torstai 28. elokuuta 2014

Sijoitus osuuskaupan jäsenyyksiin

Vaurastumisen vauhtipyörät

Aiemmin listasin yhdeksi loppuvuoden toimenpiteekseni sijoittamisen S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksiin. Vihdoin viime viikonloppuna  marssin  S-Pankkiin talletettuani samassa pankissa olevalle tililleni käteistä, vaikka osuusmaksun olisi voinut maksaa myös pankkikortilla.

Vuoronappipainikkeen äärellä epäröin hetken. Mitä virkailija mahtaisi ajattella? Sormi napille ja askeleet tiskille. Kerrottuani käyntini syyn virkailija huikkasi kollegalleen, että "mulla menee tässä hetki". Nielin hymyni. Virkailija kysyi minkä osuuskaupan jäsenyyksiin haluaisin sijoittaa? Ryhdyin luettelemaan osuuskauppojen nimiä koronmaksajien kärkipäästä. Jokaisen jäsenyyden osalta allekirjoitettiin sopimukset.

Parinkymmenen minuutin päästä päästyämme listallani loppuun kiitin ja pyysin anteeksi. "Eipä mitään. Tämä on meille tuttua hommaa", virkailija vastasi. Moni muu on siis tehnyt tämän sijoituksen paljon aikaisemmin, siispä listaankin muutamien blogien vinkit ja ohjeet toimenpiteen suorittamiseksi:
Fyysikon osingot 06/2014: S-ryhmän osuusmaksujen korot
Finanssihai 06/2013: S-osuuskauppojen jäsenyyksien hankinta ja niistä saatava hyöty
Lääkärin resepti 09/2012: Osto salkkuni ytimeen
Osinkotulot - 1000 euroa kuukaudessa 12/2011: Turvallinen ja hyvä tuotto

Lisäksi Taloussanomat käsitteli asiaa kattavasti 26.6.2014.

Jotta välttyisin laittamasta rahojani satunnaisiin maksajiin, vertasin hivenen eri artikkeleiden listauksia osuuskauppojen maksamista koroista. Lopulta sijoitin Taloussanomien listaamaan yhdeksään eniten osuuspääoman korkoa maksavaan osuuskauppaan. HOK:n jäsenyys minulla oli hankittuna jo aikaisemmin. Yhteensä jäsenyyksiin minulla on siis kiinnitettynä 935 euroa.

Sijoituksen tavoitteena oli laajentaa kokonaisvarallisuuteni hajautusta, saavuttaa korkea ja tasainen tuotto sekä vähentää riippuvuttani osakemarkkinoista. Mikäli osuuskaupat pystyvät ylläpitämään korkean osuuspääoman koron suhteessa osuusmaksuun ja osuuspääoman korkojen verokohtelu säilyy nykyisellään, kannattanee myös muutamaan alhaisempaa korkoa maksavaan osuuskaupaan laittaa rahansa. Osuuskaupan jäsenyydenhän voi irtisanoa tai hankkia uusia.

***
Ensimmäinen Tarina vaurastumisesta -tuote saatavilla oluttuopin hinnalla! Katso verkkokaupasta ja hanki puolisollesi jollet itsellesi!

torstai 21. elokuuta 2014

Ruotsalainen rakennusyhtiö - NCC vai Skanska?

Rakentamisen merkitys bruttokansantuotteeseen on suuri. Lähteestä riippuen rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta näyttelee Suomessa noin kymmentä prosenttia. Vaikka rakentaminen on suhdanneherkkää, haluan olla sen merkityksen vuoksi mukana toimialalla. Suhdannesykli heittelee yritysten tuloksia, huipulla yhtiöt tekevät lähes tähtitieteellisiä tuloksia ja rämpivät, kun talous on kurimuksessa.

Pyrin tekemään vähintään yhden oston vuodessa ruotsalaiseen yhtiöön. Edellinen sijoitukseni oli ajoituksellisesti onnistunut osto Swedish Matchiin. Tällä hetkellä salkussani on 6 prosenttia ruotsalaisia osakkeita ja epäilykseni YIT:tä kohtaan sai minut vilkaisemaan Pohjanlahden yli ruotsalaisia vaihtoehtoja. Vertaaminen kilpailijoihin oli siis minulta jäänyt tekemättä hankkiessani YIT:n osaketta ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Salkussani YIT edustaa puhtaasti rakennusalaa. YIT:n lisäksi olen sijoitettuna rakennussektorilla Cramoon ja Uponoriin. Valitettavasti en ole vakuuttunut YIT:n pitkänaikavälin menestyksestä. Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen Suomen ja Venäjän markkinoista. Yli 90 prosenttia liikevaihdosta syntyy näillä markkinoilla. Vaikka YIT:llä on pitkä historia omistajaystävällisenä yhtiönä ja vankka kokemus Venäjän markkinoilta, näen yhtiön riskiprofiilin liian suureksi osinkosijoittajalle. Kykeneekö yhtiö ylläpitämään kohtuullisen tasaista tuloskuntoa kyetäkseen vakaaseen osingonmaksuun?

