maanantai 30. maaliskuuta 2020

Olen maksanut asunnoista 40 %

Toisin kuin monet amerikkalaiset yhtiöt, oma henkilökohtainen talouteni ei ole kovinkaan velkaantunut mennessämme kohti taantumaa. Olen maksanut kaikista kolmesta ja puolesta asunnosta neljäkymmentä prosenttia. Velkaa minulla on jäljellä noin 168 000 euroa ja asuntojen arvo hankintahintaan arvostettuna on noin 280 000 euroa. Tarkemmin katsottuna pystyisin kuittaamaan asuntovelkani myymällä rahoitusomaisuuttani, joko osakkeita, rahastoja tai vaihtoehtoisia sijoituksia. Henkilökohtainen talouteni on siis nettovelaton.

Hiljattain neuvottelin lainani jälleen uudelleen. Sen seurauksena asuntolainamarginaali laski 0,6 prosentista 0,4 prosenttiin ja sijoitusasuntolainamarginaali 0,75 prosentista 0,7 prosenttiin. Tällä kertaa en pidentänyt maksuaikaa, joten kassavirtaa ei merkittävästi vapaudu muuhun sijoitustoimintaan. Perustelin pankille alemman marginaalin kohentuneella maksukyvyllä, alhaisemmalla markkinahintatasolla ja sijoitustoiminnan aloittamisella samassa pankissa, jossa asuntolainani ovat.

Kaksi ja puoli vuokra-asuntoa tuottivat vuonna 2019 bruttona hieman vajaan 10 000 euroa hoitovastikkeiden jälkeen. Täysin tyhjiä kuukausia oli kaksi. Lainalyhennyksiin ja korkoihin meni noin 4600 euroa sekä veroihin noin 2700 euroa. Kassavirtaa kymppitonnista jää siis noin 3300 euroa eli 280 euroa kuukaudessa. Teen toki muutamia pieniä vähennyksiä vuokratuloista korkojen ja hoitovastikkeiden lisäksi, mutta ne eivät sijoitustoiminnan tulokseen vaikuta merkittävästi.

Voin halutessani helposti velkaantua lisää asuntosijoituksiani vastaan käyttämällä pankin lyhennysjoustoa. Tämä tarkoittaa, että lainasta maksetaan ainoastaan korko ja lyhennys jätetään kokonaan maksamatta. Käytettävissä olevaa lyhennysjoustoa on lainoja vastaan noin 18 000 euroa. Jos ja kun osakemarkkinat laskevat lisää ja jos mittava käteiskassani on kuivunut ennen pohjakosketusta, tulen todennäköisesti käyttämään lyhennysjoustoa ennen Nordnetin superluottoa. Lähtökohtani sijoittamiselle alkaneessa laskumarkkinassa ovat siis tukevalla jalustalla.

***
Kun osakkeet laskevat, voi olla hyvä aika aloittaa sijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 27. maaliskuuta 2020

Unleash the cash - lähtökohdat

Kun olen viime heinäkuusta kerryttänyt käteistä ja jarrutellut kevyesti osakesijoitusten kanssa, alan hiljalleen muuttaa suuntaa. Viime viikolla julkaisin raamit suunnitelmalleni aloittaa tavanomaista vauhdikkaampi pääoman lisääminen salkkuuni: tulivoimaa riittää usean tuhannen euron osakeostoille seuraavan vuoden ajalle. Vaikka olen jo ostoja tehnyt, olen koettanut ottaa tehdä selkoa itselleni tilanteesta samalla yksityiskohtaisempia suunnitelmia luonnostellen ja yhtiöitä tutkien.

