Vanhat synnit ja uusi sillanpää

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2022 - ensimmäinen puolisko

Elokuun alussa nähtiin markkinoilla voimakas ja nopea liike ylöspäin. Koetin olla mukana sijoitusastetta kasvattamalla, mutta olin pääsääntöisesti kiinni väärissä arvopapereissa. Keskipitkän aikavälin näkemykseni on säilynyt vielä muuttumattomana. Uskon tulostaantumaan, jonka vuoksi osakekurssit vielä näkevät uuden pohjan. Sijoitusasteeni on kuitenkin 85 %, aiemman 80 % sijasta. 

Myynnit

• Myin hieman yli puolet positiostani ruotsalaisessa Alfa Lavalissa. 300 kruunun hintaan myydyille ja vuonna 2016 ostetun erän realisoiduksi myyntivoitoksi tuli 106 %. Laatuyhtiöllä käydään kauppaa korkeahkoilla kertoimilla ja olen epäileväinen tulostason pitävyyden suhteen.
• Myin korpivaelluksen käyneestä Banco Santander positiosta pienen osan pois. Olin ostanut osaketta heinäkuussa pohjahintaan myydäkseni niitä hieman kalliimmalla. Tilaisuus tuli nopeasti ja kotiutin tappioita sijoittajaurani alkutaipaleella tehdyistä virheistä. Myydylle tonnin erälle tappiota kirvelevät 60 prosenttia. Reilussa kymmenessä vuodessa kertyneet osingot lämmittävät vain vähän. Kirvely saa jatkua, jos kurssi taianomaisesti nousisi yli 3 euron.

Ostot

• Ostin pienen 100 kappaleen erän lisää Pihlajalinnaa ennen tulosjulkistusta. Minulla oli sotakuopasta ostettuja osakkeita entuudestaan. Keskipitkällä aikavälillä uskon yhtiön kääntävän Pohjola-sairaala oston eduksi. Pyrin myymään puolikkaan positiosta 12 euron paremmalla puolella.
• Ostin takaisin toukokuussa myydyt kehittyvien markkinoiden infrastruktuuriosakkeisiin sijoittavaa ETF:ää (IUS8). Olen muutamaan kertaan pyöräyttänyt positiota ympäri ETF:n hinnan pyöriessä 13-15 euron molemmin puolin. Tätä kirjoittaessa olen jo myynyt taas puolikkaan position. 
• Halusin avata sillanpäätä Nordnetissa myös englantilaisiin osakkeisiin, vaikka kaupankäyntikulut Nordnetissa ovatkin rajut. Ostin hopea- ja kultayhtiö Fresnilloa, joka maksaa kohtuullista osinkoa. Olen hillitysti kultauskovainen ja sijoitus on pidempiaikaiseksi kelpaava, kun osinko antaa malttia odottaa arvometallien uutta tulemista.
• Ostin Tukholmasta pientä kiinteistöyhtiötä nimeltä Fleming Properties. Yhtiö omistaa Helsingistä SOK:n pääkonttorikiinteistön. Vähäisen vaihdon takia osakkeella käydään kauppaa milloin milläkin hinnalla. Tein oston 90 kruunuun. Vaikka Onnisen tyttäret ovat jo jättäneet omistuksensa yhtiöstä, kuten he tekivät Harvian kanssa huippuhintaan, uskon yhtiön Meiran tulipalosta huolimatta kykenevän osingonmaksuun jatkossakin. Mikäli kurssi palautuu tutummalle 100 kruunun tasoille, olen valmis luopumaan sijoituksesta.

Elokuun seurannassa osakesijoitusteni arvo nousi 380 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 643 000 euroon. Molemmat kasvoivat edelliseen kuukauteen verrattuna 20-25 000 euroa. Osakesalkku on yhä 55 000 euroa viime marraskuun huippua alempana.

