perjantai 26. tammikuuta 2018

Taktisia toimenpiteitä vuodelle 2018

"It's better to do something imperfectly than to do nothing flawlessly." -Robert Schuller


 On aika jälleen asettaa pienempiä tavoitteita alkaneelle vuodelle. Taktisten tavoitteiden on määrä alentaa kustannuksia, kasvattaa tuottoja ja auttaa minua kohti asettamiani päätavoitteita.

Mitä ajattelin tänä vuonna tehdä maksimoidakseni taloudellisen tuloksen?
  • Maksa osinkoa osakeyhtiöstäni ulos.
    • Tällä hetkellä osakeyhtiössäni lepää joitakin tuhansia euroja käteistä toimettomana. Vuonna 2017 avasin osakeyhtiölle arvo-osuustilin ja aloitin osakesijoittamisen, kunnes sääntely tuli hankkeen tielle.
    • Koska kassavirtasijoittaminen osakkeisiin on LEI-tunnuksen myötä osakeyhtiön kautta poissuljettua, varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jää pääoman maksaminen ulos yhtiöstä.
    • Minun on pohdittava pystynkö nostamaan pääomaa jollakin tapaa perustellusti ja laillisesti kilometrikorvauksina ja päivärahoina tai tekemään hankintoja osakeyhtiön lukuun.
  • Vähennä kaupankäyntikulujen suhteellista osuutta salkun arvosta.
    • Kaupankäyntikuluni ovat verrattain korkeat suhteessa salkun pääomaan, noin 1 prosentin suuruusluokkaa. 
    • Kun osakesalkkuni arvo Nordnetissä alkaa hiljalleen vakiintumaan 200 000 euron paremmalle puolelle, tulisin olla hyväksytty Nordnetin Private Banking ohjelman piiriin. Minimikaupankäyntikulu laskisi kohdallani ohjelmassa suomalaisten osakkeiden osalta 7 eurosta viiteen, ruotsalaisten osakkeiden osalta 10 eurosta viiteen ja saksalaisten osakkeiden osalta 15 eurosta kahdeksaan.
    • Olen ottanut tavaksi ostaa osakkeita yleensä noin 1000 euron erissä. 1000 euroa on ollut yksinkertainen tasaluku, talletan salkkuuni kuukausittain saman summan ja olen halunnut hajauttaa osakeostoja ajallisesti useampiin yhtiöihin.
    • Nyt, olisi varmasti aika kohottaa osakeostojen keskikokoa, vähintäänkin 1200-1500 euron välimaastoon. Tämä edellyttää myös tarkempaa osaketutkimusta ja pohdintaa oston ajoittamisen suhteen.
  • Myy satelliittisijoituksia.
    • Olen pitkään odottanut kurssilaskua. Salkussani on useita yhtiöitä, satelliittisijoituksia, joita en lähtökohtaisesti halua omistaa ikuisesti-periaatteella, vaan pyrin luomaan niillä pääoman kasvua myyntivoitoilla.
    • Kun kurssit tekevät uusia ennätyksiään, esimerkiksi Neste, tai vihdoin nousevat kurssihuippuunsa keskipitkällä aikavälillä, kuten Panostaja, saattaisi olla sopiva hetki kerätä osakemyynneillä käteiskassa hätärahaston rinnalle.
    • Kuten olen varovainen osakeostojen kanssa, mahdolliset osakemyynnit tulen jakamaan pidemmälle aikavälille, jos päätän tämän toimenpiteen toteuttaa.
Näillä toimenpiteillä lähde vuoteen 2018 hiomaan lisätuottoa irti portfoliostani. 

Katso myös aikaisempien vuosien taktiset toimenpiteet:

torstai 18. tammikuuta 2018

Sääntely rikkoi kaksi hankettani

Vaikka markkinat kohtelivat sijoittajaa viime vuonna möytämielisesti, vuosi 2017 jää historiaan surullisena sääntelyn ja lainsäätäjän typeryyden vuotena. Sääntelyn kasvu johti sijoittajan kustannusten lisääntymiseen ja vaihtoehtojen vähentymiseen.

