Kesäisiä spekulaatioita

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2023 - kuun alkupuolisko

Ostot

• Jerash Holdings: Avasin pienellä erällä position vaatesopimusvalmistaja Jerashissa. Sen suurin asiakas on osinkokuninkuuden menettänyt VF Corp. Toisin kuin VFC:llä, Jerashin tase on erittäin vahva. Yhtiön päättynyt tilikausi oli odotetusti heikko. Mikäli ihmiset vielä ostavat North Facea tulevaisuudessa, näen, että Jerashin tulos tulee kehittymään positiivisesti vuoden tai kahden aikajänteellä. Sillä välin yhtiö maksaa mojovan osingon, joka on suhteellisen turvallinen huomioiden yhtiön suuret kassavarat.
• Aktia: Ostin erän Aktiaa kurssin valuttua 9 euron tuntumaan. Suunnitelmanani oli pikemminkin lyhytaikainen treidi tavoitehintana 9,6-9,8 euroa.
• Airtel Africa: Tein jo kolmannen oston afrikkalaiseen puhelinoperaattorin, jolla on merkittävä ja kasvava mobiilipankkiliiketoiminto. Kurssi laski ilman uutisia voimakkaasti 105 pennin tuntumaan, jota pidin hyvin houkuttelevana hintana. Todennäköisesti myyn osan positiosta, jos kurssi palautuu ylemmäksi.
• Fresnillo: Tein lisäyksen hopeakaivosyhtiö Fresnilloon. Ensimmäisen erän ajoitus oli epäonnistunut, mutta en nähnyt muutosta hopean mahdollisen hinnan nousun taustalla olevassa teesissä.
• Dole: Ostin reilun dollarin alempaa takaisin hedelmäyhtiön osakket, jotka olin myynyt kesäkuun lopussa.

Veivaukset

• Nepa: Tuplasin positioni markkinointianalytiikkayhtiö Nepassa ostamalla ensin osaketta reilummin ja myymällä seuraavien päivien aikana heikosti ajoitetun erän ja osan juuri ostamistani osakkeista. Tappiota 33 prosenttia.

Myynnit

• Banco Santander: Kierrätin taas Banco Santander positiota ostettuani osaketta huhtikuun jälkipuoliskolla viimeksi. Positioni osakkeessa oli hivenen ylisuuri, joten kevennys oli paikallaan. Myydylle erälle tuottoa 13,5 prosenttia.
• Tokmanni: Myin Tokmannin osakkeet hieman yli tavoitehinnan kurssin lähdettyä mielestäni hieman epäloogiseen nosteeseen yrityskauppauutisista. Palataan takaisin, jos kurssi korjaa taas 12,5 euron alapuolelle. Voittoa 7,2 prosenttia kuukaudessa.
• 3M: Myin 3M:n osakkeet pikkiriikkisellä voitolla pois, kun kurssi ei näyttänyt saavan nostetta mielestäni myönteisistä uutisista. Yksi kvartaaliosinko hieman lohdutti.
• Fresenius: Myin suunnitellusti Freseniuksen osakkeet, pikkaisen liian varhain. Toisella pohjaan osuneella ostolla varmistettiin muutaman prosentin voitto.

***

   Hanki kehittävää mutta helppoa ja edullista kesälukemista - tilaa Vaurastumisen välineet.

Saksalaista kankeutta salkkuun

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2022

Maaliskuussa tuli tehtyä paljon osakeostoksia. Valitettavasti vain yksi oli nappisuoritus. Pihlajalinnaa onnistuin ostamaan lähes maaliskuun pohjahintaan reiluun 10 euroon. Järkeilin, ettei terveyspalvelut juuri tule sodan takia pienenemään. Tunsin yhtiön jossakin määrin, koska olin käynyt sillä silloin tällöin spekulatiivista kauppaa. Tämä riitti ostonapin painallukseen. Osake on jo oikeastaan noussut yli tavoitehintani. Pahaa pelkään, että osingon odottelu tulee syömään paperivoittoa.

Ostin myös useampaa saksalaista yhtiötä. Kahdeksas päivä ostin takaisin Drägerit, jotka olin myynyt kuun ensimmäisenä Ehdin myymään ne heti kuun puolivälissä toiseen kertaan ostaakseni osakkeet taas loppukuusta takaisin. Hieman pidempään pitoon ajattelin SAP:ia, jonka ERP-ohjelmistot jatkavat länsimaisten yritysten toimintojen pyörittämistä eikä inflaation hammas siihen juurikaan pure. 

Loppukuusta ostin myös kulutustavarajätti Henkelin osakkeita, kun kurssi lähenteli toista kertaa koronapohjia. Haaveilemaani pomppua ei tullut. Yhtiön osakeurssia painaa oletettavasti pelko raaka-aineiden hintojen noususta ja yhtiön vaikeudet. Se on näkemykseni mukaan ollut häviäjä kuluttajatuotekategoriassaan, josta muodostuu noin puolet yhtiön liikevaihdosta. Henkel kuitenkin pyrkii näitä ongelmia ratkomaan. Vaikka tiedän, ettei liiketoiminta käännä nopeasti suuntaansa, pettymyksekseni Henkelin osakekurssi ei saanut tuulta alleen kuten niin monet muut. Sijoitus on täpärästi tappiolla tätä kirjoittaessani.

Tein myös kaksi muuta perusvarmaa ostosta. Ostin loppukuusta saksalaista Vonoviaa, joka omistaa ja vuokraa satojatuhansia asuntoja lähinnä Saksassa mutta myös Ruotsissa. Koin, että kurssireaktio yhtiön Q4 tulokseen oli hyvä ostopaikka, myyntipaine kesti kolme päivää. Vonovia maksaa kohtuullisen osingon ja se on kohtuullisen suojassa inflaatiolta. Suurin riski piilee omaisuusarvoissa, jotka voivat suunnata alaspäin jos keskuspankki jatkaa koronnostojaan. Kiinteistöyhtiöllä on toki myös aimo annos velkaa. 

Kuun puolivälissä ostin amerikkalaista IHS Holdingia sen kurssin laskettua alle kymmenen dollarin. Myin osakkeet osinkosalkustani kuun lopussa hieman yli 11 dollariin. Jäin omistajaksi suurehkolla painolla toisessa salkussa.  Toinen spekulatiivinen ostos oli saksalainen ohjelmistoyhtiö Serviceware, joka on ajoittain piipahdellut myös osinkosalkun puolella. Sodan alettua osakekurssi tippui 14 euron tuntumasta 11 euroon ja näin sopivan ostopaikan. Liipaisinsormeni herkkyydestä johtuen painoin ostonpappia 12 euron yläpuolella.   

Myin Nokian Renkaita kahteen otteeseen. Ensin ounastelemaani pohjakurssiin hieman alle 14 euron ja kurssin pompattua 18,5 euroon. Valitettavasti en ymmärtänyt myydä Nokian Renkaita hyvän sään aikana. Samaa voi sanoa myös Ferronordicin kohdalla. Tämä ruotsalainen on tai oli raskaan kaluston jälleenmyyjä Venäjällä ja Saksassa. Vielä alkuvuodesta osakkeesta olisi saanut huippuhinnan Ferronordicin tehtyä huipputuloksen. Minä otin komean myyntivoiton sijasta karvaan myyntitappion kotiin. Nämä kaksi tapausta kirvoitti minut käsittelemään blogissani myymisen vaikeutta.

Kun ostot painottuivat saksalaisiin, myin myös pienen erän saksalaista KSB:tä kotiuttaakseni voittoja. Tästäkin huolimatta käteispainoni hieman pieneni maaliskuun ostojen myötä. Todennäköisesti koetan taas löytää salkusta jotakin sopivaa myytävää. Näkemykseni nojaatulostaantuman suuntaan, jota tuskin on vielä otettu arvostuksissa täysin huomioon. Kuun puolivälin seurannassa osakesalkun arvo oli 373 000 euroa, pudotusta noin 6 prosenttia helmikuun puolivälistä, ja kokonaisvarallisuuden arvo oli 629 000 euroa, pudotusta viitisen prosenttia. 

***
Kaipaatko sijoitusideoita? Lue Vaurastumisen välineet.

Muistiinpanoja öljytankkereista

Energiayhtiöiden osakkeet ovat nousseet voimakkaasti öljyn hinnan kiivetessä ylöspäin. Kun lyhytkatseinen politiikka on ohjannut investoinnit uusiutuvien energiamuotojen hankkeisiin, jotka eivät riitä täyttämään modernin yhteiskunnan kasvavia energiatarpeita, investoinnit perinteisten energiamuotojen tuotantoon ovat jääneet vajavaisiksi. Tämä näkyy nyt sähkölaskussa ja bensapumpulla. 

Olin sijoittanut öljyosakkeisiin kohtuullisen suuren määrän, mutta jälkikäteen katsottuna on taas helppo sanoa, että olisi pitänyt sijoittaa enemmän. Energiayhtiöiden menestys tuskin on vielä päättynyt, korkea öljynhinta tuottaa yhtiöille pitkän korpitaipaleen jälkeen hyvät voitot. Sijoittajan on silti hyvä kysyä, missä kysyntä kasvaa seuraavaksi ja mihin raha pääomamarkkinoilla menee seuraavaksi?

Yksi mahdollinen sektori voi olla öljytankkerit. Niiden kysyntä on tällä hetkellä alamaissa ja tankkereiden vuokrahinnat on ennätysalhaiset. Vaikka tankkerit kuljettavat öljyä, toimialadynamiikka poikkeaa öljyntuotannosta ja -jalostuksesta. Samalla öljytankkeriyhtiöiden osakkeet ovat alamaissa. Koska toimiala ei ole minulle kovinkaan tuttu, laadin itseäni varten muistiinpanot vallitsevasta tilanteesta, trendeistä ja kysymyksistä. Muistiinpanot auttavat seuraamaan sijoitusmahdollisuuden kehitystä.

Tankkeriosakkeet ovat erittäin volatiileja, yhtiöiden liiketoiminta on luonteeltaan erittäin epävakaata, hyvin usein tappiollista ja niihin sijoittaminen on siten hyvin riskipitoista. Tankkereiden tuottoja ohjaa lyhyellä aikavälillä vuokrahinnat, jotka määräytyvät kuljetuskapasiteetin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pitkällä aikavälillä näitä puolestaan ohjaavat öljyn tuotanto ja kysyntä sekä erilaisten tankkereiden määrä markkinoilla.

Yleisiä huomioita

• Spot-vuokrahinnat ovat tällä hetkellä erittäin alhaiset.
• Polttoainehinnat syövät kannattavuutta. Hitaat käsittelyajat satamissa lisäävät kuluja.
• Helmikuun alussa spot-hinta huonosti varustetuille käy negatiivisen puolella.
• Laivoja kaksinkertainen määrä kuin 20 vuotta, mutta saman verran tilauksia (orderbook), vaikka öljyn kulutus on kaksinkertaistunut.
• Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto voi lähivuosina kääntyä laskuun, jolloin Yhdysvaltoihin tarvitsee kuljettaa enemmän öljyä.
• Useiden tankkeriyhtiöiden markkina-arvo on alle NAVin. Samalla NAV voidaan katsoa konservatiiviseksi, kun laivojen romutusarvo on noussut ja uusien laivojen hinnat ovat korkealla.

Tankkereiden tarjonta (Supply)

• Hiljaisemmat matkanopeudet polttoaineen säästämiseksi.
• Tankkereiden keski-ikä on noussut useita vuosia. Laivoja pitäisi romuttaa enemmän. Romutusmäärät kasvavat, Q4/2021.
• 2000-luvun alussa rakennettuja laivoja ei haluta vuokrata turvallisuussyiden vuoksi. 
• Kierrätysteräksen hinta on korkealla, mikä lisää kannustimia romuttaa vanhimpia tankkereita.
• Konttilaivatilausten ja korkean teräksen hinnan pitäisi rajoittaa uusien tankkereiden määrää markkinoilla.
• Eco-design säädökset nostaa tankkereiden break-even tasoa suhteessa spot-hintaan?
• Säädösten ja ESG-ajattelun vuoksi suurten öljy-yhtiöiden kysyntä kohdistuu moderniin tankkeiden kuljetuskapasiteettiin.

