perjantai 27. tammikuuta 2017

10 syytä miksi pidän osakesijoitamisesta

Osakesijoittaminen ja pörssiyhtiöt ovat kiinnostaneet minua hyvin pitkään. Yläasteiässä leikkelin Kauppalehdesta osakesijoittamiseen liittyviä artikkeleita ja kokosin niitä kansioon. Keräsin myös Kauppalehden mukana tulleita osakesijoittamiseen keskittyviä liitteitä kokonaisuudessaan.

Osakesijoittaminen unohtui useaksi vuodeksi lukion ja varusmiespalvelun ajaksi. Kiinnostukseni heräsi uudelleen opiskeluaikana. Aloitin kuukausittaisen rahastosäästämisen. Osakkeet alkoivat olla selkeästi yliarvostettuja. Keräsin jälleen Kauppalehdestä artikkeleita, jotka viittasivat lähestyvään kurssilaskuun. Oli vuosi 2007 ja joulukuussa aloitin suorat osakesijoitukset lunastettuani rahastosijoituksia sekä käyttämällä kesä- ja osa-aikatöistä kertyneitä säästöjä.

Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin osakesijoittaminen on yksi pisimpään jatkuneita harrastuksiani. Harrastus, joka tuottaa minulle yli 400 euroa kuukaudessa pelkästään osinkotuloina. Käytän sijoittamiseen paljon aikaa. Usein pohdin, että käytänkö siihen aikaa jopa liian paljon? Toisaalta, kukapa ei käyttäisi harrastuksiinsa aikaa. Miksi pidän osakesijoittamisesta?
  1. Osakesijoittaminen on tuottava harrastus.
  2. Osakesijoittamisen tulokset ja onnistuminen on helposti mitattavissa.
  3. Opin jatkuvasti uutta. Osakesijoittaminen kehittää ja opettaa. 
  4. Työskentelen liike-elämässä, joten kehityn myös ammatillisesti.  
  5. Osakesijoittamisessa onnistuu pitkällä aikavälillä.
  6. Osakesijoittamista voi harrastaa mistä vain - aina kotisohvan lämmöstä linja-autoon.
  7. Harrastuksen kuluista voi tehdä verovähennyksiä (kirjallisuus, internet, työhuone yms.).
  8. Osakkeet ja talous on kiinnostava keskusteluaihe ystävien kanssa.
  9. Osakemarkkinoilla on jatkuvasti mielenkiintoisia tapahtumia (brexit, trump...)
  10. Osakesijoittaminen antaa turvaa pahan päivän varalle.
Miksi sinä tykkäät sijoittamisesta?

***
Seuraa Tarina vaurastumisesta blogia myös Facebookissa.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Osinkovuosi 2016

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi tällä kertaa TeliaSonera, jota olin hankkinut lisää juuri ennen vuoden toista osingonmaksua. Perässä tulivat Fortum, Kesko, Nokian Renkaat ja etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava PowerSharesin ETF (PGF), jonka osingonmaksu on alkanut hiljalleen hiipumaan korkotason noustessa - kuten viime vuonna otaksuin.

Osinkotuotto kasvaa niin prosenteissa kuin euroissa

Kokonaisuudessaan osinkotuloni kasvoivat yli tuhannella eurolla yltäen noin 4800 euroon. Tämä tarkoittaa noin 400 euron osinkotuloa kuukaudessa. Tavoitteenani on 1000 euron osinkotulo kuukaudessa, joten olen saavuttanut tavoitteestani 40 prosenttia. 4800 euron osinkotulo tarkoittaa noin 4,5 prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle (105 000 €).