LEI-tunnus

Viime vuonna listasin yhdeksi taktiseksi toimenpiteekseni aloittaa osakesijoittaminen myös osakeyhtiöni piirissä. Näin myös tein ja ehdin saada osinkoja Sammolta ja Amer Sportsilta. Eipä aikaakaan, kun Twitter syötteeseeni ilmestyi Patentti- ja rekisterihallituksen mainos LEI-tunnuksesta. Epäuskoisena tutustuin aiheeseen. PRH edellytti kaikilta osakkeisiin sijoitttavilta osakeyhtiöiltä LEI-tunnuksen hankintaa kunkin yhtiön yksilöivän Y-tunnuksen lisäksi.

LEI-tunnushakemus maksoi ensin 110 euroa, jonka lisäksi PRH veloitti 6,5 euroa laskutuslisää ja näiden molempien päälle se ynnäisi vielä arvonlisäveron. Yhteensä siis lähes 145 euroa. Sittemmin PRH alensi hinnan 87 euroon veroineen. Hakemuksen lisäksi yhtiöltä veloitetaan vuosimaksu, joka oli ensin 87 euroa ja sittemmin alennettuna 37 euroa veroineen.

En katsonut erittäin pienellä pääomalla toimiessani kannattavaksi jatkaa sijoitustoimintaa osakeyhtiössäni. Myin osakkeet ennen vuoden 2017 loppua, jolloin LEI-tunnus tuli pakolliseksi. Nyt valtiolta jää saamatta verotulot osingoista. Tässä on yksi pieni esimerkki siitä, kuinka lisääntyvä sääntely pienensi verotuloja. Toivottavasti LEI-tunnuksiin liittyvät maksut riittävät kattamaan hallinnointikulut ja sen aiheuttamat negatiiviset seuraukset.

PRIIPS-hanke

Amerikkalaiset ETF:t katosivat suomalaisen sijoittajan ulottuvilta niin sanotun PRIIPS-hankkeen seurauksena vuodenvaihteessa. PRIIPS:n tavoitteena on parantaa sijoittajien suojaa finanssipalveluiden alalla. Uuden lainsäädännön myötä Finanssivalvonta edellyttää, että Suomessa myytävillä ETF:llä tulee olla suomenkielinen avaintietoesite. Sadoille amerikkalaisille ETF:lle tällaista ei ole. Miksi suomalaisille opetetaan englantia kolmannelta luokalta lähtien?

Osakevälittäjät ovat markkinoineet amerikkalaisille ETF:lle vaihtoehtoja Euroopasta. Listaukset vastaavista ETF:stä ovat kuitenkin harhaanjohtavia. Eurooppalaiset ETF:t ovat tyypillisesti kasvuosuuksia, jotka eivät maksa osinkoa ulos ja ovat yleensä hallinnointipalkkioltaan kalliimpia. Lisäksi verotuskäytäntö Saksaan tai Irlantiin rekisteröityjen ETF:ien kohdalla poikkeaa amerikkalaisista. Suurin harmi on kuitenkin valikoiman pienentyminen. Atlantin takaa ETF-valikoimasta löytyy suuri määrä tietyille toimialoille ja markkinoille kohdistuvia tuotteita sekä tietyllä tyylillä sijoittavia ETF:iä, joita ei Euroopassa ole saatavilla.

Olen rakentanut ETF-osinkosalkkua, jonka onnekseni sain lähestulkoon valmiiksi. En voi kuitenkaan saattaa hanketta loppuun ja tulevat lisäsijoitukset jäävät nykyisen kaltaisen tilanteen jatkuessa tekemättä. En näe, että eurooppalaisilla tuotteilla voisin jatkaa strategiani toteuttamista. Valtiolta jää jälleen saamatta kasa osinkoveroa.