Tankkereiden kysyntä (Demand)

• Öljyvarastot alhaisella tasolla historiallisesti. Niitä on täytettävä joskus.
• Öljyn hinta nousee, koska vähän tuotantoa. Kun vähän tuotantoa, ei tarvita tankkereita? 
• “Oil market surplus is positive for tankers.”
• Öljyntuotannossa nähdään merkittäviä lisäyksiä vuonna 2022.
• Lisääkö OPEC tuotantoa?
• Joidenkin lähteiden mukaan öljyn kysynnän odotetaan laskevan suhteessa vuoteen 2021?
• Kysyntä palaa 2019 tasolle H2/2022.
• Öljyä tarvitsee siirtää aiempaa enemmän läntiseltä pallonpuoliskolta itäiselle, koska kysyntä kasvaa idässä.

Avasin helmikuun alussa positiot DHT Holdingissa (DHT) ja International Seawaysissa (INSW). Ostin osakkeita pikkiriikkisen määrän ja suunnitelmanani on kasvattaa positiota hiljalleen. Tänään 8.2.2022 DHT julkisti tappiollisen mutta markkinaodotukset ylittäneen tuloksen ja nousi voimakkaasti. Kasvatinkin positiota INSW:ssä. Molemmat yhtiöillä on hyvä maine, ne maksavat pientä osinkoa ja niiden kohtuullisen laadukkaan kaluston saa pörssistä alle 

Lankesin vuonna 2013-2014 arvoansaan sijoittaessani öljylauttoja vuokraavaan Enscoon syklin huipulla. Jälkikäteen katsottuna virhe oli tärkeä oppiraha. Öljytankkereiden makrotilanne näyttäytyy tällä hetkellä päinvastaiselta. Sijoituksen ja tankkereiden luonteesta johtuen onkin tärkeää seurata, kuinka tilanne ja teesi kehittyy, eikä pitää itsepäisesti kiinni, jos ne kehittyvät päinvastaiseen suuntaan.

***
Hanki uusia ideoita sijoituksiin. Lue Vaurastumisen välineet.

Liipaisinsormeni on aina liian herkkä

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2022

Tammikuussa avasin position Enentossa eli entisessä Asiakastiedossa. Olen seurannut yhtiötä ja osaketta pidempään, ja päätin ostaa erän osakekurssin laskettua vuoden pohjalukemiin. Osaketta ei voi pitää edullisena, mutta pidän yhtiön liiketoimintamallia varsin mielenkiintoisena. Se mahdollistaa korkean pääoman tuoton ja vapaan kassavirran sekä omistajan palkitsemisen kohtuullisella osingolla. Enentolla voisi olla pitkäaikainen paikka salkussa, jos yhtiön liiketoiminta jatkaa hyvää kehitystä tulevilla kvartaaleilla.

Ostin takaisin Aallon osakkeita, kahteen otteeseen. Hätiköin ostojen kanssa markkinan heikentyessä, mutta pidän Aallon osakkeita kohtuullisen hintaisena kasvuun ja kannattavuuteen nähden. Aallon maksaa jopa pienen osingon, jos kurssilasku ei ota hyytyäkseen. Ostin takaisin myös pienen erän Puuiloa, joka tuli hyvän tuloksen jälkeen alas suuromistajan myydessä osakkeita. Olen valmis luopumaan molemmista, mikäli näemme alamäessä pienen pompun. 

Vanhojen perinteiden kunniaksi ostin kahta putoavaa puukkoa. Puolustuksekseni on sanottava, että myin molemmat aiemmin ostaakseni ne nyt takaisin halvemmalla. Ostin Saksasta Drägeriä (DRW3), joka valmistaa muun muassa hengityskoneita sairaaloille ja esimerkiksi henkilösuojaimia vaikkapa pelastuslaitoksille ja öljyteollisuuteen. Yhtiön osakekurssi oli luonnollisesti nosteessa koronan ansiosta ja reagoi voimakkaasti alaspäin marraskuussa 2021 taloudellisesta ohjeistuksesta, joka itseasiassa oli jo markkinoiden tiedossa. Sittemmin kurssi on valunut alaspäin. 

Koronan tuottamilla voitoilla Dräger on yksinkertaistanut pääomarakennettaan, jonka ansiosta merkittävästi suurempi osa yhtiön voitosta kuuluu osakkeenomistajalle. Pelkästään tämän vuoksi Drägerin arvo tulisi olla korkeampi kuin ennen koronaa, jolle tasolle yhtiön kurssi on taas tippunut. Ostin takaisin myös IT-konsultti Bilotia, jonka osakekurssi on ollut syöksyssä dilutoivan yritysoston, yllättävän toimitusjohtajavaihdoksen ja pehmeän tuloksen jälkeen. Spekuloin, että nämä jäävät tilapäisiksi ongelmiksi. 

Ostin pörssitulokkaan Dolen osakkeita New Yorkin pörssistä. Dole on monille tuttu banaaneista tai purkkiananaksesta. Yhtiöllä on värikäs, ehkäpä vähän tahrainen, historia, mutta nykymuodon Dole on saanut Dolen ja irlantilaisen Total Producen fuusiossa. Uusi alan markkinaykkönen listautui pörssiin elokuussa 2021. Osakekurssi on sittemmin tullut alas inflaatiopelkojen ja pörssilistatutujiin kohdistuvan myyntipaineen myötä. Inflaatiolla on myös ollut negatiivinen vaikutus yhtiön tuloksentekokykyyn, mutta Dolen mukaan se on saanut siirrettyä kustannukset myyntihintoihin. Dole aloitti osingonmaksun ja tarjoaa noin 2,5 % osinkotuoton. Dole on huomattavasti verrokkeja edullisempi, fuusion on määrä tuoda synergiaetuja ja yhtiö voi hyvin mahtua mukaan institutionaalisten sijoittajien ESG-vouhotukseen. Suurimpana riskinä Dolelle näen sen, että yhtiön kustannukset (esim. lannoitteet, polttoaine, pakkaukset ja logistiikka) jatkavat myyntihintoja korkeampaa nousua.

Ruotsalaisen Nobinan oli määrä poistua salkustani tammikuun aikana. Nobinan osti pois pörssistä Basalt Infrastructure Partners. Olin ostanut Nobinaa ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tehnyt kaksi lisäystä, kaikki kolme 45-54 kruunun hintahaitarissa. Basalt maksoi osakkeista 108 kruunua. Osinkoja sain omistusaikana Nobinalta noin 500 euron edestä ennakonpidätysten jälkeen. Kokonaistuotto sijoitukselle oli siis noin 115 prosenttia ennen myyntivoittoveroja. Harmikseni salkusta poistuu vakaa osingonmaksaja, jota on vaikea korvata uudella sijoituksella. 

Kuun puolivälin seurannassa osakesalkun arvo nousi joulukuusta 418 000 euroon ja kokonaisvarallisuus nousi 683 000 euroon. Kumpikaan ei yltänyt marraskuun huippulukemiin.

***
Julkaisin vastikään spekulatiivisen arvosijoitusidean uutiskirjeessäni. Lue se tästä.

Suuret panokset yksittäisiin osakkeisiin

Menestyneiden sijoittajien sanotaan luoneen valtavat omaisuutensa keskitetyillä panoksilla [concentrated bets] harvalukuisiin sijoituksiin. Kun suurella pääomalla osuu yhtiöön ja osakkeeseen, jonka arvo nousee voimakkaasti vuosia, pääoma kasvaa satumaisiin lukemiin. Kaikkien tuntema Warren Buffettin Berkshire Hathaway sijoitti Applen osakkeisiin vuosina 2016-2018 36 miljardia dollaria - osakkeiden arvo on tänään noin 140 miljardia dollaria. 

Reilun vuosikymmenen sijoitusurani aikana olen ollut huono ottamaan vahvaa näkemystä ja tekemään suuria sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin. Olenkin pohtinut teemaa suurista yksittäisistä sijoituksista kuluneen vuoden aikana ja pyrin tässä selkiyttämään omia näkemyksiäni. Ensinnäkin, mitä on keskitetty sijoittaminen? Annetaan aiheesta kirjan (tiivistelmä) kirjoittaneiden tehdä määrittely:

"It [concentrated investing] is investing in such a way that one is not relying on diversification to keep the effect of individual errors in one’s portfolio remaining tolerably small. To put it a different way, it is investing in a sufficiently small number of positions such that if any individual position is a mistake that results in the permanent loss of capital, it will be an unpleasant mistake. A concentrated investor invests in from 10 to 30 positions typically, with more than half of the portfolio exposure coming from the top 10 positions." 

Kuten Benello, Van Biema ja Carlisle kirjoittavat keskitetty sijoittaminen ei ole kaikkia varten. Minä olen ylihajauttaja omista syistäni, enkä suosittele sitä kenellekään. Muutamat salkun sijoitukset ovat kasvaneet ajoittaisten lisäostojen ja erityisesti arvonnousun myötä suurehkoon painoon, mutta kovinkaan tietoisesti en ole painoa kasvattanut. Esimerkkejä näistä yhtiöistä ovat vaikkapa Vaisala, Bufab ja Kesko. Vaikka sijoituspääomani on suhteellisen suuri, kaikki kertaostoni ovat yhä edelleen hyvin pieniä. Se kielii riskin kaihtamisesta. Olenko panostanut mihinkään osakkeeseen isosti?

Viimeisen vuoden aikana olen tehnyt kaksi huomattavasti keskimääräistä suurempaa sijoitusta. Ensimmäinen niistä oli saksalainen KSB, jota käsittelin blogimerkinnässä lokakuussa 2020. Viimeisimpänä olen sijoittanut amerikkalaiseen vakuutusyhtiöön Universal Insuranceen. Kumpikaan sijoituksista ei ollut kymmentäkään prosenttia koko portfoliostani, mutta noin kymmenen kertaa tavanomaista sijoitusta suurempia. Suuremmissa sijoituksissa olen keskittynyt etenkin varmistumaan siitä, että todennäköisyys osakkeen suuremmalle kurssilaskulle on alhainen. Molempia sijoitusteesejä sekä yhtiöitä yhdisti monta eri piirrettä: vahva markkina-asema, tuotteiden välttämättömyys, vahva tase, pitkä toimintahistoria, tilapäiset vaikeudet, teknologisesti vakaa toimiala, turvallinen osinko ja matala arvostustaso.

Mikä sitten tekee suurista panoksista niin haastavaa?

Vaikka olisin kuinka analysoinut yhtiötä en tiedä mihin suuntaan ja milloin osakekurssi liikkuu.

Sijoitusten keskittämisen etuna sanotaan usein olevan sijoituskohteen syvä tuntemus. Yksityissijoittajina teemme päätöksiä julkisen tiedon varassa ja siksi informaatioetua on vaikea saavuttaa. Käyttämällä useita viikkotyötunteja yhden yhtiön tutkimiseen voi toki saavuttaa informaatioedun keskimääräiseen sijoittajaan nähden, muttei kuitenkaan verrattuna institutionaalisiin sijoittajiin, jotka lopulta liikuttavat osakekursseja, ja tekevät sitä usein ennen varsinaisia uutisia. Kuten seuraaavaksi huomaamme, pelkästään sijoituskohteen syvä tuntemus ei usein riitä, vaan on tunnettava pintaa syvemmältä myös yhtiön toimiala ja sen dynamiikka. Yhtiöt eivät elä tyhjiössä, ellei kyse ole monopolista. 

Tehdessäni laajaa analyysiä Universal Insurancesta tulin aina vain vakuuttuneemmaksi siitä, että yhtiö on aliarvostettu. Yhtiö oli kärsinyt ulkoisista tekijöistä, jotka mielestäni ovat parhaillaan ja vähitellen kääntymässä sille vastatuulesta myötätuuleksi. En kuitenkaan tiennyt asiaa varmaksi, enkä sen tarkkaa ajankohtaa. Totesin kuitenkin, että oli hyvin todennäköistä, että yhtiön suotuisasti kehittyvä talous jatkaisi urallaan eri katalyyttien vaikutuksesta ja sitä odotellessani yhtiö maksaisi reilun kokoista osinkoa. 