Lähden toiveekkaasti markkinoille seuraavista lähtökohdista:
  • Näen tilanteen ostopaikkana. Arvioin, että koronavirus on ohimenevä tilanne, joka tarjoaa pitkäjänteiselle kassavirta- ja osinkosijoittajalle ostopaikan.
  • Koska valtioiden toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja toimien vaikutus talouteen ovat epäselviä, sijoitan markkinoille vähitellen ja vaiheittain.
  • Etenen usealla eri strategialla. Nordnetissa ostan valikoituja osakkeita 1-2 erässä kuukausittain. Degirossa ja Nordeassa ostan osakkeita hyvin pienissä erissä viikoittain. Nordnetissa ostan lisäksi päivittäin rahastoja, jotka sijoittavat eniten kärsineille sektoreille ja maihin.
  • Osakeindeksit ovat mielestäni edelleen tasolla, josta ne voivat tulla reilustikin alaspäin, useita kymmeniä prosentteja. Vapaapudotuksen jälkeen markkinat ovat alkaneet etsiä uutta tasoa, mutta taloudellisten vaikutusten realisoituessa (liikevaihdot ja tulokset tulevat laskemaan, lainoja kaatuu sijoittajien ja pankkien kannettavaksi, yrityksiä menee konkurssiin) kurssit todennäköisesti näkevät vielä toisen ellei kolmannenkin tasokorjauksen. Ennen uutta tasokorjausta alaspäin, näemme todennäköisesti lyhyen, viikon tai kaksi kestävän, spurtin ylöspäin.
  • Hyödynnän väliaikaista kurssinousua realisoimalla salkustani muutamia sijoituksia, jotka eivät paikkaansa ansaitse. Näin saan vielä lisää ostovoimaa massiivisen käteiskassaani. Juuri nyt suuri osa osakkeista on ottanut suuren pompun ensimmäisestä pohjastaan ja voisi olla ensimmäinen paikka myydä muutamia positioita?
  • Millainen vaikutus koronalla on talouteen ja sitä kautta osakemarkkinoihin? Ääritapauksessa virus ajaa maailmantalouden pitkäaikaiseen, syvään ja yhteiskuntia ravisuttavaan lamaan. Jo kertyneet ja koronaelvytyksessä kertyvät velkavuoret kurittavat taloutta tavalla, jota en osaa kuvitella. Myönteisemmässä skenaariossa Eurooppa ja Yhdysvallat saavat viruksen kuriin Kiinan ja Etelä-Korean tapaan ja talous tulee maahan jaloilleen. Molemmissa skenaarioissa tukeudun siihen ajatukseen, että yritykset ovat vielä tulevaisuudessakin välineitä, joilla omistava luokka saa tuottoa pääomalleen.
  • Koronavirus tuskin poisti aiempia, varjoon jääneitä, huolia talouden ja osakemarkkinoiden tilasta. Ne ovat vain jääneet virukseen liittyvän kielteisen uutisvirran piiloon ja virus todennäköisesti virittää ongelmien mittakaavaa suuremmaksi. On ennennäkemätöntä, että maat ja taloudet ovat kuukausia suljettuna ja pysäytettynä.
  • Arvo-osakkeet ja sykliset osakkeet on nähdäkseni painettu muita alemmas ja amerikkalaiset osakkeet voivat puolestaan olla edelleen yliarvostettuja useilla mittareilla. Toisaalta ihmisten elämään ja terveyteen liittyvä kriisi lamauttaa laaja-alaisesti kaikkeen ei välttämättömiin hyödykkeisiin kohdistuvaa kysyntää. Yhdysvalloista olisi löydettävissä enemmän laadukkaampia ja kulutustavarapainotteisempia yhtiöitä, joiden suhdannekestävyys on ehkäpä vankemmalla pohjalla.
Listan alussa kirjoitan ostopaikasta ja lopussa enteilen, että talouden aiemmat ongelmat tulevat suurimmiksi koronaviruksen myötä. Miksi siis sijoittaisin enää enempää osakkeisiin?  Syyt ovat osittain käänteisesti samat kuin syyt, joiden vuoksi en osannut myydä osakkeita huipulla. Lisäksi osaan kokemuksesta sanoa, että pohjilta ostaminen ja huipulla myynti on mahdotonta. Pelko ja ahneus ottavat molemmissa tilanteissa kovapäisemmästäkin sijoittajasta otetta. Pohjalla ei uskalla ostaa riittävästi, kun tilanne olisi kaikkein herkullisin. Huipulla ei raaski myydä, kun vaihtoehtoisia kohteita on niukasti ja salkku saavuttaa uusia ennätyksiä. Siksi tulen etsimään ja tekemään sijoituksia pari kertaa kuukaudessa yhtiöihin, joita haluan omistaa pitkällä aikavälillä tämänkin kriisin yli. 

