraa. Kuun alussa 11,3 euron hintaan ja kuun loppupuolella, istuessani kyydissä Lapista taikaisin etelään, tasan 11 eurolla. Kemira todennäköisesti maksaa puolet osingostaan ensi kuussa ja pidin mahdollisuutta kurssinousuun 12 euron tuntumaan melko todennäköisenä. Saatan jälleen luopua omistuksesta, jos näin käy, muutoin olen tyytyväinen Kemiran tarjoamaan näkymään vakaasta osinkotuotosta. Kemiran liiketoiminnot pystynevät tarjoamaan kohtuullista tuottoa yli epävaakamman ajanjakson.

Erehdyin tekemään, vaikkakin pienen 100 kappaleen, lisäyksen Wärtsilään 6,8 euron tasolla ennen kuin markkinat korjasivat syyskuun loppupuolella hieman alaspäin. Wärtsilä ei näytä selvinneen koronasta yhtä hyvin kuin moni muu konepaja. Sen energiantuotantoon ja meriliikenteeseen nojautuvat liiketoiminnat ovat kärsineet investointien jäädyttämisestä ja kansainvälisen kaupan hiipumisesta. Ajatuksenani on kuitenkin lisäillä omistusta Wärtsilään, jos näkymät yhtään paranevat. Wärtsilä ainakin vielä muisti omistajiaan kohtuullisella osingolla. 

Sijoitusstrategiani keskiössä on se, että yhtiöt tuottavat vuosittain satoa osinkoina kuten mustikat maukkaita marjoja. 

Syyskuun puolivälin seurannassa osinkosalkun arvo kohosi 265 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 476 000 euroon. Vuoden osinkotulot ylittivät 4000 euron, kun moni yritys on palauttanut osingonmaksunsa. Lienee kuitenkin väistämätöntä, että vuoden osinkokertymä jää huomattavasti viime vuotta pienemmäksi. Tuottoa haen salkkuuni edelleen ensisijaisesti osingoista, jatkan edelleen aktiivista osakepoimintaa ja kehitän spekulatiivisesta sijoittamisesta merkittävämpää lähdettä sijoitustuotoille.

***
Osta vauhtia vaurastumiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Analyysiä spekulatiivisista sijoituksistani

Jo vuonna 2015 jaoin osakesijoitukseni kahteen osaan eli kahteen eri salkkuun. Suurempi ja tärkeämpi osa on osinkosalkkuni, jonka kehityksestä pääasiassa raportoin tässä blogissa. Toinen salkkuni käsittää spekulatiiviset sijoitukset, joita Nordnetissa teen pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja satunnaisesti saksalaisiin yhtiöihin. Spekulatiivinen salkkuni on kirjoitushetkellä kooltaan 13 000 euroa eli noin 5 prosenttia Nordnetissa olevista sijoituksista. Olen ajoittanut siirtänyt spekulatiivisesta salkusta pääomaa osinkosijoituksiin ja välillä päinvastoin, olen myös kotiuttanut jonkin verran spekulatiivisissa sijoituksissa tekemiäni voittoja osinkosalkkuun.

Spekulatiivinen salkku on ollut sen perustamisesta lähtien melko vähällä huomiolla. Olen saanut puristettua salkun treidit kokonaisuutena joka vuosi voitolle, mutta salkun suhteellisella tuotolla en pääse rehvastelemaan. Tänä vuonna korona ja etätyöt ovat mahdollistaneet hieman tiiviimmän keskittymisen osakemarkkinoihin ja spekulatiiviseen kaupankäyntiin. Olenkin lisännyt aktiviteettitasoa ja pyrkinyt kehittämään spekulatiivista sijoittamista aiempaa systemaattisemmaksi. Kehittyäkseni osakespekuloijana  analysoin vuoden 2020 aikana tekemiäni kauppoja.

Spekulatiivisessa salkussa minulla ei ole tiukkaa sijoitusfilosofiaa. Sitä voisi kuitenkin luonnehtia esimerkiksi swing-treidaamiseksi. Pyrin spekuloimaan seuraamieni yhtiöiden osakkeilla, joilla näen olevan lyhyellä aikavälillä kurssinousupotentiaalia. Pyrin myös hyötymään jatkuvasta kurssiliikkeestä, kun monien yhtiöiden osakekurssit usein saahavat tietyssä vaihteluvälissä. Lisäksi olen osallistunut useampiin osakeanteihin, esimerkiksi Musti Groupin ja Bilotin anteihin. 

Tänä vuonna olen lukumääräisesti eniten treidannut saksalaisen Corestaten osakkeella, joka on liikkunut suurilla päiväliikkeillä melko selkeässä vaihteluvälissä. Olen käynyt kauppaa esimerkiksi myös ruotsalaisella Scandicilla, joka on heilahdellut voimakkaasti päivätasolla. En ole analyysissäni laskenut treidien keskimääräistä pitoaikaa, mutta arvioisin sen olevan parin viikon luokkaa. Muutamia treidejä olen tehnyt myös päivätasolla, onnistuen ostamaan esimerkiksi Oriolan osaketta 10 prosentin päivälaskussa ja myymään myöhemmin hivenen korkeampaan hintaan saman päivän aikana. 

Vuoden 2020 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä)