Tämän päätelmän tukemana kasvatin positiotani kuukausien aikana reilun kokoiseksi ja tein viimeisen suuremman lisäyksen juuri ennen kolmannen kvartaalin tuloksen julkistusta. Ostonappia painaessani ajattelin enää vain, että on uskottava itseensä ja omaan analyysiin. Tulosjulkistus ja sitä seurannut kurssinousu toi vahvistusta sijoitusteesilleni ja ostin osaketta jälleen hieman lisää. Teesini vahvistumisesta huolimatta, en vieläkään voi olla varma ovatko muut sijoittajat yhtä mieltä kanssani siitä, että osakkeen hinnan tulisi olla reilusti nykykurssia korkeammalla. Luotan arviooni aiempaa enemmän, mutta osakemarkkinoilla vain epävarmuus on varmaa.

Yhtiön ja osakkeen ollessa suurella painolla salkussa, on tunnistettava nopeasti, mikäli on väärässä tai yhtiön kehityksessä tapahtuu käänne pysyvästi huonompaan. Ennen lähtöäni kolmen viikon pyörämatkalle, twiittasin Keskosta, jonka osakekurssi oli pitkällisen trendin myötä noussut jo yliarvostetun puolelle. Vaikka olisi kannattanut, en myynyt yhtään osaketta, vaan pyöräilin jossain Euroopan pelloilla tai vuorilla tyytyväisen tietämättömänä kurssiluisusta. Tämä sattuma vähintäänkin tuplasi matkani kustannukset. Usein käykin niin, että sijoittajan toivoessa käännettä osakekurssi lipuukin vähitellen aina vain alaspäin. Toisinaan osakeurssi tulee viheltäen alas läpi kaikkien teknisten tukitasojen. Näissä tilanteissa vuosien aikana kertyneet paperivoitot hupenevat nopeasti.

Nämä tilanteet aiheutuvat muutoksissa sijoittajien odotuksissa. Mikäli sijoittajat näkevät yhtiön kasvun tai kannattavuuden hidastuvan, osake arvostetaan nopeasti matalammin kertoimin. Sijoittajien osakkeelle asettamia odotuksia voi toki mallintaa, mutta tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa. Nämä tuntemattomat tekijät aiheuttavat (yksityis)sijoittajalle vaikeasti ennakoitavia riskejä, jotka voivat pahimmillaan johtaa suuriin heilahteluihin salkun arvossa. Volatiliteetti ei kuitenkaan ole pahasta, jos sitä on valmis sietämään. Keskitettyjä sijoituksia tehdessä on kuitenkin hyvä ymmärtää mitkä odotukset ja tulevaisuuden mahdolliset kehityskulut ohjaavat osakkeen hintaa, niiden vaikutus koko salkun tuottoon voi olla huomattava.

Yhtiöt ja toimialat ajautuvat ajoittain vaikeuksiin tai sijoittajien epäsuosioon sisäisistä tai ulkoisista syistä.

Kun hyvä yhtiö on tilapäisissä vaikeuksissa ulkoisista syistä, on usein hyvä tilaisuus ostaa osakkeita edullisesti. Pyrin aktiivisesti löytämään tällaisia tilanteita. Mikäli sijoittajien odotukset yhtiön tulevaisuudesta ovat alhaiset ja yhtiöllä on korkea todennäköisyys ylittää nämä odotukset, on oikea hetki sijoittaa isosti. Kiinteistövakuuttaja Universal Insurance on näkemykseni mukaan juuri tällaisessa tilanteessa. Yhtiön taloudellista suorituskykyä on runnellut niin sään ääri-ilmiöt kuin toimintaympäristön epäsuotuisuus. Myrskyistä voi olla taukoa, vaikka ne tuskin vähenevät pitkällä aikavälillä, 

Ulkoisia tekijöitä on toimialaa tuntemattoman sijoittajan usein vaikea arvioida tai ainakin niitä on helppo aliarvioida. Nokian huippuvuodet lienee klassinen esimerkki ja viimeisimpänä Kiinan kiinteistömarkkinoiden vaikeudet pyykäisivät Konen osakekurssin takaisin koronakriisiä edeltävälle tasolle. Näissä tilanteissa suuresti näihin pitkän aikavälin voittajiin uskoneet ovat nopeasti menettäneet paljon pääomaa tai paperivoittoja. Oli kyseessä sitten laadukas huippuyhtiö, kuumin tekno-osake tai keskinkertainen käänneyhtiö sijoittajan on syytä suojella pääomaansa eri menetelmin, esimerkiksi stop-loss toimeksiannolla. Olisi hienoa, että myös Nordnetissa sen voisi tehdä GTC-periaatteella. Vinks vinks. 

Hajautettuna nukun paremmin.

Sijoittajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata pääomaa, se on sijoittajan työkalu. Hajautettu salkku suojaa sijoittajaa yhtiökohtaisilta riskeiltä, ja samalla vaimentaa yksittäisten yhtiöiden arvonnousun vaikutusta koko salkun tuottoon. Keskitetyssä salkussa sijoittajan on välttämätöntä seurata sijoituksiaan hyvin tarkasti, muutoin idealta putoaa pohja. Salkun kehitykselle kriittisiä hetkiä ovat kvartaalitulokset ja muut yhtiötä koskettavat merkittävät tapahtumat, vaikkapa tuotelanseeraukset ja markkinoiden kehitystä koskettavat uutiset. Hajautetussa salkussa näiden tapahtumien vaikutukset jäävät pienemmiksi. 

Koska pyrin elämään osingoilla, minulle pääasiallisesti riittää, että salkkuni yhtiöt pystyvät maksamaan osinkoa. Samanaikaisesti haluan haastaa itseäni sijoittajana ja löytämään kohteita, joiden avulla voin kasvattaa pääomaani arvonnousun muodossa. Suuremmat sijoitukset ovat sekä viihdyttävää aarteen metsästystä että älyllinen haaste. Ne pitävät mielen virkeänä. Samalla niiden tekeminen on kuitenkin ajankäytöllinen haaste, sijoituskriteerit täyttäviä kohteita ja tilanteita tulee vain harvoin vastaan ja analyysin tekeminen vaatii tuntikausien työtä.

Miten olen vastannut näihin haasteisiin?

Luonnollisesti pitkän aikavälin tähtäin on yksi tärkeimpiä onnistumisen elementtejä asettaessa suuria panoksia yksittäisiin osakkeisiin. Parhaimpienkin yhtiöiden osakkeet kokevat suuria kurssipudotuksia, mutta lopulta fundamentit saattavat osakekurssin aiempaa korkeammalle. Osakkeet kulkevat alas hissillä ja ylös liukuportaita pitkin. Suuret arvonnousut ottavat siis aikaa. Käänteet liiketoiminnassa tai toimintaympäristössä tapahtuvat hitaasti. Vaikka strategiani on kasvattaa osinkotuloja hajautetulla salkulla, pyrin pitkällä aikavälillä tekemään aiempaa enemmän suurempia harkittuja sijoituksia. Seuraavilla keinoilla pyrin vaimentamaan edellä mainittuja suurten panosten henkisiä haasteita:

• Ajallinen hajauttaminen ostaessa ja myydessä: Luonnollisesti suurta positiota harvoin kannattaa rakentaa yhdellä ostolla. Kun ostan osaketta salkkuun ensimmäisen erän, vaivaudun helpommin tutkimaan sitä tarkemmin. Seuraavaa ostoa tehdessäni tunnen yhtiön ja osakekurssin luonteen paremmin. 
• Sijoitusten tekeminen useampaan salkkuun: Täydellinen silmänkääntötemppu on ostaa samoja osakkeita eri salkkuihin. Näin joutuu ainakin miettimään useammin kuin kerran ennen kuin myy salkustaan osakkeen, joka jatkaa nousuaan myyntipäätöksen jälkeen. Kun positio on jakautunut eri salkkuihin, sen henkinen painolasti voi olla pienempi. Toimii minulla.
• Kaupankäynti position ympärillä: Vaikka taloudellisesta parempaan lopputulokseen voi usein päästä yksinkertaisesti pitämällä osakkeista kiinni, voi henkisesti helpompaa olla myydä pieni osa suuresta positiosta lyhyiden nousupyrähdysten jälkeen ja pyrkiä ostamaan osakkeet takaisin, kun osakekurssi korjaa alas lentoradalleen. Näin saa kotiutettua voittoa pidemmällä matkalla ja hyödynnettyä markkinoiden aaltoliikettä.
• Stop-loss toimeksiannot: Käytän paljon aiempaa enemmän stop-loss toimeksiantoja. Roikun aiempaa vähemmän osakkeen kyydissä, jos on todennäköisempää, että kurssi jatkaa laskuaan. 
• Osinkosijoittaminen: Kun sijoitan osinkoa maksavaan yhtiöön, tiedän, että saan tuottoa vaikkei ajoitukseni osuisi suoraan arvonnousua tuovaan käännekohtaan. 

Yhtiön ja osakkeen syvällinen tutkiminen ei ole yksinään ratkaisu haasteeseen. Kun käytämme aikaa johonkin paljon, tulemme sitoutuneemmaksi toiminnan kohteeseen, vaikkei siihen järkisyytä olisikaan.  On myös helppo etsiä omaa teesiä tukevia tietoja ja jättää vastakkaiset näkökohdat huomiotta. Mitä enemmän tutkin yksittäistä yhtiötä ja osaketta, sitä enemmän skeptikkona näen myös yhtiötä koskettavat riskit. Tämä onkin varmasti kohdallani suurin haasteeni, pessimistit kun eivät osakemarkkinoilla pärjää, usein perustellun analyysin ja näkemyksen rinnalle tarvitaan siis lujaa uskoa.

Lisää aiheesta
Insights on How to Manage a Concentrated Portfolio
Concentrated bets - how the world's best value investors got rich

***
Hanki uusia sijoitusideoita - lue Vaurastumisen välineet.

Universal Insurance ylitti taas ennusteet

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2021

Salkkutapahtumia oli lokakuussa runsaasti. Ostin lisää esimerkiksi Universal Insurancea, josta kirjoitin laajemman analyysin blogin ulkopuolelle ja joka julkaisi kuun lopussa odotukset ylittäneen osavuosituloksen. Samanaikaisesti kasvavat tulot ja pienentyvät kustannukset, eri katalyyttien mahdollistamana, ovat nostamassa yhtiön tuloksentekokyvyn takaisin tavanomaiselle tasolle ja vuoden ajan alhaalla mörninyt osake teki tulosjulkistuksesta pienen pomppauksen. Verrokkeja parempaa tulosta tekevä yhtiö arvostetaan puolet alhaisemmalla P/E luvulla ja osinkotuotto yltää yli viiden prosentin.

Ostin lisää myös Hennes&Mauritzin osakkeita, joista luovuin tyytyväisenä aiemmin. Muutin kuitenkin näkemystäni kurssin laskettua houkuttelevalle tasolle ja yhtiön palattua takaisin osingonmaksuun. Olen kuitenkin valmis luopumaan osakkeista pienellä voitolla. Ostin ja myin jälleen Kemiraa, joka ensin laski 13,2-13,3 euron tasoille , nousi nopeasti 14 euron tuntumaan ja osingon irtoamista seuranneen laskun myötä taas takaisin 13,3 euroon. Ostin lisää myös Solwersia, mutta ostos oli enemmän spekulatiivinen.

Lokakuu oli ensimmäisiä kuukausia, kun myynnit olivat suurempia kuin ostot. Kevensin positioita seuraavien yhtiöiden kohdalla: Puuilo, Vincit, Wärtsilä ja KSB. Halusin vapauttaa suuremmista positioista hieman käteistä kurssilaskun varalle. Myin kokonaan Aallon Groupin ja ruotsalaisen ICA Gruppenin osakkeet. Ruokakauppa ICA tuli myytyä puoliväliin voimakasta nousua ja tuottoa jäi valitettavasti pöydälle. Aallon ei tukenut lujasti osinkosalkun päätavoitetta ja joutui siksi leikkauslistalle. Halusin myös karsia alati pitenevää osakkeiden listaa salkussani. Välillä on hyvä karsia rönsyjä, jotka eivät vie kohti tavoitetta, tässä tapauksessa osinkotuloja.