Alkuvaiheen suunnitelmanani on tehdä pääsalkussa, Nordnetin osinkosalkussa, pieniä 800 euron lisäyksiä noin kolme kertaa kuukaudessa. Harkinnanvaraisesti pyrin valitsemaan ostokohteeksi osakkeen ja yhtiön, jota markkina on lyönyt ankarimmin tulevaisuudennäkymiin nähden. Ei ole helppoa määritellä valintakriteerejä tai tähän kuvaukseen sopivia yhtiöitä. Viimeksi ostin erät Fortumia (14,05 €) ja Konecranesia (14,77 €). Nordeassa tein pienen lisäyksen Ahlström-Munksjöhön päivää ennen positiivista tulosvaroitusta. Ensi viikolla on aika koittaa palata suunnitelman seuraavaan yksityiskohtaisempaan osuuteen.

***
Ota haltuun sijoittamisen perusteet ja niksit hyviin tuottoihin. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Unleash the cash - osa 1

Jyrkkä kurssilasku yllätti minut jatkuvalta tuntuneesta kurssinoususta ja osinkotulosta nautiskelemasta. Lähdin maaliskuun alussa turhan voimakkaasti ja vauhdilla mukaan korjausliikkeeseen. Ostin silloin osakkeita, jotka ovat jatkaneet voimakasta laskuaan viimeisen parin viikon aikana. Rahoitin nämä ostot myymällä muutamia heikkolaatuisia osakkeita. Nämä toimet olivat liian pieniä reaktioita koronaviruksen aiheuttamaan paniikkiin. Kun en onnistunut myymään osakkeita hyvän sään aikana, mitä aion tehdä nyt?

Markkinalaskua ja muita tarkoituksia varten minulla on runsaasti käteisreserviä. Lopetin onnekseni pääoman lisäykset osinkosalkkuuni viime vuoden puolivälissä ja muita säästöjä olen myös enimmäkseen laittanut talletustilille. Olen pitkään yrittänyt vältellä ylihintaisten osakkeiden ostamista, vaikka en siinä nyt lukuisia punaisia rivejä katsellessa ole täysin onnistunut. Nyt käteisreserville alkaa siis olla käyttöä. Uskon, että jonain päivänä ihmiskunta on selättänyt viruksen tai sopeutunut siihen.

Sunnitelmani pääpiirteissään:
  • Osinkosalkku Nordnetissa (pääsalkku).
    • Jatkan jälleen talletuksia osakesalkkuuni 1000 eurolla kuukaudessa. 
    • Minulla on salkussa käteistä noin 10 000 eurolla. 
    • Minulla on talletustilillä 12 000 euroa pyhitettynä sijoitettavaksi osakkeisiin.
    • Oletan saavani osinkoja vuoden 2020 aikana noin 7000 euroa, ellei hyvin moni salkkuyhtiöni pysäytä osingonmaksua.
    • Voin siis sijoittaa tämän vuoden aikana tilanteen salliessa tai sen vaatiessa yli 4000 euroa kuukaudessa käteisvaroistani. Todennäköisesti mitoitan osto-ohjelman kestämään pitkälle ensi vuoden puolelle saakka, jolloin tulen kuukausittain sijoittamaan 2000-3000 euroa.
    • Ensimmäinen toimenpide: Laadin listan ensi alkuun kymmenestä osakkeesta, joihin sijoitan 800-1000 euroa kerralla muutaman seuraavan kuukauden aikana. Nämä yhtiöt ovat pääasiassa Helsingin ja Tukholman pörssistä, yksi sijoitus amerikkalaiseen yhtiöön.
    • Osto-ohjelman vauhtia, tehoa ja jatkumista ylipäätään harkitsen tilanteen kehittyessä ja muuttuessa.
  • Osinkosalkku Nordeassa.
    • Avasin tämän salkun Nordnetin osakesalkkuni rinnalle vuonna 2018. 
    • Olen tehnyt salkkussa sijoituksia suureksi osaksi kiinteistöalan yhtiöihin, koska en ole halunnut lisätätä asuntosijoituksia. Salkku on noin 15 000 euron kokoinen.
    • Aion tehdä kurssilaskun jatkuessa sijoituksia pääasiassa olemassa oleviin sijoituksiin 200-300 euron kuukausitahtia hyödyntäen Nordean kohtuullista kaupankäyntipalkkiota pienille sijoituksille.
    • Tässä salkussa on yhtiöitä Suomesta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.
  • Osinkosalkku Degirossa.
    • Avasin tämän salkun vuonna 2016 osuudella perinnöstäni. En laske salkkua tässä blogissa käsittelemääni tai seuraamaani varallisuuteen.
    • Lisään salkkuun käteisvaroistani pääomaa seuraavan 12 kuukauden aikana 1000 euroa kuukaudessa.
    • Osinkoja saan noin 1500 eurolla tämän vuoden aikana. Osinkoja hyödyntäen pyrin tekemään reilummin ostoja otollisimmassa kohtaa, vaikka se tuskin täydellisesti onnistuu. En kalasta, mutta harrastan pohjaongintaa.
    • Teen yhden osakesijoituksen 200 eurolla viikossa eli yhteensä noin 1000 eurolla kuukaudessa Degiron edullisten kaupankäyntipalkkioita hyödyntäen.
    • Sijoitukset kohdistuvat täysin amerikkalaisiin yhtiöihin.
Tämä on suunnitelmani runko. Se on harkinnanvarainen ja saattaa muuttua uutisten ja markkinoiden tunnelman mukaan. Mitä synkempi tunnelma sitä enemmän koetan ostaa. Koska en osaa arvioida missä markkinoiden pohja on ja koska sieltä lähdetään palautumaan, ajoitan osakeostot 12-18 kuukauden ajalle. Siihen riittää käteisreservini. Jos huonot ajat pitkittyvät, minulla on käytössä luottolimiitti Nordnetissa ja voin käyttää Nordeassa olevien lainojen lyhennysjoustoa. Lisäksi aion lunastaa tiettyjä vaihtoehtoisia sijoituksia siirtääkseni varat osakemarkkinoille. Seuraavaksi on tehtävä enemmän analyysiä sijoituskohteista, ajoituksesta ja tavoitehinnoista.

