perjantai 29. toukokuuta 2020

Irtisanomisuhan alla kolmatta kertaa

Olen tehnyt urani alussa paljon ja liikaa töitä. Olen ollut onnekas ja etuoikeutettu työelämässä. Olen myös ollut urani aikana kolmesti irtisanomisuhan alla. Ehkäpä nyt viimeistä kertaa. 

1

Puolikymmentä vuotta sitten, kun aloitin vanhan työnantajan palveluksessa uudessa tehtävässä ulkomailla, jouduin ensimmäisen kerran murehtimaan työpestin loppumisesta. Vain kuukausi muuton jälkeen työnantajani ilmoitti tulevista irtisanomisista. Ulkomailla, missä suuri osa elämää kulkee työn ympärillä tämä oli hyvin hämmentävä tilanne. Yhtäkkiä lähes kaikki oli vaakalaudalla. Mietin jopa maksaisiko työnantaja kyydin maitojunalla takaisin kotimaahan, jos olisin irtisanottavien listalla.

Jos irtisanottavien murhetta ei oteta huomioon, oli mielenkiintoista havainnoida kuinka organisaatio lamaantuu pitkäksi aikaa. Samalla monen työntekijän motivaatio vähenee huomattavasti ja henkilöt, jotka ovat olleet tyytymättömiä työhönsä alkavat etsiä uutta työpaikkaa. Parhaimmat työntekijät poistuvat usein ensimmäisenä, kun irtisanomisaikaista uutisoidaan. Vaikka pörssi usein palkitseekin irtisanomisista tiedottavaa yhtiötä kurssinousulla, pitkän aikavälin sijoittajan kannalta voi olla tärkeä tiedostaa kuinka vahingollisia irtisanomiset voivat olla yhtiölle, sen kulttuurille ja suorituskyvylle.

Myös oma motivaationi romahti ensimmäisten irtisanomisuutisten jälkeen. Koska silloisessa asuinmaassani työmarkkinat olivat Suomea moninkertaisesti joustavammat, muutaman viikon päästä irtisanottavien nimet lueteltiin auditoriossa koko konttorin väelle. Avokonttorissa, omalta istuinpaikaltani katsottuna, niin takaa, edestä kuin sivulta sai kollega pakata henkilökohtaiset tavaransa. Se päivä oli todella vaikea, toimistorakennuksen suuret ikkunat olisivat voineet huurtua toimiston kylmästä tunnelmasta.

Ryhdyin hiljalleen etsimään uusia töitä. Tehtyjen irtisanomisten ja organisaatiomuutosten vuoksi tehtäväni vaihtuivat, vaikka olin juuri aloittanut uudessa tehtävässä. Paikallisten työmarkkinoiden ja ajattelun joustavuudesta osoitus oli se, että yksi irtisanotuista työntekijöistä palasi vanhaan työhönsä vain muutaman kuukauden jälkeen, vaikka oli jo ehtinyt aloittamaan toisessa työssä muualla. Minä jatkoin uudessa tehtävässä, mutta hakeuduin pian muualle.

2

Vaihdoinkin vuoden ulkomaan työnjakson jälkeen työnantajaa. Eipä aikaakaan, kun olin aloittanut uudessa yrityksessä ja työssä, ilmoitettiin laajasta organisaatiomuutoksesta. Koska olin vasta aloittanut ja heikosti työkykyinen samanaikaisesti tapahtuneiden henkilökohtaisen elämän muutosten vuoksi, koin olevani taas irtisanomisuhan alla. Toista kertaa saman vuoden aikana. 

