En aio hyväksyä ostotarjousta Nelesistä

Sain tänään kirjeen AlfaLavalilta koskien sen tekemää ostotarjousta Nelesistä. Neles on ollut mielenkiintoisella tavalla julkisuudessa listauduttuaan juuri pörssiin itsenäisenä yhtiönä. Ennen listautumista valtion omistusyhtiö Solidium myi suuren osuuden Valmetille, mutta vain muutamassa viikossa Nelesin hallitus ilmoitti hyväksyneensä ruotsalaisen teollisuusyhtiön AlfaLavalin tekemän ostotarjouksen. Käsittelin sitä heinäkuussa otsikolla Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt.

Sittemmin suomalainen Valmet on pistänyt ruotsalaisille kampoihin kasvattamalla omistusosuuttaan viidestätoista prosentista kahteenkymmeneen. Hankin itse Metson osakkeita vuoden alussa saadakseni enemmän Nelesin osakkeita ja ostin lisää Nelestä heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olen myös AlfaLavalin osakkeenomistaja ja kasvatin omistustani ennen uutista mahdollisesta yrityskaupasta. Vaikka olen sekä Nelesin että AlfaLavalin osakkeenomistaja, en aio hyväksyä Nelesistä tehtyä ostotarjousta.

AlfaLavalin maksama preemio on alle 33 prosenttia Nelesin heinäkuun alun osakekurssille laskettuna. Kuten useat julkisuudessa asiaa kommentoineet uskon itsekin, että Nelesissä on enemmän potentiaalia. Vaikka se toimii syklisellä toimialalla, Neles on melko selkeästi lupaava laatuyhtiö. Omistaisin mielelläni yhtiötä suoraan omana yhtiönä. Sillä, että en hyväksy Nelesistä tehtyä ostotarjousta, on tietenkin vain symbolinen merkitys. Valmetin lisätessä omistustaan ja monien suomalaisten osoittaessa mieltään, voi käydä niin, ettei AlfaLaval saa ostotarjouksen mukaista, kahden kolmasosan omistusosuutta.

Jos olet hyväksynyt ostotarjouksen, voit peruuttaa ostotarjouksen hyväksymisen 22.10 saakka.

***
Älä anna ruotsalaisten viedä yhtiöitämme, vahvista suomalaista omistuspohjaa ja vaurastu. Lue Vaurastumisen välineet.

21 - Miten kävi osakemyynneilleni?

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Vuoden 2014 aikana olen luopunut useista sijoituksista, euromääräisesti 6500 euron arvosta. Vuonna 2013 osakemyyntini olivat noin 4500 euroa. Aiemmin myyntini ovat olleet hyvin vähäisiä. Suurimmat  syyt myynti-innokkuuteeni ovat olleet yhtiön jakautumiset ja jakautuneiden yhtiöiden sopimattomuus salkkuuni sekä alisuoriutujien kitkeminen salkusta.

Koska onnistuminen ostojen ja myyntien ajoituksessa on yksi hyvien sijoitustuottojen avaintekijä, on tärkeää arvioida myös myyntien onnistumista. Vaikka alla oleva tarkastelu on vain vilkaisu peruutuspeiliin yhdellä hetkellä, voi vilkaisu kehittää ymmärrystä osakemarkkinoista - aivan kuin autossa on turvallisempaa tiedostaa takana kulkevien autojen liikkeet. Mielessäni on edelleen karvas Visan osakkeiden myynti, joka tapahtui 128 dollarin tasolla, kun kurssi on tänä päivänä 210 dollaria. Mitä on tapahtunut muille viimeisille myynneille transaktion jälkeen?

Abbott
kurssi 11.8.2014: $42,03
kurssi myydessä 18.7.2013: $35,85
"hävitty" noin 180 dollaria

Abbvie - Abbottista jakautunut yhtiö
kurssi 11.8.2014: $53,5
kurssi myydessä 16.7.2013: $44,47
"hävitty" noin 210 dollaria

Caverion
kurssi 11.8.2014: 6,08 €
kurssi myydessä 6.11.2013: 7,23 €
"voitettu" noin 70 euroa

Valmet
kurssi 11.8.2014: 7,93 €
kurssi myydessä 22.4.2014: 8,23 €
"voitettu" noin 15 euroa (50 osaketta)

Stockmann

kurssi 11.8.2014: 10,25 €
kurssi myydessä 26.5.2014: 12,28 €
"voitettu" noin 400 euroa