En ole varsinaisesti asettanut virallista tavoitetta vuosittaisille osinkotuloille, mutta lähden tavoittelemaan noin 5500 euron osinkotuloja vuonna 2017. Vaikka olen sijoittanut osakesalkkuun yllä mainitun 105 000 euroa, tästä summasta kaikki varat ei ole ollut sijoitettuna osinkotuloja luoviin kohteisiin. Olenkin purkanut tälläisia sijoituksia (rahastoja) ja pyrkinyt sijoittamaan osakesalkussa levännyttä käteistä.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?
  • Valitettavasti Rapala laski toistamiseen osinkoaan. Ostin vieläpä lisää osakkeita helmikuussa ja uudelleen joulukuussa. Osingon lasku painoi osaltaan osakekurssia vuoden aikana.
  • Kesko korotti osinkoaan 66 prosenttia 1,5 eurosta 2,5 euroon ja osinkopottini kohosi nettona lähes 200 euroon.
  • Suurin ruotsalainen sijoitukseni, Securitas, korotti vihdoin osinkoaan, 3,5 kruunuun. Yhtiö oli maksanut 3 kruunun osinkoa vuodesta 2009. Yhtiö teki vuonna 2015 suuren yritysoston Yhdysvalloissa.
  • Myös ruotsalainen Swedish Match maksoi muhkean lisäosingon. Osinko nousi 7,5 kruunusta 8 kruunuun ja päälle maksettiin 12 kruunun lisäosinko. Joulukuussa yhtiö maksoi vielä 9,5 kruunun ylimääräisen lisäosingon. Siinä on osinkoa kerrakseen - 13 % netto-osinkotuotto ostohinnalle.
  • Amerikkalaisista sijoituksista komeaa osinkotulojen kasvua jatkoi pikaruokalaketjuja operoiva YUM Brands, joka vieläpä eriytti Kiinan toimintonsa omaksi yhtiökseen.
  • Suomalaisista sijoituksista suhteellisesti suurimman osinkotuoton ostohinnalleni sain Tiedolta (9 %) ja heti perässään NesteOililta (8,24 %). 
  • Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,15 % prosenttiin. Euromääräisten sijoitusten osinkotuotto oli 4,68 %, dollarimääräisten 3,28 % ja kruunumääräisten 5,13 %. Edellisvuonna osinkotuotto ylsi myös hieman yli 4 prosenttiin.
Osinko-ostokseni Ramirentiin meni mukavasti. Ostin Ramirentiä maaliskuun puolivälissä hintaan 6,19 euroa, kuun lopussa yhtiö maksoi 60 euron brutto-osingon ja myin osakkeet heinäkuussa hintaan 7,38 euroa. Kun seuraa markkinoita aktiivisesti ja tietämys lisääntyy, voi koettaa joskus onneaankin kohtuullisen turvallisella spekulaatiolla.

Vuoden 2017 suurin haaste tulee olemaan sijoituskriteerit täyttävien sijoituskohteiden saatavuus. Kohtuullista osinkotuottoa on vaikea löytää kohtuullisin arvostuskertoimin yrityksen laadusta tinkimättä. Olen kuitenkin valmis sijoittamaan laadukkaisiin yhtiöihin hieman korkeammalla arvostuksella. Tästä esimerkkejä päättyneeltä vuodelta ovat Fielmann ja VF Corporation.

Viime tammikuussa ostin lisää Fiskarsia 16,77 euron hintaan hankittuani sitä ensimmäisen kerran kympillä vuonna 2009. Yritänkin psyykata itseäni korottamaan sijoitusteni keskihintaa ja hankkia lisää edullisesti ostamieni suomalaisten yhtiöiden osakkeita - jos sijoituskriteerini täyttyvät.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja rakenna omat lisäansiot.

torstai 12. tammikuuta 2017

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa?

Tietopaketti sijoittamisen perusteista


Yksi tyypillisimpiä kysymyksiä valmennettaviltani tai ystäviltäni on, mihin sijoittaisin tietyn määrän euroja. Valitettavasti kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Se on kuitenkin löydettävissä Mihin sijoittaisin 10 000 euroa -esityksen avulla. Aloittavalla sijoittajalla ei, julkaisun nimestä huolimatta, tarvitse olla kymppitonnia kasassa. Tärkeintä on aloittaa.