Omaksi onnekseni havaitsin pian, etten kuitenkaan ollut välittömän irtisanomisuhan alla. Sen sijaan yksi saksalaisista alaisistani oli joutunut erään johtajan silmätikuksi täysin syyttä. Jouduinkin käyttämään kaiken vaikutusvaltani vakuuttaakseni irtisanomislistoja laativat henkilöt, että tämä työntekijä tulisi ehdottomasti jatkaa yrityksessä eikä häntä tulisi missään nimessä irtisanoa. Olin itse saanut tiimini jäsenestä nopeasti hyvän ensivaikutelman, hän oli ahkera, oma-aloitteinen ja tunsi oman vastuualueensa. Kerran hän oli lähtenyt työstä ennen kello neljää ajaakseen kolme tuntia toisella paikkakunnalla sijaitsevalle tehtaalle. Johtaja oli nähnyt hänen poistuvan työpaikalta ennen kello neljää ja oli näin luonut väärän vaikutelman itsestään. Saksalainen johtamistaito ja -tavat ovatkin oman kirjoituksensa arvoisia.

Kun organisaatiouudistus oli toteutettu, sain esimieheksi saksalaisen. Tiimini jäsentä kohdannut epäoikeudenmukaisuus kuvotti minua. Työtehtäväni sisälsivät paljon politikointia - olen enemmän suoran toiminnan mies. Vastuualueeni asiat eivät olleet niin mielenkiintoisia kuin toivoin. Kun tilaisuus tuli, palasinkin paljoa empimättä takaisin vanhaan tehtävään edellisen työnantajan palvelukseen.

3

Nyt pari vuotta myöhemmin siirryin juuri uusiin lähtökuoppiin muutettuani takaisin vanhaan kotikaupunkiin. Yksi syy muuton taustalla oli se, että työnantajani käynnisti YT-neuvottelut. Tällä kertaa suurimmat muutokset tulevat kohdistumaan liiketoiminta-alueeseen, josta olen vastuussa. Aiotuista muutoksista tihkuneita tietoja pohdittuani, en usko, että tulen jatkamaan työssä pitkään muutoksien jälkeen. 

Muutokset vievät toimintaa kehnompaan suuntaan ja kaventavat vastuualuettani. En ole välttämättä yhtä mieltä johdon kanssa organisaation toimivuudesta. Tämä avaa minulle tilaisuuden. Jos työntekijälle ehdotetaan YT-neuvottelujen seurauksena uutta tehtävää ja työntekijä ei sitä suostu ottamaan vastaan, katsotaan se irtisanomiseksi. Näin ollen minulla on vihdoin mahdollisuus päästä työstä irti ilman, että joudun itse irtisanoutumaan.

Uuden organisaation suunnittelussa kuluu toivottavasti vielä muutama kuukausi. Se antaa minulle aikaa ajatella, nautttia kesästä, uudesta kotikaupungista ja antaa koronan mennä ohitse.  Merkittävien asioiden ollessa kyseessä muutan mieltäni usein hitaasti ja tarvitsen aikaa merkittävien päätösten tekemiseen, kun kyse on henkilökohtaisesta elämästä. Työssä teen päätöksiä ripeästi. Aion olla tiukka neuvottelija, jos minulle tarjotaan uusia tehtäviä. Sitoutumiseni uuteen organisaatioon voi olla myös ostettavissa.

*

Yritykset eivät ole uskollisia työntekijöilleen. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja olla vastuullinen toimija eri sidosryhmille. Olen aina koettanut laskea mahdollisimman vähän pysyvän työpaikan varaan. Kaikissa kolmessa tilanteessa mieltäni onkin rauhoittanut säästöni ja sijoitukseni. Niiden avulla olisin selvinnyt pitkään ilman työtä. Nyt kolmannella kerralla olen tilanteessa, jossa säästöni ja sijoitukseni tarjoavat vaihtoehdon työnteolle. Voin sanoa työnantajalle, etten halua ottaa tämän ehdottamaa tehtävää vastaan. Minulla on vaihtoehto. Next best alternative.