Lokakuun puolivälin seurannassa salkku ei aivan vielä yltänyt uuteen ennätykseen, vaan saavutti lukeman 405 000. Kuun viimeisinä päivinä salkku kiipesi kuitenkin uuteen ennätykseen. Sen sijaan kokonaisvarallisuus ylsi uuteen huippulukemaan jo kuun puolivälissä kellottaen lukeman 665 000 euroa. Todennäköisesti jatkan salkussa pieniä myyntejä käteiskassaa kasvattaen.

Miksi omistan tupakkayhtiöitä?

Sijoitusstrategiani yksi kulmakivistä on ostaa hyviä yhtiöitä silloin, kun ne ovat tilapäisistä syistä aliarvostettuja. Lisäksi haluan ostaa yhtiöitä, jotka maksavat kestävää osinkoa. Osinko tarjoaa kassavirtaa sillä välin, kun haasteet, sentimentti tai markkinaympäristö yhtiön osalta muuttuu. Tupakkayhtiöt, erityisesti Altria (MO), ovat olleet pitkällä aikavälilä tuottoisia osakkeita, mutta osakkeet näkivät kakkien aikojen kurssihuippunsa vuonna 2017. Tämän jälkeen osakekurssit ovat lasketelleet pomppien alaspäin.

Osinkosalkussa, pääsalkussnai, olen omistanut pienen erän PhillipMorrisin osakkeita vuodesta 2010. Tämän lisäksi olen viime aikoina tehnyt eri salkuissa sijoituksia useampaan tupakkayhtiöön: Altriaan, British American Tobaccoon (BATS) ja Imperial Brandsiin (IMB), ensimmäisen sijoituksen ollessa suurin ja viimeisen pienin. Tupakkayhtiöissä ostan ensimmäisenä korkeaa mutta suhteellisen turvallista osinkotuottoa, toiseksi mahdollista kurssinousua sijoittajasentimentin joskus muuttuessa sekä viimeisenä option vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden myynnin kasvuun ja kannabikseen. En tiedä mikä yhtiöistä onnistuu viimeisessä, joten ammun haulikolla ja omistan pienehkön erän jokaista suurimpaa tupakkayhtiötä.

Teesit tupakkayhtiösijoitusten taustalla:

• Tupakkayhtiöiden arvostustasot ovat matalia suhteessa kuumentuneeseen markkinaan.
• Tupakkamyynti laskee rakenteellisesti, mutta yhtiöt kasvattavat voimakkaasti vaihtoehtoisten nikotiinituotteiden myyntiä.
• Tupakkayhtiöt ovat kyenneet paikkaamaan laskevaa volyymia hinnankorotuksilla. Tupakkaliiketoiminta on hyvin kannattavaa ja yritykset saavuttavat korkean pääoman tuoton.
• Edellisen ansiosta tupakkayhtiöt pystyvät sekä investoimaan tulevaisuuten että palkitsemaan omistajia suurilla osingoilla ja ostamaan takaisin omia osakkeitaan.
• Tupakkayhtiöiden mukana saa optiona, vaikkakin vähäisen, pääsyn kasvavalle kannabistoimialalle. Kaikki neljä suurinta tupakkayhtiötä ovat tehneet sijoituksia kannabisyhtiöihin, enemmän tai vähemmän onnistuneesti.
• Tupakkayhtiöt ovat epäsuosiossa institutionaalisten sijoittajien keskuudessa, kun ESG-ilmiö on ajanut sijoittajia myymään moraalisesti arveluttavien yhtiöiden osakkeita. Epäsuosio on joustavasti toimivalle yksityissijoittajalle usein hyvä ostopaikka.

"The art of speculation in one sense is the ability to recognize when a seeming risk is not a real risk or when a real risk is not nearly as great as the stock market anticipates." -Thomas W. Phelps

***

Haluatko rakentaa kasvavat osinkotulot? Lue Osinkosijoittamisen perusteet.

Osakekauppaa korona-aallon kohinassa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2020 

Perinteisesti talletan osinkosalkkuuni tuhat euroa kuukaudessa lisää pääomaa. Lokakuun lopussa siirsin ylimääräiset 4000 euroa pääomaa salkkuun eli yhteensä 5000 euroa. Osan pääomasta siirsin spekulatiiviseen satelliittisalkkuun, jossa ostin Fondiaa, Kemiraa ja Fortumia niiden osakekurssien laskettua voimakkaasti. Osinkosalkkuuni ostin lisää BASF:ia 48 euron hintaan ja saksalaisen kiinteistömanagerin Corestaten osakkeita. Jälkimmäinen on spekulatiivinen sijoitus, jota pyrin kampeamaan voitolle keskihintaa alentamalla, useimpien oppien vastaisesti. Kävin kauppaa osinkosalkussani myös Kemiralla, joka osingon irtoamisen jälkeen laski voimakkaasti.

Myin Etteplanit hieman liian aikaisin 10,25 euron hintaan, kurssi käväisi yli euron korkeammalla, mutta juuri ennen pientä korjausliikettä. Ostinkin osakkeet takaisin 9,5 euron hinnalla pari viikkoa myöhemmin. Kahdeksikolla alkavalla kurssilla voin lisätä omistustani. Vaihdoin myös omistamani, tickerin KSB, osakkeet toiseen osakesarjaan, KSB3. Tekemäni pika-analyysin jälkeen KSB3 osakesarja on jatkanut laskuaan ja KSB on hivenen noussut. Olenkin kasvattanut position KSB3:ssa suureksi ennen 12.11. julkaistavaa osavuosikatsausta. Yhtiön kilpailijoiden, esimerkiksi Pentairin ja Xylemin, osakekurssit ovat lähest ATH-lukemissa. KSB:n vahva asema teollisuussektorilla voi kuitenkin tarkoittaa kilpailijoita heikompia myyntilukuja.

Lokakuun puolivälin seurannassa, ennen massiivista lisäpääomaruisketta, salkkuni nousi absoluuttisesti mitattuna kaikkien aikojen korkeimpaan lukemaansa 276 000 euroon. Helmikuussa salkun paperivoitto oli absoluuttisesti suurempi kuin lokakuussa. Kokonaisvarallisuuteni arvo nousi uudelle kymmentuhannelle lähes 489 000 euroon. Tällaisena vuonna kuin 2020 olisi mukava ylittää puolen miljoonan euron rajapyykki. Kymppitonnin lisä edellyttäisi kuitenkin voimakasta myötätuulta pörssissä. Yhdysvaltain presidentinvaalit ja koronan toinen aalto tekevät pörssisäästä kuitenkin hyvin epävarman. 

***

Hae suunta ja mielenrauha sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Miksi sijoitan teollisuusyhtiöihin?

Salkkuni koostuu suureksi osaksi teollisuusyhtiöistä, kuten Konecranes, MetsoOutotec tai Deere. Toki salkussani on myös kaupan alan yhtiöitä vaikkapa Kesko ja Wal-Mart sekä kulutustuoteyhtiöitä kuten Procter&Gamble tai Pepsi. Salkussani on joitakin teknologian kanssa kosketuksissa olevia yhtiöitä, kuten Tieto, Knowit ja Vincit. Ne ovat kuitenkin enemmän palveluyhtiöitä kuin omalla ohjelmistolla tai alustalla liiketoimintaa tekeviä yhtiöitä. Pohdin taas hiljattain, miksi en ole ollut mukana valtaisassa kurssinousussa, jonka teknologiaosakkeet ovat kokeneet keväästä lähtien?

Suurin syy siihen lienee se, etten juuri Microsoftia ja Googlea lukuunottamatta tunne näiden yhtiöiden tuotteita. Vaikka käytän Whatsappia, en käytä kaupallistettuja tuotteita Facebookia tai Instagramia. Oikeastaan en tuntenut montaakaan teknologiayhtiötä edes nimeltä ennen tätä vuotta. Vaikka momentum sijoittajat tai spekuloijat harvoin tuntevat yhtiöiden liiketoimintaa syvällisesti, olen pyrkinyt rajaamaan oman spekulointini ulkopuolelle yhtiöt, joita en tunne. Sen verran olen jo tutustunut yhtiöihin, että tunnen hehkutetuimpien teknologiayhtiöiden tickerit ja otsikkotasolla muutamien yhtiöiden liiketoimintaa. Olen laatinut seurantalistan. Ehkä ehdin mukaan seuraavaan ralliin?

Tunnen työni puolesta kuinka teollisuusyritykset toimivat. Ymmärrän niiden liiketoiminnan logiikan paljon paremmin kuin teknologiayhtiöiden. Olen nähnyt kuinka suuren laskun Konecranes lähettää teollisuusnosturin lakisääteisestä huoltokäynnistä. En ole varma onko tämä vielä auttanut minua menestymään sijoittajana, mutta ainakin se on tuonut mielenrauhaa. Sen lisäksi teollisuusyritykset sopivat sijoitusstrategiaani, jonka keskiössä ovat osingot. Käytännön havainnot, talous- ja sijoitusuutisten sekä osakemarkkinoiden seuranta tuottavat minulle sijoitusideoita sektoreilta, jotka tunnen. Teknologiayhtiöihin sijoittamisen keskiössä vaikuttaa olevan kurssinousu. Saadakseen tuottoa kurssinoususta on osakkeet osattava ostaa ja myydä oikealla hetkellä. En osaa sitä tällä hetkellä arvioida.

Arvosijoittaminen on toiminut viime vuosien aikana heikosti. Sen vuoksi en kuitenkaan aio hypätä mukaan momentum sijoittamiseen teknologiaosakkeisiin, missä on monia merkkejä ylikuumentumisesta. Toki näiden yhtiöiden liiketoiminta voi varmasti hyvin koronan keskellä ja digitalisaation kiihtyessä. Otsikon kysymys on samanlainen kuin keväällä esittämäni, miksi en myynyt osakkeitani? Omasta sijoitusstrategiasta kannattaa lähtökohtaisesti pitää kiinni, jos se tuottaa pitkällä aikavälillä tavoitteiden mukaisia tuloksia. Oma strategiani tuottaa tavoittelemiani kasvavia osinkotuloja. Omaa ajttelua on kuitenkin hyvä haastaa. Siksi aion tunnustella ja tutkia sijoittamista teknologiayhtiöihin. Olen useimmiten hidas suunnanmuutoksissa, se onkin yksi syy miksi en ole sijoittanut teknologiayhtiöihin.

***
Etsitkö suuntaa sijoituksiisi, lue Vaurastumisen välineet. 

Sijoitusidea: Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

Saksalainen KSB on yksi maailman suurimmista pumppuvalmistajista. Sen tarjoomaan kuuluvat myös erilaiset venttiilit ja huoltopalvelut. KSB:n liikevaihto vuonna 2019 oli noin 2,4 miljardia euroa, josta 66 % tuli pumpuista. KSB:n EBIT oli vuonna 2019 113 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat muutamat tappiolliset projektit. Viimeisten vuosien aikana yhtiö on keskittynyt kannattavuuden parantamiseen ja tavoittelee 8 prosentin EBITiä vuoteen 2025 mennessä. KSB on vuoden 2020 aikana organisoitunut uudelleen tiukemmin eri markkinasegmenttien mukaisesti.

Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee Euroopasta, hieman yli viidennes Aasiasta ja loput pääasiassa Yhdysvalloista. KSB on erityisen vahva kaivos-, energia- ja kemiansegmenteissa, mutta toimii myös talotekniikassa ja kunnallisessa vesihuollossa. Pumput ja venttiilit ovat luonteeltaan kuluvia sekä kriittisiä niitä eri prosesseissa käyttäville yrityksille, julkisille laitoksille tai kiinteistöille. 