***
Nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa osakesijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Miksi en myynyt kaikkia osakkeitani?

Moni sijoittaja surkuttelee kurssilaskua ja ajattelee miksei tullut myyneksi kaikkia, tai edes osaa, osakkeitaan hyvän sään aikana. Olen ajatellut samoin. Jos olisin myynyt osakesijoitukseni, voisin nyt ostaa osakkeet hiljalleen halvemmalla takaisin. Osa sijoituksista vapautuneista rahoista kannattaisi pitää käteisenä, koska riskinä on, että osakkeet jatkavat laskuaan vielä pitkään ja yhtiöt voivat alkaa leikata osinkojaan tulosnäkymien heiketessä.

Tunnelmat ovatkin monilta osin samanlaiset kuin vuonna 2007, jolloin aloitin osakesijoittamisen. Sijoittajat ovat paniikissa ja tavaraa alkaa olla alennusmyynnissä. Shokki markkoinoille on kuitenkin tällä kertaa tullut rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelta. Koronaviruksen aiheuttamat haitat taloudelle ja yritysten liiketoiminnoille voivat käynnistää vielä vakavia ongelmia rahoitusmarkkinoilla yritysten konkurssien, investointien lamaantumisten, kuluttajien varovaisuuden, tavaran saatavuuden tai vaikkapa rahoituksen niukkuuden kautta. Ongelmat voivat alkaa kertautua.

Kun koronavirus tuli ilmi Kiinassa ja alkoi hiljalleen levitä, osakemarkkinat eivät siihen reagoineet juuri millään tavalla. Vasta joidenkin viikkojen kuluttua viruksen ensihavainnoista alkoi raju ja nopea kurssilasku.  Osakkeet olisi kannattanut siis myydä noin kuukausi sitten helmikuun puolivälissä. Kuukautta myöhemmin maaliskuun puolivälissä osakekurssit rikkovat laskuennätyksiä vuosikymmeniin. Yhdysvalloissa kaupankäynti keskeytettiin useana päivänä pörssin laskettua yli seitsemän prosenttia.