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa -esitys pyrkii kuitenkin tiivistämään olennaisimman eri sijoituskohteista, helppolukuiseen ja ymmärrettävään tapaan. Esitys avaa myös eri näkökulmat, jotka alkavan sijoittajan tulee ottaa huomioon eri lähtökohdista.

Esitys rakentaa suositun Tie ensimmäiseen 100 000 euroon esityksen perustalle ja syventyy eri sijoituskohteisiin: tilisäästämiseen, rahastoihin, ETF:iin, osakesijoittamiseen, vaihtehtoisiin sijoituksiin sekä asuntosijoittamiseen. Mitä sijoittajan on otettava huomioon etsiessään sijoituskohdetta kymppitonnille? Pohdinta riskin, tuoton, pääoman ja tavoitteiden välillä on ensiarvoisen tärkeää.

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa?
Esitys sopii parhaiten lukijalle, jonka taloudellinen perusta on kunnossa ja seuraavaksi vuorossa on säästöjen turvaaminen inflaatiolta ja niiden kasvattaminen koneen omistajana eikä vain osana.

Tuttuun tapaan yhdistelen niin julkaistua kuin julkaisematonta tietoa sekä käytännön esimerkkejä jäsennellysti. Esitys on hankittavissa edulliseen hintaan ja maksettavissa turvallisesti joko verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Saat linkin pdf-muotoiseen esitykseen sähköpostiisi ja voit lukea esityksen helposti vaikka älypuhelimellasi.

Mihin sijoittaisin 10 000 euroa -esitys on saatavilla täältä.

***
Voit hankkia kaikki Tarina vaurastumisesta esitykset edulliseen yhteishintaan verkkokaupasta.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Yhteenveto 2016 ja tavoitteet

Vuonna 2016 osakesalkun kehitys jatkoi hurjaa vauhtiaan. Salkun arvo kohosi 130 000 euron tasolta 175 000 euroon. Loppuvuoden nousupyrähdys takasi komeat kasvulukemat. Salkun arvonnoususta osinkotuloa oli noin 4800 euroa. Salkun arvonnousuun vaikutti lisäksi merkittävästi Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen.

Joulukuun nousupyrähdys johdatti varallisuuteni seuraaviin lukemiin:
  • Kokonaisvarallisuuteni ylsi lähes 289 000 euroon, asettamani tavoitteen ollessa 270 000 euroa.
  • Osakesalkun arvo nousi 175 000 euroon vuoden laskennallisen tavoitteen ollessa 130 000 € ja vuodelle 2016 asettamani tavoite oli 160 000 €. Salkun arvo itseasiassa ylsi reilusti yli vuoden 2018 laskennallisen tavoitteen (12 000 € uutta pääomaa per vuosi + 6 % arvonnousu) tasoa.
  • Siirsin osakesalkkuuni 13 400 € uutta pääomaa.
  • Osa arvonnoususta muodostui jälleen dollarin vahvistumisesta. Muutama amerikkalainen sijoitukseni olisi tappiolla dollarimääräisesti tarkasteltuna.Valuuttakurssi oli vuoden alussa 1,086 ja vuoden lopussa 1,047. Toisaalta Ruotsin kruunu puolestaan heikentyi.
  • Vuoden osinkokertymä ylsi noin 4800 euroon, tarkoittaen keskimäärin lähes 400 euroa kuukaudessa. Osinkotulot kasvoivat noin 1000 euroa edellisvuoteen nähden.
  • Ostin toisen sijoitusasunnon, joka alkoi kartuttamaan asuntoihin sitoutunutta varallisuutta vuoden puolivälistä.
  • Vuoden 2014 ja 2015 tapaan vaihtoehtoiset sijoitukset olivat suuressa roolissa: sijoitin muun muassa 2500 € yrityslainoihin ja 10750 € vertaislainoitusta harjoittaviin yhtiöihin. Näiden sijoitusten rahoitus on tullut lunastamalla ulkomaiset eläkesäästöni ja Danske Bankissa olleet rahastosijoitukset sekä lyhentämällä osakesalkusta ottamaani sisäistä velkaa palkkatuloista.
Suurimmaksi osaksi salkun arvoa ajoi ylöspäin osakkeiden hintakehitys. Suomalaisista osakkeista vuoden suurimpia nousijoita salkussani olivat Kesko, Vaisala, F-Secure, UPM-Kymmene ja Neste. Ruotsalaisista osakkeista lähes kaikkien sijoitusten arvo nousi huomattavasti vuoden 2016 aikana. Amerikkalaisista osakkeista en pitänyt tarkemmin kirjaa. Ne maksoivat tasaisen kasvavaa osinkoa läpi vuoden.
Osakesalkun tuotto