KSB:n johtoa voi pitää hyvin konservatiivisena. Sen vakavaraisuus on hyvä, omavaraisuusaste on lähes 40 prosenttia ja kassassa on rahaa lähes 300 miljoonaa euroa. Konservatiivisuus voi juontua yhtiön pitkistä perinteistä, sillä se on perustettu vuonna 1871. Konservatiivisuus saattaa näkyä myös siinä, ettei yhtiön liikevaihto ole merkittävästi kasvanut moniin vuosiin. KSB:n kohdalla ei siis voi puhua kasvuyhtiöstä, eikä edes laatuyhtiöstäkään. 

Yhtiötä kannattelevat enemmän tai vähemmän energiatehokkuuteen ja puhtaaseen veteen liittyvät megatrendit. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia KSB:lle ovat 3D-tulostus ja digitaalisten palvelujen sovittaminen pumppujen ja venttiilien päälle. Nämä trendit voivat vahvistaa sijoittajien kiinnostusta yhtiöön, jos se onnistuu parantamaan kannattavuuttaan ja kasvattamaan myyntiään.

KSB:llä on kaksi osakelajia. Tavallinen osake (ordinary share) tickerillä KSB ja etuosake (preference share) tickerillä KSB3. Ensimmäiselle yhtiö maksoi osinkoa vuodelta 2019 8,5 euroa ja jälkimmäiselle 8,76 euroa. KSB:n osingonmaksu on vaihdellut voimakkaasti vuosittain.  Kirjoitushetkellä $KSB:llä käydään kauppaa noin 250 euron hintaan ja $KSB3:lla noin 200 euron hintaan. Tyypillisesti osakekurssit ovat seuranneet tiivisti toisiaan, poiketen silloin tällöin toisistaan. Nyt ero on kasvanut poikkeuksellisen suureksi.

Osakkeen vaihto on tyypillisesti matala, koska yhtiön perustajaan kytköksissä oleva yhtiö omistaa 84 % $KSB osakekannasta ja 20 % $KSB3 osakekannasta.

KSB = kynttilägraafi, KSB3 = punainen linjagraafi
5 vuoden aikajakso.

Sijoitin keväällä yhtiön $KSB osakesarjaan, kun kurssi vaikutti erittäin houkuttelevalta 230 euron tasolla. Osakkeet olisi kannattanut myydä 280-290 euron välimaastossa ja koittaa hyötyä voimakkaasta kurssiliikkeestä. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhtiön myynti laski 8 prosenttia ja tilauskertymä pieneni 15 prosenttia. Tulos heikkeni rajusti vertailukauden 45 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Odotan, että yhtiön myynti ja kannattavuus ovat lähteneet toipumaan jo toukokuusta lähtien, vaikka useampi yhtiön kohdemarkkinoista ei ole ainakaan sijoittajien suosiossa.

Kun osakesarja $KSB3 on jatkanut luisuaan alaspäin ja yhtiön myynti on mielestäni kärsinyt koronasta verrattain vähän, olen sittemmin hankkinut $KSB3 osakkeita kahteen eri salkkuun. Jos kurssi jatkaa yhä laskuaan, olen valmis tekemään vielä lisäyksiä. Mielummin kuitenkin teen yhden tai kaksi lisäystä nousevaan kurssiin. Teesini on, että historiallisesti katsottuna $KSB3 osakesarja on kuronut nousullaan umpeen hintaeron osakesarjojen välillä ja näin ollen katson todennäköisemmäksi, että KSB3 kurssi nousee lähitulevaisuudessa. Tämä operaatio on siis enemmän spekulaatiota kuin sijoittamista.

Vähäinen vapaassa kaupankäynnissä olevien osakkeiden määrä, matalat tunnusluvut viime vuoden lukuihin suhteutettuna, osakelajien poikkeava kurssikehitys, mahdollinen tuloskäänne ja muutamat sijoittajien kiinnostusta suuntaavat megatrendit, voivat saada kurssin lentoon keskipitkällä aikavälillä. Jos teesini osoittautuvat oikeaksi, myyn osan osakkeista lyhyellä- tai keskipitkällä aikavälillä. 

***
Hanki lisää ideoita sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt?

Kun Neles listautui omaksi yhtiökseen irtaantuen Metsosta alkoi taloutta seuraaville näytelmä, jonka jatko-osia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Näytelmän henkilöitä ovat niin päähenkilö Neles, ensimmäinen kosija Valmet, kilpakosija ruotsalainen AlfaLaval kuin Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium. Emme tiedä varmuudella kuka näytelmän ohjaaja on, mutta vähintäänkin apulaisohjaaja lienee ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka oli Metson suuromistaja ja hallituksen jäsen.

Näytelmän alkupiste on hetki, jolloin Metso ja Outotec kertoivat fuusiosta ja kokonaisuudesta irrotettavasta Neleksen venttiililiiketoiminnasta. AlfaLaval, joka kertoi 13.7. solmineensa yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa ja maksavansa osakkeista noin 30 prosentin preemion, kertoi käynnistäneensä tuolloin yritysoston valmistelun. Suomalainen Valmet puolestaan hankki valtion sijoitusyhtiöltä Solidiumilta alle 15 prosentin omistusosuuden Neleksestä suojatakseen oman projektiliiketoimintansa kokonaistoimituksia. Valmet katsoo, että Neleksestä tehty ostotarjous on vihamielinen ja ettei Neleksen arvo ole tullut täyteen mittaansa lyhyeksi jääneen pörssitaipaleen aikana. Neleksen hallitus puolestaan suosittelee, että osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. 

Mielestäni mielenkiintoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta, on se, miksi Neleksen liiketoimintaa ei alunperin siirretty osaksi Valmetia, kun Metso ja Valmet jakaantuivat kahteen kokonaisuuteen? Samanlaista kysymystä pohdin viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2015, kun Valmet osti Metsolta sen automaatioliiketoiminnan. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Metson ja Valmetin erkaantuessa vääriä osia jäi Metson alle, ei pelkästään venttiililiiketoiminta. Kun Neles listatutui pörssiin varsin pienenä yhtiönä ja alhaisella arvostuksella, oli se helppo yritysostokohde. Ruotsin Kauppalehti uutisoi, että "Suomen teollisuus on meidän", eli ruotsalaisten.

Neleksen arvo muodostui ostotarjouksen myötä huomattavasti suuremmaksi Gardellille, joka sai myös huomattavan määrä yhtiön osakkeita jakaantumisessa. Hänen etunaan on maksimoida Metson osien summa, minkä hän ilmoitti tavoitteekseen jo vuosikausia sitten. Christer Gardell näyttää onnistuvan suunnitelmassaan. Suomalaisten veronmaksajien omistama Solidium puolestaan jatkaa näytelmässä kyseenalaisten suoritustensa sarjaa. Solidium myi 14,9 prosentin suuruisen potin Neleksen osakkeita Valmetille kahdeksalla eurolla. Tätä kirjoitettaessa Neles maksaa pörssissä 50 prosenttia enemmän, eli 12 euroa. Joku muu näkee siis Neleksen puolet arvokkaampana kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja hallinnoiva Solidium. Veronmaksajien onneksi tällä kertaa Solidiumilla on oikeus lisäkauppahintaan eri tilanteissa.

Ostin itse Metson osakkeita lisää viimeksi tammikuussa osittain siitä syystä, että saisin jakaantumisessa enemmän Nelestä salkkuuni. Ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 150 kappaletta lisää Nelestä kasvattaakseni positiota. Toukokuun lopussa kasvatin myös sijoitustani AlfaLavaliin, johon olin sijoittanut ensimmäisen kerran vuonna 2016. Myös AlfaLavalin osakekurssi on noussut tehtyäni lisäsijoituksen ja ostotarjouksen jälkeen. Olen siis sijoittanut sekä ostokohteeseen että ostavaaan yritykseen. Olin yllättänyt, että ostaksi ilmoittautui AlfaLaval. Näkisin mielelläni Neleksen omana yhtiönään, laadukkaita valmistavan teollisuuden yhtiöitä ei ole liiaksi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toki tuotto lyhyelle Neleksen sijoitukselle on hyvä, mutta näin yhtiössä hyvän potentiaalin kasvaa ja kasvattaa arvoa sijoittajille, siksi AlfaLavalin maksama 30 prosentin preemio on varsin vaatimaton.

***

Älä anna ruotsalaisten kaapata suomalaisia yhtiöitä. Aloita sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.

Onneksi en myynyt kaikkia osakkeitani

Maaliskuun puolivälissä julkaisin kirjoituksen otsikolla Miksi en myynyt kaikkia osakkeitani? Jälkikäteen katsottuna silloin olisi kannattanut ostaa paljon osakkeita. Tänään tiedämme, että osakemarkkinat lähtivät hurjaan korjausliikkeeseen ylöspäin pian edellä mainitun kirjoituksen julkaisun jälkeen. Jos olisin myynyt kaikki osakkeeni hyvän sään aikana, ennen koronakriisin eskaloitumista, minulla toki olisi todennäköisesti enemmän käteistä kuin salkkuni arvo on tällä hetkellä. Koska markkinoiden alamäki oli raju ja nopea, en olisi kuitenkaan onnistunut ostamaan osakkeita yhtä nopeasti takaisin. En edes ehtinyt merkittävästi kasvattamaan omistuksiani käteiskassastani. Nyt osakkeiden hinnat ovat jälleen reilusti tavoiteostohintojeni yläpuolella. Koska en myynyt osakkeitani, saan omistajan palkan, osingot.

Kurssiliikkeiden suuntaa on vaikea ennakoida ja ajoittaminen on erittäin vaikea taiteenlaji. Tämä ja aiempi kirjoitukseni osoittavat, että tavallisen osakesijoittajan on järkevintä ostaa hyviä yhtiöitä ja keskittyä tuotonetsinnässä osinkoihin. Vaikka osinkopotti tulee tänä vuonna kokonaisuudessaan laskemaan, alkuvuoden aikana olen saanut osinkoja yli 2000 euroa verojen jälkeen. Markkinoiden liikkeet ovat usein niin nopeita, ettei päivätyötä tekevä ehdi reagoimaan merkittävällä tavalla hintamuutoksiin. Lisäksi psykologialla on usein lamauttava vaikutus, kun kurssit laskevat on vaikea uskaltaa tehdä huomattavia ostoja. Sama luonnollisesti tapahtuu kurssihuipulla käänteisesti.  

Olisi kohtalon ivaa, jos nyt, kun julkaisen kirjoituksen yllä mainitulla otsikolla, alkaisi vastaliike alaspäin. Sitäkään emme voi tietää varmuudella, vaikka edelleen uskon, että näemme vielä rajun liikkeen osakkeiden hinnoissa kohti kaakkoa. Toiseen alamäkeen olen valmiimpi. Minulla on edelleen runsaasti käteistä, suunnitelma paikoillaan ja lista osakkeita, joita haluan hankkia salkkuuni tai ostaa lisää. Osakkeiden hintainflaation puolesta voi puhua se, ettei markkinoilla vieläkään ole parempia sijoituskohteita. Siksi aion itsekin tehdä ostoja, vaikkei kurssit merkittävästi laskisikaan. En siis lyö suuresti vetoa kumpaankaan suuntaan. Käteiskassalla olen varautunut kurssilaskuun ja osakesalkulla sekä jatkuvilla ostoilla lyön vetoa sen puolesta, että hyvät yhtiöt maksavat osinkoa myös tulevaisuudessa.

Salkkuni ei ole palautunut aivan yhtä hyvässä tahdissa kuin markkina keskimäärin. Alkuvuoden aikana tein useita huonoja sijoituspäätöksiä, vaikka tein monta hyvääkin. Yksi virhe oli tankata syklisiä osakkeita liian aikaisin, onnistumisena voidaan pitää useita pieniä lisäyksiä lähes kurssipohjissa. Degirossa ja Nordeassa olen tehnyt lukumääräisesti monia onnistuneita sijoituksia, valitettavasti ostot ovat olleet pikkiriikkisiä. Satelliittisalkussani, jossa spekuloin osakkeiden hintamuutoksilla, olen hyvin koronaa edeltäneellä tasolla. Nyt fokuksenani on jatkaa suunnitelmani mukaisesti: tehdä sijoituspäätöksiä parhaani mukaan, etsien hyviä yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista ja mielellään kasvavaa osinkoa. Tässä tilanteessa helmet erottuvat helposti. Tärkeintä on tutkia ja tehdä päätöksiä.