  • olen tehnyt 79 treidiä
  • joista 16 on ollut tappiollisia (20 %)
  • joista 63 on ollut voitollisia (80 %)
  • tappiolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet -71 euroa
  • voitolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet 47 euroa
  • osinkoja olen saanut noin 160 euroa verojen jälkeen
  • salkku on absoluuttisesti voitolla noin 1430 euroa verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen
Mitä voin oppia tästä tilastosta?
  • Tappiollisia kauppoja on itseasiassa liian vähän. Olen useasti jäänyt odottamaan hivenen liian pitkäksi aikaa kurssin kehittymistä odottamaani suuntaan.
  • Keskimääräinen tappioni on liian suuri. Katkaisen tappiot liian myöhään.
  • Osun treideissä usein oikeaan. En malta kuitenkaan juoksuttaa voittoja, vaan otan voiton kotiin usein liian aikaisin. Minun on otettava stop-loss toimeksiannot paremmin käyttöön suojatakseni voittoja, mutta mahdollistaakseni niiden juoksutuksen.
  • Jos pystyn ylläpitämään suhteettoman korkeaa onnistumisprosenttia, minun olisi järkevää kasvattaa yksittäisen treidin kokoa ja näin pienentää kaupankäyntikulujen aiheuttamaa
Kehitystä vaativat osa-alueet ovat jokaisen spekuloijan helmasyntejä. Kaikenkaikkiaan olenkin tyytyväinen spekulatiivisen sijoittamisen tuloksiin. Vuoden 2020 aikana ne ovat tuottaneet verojen jälkeen noin 160 euroa kuukaudessa. Se on hyvä lisätuotto ajatellen, että sijoitusstrategiani keskiössä on kasvavat osinkotulot ja päivätyöni ei mahdollista kovinkaan tiivistä markkinaseurantaa. Onnistuminen spekuloinnissa tai treidaamisessa mielestäni vaatii tiivistä läsnäoloa markkinoilla, jotta pääsee markkinan kanssa synkrooniin. Koronaromahduksessa myin suurimman osan spekulatiivisista positioista ja lähdin varsin ripeästi takaisin markkinoille tarttuen nouseviin osakkeisiin. Jos minulla ei ole ollut hyviä ideoita, olen melko kurinalaisesti pitänyt pääoman käteisessä.

Jo tovin aikaa ennen tätä analyysiä olen alkanut paremmin kirjaamaan ylös niin tavoitemyyntihinnan ja stop-loss tason jokaiselle treidille. Lisäksi kirjaan ylös mietteet niin ostosta kuin myynnistä. Näin voin tulevissa analyyseissä palata paremmin myös spekuloinnin psykologiaan. Tämän analyysin perusteella voisin kokeilla nykyistä suuremman position ottamista parhaimmiksi katsomissani ideoissa ja treideissä. Lisäksi minun on entisestään kiinnitettävä huomiota tappioiden rajaamiseen, jos treidi ei nopeasti kehity myönteisesti, kannattaa pääoma laittaa paremman idean perään. Koska spekulointini pääasiassa keskittyy ailahtelevan kurssiliikkeen hyödyntämiseen, haluan jatkossa pyrkiä poimimaan salkkuuni myös enemmän momentumia ja hyötyä pidempään jatkuvasta positiivisesta kurssiliikkeestä.

perjantai 4. syyskuuta 2020

5 vuotta tavoitteeseen

Julkaistessani ensimmäisen blogikirjoituksen vuonna 2013 olin asettanut itselleni tavoitteeksi olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2025. Nyt alkuperäiseen tavoitteeseen on viisi vuotta aikaa, vaikka itseasiassa kirjasin jo edellisvuoden tavoitteeksi julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. En kuitenkaan niin tehnyt, koska pidän vielä työstäni riittävästi ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi en lähtenyt toteuttamaan suunnitelmiani. Näiden lisäksi kuluneen vuoden aikana iski koronaepidemia, joka vaikuttaa niin reaalitalouteen kuin sijoitustuottoihin. Pohtiessani huhtikuussa 2019 taloudellista riippumattomuutta ja skenaariota, jossa asiat menevät mönkään, arvioin, että osinkotuloni pienenevät noin 30 prosentilla. Se skenaario on käymässä tänä vuonna toteen, onneksi ennen taloudellisen riippumattomuuden julistusta.

Koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana epäiltiin taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien haaveiden kaatuvan. Vaikka korona ja osinkokertymän pienentyminen ovat vaikuttaneet omiin ajatuksiini, näen silti olevani hyvissä asemissa matkalla kohti tavoitetta. Vaikka pörssikurssit ovat tänä vuonna menneet nopeasti alas ja lähes yhtä nopeasti ylös, olen jatkanut sijoitusstrategiani toteuttamista ostaen osakkeita joka kuukausi. Jokunen osto on mennyt lyhyellä aikavälillä katsottuna pieleen, moni on onnistunut keskinkertaisesti ja usean oston olen onnistunut tekemään oikein hyvään hankintahintaan. Se riittää pitkällä aikavälillä menestyvän salkun rakentamiseen. Osakesijoittamiseen kuuluu taka-askeleet ja niihin on varauduttava ja reagoitava.

Viime vuoteen nähden:

  • Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 50 000 eurolla noin 466 000 euroon.
  • Osakesalkun arvo on kohonnut noin 18 000 eurolla noin 257 000 euroon.
  • Suoraan asuntoihin sitoutunutta varallisuutta on 115 000 euroa (107 000 €).
  • Vaihtoehtoisia sijoituksia ja käteistä noin 94 000 euroa (70 000 €).
  • Absoluuttinen osinkotuotto yltää - - kuka tietää mihin. Arvaisin kertymäksi noin 5000 euroa.
  • Vuonna 2018 ja 2019 en laittanut alulle yhtään merkittävää vaurastumisen vauhtipyörää, vaan tein tasaisesti erilaisia pienempiä sijoituksia pääasiassa osakemarkkinoilla. Tänä vuonna laitoin omistusasunnon vuokralle ja sen myötä säästämisasteeni on parantunut. Tein myös pienen sijoituksen metsärahastoon pienentääkseni käteisen määrää salkussani ja etsiessäni vakaita kassavirtasijoituksia, mutta kirjoitushetkellä sijoituspäätös vaikuttaa virheelliseltä.

Useana vuonna perätysten varallisuuteni kasvu on asettunut noin 50 000 euroon. Kuten lyhyesti kommentoin Omavaraisuushaaste blogin kommenteissa, se johtunee pitkälti uusien asuntosijoitusten jäädyttämisestä ja vuokratulojen kirjaamisesta varallisuuslaskelman ulkopuolelle, suuresta käteispainosta, pörssin aaltoliikkeestä ja arvo-osakkeiden mollivoittoisuudesta. Oli syy mikä tahansa, on harmi, että kulmakerroin ei ole kiihtynyt. Toisaalta se lienee kassavirtaan tähtäävän sijoitusstrategian piirre. Absoluuttinen varallisuuden kasvu ei ole päätavoitteeni, vaan sijoitustuotot, kuten vuokra-, osinko- ja korkotulot, joilla voin joko kasvattaa omistuksiani tai käyttää ne elinkustannuksieni kattamiseen. Tästä vuodesta voi kuitenkn osingonleikkausten myötä tulla ensimmäinen vuosi jona osinkotuloni eivät kasva.