Abbottin ja Abbvien myynti oli sijoitusvirhe. Yksi tärkeä syy myynnille oli toisen jakaantuneen yhtiön matala osingonmaksu. Abbott kuitenkin nopeasti lähes kaksinkertaisti osingonjakonsa ensimmäisen neljän osingonmaksun jälkeen. Tilalle hankkimani lääkeyhtiö Baxter ilmoitti sekin pian jakaantuvansa kahtia, joten suurin syy myynnille tulee uudelleen eteeni vuonna 2015 yhtiön viedessä jakaantumishankettaan eteenpäin. Abbottin tapauksessa harkitseva sijoittaja olisi ottanut ehkäpä huomioon yhtiön pitkän osingonmaksuhistorian ja omistajaystävällisyyden. Amerikkalaisissa yhtiöissä kyseinen kulttuuri periytynee jakaantuneisiin yrityksiin?

Caverionin ja Valmetin tapauksissa suurin syy osakemyyntiin oli lähinnä yhtiöiden toimiala. Seuratessani Caverionin toimialaa läheltä, en uskonut, että suuryhtiö pystyy keskipitkällä aikavälillä riittävän kannattavaan liiketoimintaan taloteknisessä urakoinnissa ja huollossa. Vaikka Valmet on otsikoissa vastaanottanut suuren määrän tilauksia, salkussani paperiteollisuuden yrityksenä oli UPM-Kymmene, jonka näin vakaampana sijoituksena osinkosijoittajalle. Myydessäni uskoin hyötyväni jakaantumista seuranneesta kurssinoususta ja kotiuttavani myyntivoittoja sekä samalla toteuttaen sijoitusstrategiaani.

Stockmannin myynti puolestaan edusti lyhyen aikavälin toimenpiteiden toteuttamista osakesalkussani. Halusin irtaantua alisuoriutujista, joiden en nähnyt takaavan riittävää tuottoa lähitulevaisuudessa. Stockmann kärsii useasta trendistä ja ilmiöstä, jotka heikentävät sen suorituskykyä. Tällä hetkellä 10 euron kurssitasolla yhtiö vaikuttaa kuitenkin jälleen kiinnostavalta sijoituskohteelta sen kiinteistöomaisuuden arvon vähentäessä riskiä pohjattomalle kurssilaskulle.

Luottaminen omaan näkemykseen, huolellisesti tehtyyn tutkimukseen yhtiön liiketoiminnasta sekä lyhyen ja pitkänaikavälin tavoitteiden peusteella asetettujen toimenpideohjelmien toteuttamiseen ovat avaintekijöitä onnistumiselle sijoittamisessa kokonaisuudessaan - ei välttämättä yksittäisten myyntien tai ostojen kanssa.

Voimakkaita liikkeitä pörssissä

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2014

Pohjola Pankin osakkeet lunastettiin ja sijoituksen lopputulokseksi tuli 100 % kurssivoitto ja osingot päälle. Valitettavasti kaksi ostostani vuonna 2010 ja 2011 olivat kokoluokaltaan vaatimattomia, 500 euron kertaostoksia. Pohjolasta vapautuneilla varoilla hankin lisää etuoikeutettuihin pankkiosakkeisiin sijoittavaa PowerSharesin ETF:ää.

Osinkosijoittaja.com kirjoitti aiemmin ansiokkaasti etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittamisesta. Oma lähtökohtani on ollut sijoittaa ETF:n kautta, jotta olen voinut keskittyä osakesijoittamiseen perehtymättä liikaa yksittäisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin. Etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittaessa on huomioitava tämänhetkinen selkeä riski korkotasoon liittyen. Korkotason ollessa matala ja sen lähtiessä nousuun laskee etuoikeutettujen osakkeiden arvo.

Myin helmikuussa kaupankäyntitarjouksen yhteydessä ostamani Outotecin osakkeet. Ostin seitsemällä ja myin kahdeksalla eurolla. Tavanomaisesti en käy lyhyen aikavälin kauppaa, mutta päätin kotiuttaa pienen myyntivoiton. Nettovoiton kerryttäminen netto-osingoilla olisi ottanut yli neljä vuotta ja Outotecin keskipitkän aikavälin näkymät eivät vaikuttaneet erityisen hyviltä. Lisäksi yhtiön osinkotuotto ei kannustanut odottamaan parempia aikoja pitkään.