***

Haluatko aloittaa osakesijoittamisen tai teroittaa käsitystäsi osakemarkkinoista? Lue Vaurastumisen välineet.

Osta vain ja unelmoi

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2020

Huhtikuuta osakemarkkinoilla leimasi toipuminen karmeasta pudotuksesta. Toipuminen oli lähes yhtä rivakkaa kuin maaliskuun lasku. Moni hidasliikkeinen pitkällä aikavälillä sijoittava on varmasti jäänyt paitsi kovien päivämuutosten tarjoamista tuotoista. Oma salkkunikaan ei ole vielä toipunut koronakriisiä edeltävälle tasolleen. Se johtuu pitkälti huonoista päätöksistä, joita tein maaliskuussa sillä oletuksella, että koronakriisi olisi osoittautunut huomattavasti lievemmäksi. Ostin syklisiä osakkeita, jotka tällaisessa tilanteissa laskevat muita enemmän. Niiden toipuminen huhtikuun lopussa on ollut kuitenkin nopeaa. Kesken voimakkaan heilunnan en ole ottanut kunnolla spekulatiivisia positioita satelliittisalkussani. Olen niitä kuitenkin viimeisen parin viikon aikana ottanut lähes normaaliin malliin.

Käsittelin ostoksiani muutamissa aiemmissa Unleash the cash-sarjan kirjoituksissa:

“Huhtikuun alussa ostin amerikkalaisen spin-offin Carrierin osakkeita osinkotuloista kertyneillä dollareilla sekä tein lisäyksen Husqvarnaan myytyäni ruotsalaisen henkilöstöpalveluyrityksen Wise Groupin osakkeet. En siis vielä käyttänyt uutta pääomaa ostoksiin, vaan uudelleen sijoitin osingot ja vaihdoin huonosti markkinatilanteeseen sopivan ja vaikeuksissa olleen yhtiön mielestäni hieman laadukkaampaan. Jos maaliskuussa nähty kuoppa oli kurssipohja, mitä suuresti epäilen, suurostokset menivät osittain sivu suun. Näen pikemminkin tilaisuuden myydä muutaman omistuksen ja ostaa ne mahdollisesti edullisemmin takaisin.”

“Ostin osinkosalkkuuni saksalaisen KSB:n osakkeita viisi kappaletta 232 eurolla kappaleelta. Yhtiö valmistaa pumppuja ja venttiilejä. Merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta tulee öljyn-, kaasun- ja energiantuotannon aloilta, mutta yhtiön tuotteet ovat kriittisiä ja kuluvia komponentteja myös vesihuollossa ja talotekniikassa. Olen tarkkaillut yhtiötä jo pitkään. Sen osake on parhaimmillaan noteerattu yli 600 euron hintaan. Viime vuonna yhtiö teki hyvän tuloksen, se on vanha perheyhtiö ja maksaa tänä vuonna kohtuullisen osingon. Vaikka liiketoiminta on syklistä, halusin ryhtyä omistajaksi lähes 10 vuoden pohjahintaan.”

Lisäksi ostin varovasti 100 kappaletta Wärtsilän osakkeita lisää. Tingin jo aiemmin asettamastani 6 euron tavoitehinnasta. Maksoin osakkeista 6,5 euroa kappaleelta ja sain näin laskettua hieman keskiostohintaani. Erehdyin myymään Byggmaxin osakkeet, joka toipui pohjalukemistaan. Kurssi kuitenkin jatkoi heti myynnin jälkeen nopeasti ylöspäin. Rautakauppa on käynyt, kun ihmisillä on ollut aikaa ja remonttihommat ovat yksi harvoista huveista koronan sulkemassa taloudessa.

Kuun puolivälin seurannassa kirjasin osakesalkun arvoksi 212 000 euroa ja omaisuuden arvoksi 403 000 euroa. Kuun lopussa osakesalkun arvo oli jo kymppitonnin korkeammalla. Elämme erikoisia ja mielenkiintoista aikaa, jossa voi menettää tai luoda omaisuuksia. Vaikka olin mukana vuoden 2008-2009 finanssikriisissä, tämä on uusi ja erilainen tilanne. Kriisi vaikuttaa suoraan ja voimakkaasti kuluttajakysyntään, joka lopulta ohjaa lähes kaikkien toimialojen ja yritysten toimeliaisuutta. Tulevaisuus taitaa olla sumuisempi kuin koskaan kymmenen vuoden sijotusurani aikana.

***

Kaataako korona seinät päälle? Onko jo kova matkakuume? Nyt on aika uneksia. Osta, lue, haaveile ja toteuta Lähtö Suomesta. Julkaisu nyt 20 % alennuksella 3.5.2020 saakka. Lunasta alennuskoodilla Korona.

Unleash the cash - amerikkalainen ostoslista

Viimeisen viikon ajan osakkeet ovat kulkeneet poukkoillen, mutta vaakasuuntaisesti. Huhtikuun aikana osakemarkkinat ovat palanneet hyvän matkaa ylöspäin maaliskuun puolivälissä nähdyistä pohjalukemista. Oma sijoittamiseni on ollut varsin tahmeaa. Tuntuu, että olen ostanut osakkeita, jotka ovat jatkaneet laskua ja myynyt osakkeita, jotka lähtevät laskuun. Se ei onneksi kuitenkaan pidä täysin paikkansa: ostin pienen erän polkupyöräyhtiö Accel Groupia, joka ponnahti juuri tänään perjantaina hyvään nousuun. Osinkoja olen saanut parin tonnin edestä ja tallettanut 2000 euroa lisää pääomaa. Ostovoimaa siis riittää vieläkin.

Kuluneella viikolla ostin osinkosalkkuuni saksalaisen KSB:n osakkeita viisi kappaletta 232 eurolla kappaleelta. Yhtiö valmistaa pumppuja ja venttiilejä. Merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta tulee öljyn-, kaasun- ja energiantuotannon aloilta, mutta yhtiön tuotteet ovat kriittisiä ja kuluvia komponentteja myös vesihuollossa ja talotekniikassa. Olen tarkkaillut yhtiötä jo pitkään. Sen osake on parhaimmillaan noteerattu yli 600 euron hintaan. Viime vuonna yhtiö teki hyvän tuloksen, se on vanha perheyhtiö ja maksaa tänä vuonna kohtuullisen osingon. Vaikka liiketoiminta on syklistä, halusin ryhtyä omistajaksi lähes 10 vuoden pohjahintaan.

Amerikkalaisten osakkeiden ostoslista.

Olen listannut suuren joukon amerikkalaisia osakkeita ostoslistalleni. Listan ehkäpä yksi tärkeimmistä tarkoituksista on luoda kurinalaisuutta osakeostoihin. Odotan yhä osakemarkkinoille seuraavaa laskuvaiheitta, enkä halua maksaa osakkeista liikaa. Haluan turvamarginaalia lykättävien tai leikattavien osinkojen sekä laskevien tulosten varalle. Minulle tuttuun tapaan osakkeita on paljon, yllä olevassa listassa vain amerikkalaiset yhtiöt. Kaikki eivät välttämättä tule koskaan saavuttamaan asettamaani tavoiteostohintaa ja haluan sisällyttää salkkuuni yhtiöitä mahdollisimman usealta toimialalta. Tutkin myös yhtiöitä edelleen, enkä välttämättä tule ostamaan jokaista yhtiöitä joka saavuttaa tavoiteostohintani.

Tavoiteostohinta on asetettu hyvin epätieteellisesti. Luku ei ole kiveenhakattu. Jos seuraava laskuvaihe alkaa, saatan laskea tavoiteostohintoja. Jos kurssit jatkavat nousuaan, saatan muutamien yhtiöiden osalta antaa periksi ja asettaa tavoiteostohinnan hieman korkeammalle. Suurilta osin tavoiteostohinta on asetettu hyvin lähellä 52 viikon alinta hintaa, ja jolla osinkotuotto ja arvostus suhteessa tulokseen ovat hyvällä tasolla. Osinko ja tulos ovat vallitsevassa tilanteessa molemmat hyvin epävarmoja muuttujia.

Osakkeiden vierelle olen listannut syitä osakkeiden ostamisen puolesta ja vastaan. Esimerkiksi ilmastointi- ja jäähdytyslaitteita valmistavan Carrierin kohdalla huoli on rakentamisen suhdanteen äkkipysähdyksestä ja esimerkiksi Burger Kingejä pyörittävä Restaurant Brands voi hyvinkin joutua leikkaamaan osinkoaan. Ciscon puolesta puhuu 33 miljardin käteiskassa ja teknologiavetoisuus ja Parker Hannifinin kohdalla täytyy lähestulkoon kaikki laatuyhtiön kriteerit. Pörssejä pyörittävä Intercontinental Exchange ei tämänhetkisellä hinnallaan täytä vielä vaatimusta osinkotuoton suhteen.

Tulevilla viikoilla käyn läpi suomalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja REIT-yhtiöiden ostoslistaa.

Kuinka toimin koronakriisissä - Unleash the cash sarja
Unleash the cash - osa 1
Unleash the cash - lähtökohdat
Unleash the cash - kohti suunnitelmaa

***
Opiskele sijoittamisen perusteet - lue Vaurastumisen välineet.

Unleash the cash - kohti suunnitelmaa

Osakekurssit ovat toipuneet voimakkaasti maaliskuun alkupuolen äkkijyrkästä laskusta. Kuten parin viime viikon takaisessa kirjoituksessa maalailin lähtökohdiksi sijoitustoiminnalleni markkinalaskussa, oletan viimeaikaisen nousun olevan pomppu, jonka jälkeen kurssit jatkavat matkaa alaspäin. Kurssilasku jatkunee, kun sijoittajat ymmärtävät osavuosituloksista ja bruttokansantuotteen pudotuksista minkälaista vahinkoa korona on aiheuttanut taloudelle. Tämänhetkisen pompun myötä markkinat hinnoittelevat vain yhdeksän prosentin laskua tuloksiin, kun katsotaan amerikkalaisten yhtiöiden markkinaodotuksia.

Huhtikuun alussa ostin amerikkalaisen spin-offin Carrierin osakkeita osinkotuloista kertyneillä dollareilla sekä tein lisäyksen Husqvarnaan myytyäni ruotsalaisen henkilöstöpalveluyrityksen Wise Groupin osakkeet. En siis vielä käyttänyt uutta pääomaa ostoksiin, vaan uudelleen sijoitin osingot ja vaihdoin huonosti markkinatilanteeseen sopivan ja vaikeuksissa olleen yhtiön mielestäni hieman laadukkaampaan. Jos maaliskuussa nähty kuoppa oli kurssipohja, mitä suuresti epäilen, suurostokset menivät osittain sivu suun. Näen pikemminkin tilaisuuden myydä muutaman omistuksen ja ostaa ne mahdollisesti edullisemmin takaisin.

Kun pääsin maaliskuun loppupuoliskolla takaisin jaloilleni, tein satelliittisalkussani joitakin onnistuneita lyhytaikaisia spekulaatioita. Kauppoja olen tehnyt pienellä panoksella ja nopeasti voitot kotiuttaen. Useammat osakkeet olenkin myynyt aivan liian varhain. Ostin ja myin esimerkiksi Scandicia 30 kruunun molemmin puolin, mutta matka 50 kruunuun jäi minulta tekemättä. Satelliittisalkussa minulla on puolet käteisenä. Koitankin enemmän hyötyä ennennäkemättömän voimakkaista kurssiliikkeistä muutama arpalappu kerrallaan.

