torstai 28. joulukuuta 2017

Soutua ja huopaamista joulukuussa

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2017

Joulukuun alussa jatkoin vilkasta osakekauppaa. Ostin Ramirentin osakkeet takaisin salkkuni 7,43 euron hintaan 150 kappaletta. Ramirent on ollut minulle spekulatiivinen sijoitus, jota olen myynyt ja ostanut pariin otteeseen osinkosalkussani. Ramirent maksaa ensimmäisen puolivuotisosinkonsa jo maaliskuussa. Luovun spekulaatiosta kuitenkin jo 7,7 euron tasoilla, jos osake tälle tasolle sitä ennen yltää. Jo ennen kuun loppua Ramirent kipusi 7,9 euroon ja myin osakkeet pois.

Hankin lisää YIT:n osakkeita pienen sadan kappaleen erän 6,11 euron hintaan. Mielestäni YIT oli kohtuullisen hintainen suhteessa riskeihin. Vaikka olemme todennäköisesti kiinteistörakentamisen suhdannesyklin huipun välittömässä läheisyydessä, uskon, että YIT pystyy tarjoamaan kohtuullista osinkoa lähivuosina. En usko rakentamisen äkkipysähdykseen. Lisäostolla laskin hivenen positioni keskihintaa ja lisäsin jälleen parikymppiä vuotuisiin osinkotuloihini.

Ostin myös suuresta kruunumääräisestä käteiskassastani lisää ruotsalaisen Ratosin osakkeita. Ratos on vastaavanlainen yritys kuin Panostaja ja sijoittaa keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin. Panostajan tapaan Ratos on ollut vaikeuksissa muutamien omistustensa kanssa. Ratos onkin hiljattain muuttanut strategiaansa ja myynyt huonosti suoriutuvia sijoituksiaan. Aiemmin Ratos on rahoittanut osinkonsa kehittämällä omistuksiaan ja myymällä ne voitolla. Uuden strategian myötä Ratos pyrkii rahoittamaan osinkonsa enemmän omistuksista saatavalla kassavirralla. Ostoajoitukseni Ratoksen osalta oli kuitenkin kehno. Heti seuraavana päivänä yhtiö ilmoitti erottavansa tuoreen toimitusjohtajan, mikä kielii ehkä jatkuvista vaikeuksista.

Palautin Fortumin takaisin salkkuuni 50 kappaleen erässä ja 16,5 euron hintaan. Myin kaikki 250 kappaletta lokakuussa hieman liian aikaisin. Aion lisätä Fortumia toisen erän, mikäli kurssi laskee alle 16 euroon ja saatan olla valmis palauttamaan erissä koko viimeisen position verran jos kurssi jatkaa yhä laskuaan. Uniper kauppa luo mielestäni yhä huomattavasti epävarmuutta Fortumin ylle, mutta kotiutettuani voittoja voin mahdollisesti pienemmällä positiolla hyväksyä riskit.

Kuun puolivälin seurannassa varallisuuteni ylsi 335 561 euroon ja osakesalkkuni arvo 197 765 euroon. Molemmat ylsivät yli asettamani tavoitteen, varallisuus täpärästi ja osakesalkku parilla tuhannella eurolla. Kokonaisvarallisuuden kehitystä käsittelin tarkemmin edellisessä kirjoituksessa ja tulen pian kirjoittamaan yhteenvedon vuodesta 2017. Sitä odotellessa pidätän henkeäni pysytteleekö salkkuni yli 200 000 euron aina tammikuun seurantaan saakka.

***
Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja löydä tiesi ensimmäiseen sataantuhanteen!

perjantai 22. joulukuuta 2017

Varallisuus kasvoi 46k euroa

Perinteeksi muodostunut varallisuusraportti käy vuosi vuodelta vaikeammaksi laatia. Sijoitustuottoja tulee sieltä ja täältä. Rahaa tulee ja menee sinne ja tänne. Luonnollisesti suuri osa uudesta osakesalkun pääomasta ja muiden uusien sijoitusten pääomasta tulee yhä palkkatuloistani. Julkaisen jälleen enemmän kassavirtalaskelmatyyppisen selvityksen siitä, kuinka varallisuuteni kehittyi vuoden 2017 aikana.

