Marraskuussa monen monta myyntiä

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2021

Ennen omikron laskettelua ehdin keventämään muutamia positioita. Myin erät Konecranesia, Cargotecia, Wärtsilää ja Vaisalaa. Myin osan annista saamiani Duellin osakkeita ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Merkitsin osakkeita kymppitonnilla, joten sain osakkeita kohtuullisen määrän. Myin pienempiä eriä, koska olen hiljalleen oppinut kuinka vaikeaa ajoittaminen on ja ylläpitääkseni tulevaisuuden osinkovirtaa. Laskumarkkinassa näemme varmasti myös kirejä ylöspäin, kuten tätä kirjoittaessa on tapahtumassa.

Myin kokonaan Scandicin osakkeet 43,5 kruunun hintaan, koska yhtiöltä on epätodennäköistä saada osinkoja lähivuosina. Myin kokonaan myös YIT:n osakkeet hieman alle 5 euron hintaan. Näistä molemmista realisoitui huomattava myyntitappio. Myin Puuilon osakkeet kokonaan 8,14 euron hintaan, mutta saatan ostaa osakkeita hiljalleen takaisin alemmilta tasoilta.

Myin myös kokonaisia pienempiä positioita erinäisistä syistä, mutta pääasiallisena tarkoituksena siivota rönsyjä ja etenkin kasvattaa käteisen määrää salkussa. Näillä myynneillä olen realisoinut huomattavan määrän myyntivoittoja, joista verottaja muistaa ensi vuonna. Joulukuussa pyrinkin vielä myymään yhden tai kaksi tappiollista positiota keventääkseni verotaakkaa ja vapauttaakseni pääomaa tuottavampaan käyttöön.

Näiden myyntien jälkeen salkun arvosta noin 10 % on käteistä. Spekulatiivisissa sijoituksissa minulla oli noin 50 % käteispaino ennen omikron laskua, mutta siitä huolimatta lasku kirpaisi tuntuvasti. Joulukuussa olen matkoilla ja tulen pääasiassa seurailemaan markkinoita sivusta ja huomattavasti vähemmän, tuli sitten joulupukkirallia tai ei. Olen pyrkinyt positioitumaan markkinoiden laskun varalle ja jatkan tämän teesin mukaista sijoitustoimintaa lähikuukausina.

Marraskuun puolivälin seurannassa kirjasin kaikkien aikojen ennätyslukemat. Osakesalkku ylsi 424 000 euroon ja kokonaisvarallisuus lähes 692 000 euroon. Vuonna 2021 olisi ollut hienoa päästä yli 700 000 euron, kun vuosi alkoi lukemalta 550 000 euroa. 

Mitä yhtiöitä ajattelin ostaa nyt?

Osakekurssien laskettua näin aiheelliseksi ja tarpeelliseksi listata ajatuksiani potentiaalisista sijoituskohteista, keskittyen yhtiöihin, joiden osakkeita minulla on jo salkussani. Seuraavassa listauksessa ei ole tarkoitus tehdä syvääluotaavaa analyysiä, vaan kirjata ylös ajatuksiani yhtiöiden ympärillä.

Salkkuuni talletan kuukausittain noin 1000 euroa lisää käteistä ja salkkuun palautuu vaihtoehtoisissa sijoituksissa lainassa ollutta pääomaa noin 4000 euron edestä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Sen vuoksi ostokandidaatteja on oltava jonossa jatkuvasti. Etsin ostettavaa kolmessa kategoriassa: suomalaiset yhtiöt, ruotsalaiset yhtiöt ja amerikkalaiset yhtiöt. Ruotsalaisiin osakkeisiin sijoitan nyt erityisesti siksi, että kruunu on edullinen ja amerikkalaisiin yhtiöihin sijoitan uudelleen saamani dollariosingot.

Mitä yhtiöitä tarkkailen ja tarkastelen tällä hetkellä?

Suomalaiset yhtiöt

• Vaisala. Vaisala on yksi salkkuni kulmakivistä. Keskiostohintani on vähän päälle yhdeksän euroa, mutta Vaisala on tullut huipputasoltaan houkuttelevasti alaspäin. Olen usein ostanut Vaisalaa, kun kurssi on laskenut. Vaisalan myynti ja tilaukset laskivat merkittävästi kolmannella kvartaalilla suurten projektitoimitusten puutteen vuoksi. Onko kyseessä lyhytaikainen ongelma vai ainoastaan ajoituksellinen murhe?  Vaisala teki hiljattain historiansa suurimman yritysoston vahvistaakseen sääliiketoimintaansa, jonka orgaaninen kasvu on ollut laimeaa. Teollisuuden mittalaitteiden myynti sen sijaan jatkaa kasvuaan. Toivoisin Vaisalan osakekurssin vielä laskevan hivenen - laatua paremmalla hinnalla.
• Citycon. Ostin Cityconia ensimmäisen kerran vasta hiljattain. Kurssilaskun myötä ostokseni on pakkasella. Pieni täydennyserä voi tulla kyseeseen, mutta ostoa tuskin tulen tekemään aivan heti. Kiinteistöyhtiö on houkuttelevasti arvostettu, tosin yhtiön näkymätkään eivät ole ihanteelliset. Cityconin kohdalla on mahdollista, että yhtiön pääomistaja tekee siitä lunastustarjouksen ja näin nykyiset omistajat pääsevät yhtiöstä irti preemion turvin. Jos tämä skenaario ei toteudu, sijoittaja voi nauttia kohtuullisen turvallisesta ja korkeasta kvartaaliosingosta.
• Nokian Renkaat. Ostin Nokian Renkaiden osakkeita neljästi vuonna 2014 yhtiön kohdattua vaikeuksia niin verottajan kuin Venäjän markkinoiden suunnasta. Tämän vuoden kurssilaskun jäljiltä tein jo pienen lisäyksen yhtiöön. Nokian Renkaat panostaa kasvuun, sillä on kattava oma jakelukanava, palkitut tuotteet ja kustannustehokas tuotanto. Vaikken alunperin nähnyt Nokian Renkaita pitkäaikaiseksi omistukseksi, on yhtiöstä tullut yksi salkkuni kulmakivistä.