Samanaikaisesti olen koettanut hahmotella aiempaa yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa ja ostoslistaa. Molemmat ovat vielä työn alla, mutta hahmottelen alle alustavia ajatuksiani:

• Mahdollinen myynti: Byggmax. Yhtiö perui osinkonsa ja rakentaminen vähenee laskumarkkinassa vai rakentavatko ihmiset enemmän karanteenissa ja jatkavatko vapaat ruotsalaiset kulutusta koronasta huolimatta?
• Myynti kuolleen kissan pomppuun: Omistamani ruotsalaisen konsulttiyhtiö BTS Groupin kysyntä vähenee takuulla nykyisessä markkinatilanteessa. Nyt olisi hyvä tilaisuus irtautua yhtiöstä voitolla.
• Alustava ostoslista ja tavoiteostohinta:
• Wärtsilä - alle 6 euroa.
• Cargotec - alle 16 euroa.
• Oriola - alle 1,65 euroa.
• Terveystalo - alle 8 euroa.
• Etteplan - alle 7 euroa.
• Ostoslistaa aion jatkaa vielä viidellä muulla yhtiöllä, jotka ovat jo salkussani.
• Kurssilaskun myötä on aika silmäillä myös sellaisia yhtiöitä, jotka ovat olleet tarkkailulistalla, mutta eivät ole täyttäneet vaatimuksia arvostuksen tai osinkotuoton osalta. Tällaisia kiinnostavia ostoslistalle arvioimiani yhtiöitä ovat esimerkiksi suomalaiset Harvia ja Olvi, ruotsalaiset Dustin ja Beijer Ref sekä amerikkalaiset Snap-On ja Restaurant Brands International.

Nordeassa olevassa salkussani olen jatkanut suunnitelmani mukaisesti ostoksia pienissä erissä etenkin voimakkaasti laskeneisiin REIT-yhtiöihin. Perintörahoilla perustetussa Degiron salkussa olen tehnyt pienissä erissä lisäyksiä olemassa oleviin positioihin, ostoksen kerrallaan kerran tai kaksi viikossa. Olen ostanut muun muassa Westrockia (WRK), EPR Propertiesia (EPR) ja Kontoor Brandsia (KTB). Ne ovat yhtiöitä, jotka ovat tähän mennessä maksaneet korkeaa osinkoa, mutta eivät sijoitu laatuasteikolla välttämättä kovinkaan korkealle.

Onnea heiluvien kurssien kesytykseen!

***
Lue Vaurastumisen välineet. Hanki 10 vuotta sijoituskokemusta haltuun helposti ja halvalla.

Kertaus vuosikymmenen punaisimmasta kuukaudesta

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2020

Maaliskuun alussa lähdin liian nopeasti ostamaan osakkeita. En odottanut koronasta niin suurta shokkia kuin se on ollut ja jatkuvasti kehittymässä. Kuun alussa ostin aivan liian aikaisin Cargotecia, Kemiraa, Konecranesia ja Cityconia. Onneksi kaikkia vain pienen erän. Myin Rapalan, F-Securen ja Nokian osakkeet. Kuun lopussa tein lisäykset, moniin puolta alhaisemmalla hinnalla, Konecranesiin, Kemiraan ja Fortumiin.

Ostin ja myin osinkosalkussani Terveystalon osakkeet kolmeen kertaan. Oston tein kahdeksan euron alapuolelta ja myin hieman kahdeksan euron yläpuolella. Kaupat olivat pieni lohtu yleisesti laskevien kurssien vallitessa. Koetan jäädä Terveystalon omistajaksi, mutta en malttanut olla koettamatta hyötyä voimakkaasti heiluvista kursseista, vaikkei Terveystalo kaikkein volatiilein osake ollutkaan.

Kuun alkupuolella arvioin, että saan tänä vuonna osinkoja noin 7000 euron edestä. Kun monet yhtiöt ovat lopettaneet, leikanneet tai lykänneet osingonmaksuaan, en ole lainkaan varma, että osinkopotti yltää tähän summaan. En ole vielä analysoinut koronakuurin vaikutusta salkkuuni. Kaunis se ei kuitenkaan ole, ellei poliitikot pian hoksaa talouden ja terveyden kieroa yhteenkuuluvuutta. Talouden äkkipysäytys voi pian johtaa tilanteeseen, jossa joudumme tinkimään aivan perustarpeista: esimerkiksi elintarvikkeista, vedestä tai lämmöstä.

Kuun puolivälin tienoilta kurssit ovat menneet uudella alemmalla tasolla vaakasuuntaisesti heittelehtien. Uskon, että markkinat kokevat vielä yksi tai kaksi liikettä alaspäin. En kuitenkaan osaa ostaa osakkeita kerralla pohjalta, joten jatkan osakkeiden ostamista pienissä erissä. Maaliskuun puolivälin seurannassa osinkosalkkuni arvo laski 202 000 euroon edelliskuun 275 000 eurosta. Kokonaisvarallisuus laski myös 470 000 eurosta kahdeksankymmentätuhatta euroa alaspäin 390 000 euroon.

Kuinka aion toimia koronakriisissä, lue:
Unleash the cash - osa 1
Unleash the cash - lähtökohdat

Olen maksanut asunnoistani 40 %

***

Nyt on oiva hetki aloittaa osakesijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Unleash the cash - lähtökohdat

Kun olen viime heinäkuusta kerryttänyt käteistä ja jarrutellut kevyesti osakesijoitusten kanssa, alan hiljalleen muuttaa suuntaa. Viime viikolla julkaisin raamit suunnitelmalleni aloittaa tavanomaista vauhdikkaampi pääoman lisääminen salkkuuni: tulivoimaa riittää usean tuhannen euron osakeostoille seuraavan vuoden ajalle. Vaikka olen jo ostoja tehnyt, olen koettanut ottaa tehdä selkoa itselleni tilanteesta samalla yksityiskohtaisempia suunnitelmia luonnostellen ja yhtiöitä tutkien.

Lähden toiveekkaasti markkinoille seuraavista lähtökohdista:

• Näen tilanteen ostopaikkana. Arvioin, että koronavirus on ohimenevä tilanne, joka tarjoaa pitkäjänteiselle kassavirta- ja osinkosijoittajalle ostopaikan.
• Koska valtioiden toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja toimien vaikutus talouteen ovat epäselviä, sijoitan markkinoille vähitellen ja vaiheittain.
• Etenen usealla eri strategialla. Nordnetissa ostan valikoituja osakkeita 1-2 erässä kuukausittain. Degirossa ja Nordeassa ostan osakkeita hyvin pienissä erissä viikoittain. Nordnetissa ostan lisäksi päivittäin rahastoja, jotka sijoittavat eniten kärsineille sektoreille ja maihin.
• Osakeindeksit ovat mielestäni edelleen tasolla, josta ne voivat tulla reilustikin alaspäin, useita kymmeniä prosentteja. Vapaapudotuksen jälkeen markkinat ovat alkaneet etsiä uutta tasoa, mutta taloudellisten vaikutusten realisoituessa (liikevaihdot ja tulokset tulevat laskemaan, lainoja kaatuu sijoittajien ja pankkien kannettavaksi, yrityksiä menee konkurssiin) kurssit todennäköisesti näkevät vielä toisen ellei kolmannenkin tasokorjauksen. Ennen uutta tasokorjausta alaspäin, näemme todennäköisesti lyhyen, viikon tai kaksi kestävän, spurtin ylöspäin.
• Hyödynnän väliaikaista kurssinousua realisoimalla salkustani muutamia sijoituksia, jotka eivät paikkaansa ansaitse. Näin saan vielä lisää ostovoimaa massiivisen käteiskassaani. Juuri nyt suuri osa osakkeista on ottanut suuren pompun ensimmäisestä pohjastaan ja voisi olla ensimmäinen paikka myydä muutamia positioita?
• Millainen vaikutus koronalla on talouteen ja sitä kautta osakemarkkinoihin? Ääritapauksessa virus ajaa maailmantalouden pitkäaikaiseen, syvään ja yhteiskuntia ravisuttavaan lamaan. Jo kertyneet ja koronaelvytyksessä kertyvät velkavuoret kurittavat taloutta tavalla, jota en osaa kuvitella. Myönteisemmässä skenaariossa Eurooppa ja Yhdysvallat saavat viruksen kuriin Kiinan ja Etelä-Korean tapaan ja talous tulee maahan jaloilleen. Molemmissa skenaarioissa tukeudun siihen ajatukseen, että yritykset ovat vielä tulevaisuudessakin välineitä, joilla omistava luokka saa tuottoa pääomalleen.
• Koronavirus tuskin poisti aiempia, varjoon jääneitä, huolia talouden ja osakemarkkinoiden tilasta. Ne ovat vain jääneet virukseen liittyvän kielteisen uutisvirran piiloon ja virus todennäköisesti virittää ongelmien mittakaavaa suuremmaksi. On ennennäkemätöntä, että maat ja taloudet ovat kuukausia suljettuna ja pysäytettynä.
• Arvo-osakkeet ja sykliset osakkeet on nähdäkseni painettu muita alemmas ja amerikkalaiset osakkeet voivat puolestaan olla edelleen yliarvostettuja useilla mittareilla. Toisaalta ihmisten elämään ja terveyteen liittyvä kriisi lamauttaa laaja-alaisesti kaikkeen ei välttämättömiin hyödykkeisiin kohdistuvaa kysyntää. Yhdysvalloista olisi löydettävissä enemmän laadukkaampia ja kulutustavarapainotteisempia yhtiöitä, joiden suhdannekestävyys on ehkäpä vankemmalla pohjalla.

Listan alussa kirjoitan ostopaikasta ja lopussa enteilen, että talouden aiemmat ongelmat tulevat suurimmiksi koronaviruksen myötä. Miksi siis sijoittaisin enää enempää osakkeisiin?  Syyt ovat osittain käänteisesti samat kuin syyt, joiden vuoksi en osannut myydä osakkeita huipulla. Lisäksi osaan kokemuksesta sanoa, että pohjilta ostaminen ja huipulla myynti on mahdotonta. Pelko ja ahneus ottavat molemmissa tilanteissa kovapäisemmästäkin sijoittajasta otetta. Pohjalla ei uskalla ostaa riittävästi, kun tilanne olisi kaikkein herkullisin. Huipulla ei raaski myydä, kun vaihtoehtoisia kohteita on niukasti ja salkku saavuttaa uusia ennätyksiä. Siksi tulen etsimään ja tekemään sijoituksia pari kertaa kuukaudessa yhtiöihin, joita haluan omistaa pitkällä aikavälillä tämänkin kriisin yli. 

Alkuvaiheen suunnitelmanani on tehdä pääsalkussa, Nordnetin osinkosalkussa, pieniä 800 euron lisäyksiä noin kolme kertaa kuukaudessa. Harkinnanvaraisesti pyrin valitsemaan ostokohteeksi osakkeen ja yhtiön, jota markkina on lyönyt ankarimmin tulevaisuudennäkymiin nähden. Ei ole helppoa määritellä valintakriteerejä tai tähän kuvaukseen sopivia yhtiöitä. Viimeksi ostin erät Fortumia (14,05 €) ja Konecranesia (14,77 €). Nordeassa tein pienen lisäyksen Ahlström-Munksjöhön päivää ennen positiivista tulosvaroitusta. Ensi viikolla on aika koittaa palata suunnitelman seuraavaan yksityiskohtaisempaan osuuteen.

***
Ota haltuun sijoittamisen perusteet ja niksit hyviin tuottoihin. Lue Vaurastumisen välineet.

Unleash the cash - osa 1

Jyrkkä kurssilasku yllätti minut jatkuvalta tuntuneesta kurssinoususta ja osinkotulosta nautiskelemasta. Lähdin maaliskuun alussa turhan voimakkaasti ja vauhdilla mukaan korjausliikkeeseen. Ostin silloin osakkeita, jotka ovat jatkaneet voimakasta laskuaan viimeisen parin viikon aikana. Rahoitin nämä ostot myymällä muutamia heikkolaatuisia osakkeita. Nämä toimet olivat liian pieniä reaktioita koronaviruksen aiheuttamaan paniikkiin. Kun en onnistunut myymään osakkeita hyvän sään aikana, mitä aion tehdä nyt?

Markkinalaskua ja muita tarkoituksia varten minulla on runsaasti käteisreserviä. Lopetin onnekseni pääoman lisäykset osinkosalkkuuni viime vuoden puolivälissä ja muita säästöjä olen myös enimmäkseen laittanut talletustilille. Olen pitkään yrittänyt vältellä ylihintaisten osakkeiden ostamista, vaikka en siinä nyt lukuisia punaisia rivejä katsellessa ole täysin onnistunut. Nyt käteisreserville alkaa siis olla käyttöä. Uskon, että jonain päivänä ihmiskunta on selättänyt viruksen tai sopeutunut siihen.