Tämä hetki onkin hyvä tallentaa muistiin. Miksi en myynyt kaikia osakkeitani?
  • Ensialkuun ajattelin, että virus saadaan hallintaan kuten aikaisemmin puhjenneet epidemiat.
  • Pian ajattelin, että osakemarkkinoiden reaktio on ylilyönti: virus kulkee läpi väestön, kuolleisuus on hieman flunssaa korkeampi, elämä maapallolla kuitenkin jatkuu ja talous elpyy.
  • Yksi huono selitys passiivisuudelleni oli kiireinen työjakso. En ehtinyt perehtyä asiaan huolellisesti. Osakesalkun laskun edestä olisin voinut pitää vaikkapa vuoden palkatonta vapaata työstä. Toisaalta, vaikka minulla olisi ollut enemmän aikaa en välttämättä olisi tehnyt riittävästi omaa ajatustyötä tai päätöstä osakkeiden osittaisesta tai täydellisestä myynnistä. 
  • Minulla oli merkittävä määrä käteistä sijoittamatta. En halunnut lisätä heikkotuottoisten käteistalletusten määrää. Osakemarkkinoilla on kannattanut olla mukana ja olin ainakin osittain ajatuksissani varautunut osakemarkkinoiden laskuun kerryttämällä mittavan käteiskassan.
  • Olen ollut viimeisen 12 vuoden ajan osakkeiden netto-ostaja. Halvemmat osakkeet ovat hyvä asia sijoittajalle, joka sijoittaa säästöjään osakkeisiin. Näin äkkijyrkän laskun ensin hyvänä tilaisuutena ostaa osakkeita. 
  • Myin melko pian laskun käynnistyttyä sijoituksia, jotka olin listannut jo aiemmin myyntikohteiksi. Uskoin näiden myyntien olevan riittävä toimi reaktioksi osakekurssien laskuun ja ostaakseni muita halventuneita osakkeita salkkuuni.
  • Kuten sanonta kuuluu, jos aikoo panikoida, kannattaa panikoida nopeasti. Todennäköisesti myyn joitakin sijoituksiani mahdollisessa korjausliikkeessä ylöspäin.
  • Osinkotulot ovat tärkeä osa tavoitettani elää sijoitustulojeni varassa. Jos en omista osakkeita, en saa osinkotuloja. Osakkeiden myynti korkeammalla hinnalla ja ostaminen halvemmalla olisi toki voinut lisätä osinkotuloja.
  • Huipulla myyminen ja pohjalta ostaminen on lopulta myytti, jonka toteuttamisessa vain aniharva onnistuu. Tällä kertaa onnistuin oikeastaan myymään vain osan Nesteen osakkeista huipulla. Olisi pitänyt yrittää myydä useampi osake huipulla.
Jälkikäteen katsottuna osakkeet olisi kannattanut myydä nopeasti markkinoiden kriisiytyessä. Yli vuosikymmenen nousumarkkinan jälkeen alkaa olla jo odotettavaa, että häntäriski toteutuu ja markkinoilta viedään matto alta jollain täysin odottamattomalla. Jälkiviisas on helppo olla. Koen kuitenkin epäonnistuneeni sijoittajana. Suunnitelmani on tulla toimeen sijoitusteni tuotoilla ja olla sijoittaja. Taitavan sijoittajan tulisi hyötyä osakkeiden hintavaihteluista ostamalla ja myymällä. Mitä pidempään olen toiminut osakemarkkinoilla, sitä vähemmän uskon osta ja pidä strategiaan.

Osakekurssien laskettua sosiaalisessa mediassa monet ovatkin irvailleet, että taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevien päämäärä siirtyy vuosia kauemmaksi. Omat ajatukseni eivät ole merkittävästi muuttuneet osakkeiden hintakehityksen vuoksi. Olen tehnyt omille sijoitustuotoilleni stressitestin, jossa oletan, että osinkotuloni pienentyä 30 prosenttia. Jos koronaviruskriisi eskaloituu todella pahaksi, voi osingot toki laskea enemmänkin. Nyt on tärkeä laatia suunnitelmia, kuinka toimin laskumarkkinoilla hyötyen alemmista hinnoista, varmistamalla kohtuullisen osinkotuoton sijoituksista ja säilyttäen kuitenkin mahdollisuuden hyötyä todennäköisesti vielä laskevista osakekursseista.

Kiitos lukemisesta! Tätä kirjoitusta lukiessa saatat rikkoa miljoonan katselun rajan tässä blogissa, jonka uusimman kirjoituksen asetin julkaisuun taikauskoa uhmaten 13.3. klo 13:13.