En seuraa osakesalkun prosentuaalista tuottoa aktiivisesti. Ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa absoluuttisia osinkotuloja kestävästi. Prosentuaalinen tuotto kuitenkin antaa viitteitä siitä, onko sijoitustoimintani onnistunutta. Ensimmäinen täysi vuosi sijoittamisessa minulle oli 2008 (aloitin osakesijoittamisen joulukuussa 2007). Siitä lähtien olen sijoittanut salkkkuuni 106 000 euroa omaa pääomaa. Salkkuni arvo oli 15.12. 175 000 euroa, jolloin realisoimattomaksi arvonnousuksi tulee 65 %. Kahdeksalle vuodelle tämä tekee keskimäärin 8 % vuosituoton.

Vuonna 2016 tuotto oli karkeasti laskettuna: 16 % (2015: 13,8 %).
(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Vuonna 2016 Helsingin pörssin yleisindeksin kehitys oli noin 13 % eli voin olla suhteellisen tyytyväinen suoriin osakesijoituksiin keskittyvään sijoitusstrategiaani.

Vuoden 2017 tavoitteet
  • Salkun arvo 195 000 euroa, mikä tarkoittaisi vain hienoista osakkeiden arvonnousua.
  • Omaisuuden arvo 335 000 euroa.
  • Neljä tai kolme ja puoli asuntoa vaurastumisen vauhtipyöränä.
  • Yksi uusi vaihtoehtoinen sijoitus.
Vuonna 2016 en odottanut osakkeiden arvon nousevan juurikaan. Odotukseni ovat samanlaiset vuodelle 2017. Siitä huolimatta aion jatkaa osakeostoja, hieman käteistä kerryttäen. Säästöilleni pyrin löytämään kohteita osakemarkkinoiden ulkopuolelta. Asuntosijoittamisen kanssa olen erityisen varovainen. Olen yhä ja enenevästi huolissani korjausvelasta ja nousevasta korkotasosta, joten en välttämättä halua enää hankkia  uusia suoria asuntosijoituksia. Vaihtoehtoisista sijoituksista minulla ei ole tällä hetkellä hyvää kuvaa, mutta pidän silmäni jatkuvasti auki uusien ideoiden varalta.

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2017 kolme kandidaattia ovat:
  • Vuoden 2016 listalta poimin jälleen uudelle vuodelle  Enscon. Vuonna 2016 myin jo Textainerin, joka oli Enscon arvoansapari. Mahdollinen öljyn hinnan nousu voi antaa tukea Enscon kurssille ja luoda tilaisuuden luopua sijoituksesta pienemmällä tappiolla.
  • Leluvalmistaja Mattel, joka on salkussani dollarimääräisesti 400 dollaria pakkasella. Dollarin vahvistumisen johdosta sijoitus on euromääräisesti vain lievästi miinuksella. Osakkeen myynnistä en siis saisi juurikaan vähennyskelpoista luovutustappiota. Mattel voi olla tällä hetkellä joko käänneyhtiö (5,5 % osinkotuotolla) tai arvoansa - en tiedä.
  • Rapala, jota ostin joulukuussa lisää laskeakseni keskiostohintaa. Mikäli yhtiö ei osoita vuonna 2017 tervehtymisen merkkejä, lienee aika luovuttaa tämän ikuisen lupauksen osalta ja siirtää rahat tuottavampaan kohteeseen. Rapala on laskenut osinkoaan kahtena vuotena perätysten, minkä tulisi olla osinkosijoittajalle hyvin selkeä myyntisignaali jo ensimmäisen osingonlaskun kohdalla.
***
Hanki vaurastumisen välineet - entistäkin laajempi Tarina vaurastumisesta esityspaketti.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Varallisuus kasvoi 62k euroa