Ruotsalaiset yhtiöt

• Byggmax. Halparautakauppa on rajusti miinuksella salkussani. Byggmaxilla on ollut sisäisiä itseaiheitettuja vaikeuksia, esimerkiksi epäonnistunut yritysosto nettikauppaan, ja lisäksi osakekurssia on mielestäni kohtuuttomasti painanut yleinen kivijalkakauppojen hyljeksintä. Byggmax on saanut tehtyä liiketoiminnan käänteen verkkokaupasas ja tuloskehitys on kääntynyt parempaan suuntaan. Yhtiö jatkaa samalla uusien kauppojen perustamista. Tarina muistuttaa hieman Hennes&Mauritzia ja rakentamisen käänne huonompaan voi olla käsillä. Silti saatan olla valmis ostamaan pienen erän lisää Byggmaxia: pidän yhtiön konseptista. Haluaisin kuitenkin ensin nähdä, että yhtiön kauppakohtaiset myyntiluvut kääntyvät kasvuun.
• Nordic Waterproofing. Kuten Cityconia, ostin NWG:tä vastikään ensimmäisen erän. Ajoitus oli kehno, mutta pidän yritystä mielenkiintoisena kasvutarinana. Toimiala ei ole houkuttelevimmasta päästä ja epäilen hieman tapaa, jolla yhtiö yhdistää tuotevalmistuksen ja asennustoiminnan saman katon alle. NWG raportoi kuitenkin vakuuttavia kasvulukuja ja osake vaikuttaa kohtuullisesti arvostetulta.
• Dometic. Olen tarkastellut Dometicia omassa kirjoituksessa. Dometicin osakekurssi laski voimakkaasti viimeisen tulosjulkistuksen yhteydessä. Yhtiö takoo kelpo lukuja, mutta sen tulevaisuutta varjostaa erityisesti Yhdysvaltojen asuntoauto ja -vaunumarkkinan kehitys, joka on tyypillisesti syklinen ja on kasvanut voimakkaasti jo pitkään. Syklisyyttä vastaan Dometic pyrkii panostamaan jälkimarkkinaan, joka näyttelee jo merkittävää osaa sen liikevaihdosta.

Ruotsalaisista yhtiöistä olen tarkastellut myös Ahlsellia, joka on hiljattain pörssiin listautunu tekninen tukkukauppiasta. Sen osakekurssi on laskenut alle listautumishinnan, vaikka liiketoiminta menee mallikkaasti niin Ruotsin päämarkkinalla kuin Suomessa. Yhtiön liiketoiminta ei ole niin voimakkaasti riippuvainen uudisrakentamisesta kuin voisi helposti kuvitella. Tässä kohtaa jatkan yhtiön tarkkailua.

Amerikkalaiset yhtiöt

Nykyisistä omistuksistani en ole löytänyt potentiaalista ostokohdetta. Pikemminkin, myyntilistalla minulla on General Electric, joka on päätymässä omassa sarjassani epäonnistuneimpiin sijoituksiin. Myynti olisi luonnollisesti tullut tehdä jo kauan aikaa sitten, jos olisin noudattanut periatteitani. Loppuvuosi on varmastikin lopullinen hetki irtautua GE:stä ja sijoittaa varat tuottavammin. Yksi sellainen saattaisi olla Flowers Foods. Sen kanssa haluan kuitenkin katsoa ensi viikolla julkistettavan kvartaalituloksen yli.

***
Aloittamassa osakesijoittamista? Lue Vaurastumisen välineet ja vältä pahimmat karikot.

Kiina, Venäjä, Kreikka ja tippuvat kurssit

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2015

Kesäkuussa tekemäni Textainerin ostoksen jälkeen kurssi lasketteli reilun 10 prosenttia. Kurssi palautui hieman, mutta onnistuin heinäkuussa tekemään toisen virhearvion. Onnistuin pahentamaan Sanoma sijoitukseni kehitystä entisestään. Olin hankkinut Sanoman salkkuuni ensimmäisen kerran vuonna 2008. Alkuun yhtiö oli tarjonnut hyvää tuottoa osinkosijoittajalle, mutta nopeasti yhtiön epäonnistuneilla yritysostoilla täydennetty katastrofaalinen strategia tuhosi niin osinkotuoton kuin yhtiön markkina-arvon.

Sijoitukseni yhtiöön oli pitkään näyttänyt viidenkymmenen miinusprosentin tulosta. Yhtiön ilmoitettua alati heikentyvästä tuloksesta toiveet liiketoimintakäänteen tapahtumisesta kaikkosivat ja kurssi otti 12 prosentin takapakin. Ostin osaketta 200 kappaletta lisää (4,18 €/kpl) tavoitteenani irtaantua sijoituksesta hivenen pienemmällä tappiolla vuoden lopussa. Osakekurssi jatkoi kuitenkin laskuaan aina 3,4 euroon.

Kaksi ostoa ydinsalkkuun

Tein kaksi lisäsijoitusta ydinsalkkuni yhtiöihin. Ostoksiani olivat lisäsijoitus ruotsalaiseen Bufabiin ja vantaalaiseen Vaisalaan. Vaisala-ostos nosti sijoituksen kolmanneksi suurimmaksi heti Nokian Renkaiden ja Huhtamäen jälkeen. Nykykurssilla ja osingolla yhtiön osinkotuotto on nelisen prosenttia. Vaisala on yhä erittäin vakavarainen, kansainvälinen ja markkinajohtaja kapealla segmentillään. Lisäksi yhtiö kasvattaa selkeästi uusia liiketoimintoja ja huolto- ja projektiliiketoimintaa. Kasvumahdollisuuksia – taloudellisen suorituskyvyn parantamisen lisäksi – siis löytyy.

Bufab puolestaan oli helmikuinen sijoitukseni ruotsalaiseen pienyhtiöön. Tein lisäsijoituksen siis verraten nopeasti. Pyrin yleensä tarkkailemaan uutta, etenkin vasta listautunutta yhtiötä, hivenen pidempään. Yhtiö maksoi kolmen prosentin osinkotuottoa. Sen lisäksi näin yhtiön taustalla useita ajureita: listautumisessa saatuja varoja on käytetty ja käytetään kasvuinvestointeihin, joiden tulokset jo näkyvät, tulosta rasitti yrityksestä riippumaton tekijä, heikko kruunu, ja yrityksen liiketoimintaideaa tuki teollisuusyritysten vanha mutta voimakas halu keskittää hankintojaan harvemmille toimittajille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Heinäkuussa olin tehnyt yli 12 000 euron edestä uusia ostoja. Näistä varoista toki osa oli vapautunut osakemyynneistä. Salkkuun olin lisännyt uutta pääomaa lähes 7000 euroa, ottanut ilolla vastaan kevään osingot, lyhentänyt sisäistä velkaani 700 euroa ja käyttänyt osan käteiskassastani osakeostoihin. Ensimmäisenä mainitun summan lisäksi olin avannut erillisen tilin satelliittisijoituksille ja sen piirissä sijoittanut lähes 2000euroa. 