***
Rakenna osakesalkku hyvän sään aikana irtisanomisen suojaksi! Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 22. toukokuuta 2020

Onneksi en myynyt kaikkia osakkeitani

Maaliskuun puolivälissä julkaisin kirjoituksen otsikolla Miksi en myynyt kaikkia osakkeitani? Jälkikäteen katsottuna silloin olisi kannattanut ostaa paljon osakkeita. Tänään tiedämme, että osakemarkkinat lähtivät hurjaan korjausliikkeeseen ylöspäin pian edellä mainitun kirjoituksen julkaisun jälkeen. Jos olisin myynyt kaikki osakkeeni hyvän sään aikana, ennen koronakriisin eskaloitumista, minulla toki olisi todennäköisesti enemmän käteistä kuin salkkuni arvo on tällä hetkellä. Koska markkinoiden alamäki oli raju ja nopea, en olisi kuitenkaan onnistunut ostamaan osakkeita yhtä nopeasti takaisin. En edes ehtinyt merkittävästi kasvattamaan omistuksiani käteiskassastani. Nyt osakkeiden hinnat ovat jälleen reilusti tavoiteostohintojeni yläpuolella. Koska en myynyt osakkeitani, saan omistajan palkan, osingot.

Kurssiliikkeiden suuntaa on vaikea ennakoida ja ajoittaminen on erittäin vaikea taiteenlaji. Tämä ja aiempi kirjoitukseni osoittavat, että tavallisen osakesijoittajan on järkevintä ostaa hyviä yhtiöitä ja keskittyä tuotonetsinnässä osinkoihin. Vaikka osinkopotti tulee tänä vuonna kokonaisuudessaan laskemaan, alkuvuoden aikana olen saanut osinkoja yli 2000 euroa verojen jälkeen. Markkinoiden liikkeet ovat usein niin nopeita, ettei päivätyötä tekevä ehdi reagoimaan merkittävällä tavalla hintamuutoksiin. Lisäksi psykologialla on usein lamauttava vaikutus, kun kurssit laskevat on vaikea uskaltaa tehdä huomattavia ostoja. Sama luonnollisesti tapahtuu kurssihuipulla käänteisesti.  

Olisi kohtalon ivaa, jos nyt, kun julkaisen kirjoituksen yllä mainitulla otsikolla, alkaisi vastaliike alaspäin. Sitäkään emme voi tietää varmuudella, vaikka edelleen uskon, että näemme vielä rajun liikkeen osakkeiden hinnoissa kohti kaakkoa. Toiseen alamäkeen olen valmiimpi. Minulla on edelleen runsaasti käteistä, suunnitelma paikoillaan ja lista osakkeita, joita haluan hankkia salkkuuni tai ostaa lisää. Osakkeiden hintainflaation puolesta voi puhua se, ettei markkinoilla vieläkään ole parempia sijoituskohteita. Siksi aion itsekin tehdä ostoja, vaikkei kurssit merkittävästi laskisikaan. En siis lyö suuresti vetoa kumpaankaan suuntaan. Käteiskassalla olen varautunut kurssilaskuun ja osakesalkulla sekä jatkuvilla ostoilla lyön vetoa sen puolesta, että hyvät yhtiöt maksavat osinkoa myös tulevaisuudessa.

Salkkuni ei ole palautunut aivan yhtä hyvässä tahdissa kuin markkina keskimäärin. Alkuvuoden aikana tein useita huonoja sijoituspäätöksiä, vaikka tein monta hyvääkin. Yksi virhe oli tankata syklisiä osakkeita liian aikaisin, onnistumisena voidaan pitää useita pieniä lisäyksiä lähes kurssipohjissa. Degirossa ja Nordeassa olen tehnyt lukumääräisesti monia onnistuneita sijoituksia, valitettavasti ostot ovat olleet pikkiriikkisiä. Satelliittisalkussani, jossa spekuloin osakkeiden hintamuutoksilla, olen hyvin koronaa edeltäneellä tasolla. Nyt fokuksenani on jatkaa suunnitelmani mukaisesti: tehdä sijoituspäätöksiä parhaani mukaan, etsien hyviä yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista ja mielellään kasvavaa osinkoa. Tässä tilanteessa helmet erottuvat helposti. Tärkeintä on tutkia ja tehdä päätöksiä.