Mitä aion tehdä?

En valitettavasti uskalla odottaa LEI-tunnuksen poistumista käytöstä. Joten minun on joko sijoitettava varat rahastoihin tai nostettava pääoma ulos osakeyhtiöstä. ETF:ien kohdalla toivon sääntelyviranomaisen tulevan mahdollisimman pian järkiinsä. Danske Bank osoittaa tervetullutta kapinahenkeä tulkitessaan säännöstöä Tanskan viranomaisten mukaisesti ja tarjoaa suomalaisillekin asiakkaille amerikkalaisia ETF:iä. Sijoittajia tulisi suojata paljon riskialttiimilta rahoitusvälineiltä kuin amerikkalaisilta ETF:ltä ja sitä paitsi ymmärrämme useimmiten englantia. Jos ei muutosta tapahdu, ehkäpä myyn kaiken ja laitan rahat bitcoiniin!

perjantai 12. tammikuuta 2018

33 - 10 vuotta osakesijoittamista

Sijoitusvihjeet ja -virheet


Aloitin toden teolla osakesijoittamisen noin vuosikymmen sitten. Sitä ennen olin tehnyt alaikäisenä teknokuplassa aivan ensimmäisen osakesijoituksen ja polttanut näppini. Vasta vuosia myöhemmin yliopisto-opiskelijana aloitin rahastosijoittamisen rahoilla, jotka jäivät viikonlopputöiden ja oluen erotuksesta jäljelle. Nopeasti oivalsin, että rahastot ovat rahanhukkaa ja aloitin pohtimaan oikeaa hetkeä heittäytyä jälleen osakemarkkinoille. Sen hetken havaitsin tulleen vuonna 2008.

10 vuoden sijoitusuran kunniaksi kertasin 80 sivua sijoituspäiväkirjani merkintöjä ja poimin merkittäviä yksittäisiä tapahtumia osakesijoittamisen saralta. Mitä yleispätevää voi kymmenen vuoden ajalta poimia ja oppia?

2008
Joulukuun lopussa, vuonna 2007, tein ensimmäisen osakesijoitukseni omiin nimiini. Ostin Cramon osakkeita 17 euron hintaan 50 prosentin kurssilaskun jälkeen. Cramon osakekurssi jatkoi laskuaan aina 5 euron alapuolelle. Kolmannen ja viimeisen erän osakkeita ostin 6,6 euron hintaan. Cramon jälkeen seuraavat sijoitukseni olivat Kesko, Nordea ja Metso.

Tärkein opetus: 50 prosentin kurssilaskun jälkeen kurssi voi vielä laskea 50 prosenttia. Pohja on todennäköisesti syvempi kuin osaat ajatella.

2009
Kun osakekurssit jatkoivat laskuaan vuoden 2009 aikana pienensin ostoeriä. Nordnetin kaupankäyntikulut olivat nykyistä paljon alhaisemmat ja hankin osakkeita 400-500 euron erissä. Tosin toinen, ehkäpä suurempi rajoittava tekijä, ostojen suuruuden suhteen oli se, että olin edelleen opiskelija.

Tärkein opetus: Kun veri virtaa kaduilla, kahmi kaksin käsin. Varmista, että sinulla on valmius ostaa osakkeita silloin, kun muut myyvät.

2010
Vuonna 2010 avasin useita uusia positioita niin suomalaisissa kuin amerikkalaisissa yhtiöissä. Kurssit kuitenkin laskivat vielä reilusti, jolloin useat sijoitukset vaikuttivat epäonnistuneilta. Se oli pitkällä aikavälillä katsottuna kaukana totuudesta. Ensimmäiset sijoitukset amerikkalaisiin laatuyhtiöihin ovat osoittautuneet sijoituspäätösteni parhaimmistoksi. Harmi vain, että ostoni olivat niin pieniä.

Tärkein opetus: Et pysty ajoittamaan kurssipohjaa. Sijoita rohkeasti laatuyhtiöihin useassa erässä kohti kurssipohjaa. Laatuyhtiöt painuvat muiden mukana.