Useat tarkkailemistani tai omistamistani yhtiöistä raportoivat heikentyneistä tai odotuksia matalammista tuloksista: esimerkiksi Microsoft, YIT, Sanoma, Apple, United Technologies. Samalla, amerikkalaisista sijoituksistani monen yhtiön kurssi oli houkuttelevalla tasolla (Fortum, ExxonMobil, Emerson Electric, Wal-Mart). Dollarin kurssi oli kuitenkin heikko, enkä sen vuoksi aikonut lähteä Atlantin yli ostoksille. Venäjä riski hillitsee lisäsijoitushaluja useisiin kotimaisiin yhtiöihin. Sen sijaan vaihdoin runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi.

Kiinan heikkous, Kreikan kriisi, Venäjä-politiikka, öljyn alhainen hinta ja vahva dollari olivat monille omistamilleni yhtiöille myrkkyä. Seuraan mielenkiinnolla käännettä syksyyn, kuinka tulokset ja arvostustasot kehittyvät. Osinkosijoittajana yksi asia on kuitenkin (lähes) varmaa: osinkotuloni kasvavat myös ensi vuonna.

Voit tarkastella ja seurata tarkemmin salkkuani Sharevillessä.

Osinkovuosi 2014

Fiskars pelasti osinkovuoden 2014

Joulun alla on mukava tutkiskella antamista eli kuinka avokätisiä yhtiöt ovat olleet osingonmaksussaan. Suomalaiset yhtiöt makoivat jo keväällä osinkonsa omistajilleen, kun taas amerikkalaisilta yhtiöiltä on vielä odotettavissa muutama neljännesvuosittainen osingon maksu. Joulukuussa Fiskars ilahdutti omistajansa maksamalla lisäosingon. Vuodesta 2010 Fiskarsilta vastaanottamani osingot ovat lähes kattaneet yhtiöön sijoittamani summan. Tämänkertainen lisäosinko siivitti euromääräisen osinkokertymän täpärästi viime vuotisen lukeman ylitse.

Osingot ovat sijoitusstrategiani keskiössä.

Tavoitteenani on kasvattaa tasaisesti absoluuttista osinkokertymää kolmen komponentin avulla: 1) Salkkuun lisättävä uusi pääoma, 2) Salkkuyhtiöiden osingonjaon kasvu, 3) Osinkojen uudelleen sijoittaminen. Vuonna 2014 maksetut osingot olivat Kim Lindströmin mukaan kokonaisuudessaan suurimmat kuuteen vuoteen (Kauppalehti 28.10.2014).

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

Verrattuna vuoteen 2013 oman osinkosaldoni kehitys oli kehno. Pääasiassa mainitsemani toisen komponentin kehityksen johdosta. Tähän puolestaan vaikuttivat seuraavat tekijät:

• Verottaja kiristi otettaa pääomatulojen verottamisessa ja vei entistä suuremman osan säästöilleni saamasta tuotosta.
• Vaisala ja L&T maksoivat muhkeat lisäosingot vuonna 2013, eivätkä toistaneet sitä 2014.
• Panostaja ja Oriola-KD eivät maksaneet vuodelta 2013 osinkoa lainkaan.
• Sanoma leikkasi osingonmaksuaan rajusti.

Kolmen yhtiön osingonmaksun hiipumisen vaikutus absoluuttiseen osinkokertymään oli noin 200 euroa eli noin 7 prosenttia koko euromääräisestä osinkokertymästä. Juuri tämän takia on tärkeää pitää huolta salkkuyhtiöiden laadusta ja kitkeä alisuoriutujat sitkeästi pois! Koska sijoittamisessa lähes väistämättä tapahtuu virheitä, on hajauttamisella myös tärkeä rooli osingonleikkausten vaikutuksen pienentämisessä. Tämä on yksi syy sille, miksi osakesalkussani on lähes 50 positiota. Osakesijoittamisen luonteesta (ja omista taidoistani) johtuen koetan osua mielummin haulikolla kuin kiväärillä.

Yksi syy absoluuttisen osinkokertymän kasvun hiipumiseen on ollut myös sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin, jotka eivät pääsääntöisesti tarjoa yhtä korkeaa efektiivistä osinkotuottoa sijoitushetkellä. Efektiivinen osinkotuotto euromääräisille sijoituksille oli 4,1 (4,6 %), ruotsalaisille sijoituksille 4,52 % (5 %) ja dollarimääräisille sijoituksille 3,48 % (3,38 %). Kun suomalaisten osakkeiden osinkotuotot heittelehtivät vuosittain, omistamieni amerikkalaisten osakkeiden osingot suuntaavat pääsääntöisesti ylöspäin. Tämä elementti tukee tavoitteeni toteutumista pitkällä aikavälillä, vaikka sijoittamisen tulokset eivät näyttäydy välittömästi lyhyellä aikavälillä, Minulla on 11 vuotta aikaa.

12 000 euron vuotuisella pääoman lisäyksellä ja osingot uudelleen sijoittamalla realistinen kasvu on noin 400-500 euroa vuodessa. Vuonna 2013 osinkokertymäni kasvoi absoluuttisesti 740 euroa. Sitä edellisenä vuonna 400 euroa. Vuoden 2014 kasvu asettunee 450 euron tietämille. Ilman Fiskarsin lisäosinkoa ja voimakasta pääomien uudelleenkohdistamista osinkojen kasvu olisi jäänyt 250 euron tuntumaan.

Suurimmaksi euromäärisistä osingonmaksajista ylsi Banco Santander ja Fiskars toiseksi. Amerikkalaisista osakkeista suurin maksaja oli PowerShares Financial Preferred ETF, joka sijoittaa amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin.