Vuodesta 2020 vaikuttaa tulevan jonkinlainen vedenjakajavuosi. Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, olen yhä irtisanomisuhan alla ja korona pitää useita omaisuusluokkia käymistilassa. Laaja hajautus eri omaisuuslajeihin, eri markkinoille laajasti hajautettu osakesalkku ja muutaman eri sijoitusstrategian hyödyntäminen pitävät ajatukseni tulevaisuudesta myönteisinä. Sijoitukset ovat 13 vuoden jälkeen siinä asennossa, että niistä voisi halutessaan alkaa vihdoin luomaan itselleen ammatin. Taidan kuitenkin olla melko hidas suunnanmuutoksissa.

***
Etkö tiedä mistä lähteä liikkeelle sijoittamisessa? Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Kaksi sijoitusta pienyhtiöihin elokuussa

Sijoituspäiväkirja 

Elokuu 2020

Ostin hyvin pienen 100 kappaleen erän lisää Fondiaa, joka laski elokuun aikana lähelle seitsemää euroa. Fondiaan liittyy useita kysymysmerkkejä aina johdon kyvykkyydestä sisäisiin haasteisiin. Kuten yleensä, maantieteellinen laajentuminen Baltiaan ja Ruotsiin voi osoittautua yhtiölle kalliimmaksi ja aikaavievemmäksi kuin yrityksen johto ja sijoittajat odottavat. Kuun loppupuolella vähävaihtoinen osake osake pomppasi päiväselti yli 8,5 euroon, mutta päätyi lopulta 8 euron alapuolelle. Vaikka Fondian liikevaihto hivenen laski vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, sijoittajat palkitsivat  yhtiötä parantuneesta kannattavuudesta. 

Ostin elokuussa myös ruotsalaista Christian Berneriä, joka on Pohjoismaissa toimiva teknisten tuotteiden jakelija. Valtaosa sen liikevaihdosta tulee Ruotsista. Tunsin yhtiön jo työni puolesta, mutta tutustuin yhtiöön sijoituskohteena tarkemmin vasta etsittyäni sijoituskriteerit täyttävää kohdetta Ruotsista. Vuosien ajan tasaisena pysynyt liikevaihtokehitys on kääntynyt parin viimeisen vuoden aikana kasvuun. Se on lisäksi tehnyt muutaman yritysoston vauhdittaakseen positiivista kehitystä.

Yhtiön liiketoimintamalli jakelijana on kevyt ja Christian Bernerin ROE onkin ollu yli 20 prosenttia jokaisena vuonna viimeisen viiden vuoden ajan, korkeimmillaan 43 % vuonna 2018. Jakelijaksi myös liiketulosprosentti on ollut kohtuullinen, viimeisen viiden vuoden ajan keskimäärin 6,5 prosenttia. Näin ollen Christian Berner on ollut myös hyvä osingonmaksaja. Kirjoitushetken osakekurssilla (22 SEK) laskettuna, yhtiö maksaa noin 2,7 prosentin osinkotuoton. Koronaepidemiaan vedoten yhtiö maksaa aiempaa pienemmän osingon viime vuoden hyvästä tuloksesta. Useiden teknisen alan tuotteiden valmistamiseen tai jakeluun keskittyviin yrityksiin sijoittavien ruotsalaisten yhtiöiden osakekurssit ovat ottaneet yli 100 % pompun koronapohjista, Christian Berner ei ole ainakaan vielä.

Elokuussa menin myymään heinäkuussa hankkimani Terveystalon osakkeet. Tein sen hieman liian aikaisin 9,5 euron tuntumassa. Osake kävi kyllä hakemassa vauhtia hieman alempaa, mutta jatkoi matkaansa pitkälle yli 10 euron. Taas jäi hieman tuottoja pöydälle, mutta tällä hetkellä pidän mieluusti käteistä tilillä ja kotiutan joidenkin yhtiöiden kohdalla kurssivoittoja hintaheiluntaa hyödyntäen. Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo kohosi 254 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo 463 000 euroon. Molemmat ovat kehittyneet myönteisesti viimeisen viiden kuukauden ajan aina maaliskuun seurannan romahduksesta lähtien.  

***
Terävöitä osakesijoittamistasi, lue Vaurastumisen välineet.

maanantai 24. elokuuta 2020

En aio hyväksyä ostotarjousta Nelesistä

Sain tänään kirjeen AlfaLavalilta koskien sen tekemää ostotarjousta Nelesistä. Neles on ollut mielenkiintoisella tavalla julkisuudessa listauduttuaan juuri pörssiin itsenäisenä yhtiönä. Ennen listautumista valtion omistusyhtiö Solidium myi suuren osuuden Valmetille, mutta vain muutamassa viikossa Nelesin hallitus ilmoitti hyväksyneensä ruotsalaisen teollisuusyhtiön AlfaLavalin tekemän ostotarjouksen. Käsittelin sitä heinäkuussa otsikolla Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt.

Sittemmin suomalainen Valmet on pistänyt ruotsalaisille kampoihin kasvattamalla omistusosuuttaan viidestätoista prosentista kahteenkymmeneen. Hankin itse Metson osakkeita vuoden alussa saadakseni enemmän Nelesin osakkeita ja ostin lisää Nelestä heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olen myös AlfaLavalin osakkeenomistaja ja kasvatin omistustani ennen uutista mahdollisesta yrityskaupasta. Vaikka olen sekä Nelesin että AlfaLavalin osakkeenomistaja, en aio hyväksyä Nelesistä tehtyä ostotarjousta.

AlfaLavalin maksama preemio on alle 33 prosenttia Nelesin heinäkuun alun osakekurssille laskettuna. Kuten useat julkisuudessa asiaa kommentoineet uskon itsekin, että Nelesissä on enemmän potentiaalia. Vaikka se toimii syklisellä toimialalla, Neles on melko selkeästi lupaava laatuyhtiö. Omistaisin mielelläni yhtiötä suoraan omana yhtiönä. Sillä, että en hyväksy Nelesistä tehtyä ostotarjousta, on tietenkin vain symbolinen merkitys. Valmetin lisätessä omistustaan ja monien suomalaisten osoittaessa mieltään, voi käydä niin, ettei AlfaLaval saa ostotarjouksen mukaista, kahden kolmasosan omistusosuutta.