2011
Vuoden 2011 korjausliikkeessä ostin useita eri osakkeita alennusmyynnistä. Pepsiä, Uponoria, Securitasta, Wal-Martia, Procter&Gamblea ja Tietoa. Sittemmin usean sijoituksen tuotto on ollut erinomainen ja osinkotuotto hankintahinnalle on tänä päivänä erittäin korkea.

Tärkein opetus: Kun nousumarkkina hengähtää lisää panoksia. Korjausliike on sijoittajan mahdollisuus hankkia lisää osuuksia yhtiöistä edullisemmin. 

2012
Vuodelta 2012 helpoimmin nousee esiin Orionin ja Visan osakkeiden myynnit. Olin tyytyväinen ensimmäisistä suuremmista kurssivoitoista ja luovuin osakkeista aivan liian aikaisin. Lisäksi Orionin kohdalla pelästyin patenttien umpeutumiseen liittyvää spekulaatiota ja Visan kohdalla oli huolia maksamisen muuttumisesta ja Visan hinnoitteluun liittyvästä sääntelystä.

Tärkein opetus: Älä luovu laatuyhtiöistä, jotka ovat nousseet kurssipohjista, kesken nousumarkkinan. Ne todennäköisesti jatkavat matkaansa ylöspäin. Arvioi tarkasti myös sijoittajien laatuyhtiöön kohdistamia huolia. Muuttuuko toimiala, yhtiön liiketoiminta ja asiakkaiden käyttäytyminen todella niin nopeasti kuin media kirjoittaa ja miten yhtiö itse vie liiketoimintaansa uuteen suuntaan?

2013
Halusin kohottaa amerikkalaisten osakkeiden keskimääräistä osinkotuottoa ostamalla öljynporauslauttoja vuokraavan Enscon ja merikontteja vuokraavan Textainerin osakkeita. Vuoden kaksi yhtiöt maksoivat korkealla tasolla olevaa osinkoa. Sitten öljyn hinta laski, öljy-yhtiöt vähensivät poraustoimintaansa ja Enscon talous romahti. Myös merikonttien vuokrahinnat laskivat ja yksi suurimmista laivakuljetusyhtiöistä meni konkurssiin. Osinkojen leikkaus seurasi väistämättä.

Tärkein opetus: Ole varovainen etusyklisten yhtiöiden kanssa, joiden arvostus saattaa vaikuttaa edullisilta. Niiden tulos saattaa kuitenkin olla jo saavuttanut lakipisteensä ja saatat olla astumassa arvoansaan. Tuloslaskun myötä myös osinko ja osakekurssi laskevat ennemmin tai myöhemmin.

2014
Ostin Nokian Renkaiden osakkeita neljässä erässä laskevaan osakekurssiin, joka lasketteli alaspäin veroepäselvyyksien ja Venäjän markkinoihin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Ukrainan kriisi oli voimakkaasti käynnissä. Vahva brändi, hyvät tuotteet ja vakavarainen talous kantoivat Nokian Renkaat kriisin ylitse. Riskinotto kannatti ja yhtiö on yksi salkkuni suurimpia sijoituksia.

Tärkein opetus: Osta laatuyhtiöitä, jotka ajautuvat tilapäisiin ja useimmiten yhtiöstä riippumattomiin vaikeuksiin. Huolestuneet sijoittavat painavat osakekurssin alas. Kun ohimenevä ongelma oikenee, osakekurssi korjaantuu.

2015
Vuonna 2015 ostin toisen erän Wal-Martia. Osakekurssi oli vajonnut suhteettoman alas 58 dollariin. Vuonna 2018 uskon, että sijoittajille alkaa hiljalleen valjeta, että kivijalkakauppa ei tule kokonaisuudessaan häviämään, kuten vuoden kahden takaisista kurssireaktioista saattoi päätellä. Ostin myös Vaisalan osakkeita 22 eurolla, kun yhtiö, jos muistan oikein ajoi sisään uutta toiminnanohjausjärjestelmää. Valitettavasti en ollut vielä saanut riittävää oppia arvoansoista ja ostin myös Textainerin osakkeita.