Rauhallista ja mukavaa antamisen aikaa!

---
Lue miksi osingot ovat mielestäni tärkeä elementti osakesijoittamisessa.

Yhteenveto 2013 ja tavoitteet

 Väliviikon 2013 yhteenveto

• Suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Vaisala, joka maksoi muhkeat lisäosingot. Niin ikään pääomanpalautusta maksanut L&T nousi toiselle sijalle.
• Uusia talletuksia sijoitussalkkuun kertyi alle 12 000 euroa siirtäessäni enemmän varoja seuraavan sijoitusasunnon hankintaa varten. Sijoitusasuntoa varten kertyi huhtikuusta lähtien yli 10 000 euroa.
• Salkun arvo ylitti vuoden tavoitteen (78 000 €) lähes 8000 eurolla. Sijoitusten arvo nousi 86 700 euroon vuoden lopussa.
• Vuoden osinkokertymä ylsi lähes 2500 euroon.
• Muiden vaurastumisen vauhtipyörien rakentaminen oli vaisua. En saanut aikaiseksi yrityksen perustamista ja siten erilaisten projektien toteuttaminen oli vaikeaa.

Vuoden 2014 tavoitteet

• Salkun arvo yli 100 000 €. Tavoite tarkoittaa hivenen laskevaa kurssitasoa.
• Omaisuuden arvo 180 000 euroa.
• Sijoitetun pääoman tehokkuuden parantaminen. Tuottamattomien sijoitusten uudelleenkohdentaminen.
• Toinen sijoitusasunto – yksin tai yhteisomistuksessa. Vasta 2014 olen taloudellisesti valmis toisen sijoitusasunnon hankintaan.
• Yritys todellisena vaurastumisen vauhtipyöränä.

Edellisten vuosien yhteenvedot ja tavoitteet voit lukea Sijoitusten kehitys sivulta.

Suunnitellut osakemyynnit - vuosi 2014

Sijoitusstrategiani mukaisesti pyrin myymään yhden, heikosti suoriutuvan, ydinsijoitukseni vuodessa, jotta sijoitusten laatu säilyy korkealla tasolla.

Vuoden 2014 myyntivaihtoehdot, ydinsijoitukset:

·         Sanoma, liiketoimintastrategia, näkymät, osingonmaksukyky, vuoden 2013 tapaan säilyy listalla.

·         YIT, tarjoisiko YIT pitkänaikavälin osinkosijoittajalle riittävää vakautta ja tuottoa? Pieni osuus salkusta ja Venäjä-riski.

·         Metso, uudelleenarviointi jakaantumisen jälkeen, ovatko kaksi erillistä yhtiötä sopivia osinkosijoittajan salkkuun?

Käteistä kertyy

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2013

Vilkkaan heinäkuun jälkeen elokuu oli hiljainen sijoituskuukausi. Osakekurssit kautta linjan olivat mielestäni korkealla tasolla. Suurin yksittäinen kysymys oli kuitenkin se, ennustivatko kohonneet osakekurssit tulevaa talouskäännettä vai olivatko ne matalan korkotason aiheuttama ilmiö? Uutisten perusteella taloustilanne ei näyttänyt suuntavan juurikaan parempaan suuntaan. Elokuussa en tehnyt ainuttakaan osakesijoitusta.

Vaisala muisti kärsivällistä sijoittajaa muhkealla pääomanpalautuksella elokuun lopussa. Olin jo hetkeksi unohtanut! Salkussani olevat Intiaan ja Etelä-Amerikkaan sijoittavat rahastot olivat vajonneet nopeasti ja voimakkaasti. Tein useita pienlisäyksiä näihin rahastoihin. Elokuuhun mennessä olin puolestaan kerryttänyt seuraavaa sijoitusasuntoa varten yli 6000 euroa, mikä tarkoitti noin 1000 euroa kuukaudessa osakesijoitusten lisäksi.

Dollari käväisi jälleen yli 1,34 eurossa ja ehdin vaihtamaan 400 euroa dollareiksi. Syyskuussa euro heikentyi 1,33 dollariin. Tosin jenkkipörssistä ei juuri ostettavaa tahtonut löytyä. Käteistä olikin kertynyt Nordnetin tilille yli 5000 euroa pitkänaikavälin osakesijoittajaa varten.

Aika           Talletukset       Arvo   Omaisuus    Indeksi      Voitto

4/2013	57000	69780	105366	131,3	12780
5/2013	57750	73777	110702	137,4	16027
6/2013	58500	71104	109598	131,0	12604
7/2013	59500	73564	114462	133,7	14064
8/2013	60500	76213	118890	136,7	15713

Kokonaisvarallisuus niiaa ensimmäistä kertaa

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2013

Aivan toukokuun lopusta ja kesäkuun alkuun markkinat laskettelivat alaspäin. Ennen kesälomamatkaa lisäsin salkkuun 100 kappaletta UPM:n osakkeita. Pienen korjausliikkeen alku tarjosi mahdollisuuden hankkia UPM:ää alle kahdeksalla eurolla. Kuun puoliväliin mennessä kehittyvillä markkinoilla osakkeet laskivat rajusti ja myös Suomessa osakkeet ottivat reilusti takapakkia. Esimerkiksi Vaisala tippui jälleen 22 euron tuntumasta 18 euroon. Kesäkuussa Berkshire Hathaway lunasti Heinzin osakkeeni. Heinz oli onnistunut sijoitus tuottaen nettona, verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen, 12 prosenttia vuodessa.

Kurssilaskussa tarjosi parempia ostopaikkoja, mutta harmittamaan jäi se, että (liian) pitkään harkitsemani satelliittisijoitusten myynnit jäivät toteuttamatta. Lähinnä olin harkinnut NesteOilin realisointia. Sen liiketoiminta oli osittain päällekkäistä UPM:än ja L&T:n kanssa, ExxonMobil oli laadukkaampi yhtiö ja riskit biodiesel hankkeiden onnistumisessa olivat suuret. Ydinsalkkua koskien pohdin Nordean myyntiä ja Western Unionin liittämistä pankki- ja vakuutusdivisioonaan. Nordea oli varsin pienellä painolla salkussa ja sen absoluuttinen osinko oli siten varsin pieni.