***
Kohta on taas hyvä hetki ostaa osakkeita. Ole valmis - lue Vaurastumisen välineet.

En aio hyväksyä ostotarjousta Nelesistä

Sain tänään kirjeen AlfaLavalilta koskien sen tekemää ostotarjousta Nelesistä. Neles on ollut mielenkiintoisella tavalla julkisuudessa listauduttuaan juuri pörssiin itsenäisenä yhtiönä. Ennen listautumista valtion omistusyhtiö Solidium myi suuren osuuden Valmetille, mutta vain muutamassa viikossa Nelesin hallitus ilmoitti hyväksyneensä ruotsalaisen teollisuusyhtiön AlfaLavalin tekemän ostotarjouksen. Käsittelin sitä heinäkuussa otsikolla Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt.

Sittemmin suomalainen Valmet on pistänyt ruotsalaisille kampoihin kasvattamalla omistusosuuttaan viidestätoista prosentista kahteenkymmeneen. Hankin itse Metson osakkeita vuoden alussa saadakseni enemmän Nelesin osakkeita ja ostin lisää Nelestä heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olen myös AlfaLavalin osakkeenomistaja ja kasvatin omistustani ennen uutista mahdollisesta yrityskaupasta. Vaikka olen sekä Nelesin että AlfaLavalin osakkeenomistaja, en aio hyväksyä Nelesistä tehtyä ostotarjousta.

AlfaLavalin maksama preemio on alle 33 prosenttia Nelesin heinäkuun alun osakekurssille laskettuna. Kuten useat julkisuudessa asiaa kommentoineet uskon itsekin, että Nelesissä on enemmän potentiaalia. Vaikka se toimii syklisellä toimialalla, Neles on melko selkeästi lupaava laatuyhtiö. Omistaisin mielelläni yhtiötä suoraan omana yhtiönä. Sillä, että en hyväksy Nelesistä tehtyä ostotarjousta, on tietenkin vain symbolinen merkitys. Valmetin lisätessä omistustaan ja monien suomalaisten osoittaessa mieltään, voi käydä niin, ettei AlfaLaval saa ostotarjouksen mukaista, kahden kolmasosan omistusosuutta.

Jos olet hyväksynyt ostotarjouksen, voit peruuttaa ostotarjouksen hyväksymisen 22.10 saakka.

***
Älä anna ruotsalaisten viedä yhtiöitämme, vahvista suomalaista omistuspohjaa ja vaurastu. Lue Vaurastumisen välineet.

Kemira ulos ja Terveystalo sisään

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2020

Ostin lisää Neleksen osakkeita heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olin myös ostanut lisää Metson osakkeita jo tammikuussa saadakseni irtautumisessa enemmän Neleksen osakkeita. Molempia päätöksiä voi pitää jälkikäteen onnistuneina, kun AlfaLaval ilmoitti tehneensä Neleksestä ostotarjouksen. Harmi vain, että ostin Nelestä ainoastaan 150 kappaletta. Sinänsä olen kaupassa myös ostavana osapuolena, koska olen ollut AlfaLavalin omistaja vuodesta 2016 ja kasvatin omistusta toukokuussa. Olisin mielelläni omistanut Nelestä pitkään ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka yrityskauppa kehittyy Valmetin pyristellessä vastaan.

Palasin myös takaisin Terveystalon omistajaksi 8,7 euron tasolla. En päässyt osalliseksi osakkeen kurssinoususta huippulukemiin 12 euron kieppeille ostaessa ja myydessä osaketta vuoden alkupuolella kolmeen kertaan 7,5 ja 8,5 euron välimaastossa. Nyt kurssi liikkui jälleen reilusti alle yhdeksässä eurossa. Vaikka Terveystalonkin liiketoiminta on kärsinyt hieman odottamattomasti koronasta, uskon, että yhtiön liiketoiminta on perusvarmaa ja suhdannekestävää. Liiketoimintaa tukevat muutamat vahvat trendit kuten väestön ikääntyminen ja julkisen terveydenhuollon heikko taso korkeasta verokannasta huolimatta. Olen valmis lisäämään omistustani, jos kurssi jostain syystä laskee lähemmäksi kahdeksaa euroa.