Pääomanlisäyksistä sekä Valmetin, Pohjolan ja Outotecin myynnistä vapautuneilla varoilla tein lisäyksen amerikkalaisen Republic Services yhtiön positiooni. Yhtiön kurssi oli huipuissaan, mutta osoitti edelleen 3 % efektiivistä osinkotuottoa. Yhtiö oli jo maksanut kaksi kvartaaliosinkoa ja saisin siten vielä 1,5 % osinkotuoton kuluvan vuoden aikana. Republic Services:n olin hankkinut salkkuuni syyskuussa 2012. Kuun lopussa lisäksi täydennysoston Procter&Gamblen osakkeista. Yhtiön osake antoi hieman paremman osinkotuoton kuin Republic Services. Nordnetin kaupankäyntitarjous antoi puolestaan mahdollisuuden säästää kaupankäyntikustannuksissa. 

Salkkuyhtiöiden kehitystä leimasivat F-Securen ja Stockmannin rakettimaiset nousut. Erikoista kurssiliikkeissä mielestäni oli, etteivät ne perustuneet niinkään tapahtumiin, jotka heijastuisivat yhtiöiden tuloslaskelman ylimmälle tai viimeiselle riville. F-Secure ilmoitti aloittaneensa yhteistyön Facebookin kanssa (yhtiö ei ollut ainoa virustorjunta yritys, joka on mukana). Stockmann puolestaan ilmoitti aikeestaan uudistaa strategiansa. Millaiseksi strategia muodostuu, jää nähtäväksi. Alkavatko nämä melko perusteettomat kurssiliikkeet jo olla merkkejä korjausliikkeen tulosta?

Taloyhtiöni ilmoitti julkisivu- ja parvekeremontin aloittamisesta. Ostaessani asuntoa vuonna 2011 ei tästä remontista ollut mainintaa pitkän tähtäimen suunnitelmassa. Pieniä kunnostustöitä olivuosien saatossa tehty julkisivuun ja parvekkeille, joten en osannut odottaa täysimittaisen remontin tuloa näin pian. Huoneistoon kohdistuva kustannus on noin 20 000 € ja kuukausitasolla lisäkustannus on noin 60 euroa. Aloittaessani omistusasunnon lainanlyhennyksen nollasta olen juuri lyhentänyt asuntolainaa hieman yli 20 000 €. Epäilen, ettei jokainen taloyhtiöön tehtävä remontti nosta huoneistojen arvoa remontinkustannusten suhteessa. Onko henkisessä kirjanpidossa niin, että reilun kolmen vuoden lyhennykset ovat tavallaan juuri valuneet hukkaan? Toivottavasti olen väärässä.

.

Myynti: Valmet

22.4. myin Valmetin osakkeet. Muutamaa päivää myöhemmin myös Lindströmit päätyivät samaan ratkaisuun hyvin paljon samoista lähtökohdista. Oma ratkaisuni lähti liikkeelle useasta syystä. Valmetin osuus salkustani oli erittäin pieni, mikä sai minut alunperin pohtimaan sijoituksen mielekkyyttä. Ostaisinko yhtiötä lisää, pitäisinkö pienen osuuteni vai myisinkö sen pois?

Yhtiön arvostus oli mielestäni noussut korkealle tasolle, yhtiön osinkotuotto oli alhainen ja, lopuksi, en oikeastaan halunnut olla yhtiön toimialalla mukana. UPM-Kymmene oli pääsijoitukseni metsä- ja paperiteollisuuden sektorille. Nämä syyt saivat minut päätymään ensimmäiseen vaihtoehtoon eli yhtiön myyntiin. Lisäksi halusin myös kotiuttaa hivenen voittoja. Vaikka jälkikäteen on helppo kirjoittaa, en uskonut yhtiön tulosnäkymiin lyhyellä aikavälillä. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa yhtiön tulos jäikin pahasti tappiolle alkuvuonna. Viimeiseksi, halusin myös pitää eri osakkeiden lukumäärän salkussani jonkinlaisessa kontrollissa.

Luopuminen Valmetista oli ensimmäinen osakemyyntini vuonna 2014. Sitä ennen olin myynyt toisen jakojäännöksen, Caverionin, osakkeet 2013 marraskuussa. Caverionin kurssi on edelleen hivenen myyntitasoni yläpuolella. Pohjolan varojen irtautuessa piakkoin ja Valmetin myynnin jälkeen riittää jälleen pohdittavaa, mihin käteisvarat sijoitetaan. Huhtikuun päiväkirjamerkinnässä kerronkin kahdesta ostoksesta.