Kesäkuun seurannassa kokonaisvarallisuuteni laski (-1 %) ensimmäistä kertaa koko seurantahistoriani aikana (vuoden 2011 lopusta). Kesäloman alun keskeisiä johtopäätöksiä olivat: ensinnäkin ylimääräisten lainalyhennysten jäädyttäminen (vihdoin) ja likvidien varojen suuntaaminen uusiin ja vanhoihin hankkeisiin, toiseksi päästäkseni vuoden 2025 tavoitteeseeni oli uudet hankkeet laitettava rohkeasti käyntiin käsittäen ne kustannusten sijasta investointeina. Kuukausi meni pääasiassa lomaillessa Aasiassa, josta sikisi konkretiaa erääseen jo vanhaan liikeideaan.

Tein useita pieniä kertasijoituksia kehittyvien markkinoiden rahastoihin Nordnetissä erityisesti Templetonin latinalaisen Amerikan rahastoon.

Aika            Talletukset       Arvo   Omaisuus    Indeksi     Voitto

1/2013	53750	63749	96416	125,8	9999
2/2013	54750	66926	100384	130,1	12176
3/2013	56250	69755	104107	132,7	13505
4/2013	57000	69780	105366	131,3	12780
5/2013	57750	73777	110702	137,4	16027
6/2013	58500	71104	109598	131,0	12604

Teknologiaspekulointia

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2013

Vuosi avautui nousumyötäisessä. Satunnainen markkinoiden seuranta Afrikan mantereelta jätti kesälomalaisen rannalle, kun kurssinousu irtosi satamasta. Tangerin hostellin kautta asetin pilkin Rapalaan, joka seuraavana päivänä nousi lähes 5 %. Vaisala palkitsi luottamukseni positiivisella tulosvaroituksella ja yli 10 % kurssinousulla. Lisäsijoitukset Vaisalaan kurssin madellessa historiallisen alhaisella tasolla näyttivät kantavan hedelmää. Kuun puolivälissä tein sijoituksen ETFään, joka sijoitti rahoituslaitosten etuoikeutettuihin osakkeisiin. Osinkotuotto oli yli 6 % ja ETF oli laajasti hajautettu ja kulusuhteeltaan matala.

Tammikuussa pohdin sijoituksia amerikkalaisiin teknologiajätteihin. Tarkoituksena oli korvata keskipitkällä aikavälillä F-Secure salkussa. Tarkkailussa olivat Intel, Microsoft ja Cisco. Kaksi ensimmäistä olivat kärsineet lähinnä älypuhelimien ja taulutietokoneiden voittokulusta ja pc-markkinoiden hiipumisesta. Osakekurssit olivatkin lähellä 12 kuukauden alinta tasoa. Arvostusluvut ja osinkotuotto olivat myös houkuttelevia yhtiöiden näkymien painaessa kurssia. Kuun puolivälissä Intelin kurssi laski 6 prosenttia Q4 tulosjulkistuksen jälkeen. Usealla verkkosivustolla reaktiota pidettiin yliampuvana, vaikka Intelin oli yhä osoitettava kykynsä tehdä sisääntulo mobiilimarkkinoille.

Kokonainen teollisuudenala oli murroksessa. Microsoftin tulevaisuus oli myös yhden kortin varassa. Windows 8:sta tavoiteltiin Intelin tapaan pelastusta putoavaan PC-myyntiin. Olivatko Intel ja Microsoft yhtiöitä, joiden kohtalo tulisi olemaan Nokian kaltainen? Yhtiön, joka ei kyennyt hyppäämään uuden teknologian, älypuhelinten, kehityskaarelle. Lähes samankaltaista riskiä edusti Abbott Laboratories yhtiön jakautuminen kahteen yhtiöön. Tutkimukseen ja lääkekehitykseen erikoistuneeseen AbbVie:hen ja Abbottiin, johon siirrettiin jakaantuneen yhtiön vakiintuneimmat tuotteet. Jakaantuminen ei saavuttanut suosiotani, koska pitkäntähtäimen sijoittajalle vakaampi kokonaisuus olisi tarjonnut turvatumman osinkotuoton. Seuraan erillisten yhtiöiden kehitystä hetken aikaa ja päätän mahdollisesta myynnistä myöhemmin.

Kuun vaihteessa tein jälleen tarjouksen uusimaalaisesta yksiöstä, joka sijaitsi samalla kadulla kuin edellinen taistoni yksityisen myyjän kanssa. Pyyntihinta oli 5000 euroa korkeampi kuin edellisen, mutta asunto oli huomattavasti ehommassa kunnossa. Tarjous päätyi kuitenkin salaiseen huutokauppaan ja kilpakumppanin tarjous osoittautui korkeammaksi. Tammikuussa panostin paljon blogin kehittämiseen, mutta lukijoita sivusto ei juurikaan löytänyt, siten myös mainosrahojakaan ei tuloutunut. Blogin markkinointi kaipasi lisätyötä, kun ulkoasu ja sisältö olisivat kunnossa.

Osakesijoituksia vai bisneksiä?

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2012

Lokakuussa kasvatin positiotani Vaisalassa, jonka osakekurssi oli jo pitkään madellut pohjamudissa. Yhtiön myynti- ja tuloskehitys oli kuitenkin kehittynyt suotuisasti ja yhtiö oli edelleen laadukas sijoituskohde usealla eri mittarilla.

Elokuussa myymäni Visan osakkeet jatkoivat kivuliaasti nousuaan aina yli 140 dollarin. Jälleen olisi tullut antaa voittojen rullata, vaikka myynnin tavoitteena olikin parantaa amerikkalaisten sijoitusten osinkotuottoa. Vaisalan lisäksi hankin lisää Fortumia, joka oli venäjäriskeineen ja alhaisen sähkönhinnan vuoksi myös historiallisen alhaisella kurssitasolla. Ajatuksissani oli lisätä Cramoa, joka oli laskenut sitten elokuun, ennen osavuosikatsauksen julkistusta, mutta myöhästyin osakkeen ponnahtaessa yli kymmenen prosenttia katsauksen jälkeen.