Tärkein opetus: Opi virheistäsi, monista onnistumisia. 

2016
Olen usean vuoden ajan käynyt kauppaa muun muassa Kemiran, Ramirentin, Nokian ja YIT:n osakkeilla. Erityisesti Kemira on liikkunut 10-12 euron vaihteluvälissä vuosikausia. Ostamalla kymmenellä eurolla ja myymällä kahdellatoista sijoittaja voi tehdä 20 prosentin tuoton. Ostamalla ja myymällä Kemiraa kuudesti olen tehnyt nettona noin 600 euroa. Pienillä panoksilla riski on pieni suhteessa kokonaisuuteen ja osinko antaa kohtuullista turvaa, jos ajoitus epäonnistuu.

Tärkein opetus: Pitkän aikavälin sijoittajalle ei ole häpeäksi hyödyntää markkinoiden irrationaalisuutta ja hyötyä lyhyen aikavälin kurssiliikkeistä. Kun markkinoita seuraa aktiivisesti oppii tuntemaan arvopapereiden tyypillisiä kurssiliikkeitä. Joillakin osakkeilla käydään kauppaa pitkään tietyssä kurssivälissä. Sijoittaja voi hyödyntää näitä lyhyen aikavälin hintavaihteluita.

2017
Vuonna 2017 nettovarallisuuteni arvo ylitti 300 000 euron rajapyykin ja osakesalkun arvo lähenteli loppuvuodesta 200 000 euron rajaa ylittäen sen jo heti tammikuussa. Aloittaessani säästämistä ja sijoittamista kymmenen vuotta aikaisemmin en uskaltanut moisia tasalukuja juuri ajatellakaan. Sijoittamisen kun aloitin kolmenkympin rahastosäästösopimuksilla.

Tärkein opetus: Määritä sijoitusstrategiasi heti sijoittamista aloittaessasi parhaimman ymmärryksesi mukaan. Voit muuttaa, täydentää ja hioa sitä myöhemmin. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja saattaa korkoa korolle ilmiö, oppiminen ja kokemuksen karttuminen alkuun.

Koska Suomi on lottokansaa, tiivistetään 10 vuoden tulos lottovertauskuvaan: Säästettyäni ja sijoitettuani 10 vuotta voin helposti sanoa saaneeni 6 oikein lotossa! Seuraavan 10 vuoden päästä uskon tuloksen olevan jo 7 oikein.

***
Hanki 10 vuoden sijoituskokemus itsellesi hankkimalla Vaurastumisen välineet.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Osinkovuosi 2017

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Nordea, jota seurasivat Fortum ja Nokian Renkaat. Viime vuoden suurin maksaja Telia vajosi Nokian Renkaiden tasolle. Myös etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava ETF (PGF) oli jälleen yksi suurimmista osingonmaksajista. Kuten viime vuonna otaksuin, sen osingonmaksu on hiipumassa korkojen nousun myötä.

Osinkotulo kasvoi

Osinkotuloni kasvoi 5132 euroon eli reilulla 300 eurolla ja seitsemisen prosenttia viime vuoteen nähden. En yltänyt viime vuonna asettamaani 5500 euron tavoitteeseen. En ole järin tyytyväinen tulokseen, vaikka seitsemän prosentin palkankorotus on hyvä. 300 euron absoluuttinen korotus ei ole kuitenkaan kummoinen korvaus vuoden työstä.

Samalla kuitenkin tunnistan, että kasvun pienuuden syihin oli sijoitusstrategiani piirissä vaikea vaikuttaa: esimerkiksi valuuttakurssien kulkusuuntaa on hyvin vaikea ennakoida. Osinkotulon lisäksi, osakesalkusta lainatuille ja vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoitetuille varoille, sain tuottoa noin 200 euroa vuoden 2017 aikana. Ynnäten tämän tuoton osinkotulon päälle, tulokseen voi olla jo tyytyväinen.