Talletusten lisäys +13 000 €
Osingot +5200 €
Arvon muutos +4000 €
Korkotulot +1900 €
Asunnot +5000 €
Lainanlyhennykset +12 400 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +3500 €
Kiinteistörahasto +4000 €

Käteinen -2300 €

Varallisuuden kasvu noin 46 500 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Osingot = osingot osakesijoituksista 2017
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2017 vs. 2016
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle
Kiinteistörahasto = sisäisenä lainana rahoitetun sijoituksen lyhennys
Käteinen = käteisen muutos edellisvuoteen nähden

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2017 varallisuuteni ylsi 335 561 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 335 000 euroa eli toteuma osui tarkalleen tavoitteeseen. Edellisvuonna varallisuuteni oli 289 000 euroa. Varallisuuteni on kasvanut 41-48 000 euroa vuosittain lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin varallisuus kasvoi huimat 62 000 euroa. Vuonna 2016 kasvua siivittivät erityisesti pörssikurssien hyvä kehitys. Harmi vain, etten vuonna 2017 onnistunut pitämään samanlaista tahtia yllä. Minua hieman askarruttaakin se, ettei vaurastumisen tahti ole absoluuttisesti laskettuna merkittävästi kiihtynyt.

Varallisuuden kasvu 2012-2017.
Vuoden loppupuolella varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 59 %, asunnot 28 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 12 % ja käteinen alle prosentti. Viime vuoteen nähden jakauma ei ole juurikaan muuttunut. Asuntojen osuus on muutamassa vuodessa kasvanut noin 6 prosenttiyksiköllä. Varallisuuteeni en laske mukaan hätärahastoani (noin 13 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 10 000 euroa), autoa enkä perintönä saamiani varoja.

Kuten kuluneelle vuodelle kirjasin, myös vuonna 2018 varallisuuteni kehitys tulee voimakkaasti riippumaan osakemarkkinoista. Kasvavat tuotot vaihtoehtoisista sijoituksista ja lainalyhennykset tulevat tasaamaan mahdollisia notkahduksia. Jos kirjaisin vuokratulojen vapaan kassavirran varallisuuteni olisi sillä noin 3600 euron vuotuinen vaikutus. Strategiani kulmakivenä tulee kuitenkin edelleen pysymään osakesijoittaminen ja osingot.

perjantai 15. joulukuuta 2017

Havaintoja Vantaan asuntomarkkinoilta

Edellisessä kirjoituksessa kerroin lyhyesti ajatuksistani vuokrata nykyinen omistusasuntoni ja ostaa asunto omaan käyttöön lähempää työpaikkaa. Tällä toimella saisin portfoliooni omistusasunnostani sijoitusasunnon ja lyhentäisin työmatkaani. Tulevaisuudessa voisin jälleen harkita uuden omistusasunnon vuokraamista.

Olenkin seurannut tavanomaista aktiivisemmin Vantaan asuntomarkkinoita kuukauden ajan. Olen lähinnä tarkastellut yksiöitä ja kaksioita Itä-Vantaalta. Hintahaarukkani on ollut 140 000 - 200 000 euron välissä. Olen seurannut sekä vanhoja että uusia asuntoja. Vanhat asunnot sijoittuvat luonnollisesti hintahaarukan alkupuolelle, jolloin minun tarvitsisi nostaa vähemmän lainaa ja saisin pidettyä palkasta jäävän kuukausittaisen sijoitettavan kassavirran mahdollisimman korkeana. Uuden asunnon hankinnan puolesta puhuisi kaikkien omistamieni asuntojen keski-iän nuorentaminen.