Olin mielestäni hiljalleen onnistunut tavoitteessani siirtää ajankäyttöä osakkeista yritys- ja asuntosijoitustoiminnan käynnistämiseen. Tätä kirjoittaessani kiistelin kehyskunnassa sijaitsevan yksiön hinnasta suoraan omistajan kanssa, joka myi asuntoa itse. Vain 500 euron ero näkemyksissämme pidättelivät meitä tekemästä kauppoja. Kaupanteko jatkui vielä marraskuussa, mutta tätä kirjoittaessani tulos oli yhä epäselvä*.

Samoin tuskallisen hitaasti etenivät liiketoimintasuunnitelmani. Xxx i ja Yyy bisneksien käynnistäminen vaikuttivat molemmat hypyiltä tuntemattomuuteen. Samoin blogi-idea englanninkielisille markkinoille vaatisi huomattavasti enemmän ajankäyttöä toimiakseen toivotulla tavalla. Totuus oli kuitenkin, etten tulisi yltämään vuoden 2025 tavoitteeseen ilman uusia vaurastumisen vauhtipyöriä.

---
*en koskaan päässyt kauppoihin kyseisen yksityisen myyjän kanssa, vaan tein kaupat viisi kuukautta myöhemmin toisesta asunnosta.

Menetettyjä tuottomahdollisuuksia

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2012

Betssonista irronneen Angler Gamingin osakeanti askarrutti piensijoittajaa elokuun aikana. Alle 200 osaketta omistaville sijoittajille tarjottiin mahdollisuus myydä osakkeet ilman kustannuksia. En kuitenkaan tätä halunnut tehdä, joten vastasin yhtiötapahtumaan kieltävästi. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Staplesin kurssin laskettua melko houkuttelevalle tasolle heinäkuussa ja tehtyäni lisäoston, osakkeen kurssikehitys kuitenkin petti elokuussa ja kurssi lasketteli vain hieman 10 dollarin yläpuolelle. Puolestaan F-Secure ja Vaisala, joihin olin suunnitellut lisäostoja koko kesän ajan, nousivat heti osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen molemmat noin kahdeksan prosenttia. Sen sijaan NesteOil, jota olin ostanut lisää, seurasi Staplesin tarinaa ja laski saman verran osavuosikatsauksen jälkeen.

Luottokriisin vaikeuksissa kieriskelevä Banco Santander palkitsi jälleen vuoden kolmannella osingonmaksulla. Saksankielistä mediaa seuraamalla huomasin kuitenkin, että Santander keräsi varoja vaikeuksiinsa listaamalla ulkomaisia kehittyvien markkinoiden toimintojaan pörssiin. Mikä tulisi olemaan yhtiön tuloksentekokyky sen luopuessa (?) kehittyvien markkinoiden toiminnoistaan?

Kuun alussa myin puolitoista vuotta salkussa olleet Visan osakkeet, joiden arvo oli kivunnut ylimmälle tasolleen koskaan. Yhtiön alhainen osinko – tosin nopea kasvuvauhti – sekä mobiilimaksamisen ja viranomaisten herättämät uhkakuvat houkuttelivat kotiuttamaan voitot ja sijoittamaan vapautuneet varat parempiin osingonmaksajiin. Lue Visan myynnin järkevyydestä tästä.

Lisäksi hankin salkkuun takaisin 100 kappaletta Cramon osakkeita hintaan 8,52 euroa. Jälleen melko alas vajonneella heiluriosakkeella lähdin tavoittelemaan kurssinousua ja kohtuullista 3 prosentin osinkoa ensi keväänä. Uhkana oli kuitenkin osakemarkkinoiden suunnan kääntyminen jälleen alas sekä rakennusmarkkinoiden hyytyminen, josta oli jo selviä merkkejä havaittavissa. Aivan kuun lopussa lisäsin WisdomTreen kehittyvien markkinoiden osinko ETFää.

10 - Täytä positiosi vaiheittain

Sijoitusvihjeet ja virheet

Voitot tehdään ostamalla. Ostamalla laadukkaiden yhtiöiden osakkeita. Ostojen ajoittaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, kun markkinoiden sentimentti vie hyvienkin yhtiöiden osakekursseja ylös ja alas. Jakamalla osakkeiden ostot eriin ajallisesti hajauttaen on kuitenkin keino onnistua ostamaan melkein pohjilta (kts. sijoituspäiväkirjani merkintä tammikuulta 2012). Sijoitusoppaissa suositellaan asettamaan alaraja tappiolle, vaikkapa -15 %, jonka täyttyessä sijoittajan tulee myydä osakkeet välttyäkseen suurenevilta tappioilta. Henkilökohtaisesti, pitkänaikavälin sijoittajana, toimin toisin. Koen, että alhaiset kaupankäyntikustannukset tarjoavat mahdollisuuden täyttää position hiljalleen hyötyen suhdanteista, jotka painavat laadukkaiden yhtiöiden kurssit alas.

Vuonna 2009 kiinnitin huomioni Vaisalaan. Sen alhainen velkaantuneisuus, perheomisteisuus, vakaa osinko, toimialan markkinajohtajuus sekä kansainvälisyys olivat tärkeitä syitä hankinnalle. Jälkikäteen katsottuna osakkeen arvostustaso oli tuolloin korkea, Markkinat painoivat kurssin todella alas vasta 2012 ja lisäsin yhtiötä salkkuuni 2012 kahteen otteeseen. Kurssi kävi pian vuonna 2013 jälleen 23 euron tuntumassa ja on tällä hetkellä (07/2013) 20 euron tuntumassa.

Vaisala	Kpl	Hinta
14.8.2009	20	25,11
21.6.2010	20	20,18
23.1.2012	35	17,09
8.10.2012	50	15,97

Yksi tärkeimmistä syistä uskallukselleni sijoittaa lisää varoja Vaisalaan oli yhtiön vaikeudet toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, mitkä heikensivät yhtiön tulosta - nähdäkseni - tilapäisesti. Yhtiön palautettua tilanteen normaalitasolle oli myös taloudellinen suorituskyky tavanomaisella tasolla. Tällä hetkellä uhkakuvana voi kuitenkin olla valtioiden velkaantuneisuus, joka luultavasti näkyy yhtiön laskeneessa tilauskannassa. Mikäli kurssi laskee, saatanpa ostaa yhtiötä vielä lisää. Efektiivinen osinkotuotto on tälläkin hetkellä 4,4 % tuntumassa. Osinkotuotto tuokin aina turvaa ja tuottoa markkinavoimien painaessa laadukkaiden yhtiöiden kurssikehitystä.