Jos olet hyväksynyt ostotarjouksen, voit peruuttaa ostotarjouksen hyväksymisen 22.10 saakka.

***
Älä anna ruotsalaisten viedä yhtiöitämme, vahvista suomalaista omistuspohjaa ja vaurastu. Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 16. elokuuta 2020

150 000 euroa talletettu arvo-osuustilille

Neljä vuotta sitten kirjoitin säästäneeni satatuhatta euroa osakkeisiin. Nyt kirjanpitoni osoittaa, että olen tallettanut arvo-osuustililleni 150 000 euroa. Olen jo pidempään pyrkinyt tallettamaan kuukausittain tuhat euroa arvo-osuustililleni, jonka sijoitusstrategiassa painotan osinkoja. Vain muutamaa ensimmäistä vuotta lukuunottamatta rahaa on salkkuun karttunut noin 12 000 euroa vuodessa. 

2007: 1000 €
2008: 9000 €
2009: 5400 €
2010: 11 800 €
2011: 11 850 €
2012: 14 700 €
2013: 11 850 €
2014: 14 000 €
2015: 13 000 €
2016: 13 400 €
2017: 13 000 €
2018: 14 000 €
2019: 10 000 €
2020: 8000 € (8/2020)

Pidin noin puolen vuoden tauon talletuksista eli pääoman lisäyksestä salkkuuni elokuusta 2019 tämän vuoden alkupuolelle saakka kun katsoin, että osakemarkkinoilta oli vaikea löytää järkevää ostettavaa ja salkussani oli jo paljon joutilasta käteistä. Jälkiviisaana voi todeta, että tämä päätös oli kohtuullinen koronan runnellessa markkinaa. Päätöksen voisi luokitella hyväksi, jos olisin ehtinyt hyödyntämään alempia hintoja käteiskassallani. Näin en kuitenkaan osannut toimia. Nyt jatkankin sijoittamista strategiani mukaisesti kuukausittain, käteiset odottavat toistaiseksi talletustilillä vailla päämäärää.

Neljä vuotta sitten keskimääräinen kuukausittainen säästösummani oli 970 euroa. Nyt keskimääräinen säästösumma on 980 euroa kuukaudessa. Sijoitustaipaleen ensimmäisten vuosien paino alkaa pienentyä, vuoteen 2010 saakka olin vielä opiskelija. Vuosikymmenen työuran aikana palkkani on lähes kolminkertaistunut ja olen pitänyt kulutukseni aisoissa, nämä mahdollistavatkin korkean säästämisasteen. Kirjoitushetkellä laitan tonnin kuussa osakesalkkuuni, toinen tonni menee talletustilille ja joitain satasia muihin kohteisiin. 

Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo ylsi lähes 255 000 euroon. Sijoitusteni arvo on siis kasvanut 105 000 euroa. Osa tästä summasta on toki paperivoittoa eli verottaja ottaisi realisoimattomasta arvonnoususta kolmanneksen. Merkittävä osa arvon kasvusta on tullut osingoista, joita olen tähän päivään mennessä saanut lähes 40 000 euroa ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut kaikki osingot uudelleen. Näin salkkuni on jälleen ylittänyt neljännesmiljoonan rajapyykin. Se on satatuhatta enemmän kuin neljä vuotta sitten.

***
Lähde hitaasti tai nopeasti osakesijoittamaan. Lue Vaurastumisen välineet ja hanki vuosikymmenen etumatka.

maanantai 3. elokuuta 2020

Totuus säästämisasteestani

En ole koskaan pitänyt tarkkaa kirjaa kuluistani tai laatinut budjettia. Olen käyttänyt rahaa säästeliäästi, mutta en ole koskaan jättänyt olutta tilaamatta tai matkaa tekemättä rahan vuoksi. Teinkin vihdoin, sadepäivän ratoksi, katsauksen kuluihini yli kolmen vuoden ajalta. Olen maksanut jo pitkään kaikki päivittäiset menot Norwegianin luottokortilla, joten kirjasin ylös luottokorttilaskujen loppusummat. Vaikka en ole maksanut aivan kaikkea luottokortillani, noin 40 kuukauden mittainen aikasarja antaa melko tarkan käsityksen kulutasostani. Siihen sisältyy monta yllättävää kuluerää, matkaa ja sitäkin useampia kauppakäyntejä. Tarkastelun ulkopuolelle rajasin ulos esimerkiksi yhden yksiön remonttikulut

Tarkastelujakson keskimääräiset kuluni ovat olleet 890 euroa kuukaudessa. Koska vakuutukset olen maksanut laskulla, pyöristettäköön luku 900 euroon. Tähän päälle tulee luonnollisesti laskea asumiskulut, jotka ovat olleet, kilpailuetettuani asuntolainani ja maksettuani taloyhtiölainan, noin 500 euroa kuukaudessa. Näiden lisäksi olen ostanut palkanmaksun yhteydessä lounasseteleitä 10 tai 20 kappaletta kuukaudessa. Koska joka päivä on syötävä lounas, arvioitakoon se täysimääräisenä eli 150 eurona kuukaudessa.

Elinkustannukset     900 €
Asumiskulut            500 €
Lounas                    150 €
--------------------------------
Yhteensä                 1550 €

Mitä kuluja yllä olevista luvuista puuttuu? Minulla on työni puolesta puhelinetu. Jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin kustantamaan puhelimen ja puhelinliittymän itse. Yllä olevaan laskelma ei myöskään pidä sisällään kuntosalia, jossa käyn säännöllisesti. Olen käynyt työpaikan kuntosalilla tai kustantanut sen liikuntaseteleillä, joten jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin maksamaan kuntosalin omasta pussistani. Nämä kulut huomioiden kuukausittaiseksi kuluikseni muodostuisi noin 1600 euroa. Tämä olisi kustannustaso Suomessa nykyisellä elämäntyylillä, poisluettuna auto ja sillä liikkuminen, jota en koe välttämättä tarvitsevani. Aiemmin arvioin, että kustannukseni olisivat noin 1400-1500 euroa, jos muuttaisin pois Suomesta. Historiallinen kustannustaso ja arvio tulevasta ovat siis hyvin linjassa toistensa kanssa.