Alustava ajatukseni vaikutti mielestäni hyvältä ja käytännölliseltä. Aloin haarukoida toimesta seuraavaa suurempaa liikettä vaurastumisen kiihdyttämiseksi entisestään. Alan kuitenkin hiljalleen epäröidä suunnitelmani kanssa johtuen havainnoistani:
  • Uusia, erityisesti kaksioita ja suurempia, asuntoja on myynnissä runsaasti, paljon jo vuonna 2016 valmistuneita asuntoja. 
  • Suuri osa valmistuneista tai valmistuvista uusista asunnoista on rakennettu vuokratonteille, millä asuntojen myyntihintoja on saatu alaspäin tai rakennusliikkeiden voittoja kasvatettua. Tonttien vuokrat nostavat kuukausittaisen hoitovastikkeen määrää.
  • Monia muutamia vuosia vanhoja asuntoja myydään tyhjinä tai vähän aikaa asuttuina todennäköisesti myyntivoittoa etsien. 
  • Uusien asuntojen velattomat hinnat ovat varmasti suuren osaa maksukyvyn ulottumattomissa. Otaksun, havaintojeni ja median perusteella, että valtaosa asunnoista myydään sijoittajille.
  • Kaksioiden ja erinomaisellakin paikalla sijaitsevien yksiöiden asuntonäytöillä olen erittäin harvoin kohdannut muita kiinnostuneita ostajia.
  • Kuten uutisissakin on kirjoitettu, yksiöiden ja kaksioiden hinnat alkavat lähentyä toisiaan.
  • Vanhojen asuntojen hinnat ovat mielestäni varsin korkealla tasolla suhteessa uusien asuntojen hintoihin ja korjausvelkaan, jonka tarkkaa taloudellista vaikutusta on vaikea arvioida tarkasti.
  • Toisaalta, asuntojen vuokrat ovat tasolla, jolla 20-30 prosentin omarahoitusosuudella, pitkällä laina-ajalla ja nykyisellä korkotasolla lyhentäisi vanhan asunnon asuntovelkaa korkokuluineen mainiosti.
  • Uusissa asunnoissa edes bruttovuokratuotot yltävät vain vaivoin kohtuulliselle tasolle. Nettovuokratuotot jäänevät 3-4 prosentin luokkaan.
  • Vuokra-asuntoja vaikuttaisi olevan tarjolla moninkertaisesti enemmän kuin myytäviä asuntoja. 
Irrallisten havaintojen perusteella oma käsitykseni Vantaan asuntomarkkinoista on hyvin epäselvä. Vanhan asunnon hankinta voisi kannattaa pitäen silmällä välittömän rajatumman kassavirtavaikutuksen ja tulevaisuuden vuokratuoton, mutta ennemmin tai myöhemmin realisoituvat korjauskustannukset todennäköisesti poistavat nämä edut yhtälöstä. Uusien asuntojen korkeat hinnat vähentävät tulevaisuudessa sijoitettavissa olevan pääoman määrää ja en jaksa uskoa uusien asuntojen hintojen nousuun nykyiseltä tasoltaan. Vuokrat puolestaan vaikuttavat olevan korkealla tasolla ja asunnoista on hyvin tarjontaa - tulevatko vuokrat pysymään nykyisellä tasollaan?

Nämä pohdinnat ja kysymykset palauttavat minut alkuperäisen kysymyksen äärelle. Jatkanko asumista nykyisessä asunnossani, jonka kulut ovat tällä hetkellä minulle hyvin pienet? Kannattaako mahdollinen asunnon osto ja nykyisen vuokraaminen edes keskipitkällä aikavälillä? Vaikka asunnon vuokraaminen itselle ei vaikuta kovin järkevältä, tulen varmasti pohtimaan myös sitä tarkemmin.

Mitkä ovat omat havaintosi tai kuinka menettelisit?

***
Lähde rakentamaan omaa taloudellista turvaa ja riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 9. joulukuuta 2017

Sijoitusasuntojen kassavirrat kootusti

Vaurastumiseni kulmakivenä on sijoitusteni tuottama kassavirta. Kun pyrin vielä kasvattamaan varallisuuttani, kassavirralla, eli uudella pääomalla, pystyn esimerkiksi hankkimaan lisää osuuksia yrityksistä tai käyttämään vuokratuottoja uusien asuntojen omarahoitusosuutta varten. Kun jonain päivänä julistan itseni taloudellisesti riippumattomaksi, kassavirralla maksan päivittäiset kuluni. Vaikka asuntosijoitukset tuottavat minulle tällä hetkellä varsin suuren ylijäämän, en ole vielä aivan varma asuntosijoitusten roolista strategiassani pitkällä aikavälilä: myyminen on tällä hetkellä yhtä varteenotettava vaihtoehto kuin asuntosijoitusten pitäminen.

Tällä hetkellä sijoitusasuntoni tuottavat kuitenkin noin 300 euroa kuukaudessa vapaata kassavirtaa kulujen ja verojen jälkeen. Alla esitän kunkin sijoitusasuntoni päivitetyn kassavirtalaskelman kilpailutettuani asuntolainani ja vaihdettuani rahoittavaa pankkia. Esitetyt taulukot ovat luonnollisesti staattisia laskelmia tässä hetkessä. Kassavirtalaskelman dynamiikka muuttuu ajan myötä. Ohjauskoron taso vaikuttaa korkokuluihin. Ajan myötä lainapääoma pienenee, korkokulut laskevat ja siten verot kasvavat. Samalla voidaan olettaa, että vuokrat nousevat hivenen ja vastikkeet todennäköisesti nousevat suhteessa nopeammin kulujen ja kiinteistöverojen noustessa.