Tässä markkinatilantteessa on vaarallista lähteä hakemaan alkaneelle vuodelle raivoisaa kasvua. Pohjatyöt vuodelle 2018 on luonnollisesti tehty jo loppuvuoden aikana, jolloin tein runsaasti osakesijoituksia. Alkuvuoden aikana minun on oltava tarkkana mihin ja miten sijoitan uuden pääoman, salkussa olevan käteisen ja salkusta ulos vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoitetun pääoman. Joka tapauksessa asetan itselleni puoliksi leikkimielisesti tavoitteeksi 6000 euron osinkotulot vuonna 2018. Se tarkoittaisi tasan 500 euroa kuukaudessa.

Osinkokertymä 2008-2017.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?
  • Myin Fortumin osakkeet, mikä tekee noin 200 euron loven osinkotuloihini vuonna 2018 ellen osta koko positiota kevään aikana takaisin. 
  • Suomalaisista yhtiöistä sain suhteellisesti suurimman osinkotuoton suhteessa keskiostohintaani jälleen UPM-Kymmeneltä (10,4 %) ja NesteOililta (10,7 %). Tiedon osinkotuotto ylsi 9,2 prosenttiin.
  • Ostokseni Tukholman pörssissä kohottivat kruunumääräisen osinkopotin 560 eurosta 850 euroon vuoden 2017 lopun valuuttakurssein laskettuna. Uudet hankinnat laskivat kuitenkin suhteellista tuottoa prosenttiyksiköllä 5,1 %:sta 4,2 %:iin.
  • General Electric ilmoitti leikkaavansa osinkonsa puoleen. Kurssilaskun lisäksi tämä tulee vuonna 2018 heikentämään osinkotuloani noin 40 dollarilla. Myös Mattel leikkasi osinkoaan, mutta myin yhtiön osakkeet tappiolla verovähennyksiä varten.
  • Vaikka Telia leikkasi osinkoaan, osinkotuottoni ylsi yhä tyydyttävään 3,9 prosenttiin.
  • Suomalaisista yhtiöistä saamani osinkotulo pieneni Keskon, Nokian ja Rapalan positioiden kohdalla.
  • Vaikka muutaman ETF:n osingonmaksu jäi edellisvuotta pienemmäksi, suurin osa amerikkalaisista yhtiöistä jatkoivat osinkokorotusten sarjaa. Myös monet suomalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt korottivat osingonmaksuaan. 
  • Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 amerikkalaisten osakkeiden osinkokertymä  jäi dollarimääräisesti alle viime vuoden. Suhteellinen osinkotuotto kasvoi, koska dollarimääräiset sijoitukset olivat pienemmät kuin edellisvuonna. Euromääräiseksi käännettynä jenkkisosingot olivat kuusikymppiä pienemmät kuin vuonna 2016.
  • Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,02 % prosenttiin. Euromääräisten sijoitusten osinkotuotto oli 4,35 %, dollarimääräisten 3,41 % ja kruunumääräisten 4,6%. Edellisvuonna osinkotuotto ylsi 4,15 prosenttiin.
Edellisvuonna listasin haasteeksi sopivien sijoituskohteiden löytämisen. Tämä haaste varmastikin osaltaan selittää osinkotulojen vaatimatonta absoluuttista kasvua suhteessa edellisvuosiin. Muita syitä käsittelin tarkemmin aiemmassa kirjoituksessa: valuuttakurssimuutokset heikensivät euromääräistä osinkotuloa ja salkusta vaihtoehtoisiin kohteisiin sijoitetut varat eivät tuottaneet osinkotuloja. Yksikään yhtiö ei myöskään maksanut merkittäviä lisäosinkoja.