Millaiset kuluni ovat suhteessa tuloihini? Olen muutamaan kertaan paljastanut päässeeni iltapäivälehtien verotietoihin. Tuloni ovat olleet sillä tasolla vasta muutaman vuoden. Täysipäiväisen työnteon Suomessa aloitin noin 3300 euron kuukausipalkalla ja vuosikymmenessä tulot ovat vähitellen lähes kolminkertaistuneet. Rahapalkkani on noin 8000 euroa, jonka päälle verottaja laskee eri edut. Verojen jälkeen jäljelle jää noin 4000 euroa eli säästämisasteeni on ollut viimeisen parin vuoden ajan noin 60 %. Tämä laskelma ei ota huomioon loma- tai päivärahoja, joten todellisuudessa säästämisaste on hieman korkeampi. 

Pystynkin tällä hetkellä laittamaan sijoituksiin noin 2500 euroa kuukaudessa. Se on tilanne, josta olen hyvin kiitollinen. On kuitenkin kamala ongelma keksiä rahoille järkeviä sijoituskohteita. Lisäksi työnantajallani käydään jälleen läpi organisaation uudelleenjärjestelyjä, joten tilannetta ei koskaan voi pitää pysyvänä. Säästäminen ja sijoittaminen on erinomainen vakuutus: mielenrauha säilyy ja sijoittamisesta voi ehkäpä tehdä itselleen ammatin. Kuten twittersfäärissä ja blogosfäärissä on usein todettu, kuluja voi leikata vain tiettyyn rajaan asti ja vain tuloja tai sijoitustuottoja kasvattamalla vaurastuminen lopulta vauhdittuu.

***
Aloita matka kohti taloudellista riippumattomuutta, lue Vaurastumisen välineet.

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Kemira ulos ja Terveystalo sisään

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2020

Ostin lisää Neleksen osakkeita heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olin myös ostanut lisää Metson osakkeita jo tammikuussa saadakseni irtautumisessa enemmän Neleksen osakkeita. Molempia päätöksiä voi pitää jälkikäteen onnistuneina, kun AlfaLaval ilmoitti tehneensä Neleksestä ostotarjouksen. Harmi vain, että ostin Nelestä ainoastaan 150 kappaletta. Sinänsä olen kaupassa myös ostavana osapuolena, koska olen ollut AlfaLavalin omistaja vuodesta 2016 ja kasvatin omistusta toukokuussa. Olisin mielelläni omistanut Nelestä pitkään ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka yrityskauppa kehittyy Valmetin pyristellessä vastaan.

Palasin myös takaisin Terveystalon omistajaksi 8,7 euron tasolla. En päässyt osalliseksi osakkeen kurssinoususta huippulukemiin 12 euron kieppeille ostaessa ja myydessä osaketta vuoden alkupuolella kolmeen kertaan 7,5 ja 8,5 euron välimaastossa. Nyt kurssi liikkui jälleen reilusti alle yhdeksässä eurossa. Vaikka Terveystalonkin liiketoiminta on kärsinyt hieman odottamattomasti koronasta, uskon, että yhtiön liiketoiminta on perusvarmaa ja suhdannekestävää. Liiketoimintaa tukevat muutamat vahvat trendit kuten väestön ikääntyminen ja julkisen terveydenhuollon heikko taso korkeasta verokannasta huolimatta. Olen valmis lisäämään omistustani, jos kurssi jostain syystä laskee lähemmäksi kahdeksaa euroa.

Kuun lopussa myin Kemiran osakkeet 11,8 euron hintaan. Kemira on yleensä kärsinyt heikkenevästä dollarista ja osakemarkkinoilla yleisesti aletaan odottaa korjausliikettä. Olen jälleen valmis ostamaan Kemiran takaisin noin euroa alempana. Vaikka Kemira julkaisi ihan hyvän osavuosituloksen, pyrin aina välillä hyötymään osakkeiden hintaliikkeistä. En näe Kemiraa välttämättä pysyvänä osana salkkuani, koska kemianteollisuudesta minulla on salkussa BASF ja myös ExxonMobililla on merkkittävää kemian liiketoimintaa. 

Heinäkuussa yksikään kotimainen yhtiö ei tilittänyt osinkoa. Vuodesta 2020 onkin vaarassa tulla laiha osinkovuosi. Useat amerikkalaiset yhtiöt puolestaan tilittivät kvartaaliosingon. Esimerkiksi amerikkalainen Carrier maksoi ensimmäisen osinkonsa itsenäisenä yhtiönä. Sen osakekurssi on kehittynyt erittäin hyvin ostettuani Carrieria pian sen jälkeen, kun yhtiö irtaantui United Tecnologiesista. Salkun arvo jatkoi heinäkuussa nopeasti ylöspäin. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo ylsi 245 000 euroon ja kokonaisvarallisuus yli 450 000 euroon.

***
Kohta markkina voi tarjota taas ostopaikkoja. Lue Vaurastumisen välineet ja valmistaudu.

maanantai 20. heinäkuuta 2020

Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt?

Kun Neles listautui omaksi yhtiökseen irtaantuen Metsosta alkoi taloutta seuraaville näytelmä, jonka jatko-osia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Näytelmän henkilöitä ovat niin päähenkilö Neles, ensimmäinen kosija Valmet, kilpakosija ruotsalainen AlfaLaval kuin Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium. Emme tiedä varmuudella kuka näytelmän ohjaaja on, mutta vähintäänkin apulaisohjaaja lienee ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka oli Metson suuromistaja ja hallituksen jäsen.

Näytelmän alkupiste on hetki, jolloin Metso ja Outotec kertoivat fuusiosta ja kokonaisuudesta irrotettavasta Neleksen venttiililiiketoiminnasta. AlfaLaval, joka kertoi 13.7. solmineensa yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa ja maksavansa osakkeista noin 30 prosentin preemion, kertoi käynnistäneensä tuolloin yritysoston valmistelun. Suomalainen Valmet puolestaan hankki valtion sijoitusyhtiöltä Solidiumilta alle 15 prosentin omistusosuuden Neleksestä suojatakseen oman projektiliiketoimintansa kokonaistoimituksia. Valmet katsoo, että Neleksestä tehty ostotarjous on vihamielinen ja ettei Neleksen arvo ole tullut täyteen mittaansa lyhyeksi jääneen pörssitaipaleen aikana. Neleksen hallitus puolestaan suosittelee, että osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. 