Vaisalan kurssikehitys (lähde: Nordnet)

Ajallisessa ostojen hajauttamisessa on myös vaarallinen karikko. Mikäli analyysisi yhtiön laadusta on väärä, voit ajautua ostamaan yhtiötä, jonka kurssi ei niinkään laske markkinoiden vuoksi vaan sen sisäisten ongelmien takia. Tämän virheen olen tehnyt niin Nokian, HKScanin kuin Oriola-KD:n kanssa. Nokian tarinan tuntevat kaikki. HKScanin näin puolestaan käänneyhtiönä, mutta markkinaolosuhteet ja kalliit yritysostot ovat olleet yhtiölle liian raskaita. Oriola-KD on samoin kamppaillut ankaran kilpailutilanteen kanssa ja suurten toimialamuutosten keskellä tuloksen tekeminen on ollut vaativaa. Tarttuessa putoavaan puukkoon on tärkeää, että yhtiö toimii vakaassa markkinatilanteessa, on alan johtava globaali toimija (kuten Vaisala säähavaintolaitteissa) ja sen talous on terveellä pohjalla.

Yhtiön laadun ja toimialan lisäksi sijoittajan on toki otettava huomioon oma riskinsietokyky, pääoman vaihtoehtoiskustannus (jota osinkotuotto minulla suojaa) sekä riittävä hajautus.

Melkein pohjilta

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2012

Vuoden lopun tienoilla kurssit nousivat sahaillen ylöspäin. Tarkkailin jälleen Cramoa 7 euron kurssitasolla, muta pian kurssi hyppäsi 10 euron tuntumaan. Nokia puolestaan ilmoitti laskevansa osinkonsa puoleen vuodentakaisesta, 20 senttiin. Vuoden alussa hankin salkkuuni Vaisalaa noin 17 euron kurssilla. Yhtiön näkymät vaikuttivat edelleen lupaavilta tilapäiset vaikeudet, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton, huomioiden. Lisäksi yhtiön myynti ja tulos kehittyivät suotuisasti tammi-syyskuun tuloksen perusteella. Yhtiön kannattavuuden kehitys ei kuitenkaan näytä lupaavalta, mutta nykyisellä kurssitasolla yhtiön osinkotuotto on tyydyttävä. Viimeksi osinko on ollut vuoden 2011 osinkoa alemmalla tasolla vuonna 2004.

Sampo Pankin rahastoista myin Pohjois-Amerikkaan sijoittavan rahaston vaatimattomalla voitolla (myynnin arvo 733 euroa, tuotto n. 8 %). Olin omistanut rahastoa jo lähes kuusi vuotta. Suorat osakesijoitukset näyttivät huomattavasti houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Niinpä niin Nordnet kuin Etrade saivat molemmat 400 euron lisätalletuksen. Etraden osuus talletuksista oli noussut 34 prosenttiin. Vastineeksi hankin salkkuun iSharesin Global Utilities ETFää (23.1.). Hankinta noudatti strategiaa lisätä dollarimääräisiä sijoituksia, sitä kautta dollarimääräisiä osinkoja sekä lisätä salkun vakautta. Yhdyskuntapalvelujen yhtiöiden vakaa ja korkea osinkotuotto täydensi hyvin dollarimääräistä salkkua, jossa keskimääräinen osinkotuotto (2,7 %) oli vielä vaatimaton verrattuna euromääräiseen salkkuun (5 %). Lisäsin salkkuun alamaissa rypevää Vaisalaa hieman reilun 17 euron osakekurssilla. 

Lisäsijoituksia ydinsijoituksiin

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2011

Kuten aiemmin sijoituspäiväkirjassani totesin osakkeet ottivat rekyylin ylöspäin ja itsenäisyyspäivän tarkastelussa tuntuivat järkevät ostokohteet olevan vähissä. Kiinnostavimpina pidin seuraavia yhtiöitä: Sanoma, ostettuaan hollantilaisen televisioyhtiön, oli laskenut huomattavasti. Fortumin kurssi oli keskihinnan tasolla ja Uponorin kurssi oli painunut 30 prosenttia suhteessa keskihintaan – syyskuun malliin. Lisäksi L&T, NesteOil ja Vaisalan osakkeet olivat painuneet suhteessa keskiostohintaan. Näiden osakkeiden lisääminen ei kuitenkaan vaikuttanut houkuttelevalta.

Viimeisimpien sijoitusten joukossa oli useita pakkasella olevia osakkeita (BASF, Pohjola, Securitas). Satelliittiosakkeiden miinukset olivat pienentyneet pitkästä aikaa. Strategian mukaisesti lisäsin Securitaksen osakkeita salkkuun kasvattaen kruunumääräisiä sijoituksia. Ruotsalaisista osakkeista seurannan alla olivat erityisesti ABB ja Boliden. Ensimmäinen erityisesti konepaja ja perusteollisuus –divisioonaan.

Itsenäisyyspäivänä tein ostotoimeksiannon myös iSharesin euromääräisestä Utilities ETF:stä, jonka osinkotuotto oli yli 5 % ja hajautus lähes 30:een yhdyskuntapalvelu sektorin osakkeisiin. Vuoden 2011 tavoite lisätä ETF-sijoituksia ei ollut edennyt ja International Dividend Achievers oli jäänyt ainoaksi ETF-sijoitukseksi.

Joulukuun lopussa useat ydinsijoitukset olivat reilusti keskihintaan nähden miinuksella. Uponor, Sanoma, L&T, Vaisala ja BASF olivat  painuneet 20-40 prosenttia. Kysymys yhtiöiden tulevaisuuden näkymien osalta oli olennainen. Vaisalan ja BASFin suhteen en nähnyt merkittäviä yhtiökohtaisia syitä kurssilaskuun. Uponorin päämarkkinat loivat varjon yhtiön liikevaihdon ja tuloksentekokyvylle. Sanoman kurssin oli painanut alas yritysostos, joka oli nostanut velkaantuneisuutta ja spekulaatio kaupan järkevyyden osalta velloi markkinoilla. L&T oli epäonnistunut useissa uusissa liiketoimintahankkeissaan, eikä uusi yritysjohto ollut vielä ehtinyt saamaan selkeää suunnanmuutosta aikaiseksi. Harkitsin kuitenkin lisäsijoitusta Uponoriin ja Sanomaan. Miksi? Keskihinnan alentaminen ja hyvä osinkotuotto, erityisesti Sanomassa, houkuttelivat. Markkinatilanne tulisi korjaantumaan ennen pitkää, se oli jo nähty. Sanoman pitkänaikavälin näkymät media-alan muutoksessa kyseenalaistivat lisäsijoituksen järkevyyden yrityskaupan lisäksi.