Kuun lopussa myin Kemiran osakkeet 11,8 euron hintaan. Kemira on yleensä kärsinyt heikkenevästä dollarista ja osakemarkkinoilla yleisesti aletaan odottaa korjausliikettä. Olen jälleen valmis ostamaan Kemiran takaisin noin euroa alempana. Vaikka Kemira julkaisi ihan hyvän osavuosituloksen, pyrin aina välillä hyötymään osakkeiden hintaliikkeistä. En näe Kemiraa välttämättä pysyvänä osana salkkuani, koska kemianteollisuudesta minulla on salkussa BASF ja myös ExxonMobililla on merkkittävää kemian liiketoimintaa. 

Heinäkuussa yksikään kotimainen yhtiö ei tilittänyt osinkoa. Vuodesta 2020 onkin vaarassa tulla laiha osinkovuosi. Useat amerikkalaiset yhtiöt puolestaan tilittivät kvartaaliosingon. Esimerkiksi amerikkalainen Carrier maksoi ensimmäisen osinkonsa itsenäisenä yhtiönä. Sen osakekurssi on kehittynyt erittäin hyvin ostettuani Carrieria pian sen jälkeen, kun yhtiö irtaantui United Tecnologiesista. Salkun arvo jatkoi heinäkuussa nopeasti ylöspäin. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo ylsi 245 000 euroon ja kokonaisvarallisuus yli 450 000 euroon.

***

Kohta markkina voi tarjota taas ostopaikkoja. Lue Vaurastumisen välineet ja valmistaudu.

Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt?

Kun Neles listautui omaksi yhtiökseen irtaantuen Metsosta alkoi taloutta seuraaville näytelmä, jonka jatko-osia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Näytelmän henkilöitä ovat niin päähenkilö Neles, ensimmäinen kosija Valmet, kilpakosija ruotsalainen AlfaLaval kuin Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium. Emme tiedä varmuudella kuka näytelmän ohjaaja on, mutta vähintäänkin apulaisohjaaja lienee ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka oli Metson suuromistaja ja hallituksen jäsen.

Näytelmän alkupiste on hetki, jolloin Metso ja Outotec kertoivat fuusiosta ja kokonaisuudesta irrotettavasta Neleksen venttiililiiketoiminnasta. AlfaLaval, joka kertoi 13.7. solmineensa yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa ja maksavansa osakkeista noin 30 prosentin preemion, kertoi käynnistäneensä tuolloin yritysoston valmistelun. Suomalainen Valmet puolestaan hankki valtion sijoitusyhtiöltä Solidiumilta alle 15 prosentin omistusosuuden Neleksestä suojatakseen oman projektiliiketoimintansa kokonaistoimituksia. Valmet katsoo, että Neleksestä tehty ostotarjous on vihamielinen ja ettei Neleksen arvo ole tullut täyteen mittaansa lyhyeksi jääneen pörssitaipaleen aikana. Neleksen hallitus puolestaan suosittelee, että osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. 

Mielestäni mielenkiintoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta, on se, miksi Neleksen liiketoimintaa ei alunperin siirretty osaksi Valmetia, kun Metso ja Valmet jakaantuivat kahteen kokonaisuuteen? Samanlaista kysymystä pohdin viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2015, kun Valmet osti Metsolta sen automaatioliiketoiminnan. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Metson ja Valmetin erkaantuessa vääriä osia jäi Metson alle, ei pelkästään venttiililiiketoiminta. Kun Neles listatutui pörssiin varsin pienenä yhtiönä ja alhaisella arvostuksella, oli se helppo yritysostokohde. Ruotsin Kauppalehti uutisoi, että "Suomen teollisuus on meidän", eli ruotsalaisten.

Neleksen arvo muodostui ostotarjouksen myötä huomattavasti suuremmaksi Gardellille, joka sai myös huomattavan määrä yhtiön osakkeita jakaantumisessa. Hänen etunaan on maksimoida Metson osien summa, minkä hän ilmoitti tavoitteekseen jo vuosikausia sitten. Christer Gardell näyttää onnistuvan suunnitelmassaan. Suomalaisten veronmaksajien omistama Solidium puolestaan jatkaa näytelmässä kyseenalaisten suoritustensa sarjaa. Solidium myi 14,9 prosentin suuruisen potin Neleksen osakkeita Valmetille kahdeksalla eurolla. Tätä kirjoitettaessa Neles maksaa pörssissä 50 prosenttia enemmän, eli 12 euroa. Joku muu näkee siis Neleksen puolet arvokkaampana kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja hallinnoiva Solidium. Veronmaksajien onneksi tällä kertaa Solidiumilla on oikeus lisäkauppahintaan eri tilanteissa.