Mielestäni mielenkiintoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta, on se, miksi Neleksen liiketoimintaa ei alunperin siirretty osaksi Valmetia, kun Metso ja Valmet jakaantuivat kahteen kokonaisuuteen? Samanlaista kysymystä pohdin viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2015, kun Valmet osti Metsolta sen automaatioliiketoiminnan. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Metson ja Valmetin erkaantuessa vääriä osia jäi Metson alle, ei pelkästään venttiililiiketoiminta. Kun Neles listatutui pörssiin varsin pienenä yhtiönä ja alhaisella arvostuksella, oli se helppo yritysostokohde. Ruotsin Kauppalehti uutisoi, että "Suomen teollisuus on meidän", eli ruotsalaisten.

Neleksen arvo muodostui ostotarjouksen myötä huomattavasti suuremmaksi Gardellille, joka sai myös huomattavan määrä yhtiön osakkeita jakaantumisessa. Hänen etunaan on maksimoida Metson osien summa, minkä hän ilmoitti tavoitteekseen jo vuosikausia sitten. Christer Gardell näyttää onnistuvan suunnitelmassaan. Suomalaisten veronmaksajien omistama Solidium puolestaan jatkaa näytelmässä kyseenalaisten suoritustensa sarjaa. Solidium myi 14,9 prosentin suuruisen potin Neleksen osakkeita Valmetille kahdeksalla eurolla. Tätä kirjoitettaessa Neles maksaa pörssissä 50 prosenttia enemmän, eli 12 euroa. Joku muu näkee siis Neleksen puolet arvokkaampana kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja hallinnoiva Solidium. Veronmaksajien onneksi tällä kertaa Solidiumilla on oikeus lisäkauppahintaan eri tilanteissa.

Ostin itse Metson osakkeita lisää viimeksi tammikuussa osittain siitä syystä, että saisin jakaantumisessa enemmän Nelestä salkkuuni. Ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 150 kappaletta lisää Nelestä kasvattaakseni positiota. Toukokuun lopussa kasvatin myös sijoitustani AlfaLavaliin, johon olin sijoittanut ensimmäisen kerran vuonna 2016. Myös AlfaLavalin osakekurssi on noussut tehtyäni lisäsijoituksen ja ostotarjouksen jälkeen. Olen siis sijoittanut sekä ostokohteeseen että ostavaaan yritykseen. Olin yllättänyt, että ostaksi ilmoittautui AlfaLaval. Näkisin mielelläni Neleksen omana yhtiönään, laadukkaita valmistavan teollisuuden yhtiöitä ei ole liiaksi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toki tuotto lyhyelle Neleksen sijoitukselle on hyvä, mutta näin yhtiössä hyvän potentiaalin kasvaa ja kasvattaa arvoa sijoittajille, siksi AlfaLavalin maksama 30 prosentin preemio on varsin vaatimaton.

***
Älä anna ruotsalaisten kaapata suomalaisia yhtiöitä. Aloita sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Onko vihdoin aika suunnata katse Afrikkaan?

Kun markkinat seuraavat Teslan, Googlen, Microsoftin ja Amazonin uusia kurssiennätyksiä, minä uskon edelleen järkähtämättömästi arvo- ja osinkosijoittamiseen. Monet markkinakommentaattorit enteilevät rotaatiota takaisin kasvuyhtiöistä arvo-osakkeisiin. Mitä korkeammalle tekno-osakkeet kiipeävät sitä alhaisemmiksi niiden tuotto-odotukset käyvät. Amerikkalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten yhtiöiden lisäksi olen kääntänyt katseeni Afrikkaan. Mantereeseen, jonka väestönkasvu on nopeaa, toimintaolosuhteet haastavat ja luonnonvarat suunnattomat.

Afrikasta on povattu sijoittajille pitkään uutta Aasiaa, mutta lupaukset ovat jääneet lunastamatta. Koronakriisin seurauksena sijoittajat ovat vetäneet markkinoilta pääomia ja osakekurssit ovat laskeneet entisestään, eivätkä ne ole palautuneet kehittyneiden markkinoiden tapaan. Sijoitusteesini perustuu siis mantereen osakemarkkinoiden historiallisen alhaiseen arvostustasoon, nopeaan väestönkasvuun ja kehitykseen sekä siihen odotukseen, että ulkomainen pääoma jonain päivänä palaa mantereen osakemarkkinoille.

Koska Afrikkaan on vaikea sijoittaa suoraan, olen lähtenyt sijoittamaan Afrikkaan helpoimmalla tapaa hyödyntäen kahta Nordnetin valikoimasta löytyvää rahastoa. Molempiin rahastoihin voi sijoittaa ilman välityspalkkiota ja kertasijoituksen suuruus voi olla viidestätoista eurosta ylöspäin. Koska tykkään painella nappeja, olen lähtenyt liikkeelle varovaisesti sijoittaen alkuun vain hyvin pienen summan suhteessa koko osakesalkkuuni. Tein kahteen rahastoon molempiin parinsadan euron alkusijoituksen ja aion lisätä molempiin parikymppiä viikossa. Näin en myöskään makuuta pääomaa liiaksi omaisuuserässä, jonka valoisa tulevaisuus on todennäköisesti vielä vuosien päässä.

Millaisilla rahastoilla voi sijoittaa Afrikkaan?

DWS Africa

Luxemburgilaisen DWS:n Afrikka rahasto sijoittaa koko Afrikan mantereelle, mutta rahaston fokus on maissa kuten Etelä-Afrikka, Ghana, Egypti ja Nigeria. Rahaston sijoituksista noin 35 prosenttia on Egyptissä. Rahaston hallinnointipalkkio on kahdesta rahastosta alhaisin, 1,75 prosenttia, ja sen hallinnoitavat varat ovat hieman yli 30 miljoonaa euroa.

Rahaston sijoituksista kolmannes on rahoitusalan yhtiöissä ja noin neljännes kuluttajatuoteyhtiöissä. Kirjoitushetkellä rahaston suurin sijoitus on egyptiläinen kiinteistöyhtiö Orascom Development. Suurimpiin sijoituksiin lukeutuvat myös esimerkiksi kenialainen teleyhtiö Safaricom ja marokkolainen vähittäiskauppayhtiö Label Vie.