***
Haluatko aloittaa osakesijoittamisen tai teroittaa käsitystäsi osakemarkkinoista? Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Uusiin lähtökuoppiin

Tavoitteenani oli julistautua vuoden 2019 aikana taloudellisesti riippumattomaksi. Laskelmieni mukaan olisin niin voinut tehdä. Pääomatuloni olisivat riittäneet yksinkertaiseen elämään edullisemman kustannustason maissa ilman vakituista päivätyötä. Henkilökohtaisessa elämässäni oli kuitenkin meneillään jotakin sellaista, etten halunnut jättää päivätyötäni. Halusin nähdä, voisinko minäkin elää kuten valtaosa suomalaisista ja pohtia olisiko hahmottelemani elämä ilman palkkatyötä jotakin mitä todella haluan.

Kuten kaikki hyvin tiedämme, vuoden 2020 alussa koronavirus levisi kaikkialle maailmaan. Matkustaminen on ollut minulle aina tärkeä osa elämää niin työssä kuin lomalla. Jos en käy päivätyössä, olen ajatellut matkustamisen olevan aiempaakin suurempi osa elämää. Nyt matkustaminen ulkomailla eri maiden välillä on lähes mahdotonta ja siten hahmottelemani suunnitelma on tällä hetkellä sellaisenaan vaikea toteuttaa. Tavoitteeni käydä sadassa maassa on kohdannut vakavan hidasteen.

Tavallaan oli siis onnekasta, etten irtisanoutunut työstäni viime vuonna. Suunnitelmani matkustamisen osalta on tällä hetkellä toimimaton. Pääomatulot tulevat koronan vaikutusten myötä pienenemään. Vaikka olisin maailmalla todennäköisesti tullut toimeen alentuneillakin pääomatuloilla, nyt minulla on mahdollisuus kasvattaa sijoituksia kohtuullisemmalla hintatasolla. Lisäksi olin varannut ensimmäisen puolentoista vuoden kuluihin käteiskassan, joka olisi suurella todennäköisyydellä kantanut huonompien aikojen ylitse. Taloudellisesti olisin todennäköisesti kestänyt koronan ilman palkkatyötäkin, mutta sen vaikutuksia matkustamiseen en luonnollisestikaan ole suunnitelmissani huomioinut. Olosuhteet ovat siis muuttuneet, joten on muutettava suunnitelmaa.

Suuri osa tietotyöläisistä on vielä tällä hetkellä kotikonttoreillaan, jotkut jo vaiheittain palaamassa takaisin tuttuun työympäristöön toimistolle. Työn luonne ja suorituspaikat tulevat varmasti koronaviruksen myötä muuttumaan. Niin on käymässä myös kohdallani. Koronaviruksen ja useiden sattumusten summana, sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä, olen vaihtanut asuinpaikkaa pääkaupunkiseudulta takaisin entiseen kotikaupunkiini. Hyvin nopealla aikataululla hävitin ison osan tavaroistani, pakkasin ja siirsin loput ja laitoin oman asuntoni vuokralle.

Nyt olen sellaisissa lähtökuopissa, että voin halutessani ja olosuhteiden salliessa toteuttaa alkuperäisen suunnitelmani entistä rivakammin. Minulla on vähemmän tavaraa ja joustavampi asumisratkaisu. Samalla olen uusissa mutta tutuissa maisemissa. Muutos tuo piristystä elämään ja vanha kotikaupunki tuntuu edellistä kotoisemmalta. Jatkan nykyisessä työssäni, mutta tehden töitä kotoa, eri toimistosta tai tarpeen vaatiessa matkustaen pääkaupunkiseudulle. Hahmottelen mielessäni uutta suunnitelmaa siltä varalta, että koronan vaikutukset matkustamiseen jäävät pitkäaikaisiksi. Jos olosuhteet muuttuvat, on muutettava suunnitelmaa.