Ostin itse Metson osakkeita lisää viimeksi tammikuussa osittain siitä syystä, että saisin jakaantumisessa enemmän Nelestä salkkuuni. Ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 150 kappaletta lisää Nelestä kasvattaakseni positiota. Toukokuun lopussa kasvatin myös sijoitustani AlfaLavaliin, johon olin sijoittanut ensimmäisen kerran vuonna 2016. Myös AlfaLavalin osakekurssi on noussut tehtyäni lisäsijoituksen ja ostotarjouksen jälkeen. Olen siis sijoittanut sekä ostokohteeseen että ostavaaan yritykseen. Olin yllättänyt, että ostaksi ilmoittautui AlfaLaval. Näkisin mielelläni Neleksen omana yhtiönään, laadukkaita valmistavan teollisuuden yhtiöitä ei ole liiaksi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toki tuotto lyhyelle Neleksen sijoitukselle on hyvä, mutta näin yhtiössä hyvän potentiaalin kasvaa ja kasvattaa arvoa sijoittajille, siksi AlfaLavalin maksama 30 prosentin preemio on varsin vaatimaton.

***

Älä anna ruotsalaisten kaapata suomalaisia yhtiöitä. Aloita sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.

Pörssi vihertää kuin lehtipuut

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2020

Koska tein toukokuussa muuttoa, en ollut kovinkaan aktiivinen osakemarkkinoilla. Osinkosalkkuuni lisäsin ruotsalaista Alfa Lavalia. Olin ostanut sitä ensimmäisen kerran vuonna 2016 132 kruunun hintaan. Nyt oli aika täydentää positiota. Se on mielestäni laatuyhtiö, joka kylläkin on osin riippuvainen laivanrakentamisesta ja energiasektorista, mutta tuotta laitteita ja palveluita myös elintarviketeollisuuteen ja vedenkäsittelyyn. Lisäksi ostin 40 kappaletta lisää Cargotecia vähän ennen osingon irtoamista. Halusin lohdutusta ja kasvattaa vuoden 2020 osinkotuloja ja alentaa Cargotec positioni keskihintaa.

Kuun alussa myin 200 kappaletta Kemiran osakkeita ja ostin muutamaa päivää myöhemmin puolet takaisin. Satelliittisalkussa tein suhteellisen aktiivisesti kauppaa. Huhti-toukokuussa salkussani piipahtivat Bufab, Banco Santander, Scandic, CAG Group ja Vincit. Toukokuun aikana sain osinkoja 550 eurolla verojen jälkeen. Viime vuonna sain osinkoja vastaavalla ajanjaksolla kaksinkertaisen määrän.

Toukokuussa salkun arvo kulki sivuttaisliikkeessä. Maaliskuun romahduksen ja huhtikuun ponnahduksen myötä salkku oli toukokuun puolivälissä vielä noin 50 000 euroa huippulukeman alapuolella. Toukokuun lopussa eroa oli kuitenkin enää jäljellä vain 30 000 euroa. Alituinen ongelmani oli, että salkussani taas lepäsi 10 000 euron edestä käteistä. Kiikaroimani osakkeet ovat kaukana asettamistani tavoiteostohinnoista. Tulen jatkamaan varovaisia ostoksia niin, että käteispositio ei pääse merkittävästi kasvamaan.

***

Kaipaatko uutta suolaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.

Joulukuun pörssikaupat

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2016

Satelliittisijoitukseni Panostajan osakekurssi niiasi voimakkaasti tilinpäätöksen jälkeen ja päätin ostaa osakkeita 1000 kappaletta lisää. Suurimpina syinä kurssilaskulle lienee osinkoehdotus ja Takoman, Panostajan sijoituskohteen, erittäin heikko tilanne. Helmikuussa maksettava osinko laskee 0,05 eurosta 0,04 euroon. Takoman liikevaihto (-23 %) ja liikevoitto (-73 %) jatkoivat rajua laskuaan.