Ruotsin kruunun heikkouden vuoksi jatkanen ruotsalaisten yhtiöiden ostamista suhteessa voimakkaammin kuin amerikkalaisia tai euroalueen yhtiöitä. Tukholman pörssistä voi vielä löytyäkin mahdollisia sijoituskohteita. Saatan myös sijoittaa lisää varoja Titaniumiin, Fortumiin ja ehkäpä Oriolaan, joka on kokenut kovia. Amerikkalaisiin osakkeisiin todennäköisesti sijoitan uudelleen vain saamani osingot.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja rakenna omat lisäansiot.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Yhteenveto 2017 ja tavoitteet

Vuonna 2017 osakesalkkuni kehittyi jälleen positiivisesti. Salkun arvo kohosi 178 tuhannesta eurosta 197 tuhanteen euroon. Päättyneestä vuodesta ei tullut yhtä suuri menestys kuin edellisestä, erityisesti osakesalkun osalta. Muutamat epäonniset sijoitukset ja valuuttakurssien muutokset toimivat osakesalkun riippakivinä.

Seuraavaksi tiivistelmä vuodesta 2017 osakesalkku painotuksella ja lyhyesti päätavoitteet alkaneelle vuodelle:
  • Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana puolimiljoonaa, kiitos lukijoille!
  • Onnistuin hyvin vuoden 2017 tavoitteiden toteuttamisessa. Jälkikäteen katsottuna olisin ehkäpä voinut asettaa hivenen vaativampia tavoitteita, koska vaurastumisen kehitys ei ole  vuosina kiihtynyt, vaan kasvu on absoluuttisesti mitattuna ollut yhtä vuotta lukuunottamatta yhtä suurta. Tosin kasvu on suurilta osin osakemarkkinoiden kehityksen varassa.
  • Kokonaisvarallisuuteni ylsi reiluun 335 000 euroon, juuri asettamani tavoitteen yläpuolelle kasvaen 46 000 eurolla.
  • Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa noin 183 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan.
  • Siirsin osakesalkkuun 13 000 euroa uutta pääomaa, talletukset ylsivät 118 000 euroon.
  • Salkun arvo nousi 197 000 euroon, kivuten muutaman tuhannen ylitse asettamani tavoitteen ja reilusti yli 151 000 euron laskennallisen tavoitteen (perustuen 12k€ vuotuiseen pääoman lisäykseen ja 6 prosentin tuottoon).
  • Valuuttakurssit taistelivat sekä salkun arvon että osinkokertymän kehitystä vastaan. Niin dollari kuin Ruotsin kruunu heikentyivät euroa vastaan pitkin vuotta.
  • Valuuttakurssien lisäksi arvon kehitystä heikensi epäonnistunut sijoitus Hennes&Mauritziin sekä General Electricin ja Mattelin osingonleikkaukset, mitkä laskivat sijoitusten arvoa voimakkaasti. Myös Nokian kurssilasku teki loppuvuodesta hallaa.
  • Kasvatin merkittävästi sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin. Vuoden aikana vaihdoin yli 7000 euroa kruunuiksi ja salkkuun tuli 4 uutta ruotsalaisyhtiötä.
  • Vuoden osinkokertymä kohosi noin 5130 euroon. Absoluuttinen kasvu oli vaatimaton johtuen muutamista osingonleikkauksista ja valuuttakurssimuutoksista. Lisäksi salkusta oli runsaasti käteistä ulkona tienaamassa korkotuloja osinkojen sijasta.
  • Ostin puolikkaan sijoitusasunnon, joka alkoi kartuttamaan varallisuuttani huhti-toukokuusta lähtien. Vapaan kassavirran talletan korkeakorkoiselle tilille tulevia remontteja varten. Näitä varoja en kirjaa varallisuuteeni.
  • Sijoitin jälleen huomattavan summan vaihtoehtoisiin sijoitusokohteisiin. Lyhensin sisäistä velkaani, joka kohdistui muun muassa kiinteistörahastoon ja kahteen muuhun pienempään vaihtoehtoiseen sijoitukseen.
Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun

Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2017 mennessä olin tallettanut salkkuuni 118 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 197 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 80 000 euroa eli 66 %. Tämä ei suhteellisesti ole edellisvuotta korkeampi mutta absoluuttisesti noin 9000 euroa korkeampi.