Sunnitelmani pääpiirteissään:

• Osinkosalkku Nordnetissa (pääsalkku).
• Jatkan jälleen talletuksia osakesalkkuuni 1000 eurolla kuukaudessa. 
• Minulla on salkussa käteistä noin 10 000 eurolla. 
• Minulla on talletustilillä 12 000 euroa pyhitettynä sijoitettavaksi osakkeisiin.
• Oletan saavani osinkoja vuoden 2020 aikana noin 7000 euroa, ellei hyvin moni salkkuyhtiöni pysäytä osingonmaksua.
• Voin siis sijoittaa tämän vuoden aikana tilanteen salliessa tai sen vaatiessa yli 4000 euroa kuukaudessa käteisvaroistani. Todennäköisesti mitoitan osto-ohjelman kestämään pitkälle ensi vuoden puolelle saakka, jolloin tulen kuukausittain sijoittamaan 2000-3000 euroa.
• Ensimmäinen toimenpide: Laadin listan ensi alkuun kymmenestä osakkeesta, joihin sijoitan 800-1000 euroa kerralla muutaman seuraavan kuukauden aikana. Nämä yhtiöt ovat pääasiassa Helsingin ja Tukholman pörssistä, yksi sijoitus amerikkalaiseen yhtiöön.
• Osto-ohjelman vauhtia, tehoa ja jatkumista ylipäätään harkitsen tilanteen kehittyessä ja muuttuessa.
• Osinkosalkku Nordeassa.
• Avasin tämän salkun Nordnetin osakesalkkuni rinnalle vuonna 2018. 
• Olen tehnyt salkkussa sijoituksia suureksi osaksi kiinteistöalan yhtiöihin, koska en ole halunnut lisätätä asuntosijoituksia. Salkku on noin 15 000 euron kokoinen.
• Aion tehdä kurssilaskun jatkuessa sijoituksia pääasiassa olemassa oleviin sijoituksiin 200-300 euron kuukausitahtia hyödyntäen Nordean kohtuullista kaupankäyntipalkkiota pienille sijoituksille.
• Tässä salkussa on yhtiöitä Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.
• Osinkosalkku Degirossa.
• Avasin tämän salkun vuonna 2016 osuudella perinnöstäni. En laske salkkua tässä blogissa käsittelemääni tai seuraamaani varallisuuteen.
• Lisään salkkuun käteisvaroistani pääomaa seuraavan 12 kuukauden aikana 1000 euroa kuukaudessa.
• Osinkoja saan noin 1500 eurolla tämän vuoden aikana. Osinkoja hyödyntäen pyrin tekemään reilummin ostoja otollisimmassa kohtaa, vaikka se tuskin täydellisesti onnistuu. En kalasta, mutta harrastan pohjaongintaa.
• Teen yhden osakesijoituksen 200 eurolla viikossa eli yhteensä noin 1000 eurolla kuukaudessa Degiron edullisten kaupankäyntipalkkioita hyödyntäen.
• Sijoitukset kohdistuvat täysin amerikkalaisiin yhtiöihin.

Tämä on suunnitelmani runko. Se on harkinnanvarainen ja saattaa muuttua uutisten ja markkinoiden tunnelman mukaan. Mitä synkempi tunnelma sitä enemmän koetan ostaa. Koska en osaa arvioida missä markkinoiden pohja on ja koska sieltä lähdetään palautumaan, ajoitan osakeostot 12-18 kuukauden ajalle. Siihen riittää käteisreservini. Jos huonot ajat pitkittyvät, minulla on käytössä luottolimiitti Nordnetissa ja voin käyttää Nordeassa olevien lainojen lyhennysjoustoa. Lisäksi aion lunastaa tiettyjä vaihtoehtoisia sijoituksia siirtääkseni varat osakemarkkinoille. Seuraavaksi on tehtävä enemmän analyysiä sijoituskohteista, ajoituksesta ja tavoitehinnoista.

***

Nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa osakesijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Kohta on käteisreserville käyttöä?

Koronaviruksen aiheuttamassa ryminässä olen myynyt salkustani osakkeita, jotka eivät sovi salkkuuni tai maksa lainkaan osinkoa. Lyhyessä ajassa salkustani on saanut lähteä F-Secure, Rapala ja Nokia. Näistä on vapautunut uudelleen sijoitettavaksi lähes 8000 euroa. Viimeisen viikon aikana olen tehnyt riskipitoisia mutta pieniä lisäyksiä Cargoteciin, Konecranesiin, Banco Santanderiin, Vincitiin ja ostin Kemiran osakkeita takaisin salkkuuni. Toistaiseksi olen uusiin ostoihin käyttänyt vain myydyistä osakkeista saatuja rahoja enkä ole ottanut vielä käyttööni vuosien nousumarkkinan aikana kertynyttä käteisreserviä.

Minulla on reilusti käteistä muutamalla eri talletustilillä. Käteinen on lainausmerkeissä korvamerkittynä johonkin, mutta suunnitelmani ovat joustavia. Hätärahastossa minulla on noin 26 000 euroa. Vuokrista tuloutunueita ylijäämiä on noin 20 000 euroa. Veromätkyihin ja muihin käyttötarkoituksiin varattuja rahoja on noin 5000 euroa. Koska aloin jarruttelemaan pääomanlisäyksissä osakesalkkuuni jo viime vuoden puolivälin jälkeen, osakesijoituksiin olen korvamerkkinnyt noin 14 000 euroa käteispotin, joka myös kasvaa pientä korkoa talletustilillä. Useita vuosia sitten saamastani perinnöstä on sijoittamatta 20 000 euroa. Sijoitustilien ulkopuolella minulla on siis käteistä yhteensä yli 80 000 euroa. Vuosikausien ajan käteiskassani suuruus on ollut yliampuvaa, mutta kohti laskusuhdannetta kiiteässä alan olla siihen tyytyväinen.

Käteiskassan lisäksi kevään osingot tuovat salkkuuni noin 7000 euroa. Osingoilla voin ostaa lisää osakkeita ja kasvattaa omistusosuuttani salkkuni yhtiöistä. Samalla olen jo aloittanut kohdistamaan vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoja sijoitettavaksi osakemarkkinoille. Vaihtoehtoisten sijoitusteni tulisi tuottaa noin 4000-5000 euroa tämän vuoden aikana. Ajatuksenani on aina ollut, että lunastan vaihtoehtoisia sijoituksia, kun osakemarkkinoilla on houkutteleva markkinatilanne. Siinä pisteessä en kuitenkaan vielä katso markkinan olevan.

Eikä tässä vielä kaikki. Olen vielä palkkatöissä ja tällä hetkellä siirrän sivuun 2000 euroa kuukaudessa sijoituksia varten. Lapioin edelleen palkkatulojani varovaisesti sijoituksiin. Loma- ja päivärahat tulevat palkkatulon lisäksi satunnaisina erinä ja siirrän nekin sijoituksiin. Luonnollisesti olen valmis ottamaan velkavivun käyttöön myös osakesijoittamisessa. Minulla on lainalimiitti myönnettynä Nordnetissa, mutta sen hyödyntäminen jää viimeiseksi vasta kun olen suurilta osin sijoittanut kaiken joutilaan käteisen ja laadittuani huolellisen suunnitelman lainatun rahan sijoittamiseksi.

Viimeisen kuukauden aikana tässä blogissa seuratun osakesalkun arvo on laskenut noin 33 000 euroa. Salkkuni saavutti kaikkien aikojen ennätyksen helmikuun puolivälissä ja nousi 275 000 euroon. En halua altistaa lainattua rahaa todennäköisesti jatkuvalle kurssilaskulle. Osinkouskovaisena jatkan kuitenkin sijoittamista enkä myy merkittävästi nykyisiä omistuksiani, jotta osnkotuloni jatkaisivat kasvu-urallaan.

***
Pian voi olla mainio hetki ryhtyä osakesijoittajaksi. Lue Vaurastumisen välineet.

Cramo - rakas lapsi lähtee maailmalle

Sijoittamisessa tulee välillä virheitä ja välillä onnistumisia. Nordea ja Nokia ovat olleet tämän syksyn pettymyksiä, mutta Cramon tarina salkussani jaksaa hymyilyttää!

Cramo oli aivan ensimmäinen sijoitukseni, jollei lasketa JOT Automationia teknokuplan aikana. Sijoitin ensimmäisen kerran Cramoon vuoden 2007 lopussa 17,15 euron hintaan. Kurssi oli puolittunut huipputasoiltaan, mutta se jatkoi matkaansa alaspäin. Ostin lisää 14 euron tuntumassa puoli vuotta myöhemmin. Neljä kuukautta myöhemmin ostin 6,6 eurolla kaksinkertaisen määrän osakkeita. Keskihintani oli 11,21 euroa. Myin osakkeet pari vuotta myöhemmin, 2010, 14,9 euron hintaan ja tein voittoa 311,5 euroa kulujen ja verojen jälkeen. Osinkoja olin saanut verojen jälkeen 36 euroa.

Palasin seuraavan kerran omistajaksi elokuussa 2012. Ostin osakkeita 100 kappaletta 8,52 euron hintaan. Seuraavan kerran ostin Cramoa vuonna 2014 90 kappaletta 11,5 euron tasolla. Tällä kertaa pysyin omistajana aina vuoteen 2019 saakka. Päätin myydä osakkeet yhtiön päätettyä jakautua kahteen osaan. En pitänyt suunnitelmasta ja myin osakkeet 19,9 eurolla. Tein voittoa 1311 euroa verojen ja kulujen jälkeen. Osinkoja sain neljän vuoden aikana 601,6 euroa.

Ote sijoituspäiväkirjasta - elokuu 2012:
"Lisäksi hankin salkkuun takaisin 100 kappaletta Cramon osakkeita hintaan 8,52 euroa. Jälleen melko alas vajonneella heiluriosakkeella lähdin tavoittelemaan kurssinousua ja kohtuullista 3 prosentin osinkoa ensi keväänä. Uhkana oli kuitenkin osakemarkkinoiden suunnan kääntyminen jälleen alas sekä rakennusmarkkinoiden hyytyminen, josta oli jo selviä merkkejä havaittavissa."

Onneksi odotin rakennusmarkkinoiden hyytymistä vuoteen 2019!

Jakaantumisen jälkeen Cramon kurssi luonnollisesti notkahti, koska osa yrityksestä listautui Tukholmaan. Yhtiö julkaisi myös tulospettymyksen ja kurssi jatkoi laskuaan. Ostin 100 kappaletta osakkeita heinäkuun puolivälissä 2019 8,6 eurolla ja saman kuun lopussa 120 kappaletta 8,12 eurolla. Marraskuussa yhtiö ilmoitti, että se neuvottelee ostotarjouksesta, ja myöhemmin tarjouksen tekijäksi paljastui belgialainen Boels. Cramosta tarjottua preemiota pidettiin pienenä ja ajattelin, että voisi olla  olemassa mahdollisuus, ettei ostotarjous menisi lävitse. Myin 100 kappaletta osakkeita hintaan 12,8 euroa ja ostajan selvittyä loput 120 kappaletta 13,4 eurolla. Tällä kertaa tein voittoa yhteensä 722 euroa.

Reilun vuosikymmenen mittaan olen tehnyt siis Cramolla lähes 3000 euroa myyntivoitot ja osingot yhteenlaskettuna. Cramoon sijoitettaessa ei jälkikäteen ajateltuna ole mennyt pieleen montaakaan asiaa, lähinnä vain pieni positiokoko. Ostin osakkeita niin laskevaan kuin nousevaan kurssiin. Uskalsin ottaa näkemystä myynneissä, enemmän onnistuen kuin epäonnistuen. Jälkiviisas on helppo olla. Cramon lähtiessä pörssistä, minulla on jälleen paljon käteistä vailla työpaikkaa ja veroja maksettavana. Missä on euroille uusi työpaikka?

***
Onnistu sijoittamisessa - lue Vaurastumisen välineet!