DWS African 10 vuoden kehitys.


Tundra Frontier Africa Fund

Ruotsalaisen Tundra rahastoyhtiön Afrikka rahastolla ei ole kymmenen vuoden tuottohistoriaa, mutta sen arvo on noin puolet alempana kuin viisi vuotta sitten. Rahasto on perustettu vuonna 2013 ja sen hallinnoitavat varat on ainoastaan 3 miljoonaa euroa. Rahaston 2,5 prosentin hallinnointipalkkio on korkea. Sitä luonnollisesti selittää haasteellinen kohdemarkkina. Se on rajannut kohdemarkkinoidensa ulkopuolelle Etelä-Afrikan ja arabiankieliset maat paitsi Egyptin. Rahaston sijoituksista yli 40 prosenttia on Egyptissä ja 20 prosenttia Nigeriassa.

Rahaston sijoituksista puolet on rahoitusalan yhtiöissä ja lähes viidennes kuluttajatuoteyhtiöissä. Kirjoitushetkellä rahaston suurimpiin sijoituksiin lukeutuu esimerkiksi nigerialainen Zenith Bank, Ghanan Unilever ja egyptiläinen maitotuotteiden valmistaja Obour Land.

Tundra Frontier African 5 vuoden kehitys.

Vaikka molempien rahastojen sijoituksista huomattava osa on Egyptissä, kahden rahaston suurimmissa omistuksissa ei ole juurikaan päällekkäisyyksiä. DWS:n rahasto painottaa enemmän Afrikan pohjoisosaa kun taas Tundran rahasto keskittyy Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Eri mantereista Afrikkaan kohdistuu ehkäpä eniten erilaisia riskejä: valuuttariskit, poliittiset ja taloudelliset riskit ovat kaikki korkeat. Aion kuitenkin nyt nähdä Afrikassa enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia. Tavoitteenani on rakentaa molempiin rahastoihin parintonnin suuruinen positio noin vuoden aikajänteellä.  Vaikka minulla ei ole vielä exit-strategiaa, sijoituksella Afrikkaan haen voimakasta arvonnousua.

***
Ota sijoittamisen perusteet haltuun ennen Afrikkaa, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Salkku palautuu hitaasti

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2020

Tein kesäkuun osakeostot kuun alussa. Tein pienet lisäykset sekä Tikkurilaan että Oriolaan. Perusteet olivat yksinkertaiset mutta osittain spekulatiiviset. Molemmissa yhtiöissä on vihdoin näköpiirissä liiketoiminnan käänne parempaan. Pidän Oriolan liiketoimintaa hyvin riippumattomana suhdanteista, vaikka sen liiketoimintaympäristö erityisesti Ruotsin apteekkimarkkinoilla oli haastava. Tikkurila voisi puolestaan hyötyä lyhyellä aikavälillä liikkumisrajoituksista: ihmiset viettävät aikaa kotona ja mökeillä ja kunnostavat niitä. 

Tukholman pörssistä tein lisäyksen IT-konsulttiyhtiö Knowitiin, vaikka se ilmoitti keskeyttävänsä osingonmaksunsa vahvistaakseen taloudellista asemaansa. Olin ostanut Knowitia ensimmäisen kerran vuonna 2015 55 kruunulla. Nyt tein oston hieman yli 150 kruunun hintaan. Teesini Knowitin kohdalla on se, että koronavaikutukset yhtiöön ovat rajalliset, digitalisaation yleinen kasvu tukee liiketoiminnan myönteistä kehitystä ja yhtiön vahva taloudellinen kehitys kielii jonkinasteisesta kilpailuedusta. Uskon, että hyvän taloudellisen asemansa ansiosta Knowit palaa maksamaan osinkoa jo tämän vuoden aikana.

Aivan uutena ostoksena hankin salkkuuni ruotsalaisen Dustinin, joka myy IT-tarvikkeita pääasiassa pienille ja keskisuurille yrityksille. Dustin on ostanut useita yrityksiä rakentaakseen laitemyynnin ympärille myös palvelutarjontaa. Yritys on kuitenkin pääasiassa logistinen linkki satojen laitevalmistajien ja tuhansien yritysten välillä. Koronalla on selkeä vaikutus yhtiön liiketoimintaan, mutta se on selkeästi huomioitu myös Dustinin osakekurssissa. Swedbankin mukaan myynnin lasku oli odotettua pienempi heinäkuun alussa julkaistun osavuosituloksen perusteella.

Kuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo nousi noin 20 000 eurolla verrattuna toukokuuhun. Salkun arvo on yhä noin 40 000 euroa alempana kuin helmikuun huippulukema. Suurimmat syyt tähän lienee suuri paino suomalaisissa osakkeissa ja valmistavan teollisuuden yhtiöissä sekä osittain väärät ja liian nopeat panostukset keskellä maalis-huhtikuun koronalaskua. Omaisuuteni arvo palasi kurssinousun myötä hieman yli 430 000 euroon. Vuokrattuani omistusasuntoni omaisuuteni kasvaa jatkossa piirun aiempaa nopeammin.


***
Osta helppoa ja hyödyllistä kesälukemista. Hanki Vaurastumisen välineet.

tiistai 30. kesäkuuta 2020

Omistusasuntoni tuottaa nyt kassavirtaa

Ostin omistusasuntoni helmikuussa 2011 ja muutin asunnosta hiljattain pois vanhaan kotikaupunkiini. Entinen omistusasuntoni on pieni kaksio pääkaupunkiseudulla. Laitoin asunnon vuokralle toukokuussa. Välihuomiona todettakoon, että asunto meni vuokralle päivässä, kun taas Uudenmaan pienemmissä kaupungeissa sijaitsevien sijoitusasuntojen vuokrattavuus on ollut huomattavasti hitaampaa. Kassavirran osalta omistusasuntoni vuokrauksessa toteutuvat samat periaatteet kuin sijoitusasunnoissani: hyvä vuokra suhteessa hankintahintaan, pitkä laina-aika ja korkea omarahoitusosuus johtavat hyvään kassavirtaan.  