Vuonna 2017 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna 5 % (2016: 16 %, 2015: 13,8 %).
(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin yleisindeksi nousi vuoden 2017 aikana noin 7 prosenttia eli hävisin tällä kertaa yleisindeksille. Eroa selittävät epäonnistuneet yksittäiset sijoitukset, salkussa olevan käteisen suuri määrä (5-10 % salkun arvosta) sekä valuuttakurssimuutokset. Sharevillen mukaan olen vielä 30 prosenttiyksikköä yleisindeksin kehitystä edellä viiden vuoden aikavälillä tarkasteltuna.

Vuoden 2018 tavoitteet
  • Osakesalkun arvo 220 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 370 000 euroa.
  • Omistussasunnon vuokraaminen ja uuden omistusasunnon hankinta - eli neljä ja puoli asuntoa vaurastumisen vauhtipyöränä.
  • Vaihtoehtoisten sijoitusten arvon kasvattaminen 41 000 eurosta 50 000 euroon.
Kuten monet muut, olen odottanut merkittävää osakemarkkinoiden korjausliikettä jo monta vuotta.  Sitä ei ole kuulunut ja nykyvalossa olen onnekseni jatkanut sijoittamista sijoitusstrategiani mukaisesti. Vuodelle 2018 lähden hakemaan maltillista tuottoa. Omaisuuden kehityksen tavoitteeksi asetan yksinkertaisesti vuoden 2017 päätösarvon päälle 40 000 euroa. Asuntojen kanssa jatkan varovaisena, kuten hiljattain ilmaisin huoleni Vantaan asuntomarkkinoiden näkökulmasta. En ole vielä vakuuttunut yllä asettamani tavoitteen mielekkyydestä ja saatan vielä vetäytyä suunnitelmastani.

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2018 kolme kandidaattia ovat:
  • General Electric leikkasi osinkoaan ja saa siten lähes automaattisesti paikkansa tässä listauksessa.
  • Sijoitus Hennes&Mauritziin vuoden 2017 alussa oli selkeä virhe. Ostin osaketta vieläpä kahteen otteeseen. Tutustumisvaiheen, ensimmäisen ja toisen ostoerän välillä, tulisi olla pidempi kuin yksi kuukausi.
  • Viime vuoden listalta poimin mukaan Rapalan. Vuoden päätöskurssia katsottaessa olisi Rapala kannattanut myydä pois ja ostaa vaikkapa nyt takaisin. Jälleen lienee syytä arvioida onko yhtiöstä ikinä ikuisen lupauksen lunastajaksi. Vuonna 2018 Rapala jatkaa osingonlaskuhjensa sarjaa neljättä vuotta.
En ole analysoinut yksityiskohtaisesti General Electricin tai Hennes&Mauritzin nykytilaa voimakkaan kurssilaskun jälkeen. Vaikka GE:n suorituskyky on alentunut ja esimerkiksi velkaantuneisuus on melko korkea, uskon, että osingonlaskun taustalla on osittain uuden pääjohtajan halu aloittaa työnsä puhtaalta pöydältä. On vaikea arvioida kykeneekö yhtiö koskaan palaamaan entiseen loistoonsa. H&M kohdalla suurimpina kysymysmerkkeinä ovat laskeva myynti, kannattavuus ja nettikaupan uhka. Pääomistaja Persson on tankannut osakkeita alenevaan kurssiin ja omistaa yhtiöstä jo 40 prosenttia. Ketä uskoisikaan?

Hyvää uutta vuotta!

***
Lähde rakentamaan omaa taloudellista turvaa ja riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.