Jos Suomen talouden käänne on käsillä monien uutisten lupaamalla tavalla, on Panostaja yksi Helsingin pörssin suurimmista hyötyjistä. Talotekniikkaa remontoiva Kotisun on Panostajan valopilkku ja erinomainen sijoitus. Hammaslääkäriasema Megaklinikka tekee vielä tappiota avattuaan uuden aseman Tukholmaan. Rakennejärjestelyt digitaalisessa painotoiminnassa, Granossa, on päättymässä ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulevat vähenemään. Näiden tekijöiden vuoksi uskon, että lisäys Panostajaan oli suhteellisen turvallinen neljän prosentin efektiivisellä osinkotuotolla.

Myin Kemiran osakkeet kurssin noustua 11,7 euron tasolle. Tein osakkeella jälleen pienen viidenkympin myyntivoiton reilussa kuukaudessa. Myynti oli sarjassaan kolmas tänä vuonna. Kemira on ollut minulle spekulatiivinen pelipaperi sen ailahtelevan kurssikehityksen vuoksi, turvana jälleen hyvä osinkotuotto. Mikäli Kemiran kurssi laskee uudelleen alle 11 euron, ostan todennäköisesti osakkeita jälleen takaisin salkkuuni. Koetan kuitenkin pidättäytyä liiasta spekuloinnista ja keskittyä päätavoitteeseeni osinkotulojen kasvattamiseen.

Myinkin Nordnetin salkustani Itä-Eurooppaan sijoittavan rahaston kohdistaakseni lisää pääomaa kassavirtaa tuottaviin sijoituksiin. Loppukuusta ostin lisää Rapalaa parisataa kappaletta. Yhtiön liiketoiminnan laadussa ja kehityksessä ei ole hurraamista. Erityisesti liikevoitto on laskenut monta vuotta perätysten. Rapalalla on ollut mitä erilaisimpia vaikeuksia selityksenään heikolle suoritukselle. Itse pelkään, että pahimillaan yhtiön liiketoimintamallissa voi olla jotain vikaa ja kilpailijat voittavat markkinaosuuksia. Yrityksen uusi johto onkin ilmoittanut tarkastelevansa liiketoimintoja kriittisellä silmällä. Rapala on siten mahdollinen käänneyhtiö ja -sijoitus, josta uusi johto voi onnistuessaan saada irti paljon arvoa tunnettujen brändien ja jakelukanavan avulla.

Vaikeuksissa olevien yhtiöiden osakepoiminta on toiminut kohtuullisesti. Flowers Foods ilmoitti selvinneensä lakihuolistaan huomattavasti pelättyä pienemmin korvauksin ja yhtiön kurssi nousi voimakkaasti. Myös traktorivalmistaja Deeren osakekurssi kohosi merkittäväsi sen ilmoitettua odotuksia paremmasta tuloksesta. Markkinauutisten mukaan suursijoittajat olisivat siirtymässä kuluttajatuoteyhtiöistä kohti syklisempiä yrityksiä. Esimerkiksi ruotsalaisen AlfaLavalin kurssi on noussut voimakkaasti ostettuani sitä elokuussa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja kuluneesta vuodesta on tulossa monella tapaa ennätyksellinen. Palaan vuoden 2016 tuloksiin erillisissä kirjoituksissa tammikuun aikana. Tässä kuitenkin ensisilmäys vuoden 2016 lukuihin:

Kolmesta asunnosta maksettu 30 prosenttia

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2016

Kuun alussa ostin aikaisemmin analysoimaani AlfaLavalia. Olisin mielelläni maksanut osakkeesta hivenen vähemmän yhtiöön liittyvien kysyntäpuolen riskien vuoksi. Käteisen ja erityisesti kruunujen määrä salkussani oli kuitenkin merkittävästi kasvanut ja halusin saada osan siitä tuottamaan. Näin osakkeessa vain rajatusti laskuvaraa, koska kurssi oli laskenut merkittävästi markkinan noustessa. Markkina olikin toivottavasti jo hinnoitellut kysynnän mahdollisen alenemisen yhtiön arvoon.