***
Kohta on aika aloittaa osakesijoittaminen. Valmistaudu ja lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 7. maaliskuuta 2020

Kohta on käteisreserville käyttöä?

Koronaviruksen aiheuttamassa ryminässä olen myynyt salkustani osakkeita, jotka eivät sovi salkkuuni tai maksa lainkaan osinkoa. Lyhyessä ajassa salkustani on saanut lähteä F-Secure, Rapala ja Nokia. Näistä on vapautunut uudelleen sijoitettavaksi lähes 8000 euroa. Viimeisen viikon aikana olen tehnyt riskipitoisia mutta pieniä lisäyksiä Cargoteciin, Konecranesiin, Banco Santanderiin, Vincitiin ja ostin Kemiran osakkeita takaisin salkkuuni. Toistaiseksi olen uusiin ostoihin käyttänyt vain myydyistä osakkeista saatuja rahoja enkä ole ottanut vielä käyttööni vuosien nousumarkkinan aikana kertynyttä käteisreserviä.

Minulla on reilusti käteistä muutamalla eri talletustilillä. Käteinen on lainausmerkeissä korvamerkittynä johonkin, mutta suunnitelmani ovat joustavia. Hätärahastossa minulla on noin 26 000 euroa. Vuokrista tuloutunueita ylijäämiä on noin 20 000 euroa. Veromätkyihin ja muihin käyttötarkoituksiin varattuja rahoja on noin 5000 euroa. Koska aloin jarruttelemaan pääomanlisäyksissä osakesalkkuuni jo viime vuoden puolivälin jälkeen, osakesijoituksiin olen korvamerkkinnyt noin 14 000 euroa käteispotin, joka myös kasvaa pientä korkoa talletustilillä. Useita vuosia sitten saamastani perinnöstä on sijoittamatta 20 000 euroa. Sijoitustilien ulkopuolella minulla on siis käteistä yhteensä yli 80 000 euroa. Vuosikausien ajan käteiskassani suuruus on ollut yliampuvaa, mutta kohti laskusuhdannetta kiiteässä alan olla siihen tyytyväinen.

Käteiskassan lisäksi kevään osingot tuovat salkkuuni noin 7000 euroa. Osingoilla voin ostaa lisää osakkeita ja kasvattaa omistusosuuttani salkkuni yhtiöistä. Samalla olen jo aloittanut kohdistamaan vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoja sijoitettavaksi osakemarkkinoille. Vaihtoehtoisten sijoitusteni tulisi tuottaa noin 4000-5000 euroa tämän vuoden aikana. Ajatuksenani on aina ollut, että lunastan vaihtoehtoisia sijoituksia, kun osakemarkkinoilla on houkutteleva markkinatilanne. Siinä pisteessä en kuitenkaan vielä katso markkinan olevan.

Eikä tässä vielä kaikki. Olen vielä palkkatöissä ja tällä hetkellä siirrän sivuun 2000 euroa kuukaudessa sijoituksia varten. Lapioin edelleen palkkatulojani varovaisesti sijoituksiin. Loma- ja päivärahat tulevat palkkatulon lisäksi satunnaisina erinä ja siirrän nekin sijoituksiin. Luonnollisesti olen valmis ottamaan velkavivun käyttöön myös osakesijoittamisessa. Minulla on lainalimiitti myönnettynä Nordnetissa, mutta sen hyödyntäminen jää viimeiseksi vasta kun olen suurilta osin sijoittanut kaiken joutilaan käteisen ja laadittuani huolellisen suunnitelman lainatun rahan sijoittamiseksi.

Viimeisen kuukauden aikana tässä blogissa seuratun osakesalkun arvo on laskenut noin 33 000 euroa. Salkkuni saavutti kaikkien aikojen ennätyksen helmikuun puolivälissä ja nousi 275 000 euroon. En halua altistaa lainattua rahaa todennäköisesti jatkuvalle kurssilaskulle. Osinkouskovaisena jatkan kuitenkin sijoittamista enkä myy merkittävästi nykyisiä omistuksiani, jotta osnkotuloni jatkaisivat kasvu-urallaan.

***
Pian voi olla mainio hetki ryhtyä osakesijoittajaksi. Lue Vaurastumisen välineet.