Vuoden alun perinteeksi muodostunut varallisuusraportti käy vuosi vuodelta vaikeammaksi laatia. Sijoitustuottoja tulee sieltä ja täältä. Rahaa tulee ja menee sinne ja tänne. Luonnollisesti suuri osa uudesta osakesalkun pääomasta ja muiden uusien sijoitusten pääomasta tulee yhä palkkatuloistani, mutta vuonna 2016 kohdistin eri omaisuuslajeja uudelleen. Tänä vuonna julkaisenkin enemmän kassavirtalaskelmatyyppisen selvityksen siitä, kuinka varallisuuteni kehittyi vuoden 2016 aikana.

Talletusten lisäys 13 400 €
Osingot 4800 €
Arvon muutos 19 900 €
Korkotulot 1360 €
Asunnot 20 000 €
Lainanlyhennykset 9700 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset 11 850 €
Kiinteistörahasto 6000 €
Yritykset 700 €

Käteinen -18 000 €
Rahastot -3000 €
Eläkesäästäminen -4200 €

Varallisuuden kasvu noin 62 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Osingot = osingot osakesijoituksista 2016
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2016 vs. 2015
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle (kts. esim. yrityslainat)
Kiinteistörahasto = osakesalkun käteisellä ja rahastosijoituksilla hankittu kiinteistörahastosijoitus
Yritykset = 10 % yhden ja puolikkaan yrityksen kassavaroista
Käteinen = käteisen muutos edellisvuoteen nähden
Rahastot = lunastetut Danske Bankin rahastosijoitukset
Eläkesäästäminen = lunastettu edellisen työnantajan pakollinen eläkesäästämisohjelma

Varallisuuden kehitys

Vaurastumiseni tahti on kiihtynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. 2013 varallisuuteni kasvoi 42k €, vuonna 2014 46k€ ja vuonna 2015 48k€. Vuonna 2016 prosentuaalinen kasvuvauhti pysyi edellisvuoden tasolla. Suuremmalle kantaluvulle laskettuna vaurastuminen kiihtyi voimakkaasti absoluuttisin euroin laskettuna. Vuonna 2016 varallisuuteni ylsi lähes 290 000 euroon. Asettamani tavoite oli 270 000 euroa, jonka siis ylitin reilusti.

Vuoden 2016 lopussa varallisuuteni jakautui seuraavasti:

Vuonna 2017 vaurastumisen kehitys tulee hyvin pitkälti riippumaan osakkeiden hintakehityksestä. Toisaalta osinkotuloni tulevat yltämään pitkälti yli 5000 euron ja vaihtoehtoisista sijoituksista saanen korko- ja osinkotuloja noin 2000 euron edestä. Lisäksi asunto- ja sijoitusasuntolainat lyhenevät noin 10 000 eurolla. Sijoitusten passiivisilla tuotoilla alkaa hiljalleen olemaan merkittävä vaikutus varallisuuden kehitykseen, uuden pääoman ja osakkeiden hintakehityksen rinnalla.

Menestyksekästä Uutta Vuotta!

***
Hanki vaurastumisen välineet - entistäkin laajempi Tarina vaurastumisesta esityspaketti.