Ostin myös hyvin pienen erän Banco Santanderin osakkeita lisää. Osto oli ehkäpä kompromissi. En nähnyt muita houkuttelevia ostokohteita ja Santanderin kurssi oli pitkään madellut pohjamudissa. Oman käsitykseni mukaan kyseessä olivat ulkoiset tekijät, eikä niinkään yhtiökohtaiset tekijät. Toki Santander oli vahvasti läsnä juuri niillä markkinoilla, joilla taloustilanne ja -näkymät olivat heikot, kuten Britanniassa ja Etelä-Amerikassa.  Ulkoisilla tekijöillä on tapana korjaantua ja vahvan yhtiön arvo tulee voimakkaasti nousemaan, kun ulkoiset tekijät kääntyvät yhtiön puolelle.

Elokuussa odottelin yrityslainan takaisinmaksua. Yhden yrityslainan takaisinmaksu oli myöhässä. Laina oli ensimmäisiä sijoituksiani Fundu palvelun kautta. Fundu oli ilmoittanut sijoittajille sähköpostitse takaisinmaksun myöhästymisestä ja siirtäneensä lainan perintään. Lainaajan mukaan viivästymisen syynä oli Tekes-projektin viivästyminen. Olin sijoittanut kyseiseen lainaan useasta eri syystä, mutta yksi niistä oli erityisesti lyhyt laina-aika. Halusin saada mahdollisimman nopeasti palautteen siitä, miten yrityslainat toimivat. Vihdoin kuun lopussa laina tilitettiin Fundun tilille ja huokaisin helpotuksesta.

Lainarintamalla ylitin eräänlaisen merkkipaalun. Olen maksanut lainoistani 30 prosenttia takaisin pankille. Velkaa olen ottanut yhteensä hieman yli 250 000 euron edestä. Omistusasuntoni lainalyhennyksen olen aloittanut nollasta, ja nyt laina on lyhentynyt 35 000 euron edestä noin kuudessa vuodessa. Ensimmäisen sijoitusasunnon lyhennykset aloitin 20 prosentista. Lisälyhennysten ja omistusasunnon lyhennysvapaata hyödyntäen olen lyhentänyt velkaa kymmenellä prosenttiyksiköllä yli kolmessa vuodessa.

Varallisuus jatkoi oheisen taulukon mukaista vauhdikasta kehitystään jälleen pääasiassa osakkeiden arvonnousun saattelemana. Osakesijoitusten arvo ylitti ensimmäistä kertaa 160 000 euron rajapyykin ja kokonaisvarallisuus alkoi kolkuttelemaan 270 000 euron merkkiä.

***

Seuraa tarinaa myös Facebookissa.

Pilssipumpuista meijerilaitteisiin

Salkussani lepää Ruotsin kruunuja ja huomioni kiinnittyi uudelleen ruotsalaiseen Alfa Lavaliin. Ensimmäisen kerran olin tutustunut yhtiöön tavarantoimittajan ominaisuudessa ja sittemmin sijoittajana. Osake on ollut tyypillisesti korkealle arvostettu, mutta osakekurssi on laskenut johtuen yhtiön osittaisesta riippuvuudestaan öljy- ja meriteollisuudesta, joka edustaa suuren yritysoston (2014) myötä 40 prosenttia liikevaihdosta.

Liiketoiminta

Alfa Laval valmistaa esimerkiksi laadukkaita lämmönsiirtimiä, erottimia ja laitteita nesteensiirtoon lukuisille teollisuudenaloille. Esimerkiksi lämmönsiirtimissä sekä separaattoreissa yhtiö katsoo olevansa markkinaykkönen 30 % markkinaosuudella. Yhtiön liikevaihto on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 2011. Tulos on ollut laskevassa trendissä, mutta yritysoston myötä se otti hyppäyksen vuonna 2015. Yritysosto toi yrityksen taseeseen huomattavan määrän velkaa (omavaraisuusaste 35,5 %), mutta hyvän vapaan kassavirran ansiosta yhtiö on kuolettanut velkaa nopeasti.