Haluaisin korvata YIT:n osakkeeni hieman vakaammalla ja maantieteellisesti laajemmin toimivalla yhtiöllä. Tutustuttuani sekä Skanskan että NCC:n liiketoimintaan ja osakkeisiin  huomasin nopeasti, että Tukholman pörssistä löytyy kaksi kansainvälisen mittakaavan rakennusyhtiötä. Skanska (linkit yhitöiden sijoittajasivuille) toimii laajasti molemmilla Amerikan mantereilla, kaikissa Pohjoismaissa sekä Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Iso-Britannissa. Yhdysvallat edustaa Skanskan liiketoiminnasta merkittävää osuutta (38 % liikevaihdosta. NCC ei toimi valtameren toisella puolella, mutta sen sijaan rakentaa Venäjällä, Baltiassa ja Saksassa. NCC:llä sijoitetun pääoman tuotto on 26 % (YIT 10,3 %) ja Skanskalla puolestaan 17,4 %

Ruotsalaiset pärjäävät YIT:lle vertailussa usealla eri tunnusluvulla. Osingolla mitattuna NCC (5,2 % 08/2014) ja Skanska (4,2 %) ovat palkinneet sijoittajia tasaisesti ja osinkoa kasvattaen. Molemmat yhtiöt maksoivat sijoittajille kuumina vuosina 2006-2008 muhkeat lisäosingot. Ehkäpä tästä syystä yhtiöiden osakekurssit ovat myös kehittyneet YIT:tä paremmin. Ruotsalaiset yhtiöt kertovat osavuosikatsauksissaan Suomen markkinatilanteen olevan vaikea, kun taas YIT puolestaan ottaa asiaan kantaa varovasti ilmaisemalla: "Kuluttajat olivat edelleen varovaisia, mutta sijoittajat pysyivät aktiivisina."

Tällä hetkellä NCC on P/E luvulla mitattuna edullisin (11), Skansa toiseksi arvokkain (19) ja YIT kallein 22 suuruisella luvullaan. Keskiostohintani YIT:hen on noin 8,6 euroa, mutta siinä ei ole huomioitu Caverionin irtoamista ja myyntiä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ollut tehdä YIT:n myyntipäätöstä tai ruotsalaisen rakennusyhtiön ostopäätöstä. Jään seuraamaan molempien yhtiöiden kurssikehitystä ja olen asettanut kurssihälytykset, jotta huomaan mahdollisen korjausliikkeen luoman ostopaikan. Mikäli YIT:n osakekurssi kiipeää ensi vuoden osingonmaksun jälkeen ostohintaani korkeammalle taidan luopua omistuksesta hyvillä mielin.

torstai 14. elokuuta 2014

21 - Miten kävi osakemyynneilleni?

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Vuoden 2014 aikana olen luopunut useista sijoituksista, euromääräisesti 6500 euron arvosta. Vuonna 2013 osakemyyntini olivat noin 4500 euroa. Aiemmin myyntini ovat olleet hyvin vähäisiä. Suurimmat  syyt myynti-innokkuuteeni ovat olleet yhtiön jakautumiset ja jakautuneiden yhtiöiden sopimattomuus salkkuuni sekä alisuoriutujien kitkeminen salkusta.

Koska onnistuminen ostojen ja myyntien ajoituksessa on yksi hyvien sijoitustuottojen avaintekijä, on tärkeää arvioida myös myyntien onnistumista. Vaikka alla oleva tarkastelu on vain vilkaisu peruutuspeiliin yhdellä hetkellä, voi vilkaisu kehittää ymmärrystä osakemarkkinoista - aivan kuin autossa on turvallisempaa tiedostaa takana kulkevien autojen liikkeet. Mielessäni on edelleen karvas Visan osakkeiden myynti, joka tapahtui 128 dollarin tasolla, kun kurssi on tänä päivänä 210 dollaria. Mitä on tapahtunut muille viimeisille myynneille transaktion jälkeen?

Abbott
kurssi 11.8.2014: $42,03
kurssi myydessä 18.7.2013: $35,85
"hävitty" noin 180 dollaria

Abbvie - Abbottista jakautunut yhtiö
kurssi 11.8.2014: $53,5
kurssi myydessä 16.7.2013: $44,47
"hävitty" noin 210 dollaria

Caverion
kurssi 11.8.2014: 6,08 €
kurssi myydessä 6.11.2013: 7,23 €
"voitettu" noin 70 euroa

Valmet
kurssi 11.8.2014: 7,93 €
kurssi myydessä 22.4.2014: 8,23 €
"voitettu" noin 15 euroa (50 osaketta)

Stockmann
kurssi 11.8.2014: 10,25 €
kurssi myydessä 26.5.2014: 12,28 €
"voitettu" noin 400 euroa

Abbottin ja Abbvien myynti oli sijoitusvirhe. Yksi tärkeä syy myynnille oli toisen jakaantuneen yhtiön matala osingonmaksu. Abbott kuitenkin nopeasti lähes kaksinkertaisti osingonjakonsa ensimmäisen neljän osingonmaksun jälkeen. Tilalle hankkimani lääkeyhtiö Baxter ilmoitti sekin pian jakaantuvansa kahtia, joten suurin syy myynnille tulee uudelleen eteeni vuonna 2015 yhtiön viedessä jakaantumishankettaan eteenpäin. Abbottin tapauksessa harkitseva sijoittaja olisi ottanut ehkäpä huomioon yhtiön pitkän osingonmaksuhistorian ja omistajaystävällisyyden. Amerikkalaisissa yhtiöissä kyseinen kulttuuri periytynee jakaantuneisiin yrityksiin?