Kun henkilökohtaista taloutta käsittelevässä blogosfäärissä usein kiistellään siitä, voiko omistusasunnon laskea sijoitukseksi vai ei, riippuu se asunnosta ja omasta toiminnasta. Kun vielä asuin omistusasunnossani, vuokrasin asuntoa useasti kesälomieni aikana ja kerran vuodeksi asuessani ulkomailla. Nyt vuokrattuani asunnon toistaiseksi periaatteella, omistusasunto on viimeistään muuntautunut täysiveriseksi sijoitukseksi. 

Saan vuokraa asunnosta vesimaksu mukaanlukien 765 euroa ja vastike on hieman yli 180 euroa. Entiseen omistuasuntooni kohdistuva laina on sidottu vuoden euriboriin ja sen viitekorko on 0,4 %. Maksoin aikaisemmin asuntoon kohdistuvan julkisivulainan pois, joten rahoitusvastike ei rasita kassavirtaa. Vuokrasin asunnon osittain kalustettuna, joten kalusteista voi tehdä verovähennyksen. Tiukasti tulkittuna 60 euron verovähennys voi olla liian suuri, mutta tässä laskelmassa oletan sen menevän verotuksessa lävitse. Näin ollen asunnosta jää kassavirtaa kuukausittain yli 150 euroa.


Nyt minulla on vuokrattuna kolme ja puoli asuntoa. En kuitenkaan halua ostaa enempää sijoitusasuntoja, vaikka ne olisivatkin onnistuessaan oiva tapa kasvattaa omaisuutta nopeasti. Voi olla, että nyt koko maailman velkaantuessa kiihtyvää tahtia, kannattaisi omaakin velkavipua kasvattaa. Tätä asiaa onkin arvioitava jatkossa. Asuntoni tuottavat runsaasti rahaa kuukaudessa ja minulla olisi reilusti käteistä omarahoitusta varten. Näkisin mielelläni myös asuntomarkkinoilla otollisemman ostopaikan ennen panoksien lisäämistä.

Lue myös:

sunnuntai 14. kesäkuuta 2020

Poimintoja markkinoiden satumaailmasta

Aurinko paistaa ja helteet ovat taas saapuneet Suomeen. Ihmiset ovat lähteneet ulos, terasseilla rittää janoisia ja rannoilla auringonpalvojia. Minä mukaanlukien. Olen viimeisen viikon ajan keskittynyt tämän luonnonilmiön tuomiin mukavuuksiin ja jättänyt pohdinnat markkinoiden osalta vähnemmälle. Twitter onkin ollut oiva väline seurata markkinoita ja sen ilmiöitä pintapuolisen tehokkaasti.

Mielenkiintoisia ilmiöitä tai huomioita ovat olleet:
  • Viimeiaikainen nousu maaliskuun pohjilta on noudattanut vuoden 2009 kaavaa. Antti Saari
  • Saksan vienti laski huhtikuussa yli 30 prosenttia. Sami Pakarinen.
  • Amerikkalaisten säästämisaste nousi huhtikuussa yli 30 prosenttiin. Jeroen Blokland.
  • Nyt nähty nousuralli on historian vahvin. Jukka Lepikkö.
  • Erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa, yksityissijoittajat ovat avanneet valtavan määrän uusia arvo-osuustilejä. Useita lähteitä, esimerkiksi Jesse Felder.
  • Konkurssikypsien yritysten, kuten Herz ja Valaris, osakekurssit nousevat voimakkaasti ja Herz näyttää jopa saavan markkinoilta lisää rahaa pysyäkseen hengissä.
  • Yhdysvalloissa high yield lainojen takaisinmaksujen laiminlyönnit kasvavat nopeasti. Niiden uskotaan nousevan 14 prosenttiin kesäkuun loppuun mennessä. Lisa Abramowicz. Defaultit ovat historiallisen korkealla tasolla. Holger Zschaepitz.
  • Intiassa ja Yhdysvalloissa koronavirus leviää yhä. Erityisesti Intiassa tilanne vaikuttaa todella huolestuttavalta ja Yhdysvalloissa mellakat voivat aiheuttaa hyvinkin toisen aallon.
  • Jokainen valtio pumppaa valtavan määrän uutta rahaa markkinoille elvyttäessään koronan rikkomia talouksiaan. Scott Grannis. Ihmiset on saatava nopeasti takaisin töihin. Korot on nyt painettu jokapuolella ennätys alhaalle.
Tässä vain muutama puoliksi satunnainen poiminta omasta kuplastani. Mitä näistä uutisista pitäisi sitten ajatella? Jälleen kerran lienee syytä pysyä omassa sijoitusstrategiassa. Toisaalta uskon, että on tärkeää olla merkittävän kokoinen käteiskassa, jos yllä esimerkein kuvattu ristiriitaisuus purkautuu kurssilaskuna. Kolmanneksi, koetan itse myydä muutamia sijoituksia ostaakseni ne myöhemmin hieman edullisemmin takaisin. Uskon edelleen, että tätä nousua seuraa jyrkkä lasku. Markkinoilla on myyntipainetta. Näimme sellaisesta merkin viime viikolla, kun Yhdysvalloissa tultiin kuutisen prosenttia alaspäin yhden päivän aikana. 

Mielestäni markkina vaikuttaa siltä, että rahat otetaan nyt piensijoittajilta pois. Ammattilaiset pääsevät myymään ainakin osan huonoista omistuksistaan ahneille piensijoittajille, jotka ovat pumpanneet kurssit ylös. Talouden vetovoima on hiipunut, kysyntä on romahtanut useilla sektoreilla, mikä tulee näkymään yritysten vasta tulevissa tulosjulkistuksissa. Irtisanomisia ja lomautuksia on tehty valtava määrä, eikä rekrytointeja uskalleta tehdä. Korkealla liitäville osakekursseille ei ole muuta perustetta kuin se, että ei ole muuta parempaa sijoituskohdetta. Aivan äärimmäisessaä tapauksessa korona on tapahtuma, joka laittaa liikkeelle varallisuuden uudelleenjaon, jossa rikkaille keskittyneet pääomat kuihtuvat ja tasoittavat varallisuuseroja. Tämänhetkisessä tilanteessa ja kehityksessä varallisuus todennäköisesti jatkaa kiihtyvää keskittymistään, kun velka auttaa velanottokykyisiä vaurastumaan ja työttömyys on lähinnä kohdistunut palkka-asteikon alaosan ihmisiin.

Ottakaa rauhallisesti ja koettakaa olla nokkelia.