Yritys on kasvanut lukuisin yritysostoin ja pyrkii tällä hetkellä kehittämään huoltoliiketoimintaansa entisestään, tuoden vuonna 2015 hieman alle 30 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan 8 % vuodessa. Yhtiön kolme suurinta maantieteellistä markkinaa ovat Yhdysvallat, Kiina ja Etelä-Korea. Myös Intia yltää kymmenen suurimman joukkoon. Alfa Lavalin suurimpia kilpailijoita ovat esimerkiksi saksalainen GEA ja amerikkalainen SPX. Meriteollisuuden tarjoamassa esimerkiksi Wärtsilä on yksi merkittävä kilpailija.

Seuratessani yritystä tavarantoimittajana ja asioidessani joskus suoraan yhtiön asiakaskunnan kanssa, panin merkille kuinka sidottuja asiakkaat ovat yhtiön tuotteisiin ja palveluihin. Ne ovat keskeisiä tuotannon toiminnan takaamiseksi. Tuotteet ovat kuitenkin hinnaltaan suhteellisen merkityksettömiä siihen nähden, kuinka suuret vaihtokustannukset syntyisivät, jos asiakas siirtyisi kilpailijan tuotteeseen. AlfaLavalin tuotteet vaativat usein jatkuvaa huoltoa ja ajoittan laitteet on vaihdettava uusiin, jolloin yritykselle syntyy jatkuva korvausmarkkina.

Sijoituskohde

Yhtiö on korottanut osinkoaan säännöllisesti vuodesta 2011 ja maksaa 3,3 % efektiivisen osinkotuoton. Vuoden 2015 tulokseen nähden yhtiön osingonjakosuhde on alle 40 prosenttia. Yhtiön keskimääräinen osinkotuotto on liikkunut 2,5 prosentin tuntumassa. Osinkoon pääsee vielä käsiksi sijoittamalla yhtiöön ennen 26.4.

Alfa Lavalin suurin osakkeenomistaja 26 % omistusosuudella on TetraLaval, jonka yksi osa on maitotölkeistä tuttu TetraPak. Se toimittaa tuotantolaitteistoja esimerkiksi meijeri- ja juomateollisuuteen ja on AlfaLavalin jakelija tässä segmentissä. Yritys on samalla AlfaLavalin suurin asiakas tuoden 4,2 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön menestys on siis kytköksissä sen suurimpaan asiakasomistajaan. Vaikka muiden yksittäisten asiakkaiden osuus on alle prosentin, tälläiset kytkökset eivät ole aina edullisia pienomistajia ajatellen.

Yhtiön arvostustaso on tällä hetkellä melko houkutteleva. P/E on noin 14 ja P/B 3 (130 SEK/osake). Jälkimmäistä selittää korkeahko velkaantuneisuus ja korkea ROE (21 %). Tuleeko P/E:n E säilymään nykyisellä tasollaan? Erityisesti meriteollisuuden näkymät ovat sumuiset, mutta AlfaLavalin mukaan sen tarjooma on sopinut hyvin laivatyyppeihin, joiden rakentaminen on vielä ollut vilkasta. Pitkällä aikavälillä kansainvälisen kaupan, ympäristöystävällisyyden, ruoan tuotannon kasvun ja lisääntyvän energiankulutuksen megatrendit tukevat yhtiön liiketoimintaa.

Salkussani on useita yhtiöitä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia öljy- ja meriteollisuudesta: ExxonMobil, Neste, Ensco ja Textainer suoraan ja Emerson Electric, GE ja Metso epäsuoraan. Myös Ratoksella on muutama sijoitus öljyteollisuutta palveleviin yrityksiin. En ole varma haluanko tehdä enää uuden sijoituksen näistä sektoreista riippuvaiseen yhtiöön. Jollain tapaa, ehkäpä työhistoriani vuoksi, olen usein kiinnostunut AlfaLavalin tyyppisistä yrityksistä sijoituskohteena.