Caverionin ja Valmetin tapauksissa suurin syy osakemyyntiin oli lähinnä yhtiöiden toimiala. Seuratessani Caverionin toimialaa läheltä, en uskonut, että suuryhtiö pystyy keskipitkällä aikavälillä riittävän kannattavaan liiketoimintaan taloteknisessä urakoinnissa ja huollossa. Vaikka Valmet on otsikoissa vastaanottanut suuren määrän tilauksia, salkussani paperiteollisuuden yrityksenä oli UPM-Kymmene, jonka näin vakaampana sijoituksena osinkosijoittajalle. Myydessäni uskoin hyötyväni jakaantumista seuranneesta kurssinoususta ja kotiuttavani myyntivoittoja sekä samalla toteuttaen sijoitusstrategiaani.

Stockmannin myynti puolestaan edusti lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteuttamista osakesalkussani. Halusin irtaantua alisuoriutujista, joiden en nähnyt takaavan riittävää tuottoa lähitulevaisuudessa. Stockmann kärsii useasta trendistä ja ilmiöstä, jotka heikentävät sen suorituskykyä. Tällä hetkellä 10 euron kurssitasolla yhtiö vaikuttaa kuitenkin jälleen kiinnostavalta sijoituskohteelta sen kiinteistöomaisuuden arvon vähentäessä riskiä pohjattomalle kurssilaskulle.

Luottaminen omaan näkemykseen, huolellisesti tehtyyn tutkimukseen yhtiön liiketoiminnasta sekä lyhyen ja pitkänaikavälin tavoitteiden peusteella asetettujen toimenpideohjelmien toteuttamiseen ovat avaintekijöitä onnistumiselle sijoittamisessa kokonaisuudessaan - ei välttämättä yksittäisten myyntien tai ostojen kanssa.

torstai 7. elokuuta 2014

Senteistä kolmeen metriin

Vaurastumisen vauhtipyörät

Yksi pienimmistä mutta eräs hauskimmista säästämisen keinoistani on minulle ollut kolikoiden kerääminen lompakon kolikkopussin sijasta vanhaan perinteiseen säästöpossuun. Kun possu täyttyy tyhjennän kolikot vanhaan alumiiniseen ja kannelliseen astiaan. Tämä pitkään käytössäni ollut astia tuli tällä viikolla täyteen ja suuntasin pankkiin pelaamaan mielenkiintoisempaa versiota pajatsosta.

Danske Bankin konttoreissa on usein automaatti kolikkotalletuksia varten. Kuluttaja-asiakkaalle alle 100 euron talletuksista ei veloiteta palvelumaksuja. Senpä vuoksi kippasin ja kaavin kolikoita rauhallisesti laskuria seuraten. Vajaan sadan euron kohdalla otin kuitin ja aloitin uudelleen. Toisen satasen täyttyessä painoin jälleen nappia päättääkseni talletuksen.

Heti painalluksen jälkeen Dansken tummansininen tausta vaihtui Microsoft Windowsin vaaleansiniseksi. Kolikkoautomaattia pyörittävä tietokone kaatui. Hukkuiko satanen bittimaailmaan? Kiiruhdin etsimään pankkivirkailijaa, jonka kanssa pian hämmästelimme automaatin sisuksia ja toimintaa. Useamman uudelleen käynnistyksen jälkeen tallettamani summa vietiin pankkitililleni käsin ja verkkopankkiin ilmestyi perinteinen pano.

Alumiinilaatikkooni oli kuitenkin jäänyt tuuman verran kolikoita. Virkailijat neuvoivat minua suuntaamaan läheiseen Osuuspankkiin, jossa oli modernimpi talletusautomaatti. Pankkikortti sisään ja kolikot automaattiin. Lähes 130 euroa ilmestyi jälleen näytölle. Tästä Danske sivalsi 70 senttiä palvelumaksua.

Kokonaisuudessaan yli kolmensadan euron ylimääräiseltä tuntuvan talletuksen siirsin välittömästi eteenpäin tuottamaan uusia euroja sekä senttejä. Tätä rahapeliä pääsen pelaamaan valitettavan harvoin. Tänä päivänä arkiset kulut tulee maksettua enimmäkseen pankkikortilla. Kolikkosäästöt kertyvät hitaasti. Tämä arjen kulutuksesta sivuun laitettava puro antaa kuitenkin mukavan pienen sysäyksen säästämiseen. Säästöpossun ruoasta kertyy vähitellen mukava summa.