Joulupäivän katselmuksessa sijoitusten arvo oli noussut 41330 euroon ja omaisuuden arvo 52 644. 50 000 euron tavoitteesta vuodelle 2011 jäätiin siis voittojen huonon kehityksen vuoksi reilusti. Talletusten määrä lähenteli 40 000 euroa yltäen 38 850 euroon (39 050 euroon huomioiden välipäivien viimeisen talletuksen). Ensi vuonna vähennän asuntolainan ylimääräisiä lyhennyksiä ja ylijäämä tullaan käyttämään passiivisen tulon luomiseen ja sitä kautta nopeampaan nettovarallisuuden kehittymiseen.

Valintoja ja fokusta etsimässä

Sijoituspäiväkirja 

Maaliskuu 2010

Maaliskuun alussa salkun arvo puhkaisi ensimmäisen kerran 20 000 euron rajan. Tämän jälkeen salkkuun siirrettiin myös Tsekin korunoissa kertyneitä säästöjä. Uusien sijoituskohteiden löytäminen käy kuitenkin entistä vaikeammaksi. Siksi pohdintaa salkun satelliittiyhtiöiden myymisen osalta jatkettiin yhä. Esimerkiksi Ahlström ja NesteOil maksavat kuitenkin kohtuullista osinkoa ja niiden nousupotentiaali on myös kohtuullinen markkinakehityksen jatkuessa suotuisena. Vaisalan tulosjulkistus oli pettymys markkinoille ja sen kurssi laski huomattavasti. Miinus ylsi aina 16 prosenttiin. Lisäoston tekeminen laitettiin harkintaan.

Sijoituskohteiden kartoittaminen jatkui edelleen. Amerikkalaisten osakkeiden listan valmistuttua vuorossa olivat pohjoismaiset osakkeet. Erityisesti Ruotsin ja Tanskan pörsseissä on löydettävissä useita mielenkiintoisia yhtiöitä, jotka ratsastavat eri megatrendeillä. Ostoslistalle päätyivät mm. tanskalaiset Vestas Wind ja G4S sekä lisäksi panimoyhtiö Carlsberg, jonka arvostustaso on kuitenkin maksettuun osinkoon nähden korkea. Vestas Wind, joka kasvuyhtiönä ei maksa omistajilleen osinkoa, näyttää puolestaan varsin kohtuullisesti hinnoitellulta. Muita tarkkailulistalle laitettuja yhtiöitä olivat: ABB, DSV, Nordnet ja Swedish Match. Näille yhtiöille on kuitenkin määritettävä tavoiteostohinnat.

Amerikkalaisten kurssien jatkaessa myös nousuaan odottaa salkussa 900 dollaria sopivaa ostokohdetta. Salkkuun saapuvat 1700 euroa löytävät todennäköisesti tiensä Marimekkoon (10 €)ja Sampoon (19,3 €), jotka molemmat vaikuttavat liiketoimintaansa ja osinkoonsa nähden arvostukseltaan kohtuullisilta. Vaikka tiedotusvälineet lietsovat pelkoa osinkojen kestävyyttä kohtaan, on henkilökohtaisesti vaikea nähdä mikseivät osingot pysyisi vähintäänkin samalla tasolla vuonna 2011, mikäli yhtiöiden tulokset paranevat. Vuonna 2010 maksettavat osingot eivät kuitenkaan yllä huippuvuosien yläpuolelle. 

Lisäksi valuuttakurssista riippuen vaihdetaan salkkuun lisää dollareita. Uusien yhtiöiden kertyessä salkkuun on vaarana fokuksen väheneminen ja sijoitustoiminnan laadun heikkeneminen. Sijoituskriteereistä onkin siksi pidettävä tiukasti kiinni ja sijoitusperusteet on kirjattava tarkasti ylös. Satelliittiyhtiöistä luopuminen on tehtävä, mikäli sille on olemassa selkeät perusteet ja otollinen hetki.

Alkuvuodesta on ollut myös aika pohtia sijoitustavoitteita vuodelle 2010. Niitä ovat:

• Salkun arvon kohottaminen yli 25 000 euron.
• Yli 3,5 prosentin efektiivinen osinkotuotto (netto).
• Uusien sijoituskohteiden kartoittaminen, tavoitehintojen määrittely ja kokeilujen aloittaminen.
• Sijoitusten laadun säilyttäminen.

***

Maaliskuun lopussa pörssin jatkaessa nousua salkku kipusi uuteen huippuunsa yli 22850 euroon. Menetettyjä hyviä ostotilaisuuksia olivat mm. Marimekko, jota yritin pilkkiä hieman 10 euron yläpuolella. Marimekon kurssi kipusi kuitenkin nopeasti yli 11,5 euron. Hyvin usein intuitio toimii ja ostomahdollisuuteen tulisi tarttua nopeasti pienellä panoksella jopa päivänkurssiin. Pörssinousun uumoiltiinkin tarttuvan pörssin pienempiin yhtiöihin.

Kuun lopussa myin salkusta Cramon, jonka myyntiä olin jo pidempään pohtinut. Nyt sijoituksen tuotoksi saatiin 30 prosenttia, annualisoidun nettovuosituoton jäädessä 10 prosentin tietämille osingot huomioon ottaen. Tärkein syy myynnille oli osinkojen uupuminen. Toiseksi Cramo saatetaan ottaa takaisin salkkuun hieman alhaisempaan hintaan hieman pienemmällä määrällä. Rakennussektorin paino salkussa olikin ennen myyntiä liian korkea. Kuun vaihtuessa salkussa on käteistä noin 4000 euroa odottamassa sopivien sijoitusmahdollisuuksien avautumista. Kuten mainittu suurella käteismäärällä on säilytettävä kuri sijoituskohteita valittaessa.