Miltä sijoitusasuntojeni kasavirrat näyttävät?

Ensimmäinen sijoitusasunto

Ensimmäisen sijoitusasuntoni hankin vuonna 2013 pari vuotta omistusasuntoni oston jälkeen. Alkuvaiheessa sijoitusasuntoon kohdistuvan lainan korkomarginaali oli korkea, jolloin asunnon tuottama kassavirta ei ollut lainkaan yhtä suuri kuin se on tänä päivänä. Hankin lisäksi asunnon 20 % omarahoitusosuudella, jolloin lainalyhennys ja korko olivat suurempia kuin neuvoteltuani lainani uudelleen vuoden 2017 aikana. Tällä hetkellä ensimmäinen sijoitusasuntoni tuottaa kassavirtaa kulujen ja verojen jälkeen 113 euroa kuukaudessa.

Laina-aika 25 vuotta, korkomarginaali 0,75 % ja viitekorkona 12 kk euribor.

Toinen sijoitusasunto

Toisen sijoitusasunnon hankintaan minulla meni muutama vuosi ensimmäisen sijoitusasunnon ostamisesta aina vuoteen 2016. Valitettavan pitkään. Toisen asunnon ostoa viivästyttivät ulkomaanpyrähdys ja hyvien kohteiden puute markkinoilla. Toisen sijoitusasunnon hankin 30 % omarahoitusosuudella ja sain jo alkuun kohtuullisen lainamarginaalin. Näin ollen toisen sijoitusasunnon kassavirta oli hyvällä tasolla jo alusta lähtien. Kassavirta koheni edelleen kilpailutettuani lainani vuonna 2017 ja pidennettyäni laina-ajan jälleen 25 vuoteen.

Laina-aika 25 vuotta, korkomarginaali 0,75 % ja viitekorkona 12 kk euribor.

Kolmas puolikas sijoitusasunto

Viimeisintä asuntosijoitusta, puolikasta sijoitusasuntoa tarkastelin aiemmin erillisessä kirjoituksessa. Kolmannen asunnon hankin yhdessä veljeni kanssa ilman pankkia, mutta myöhemmin rahoitin sijoituksen lainoituksen uudelleen yhdistämällä. Ensi vuonna vastike näyttää nousevan, mutta korotuksen vaikutusta puskuroi verojen pienentyminen kulujen kasvaessa. Tällä hetkellä kolmas, 51 prosenttisesti omistamani, sijoitusasunto tuottaa kassavirtaa kulujen ja verojen jälkeen 68 euroa kuukaudessa.

Laina-aika 25 vuotta, korkomarginaali 0,75 % ja viitekorkona 12 kk euribor.

Omistusasuntoni

Olen vaihtamassa työpaikkaa uuteen, joka on parinkymmenen kilometrin päässä nykyisestä asunnostani. Harkitsen vakavasti uuden asunnon ostoa lähempää työpaikkaa pitääkseni matka-ajan mahdollisimman pienenä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus laittaa nykyinen omistusasuntoni vuokralle. Kassavirtanäkökulmasta se näyttäisi seuraavalta:

Laina-aika 25 vuotta, korkomarginaali 0,6% ja viitekorkona 12 kk euribor.
(Vastike+vesi pitää sisällään julkisivusaneerauksen pääomavastikkeen.)

Blogosfääri on pullollaan kirjoituksia siitä onko omistusasunto sijoitus vai ei. Riippuu omistusasunnosta, tilanteesta ja suhtautumisesta omaan asuntoon. Pelkästään vuoden 2017 aikana olen vuokrannut asuntoani noin 1000 euron edestä ollessani poissa pitkiä aikoja kotoa. Lisäksi asuntoni oli vuokrattuna vuoden verran ulkomaantyöskentelyni ajan. Jos vuokraan  asuntoni pysyvästi, kiistely voi loppua - omistusasunnosta tulee sijoitusasunto.

Yhteenveto

Jos vuokraisin omistusasuntoni, kassavirta sijoitusasunnoista yltäisi lähes 400 euroon. Olen kohentanut marginaalisesti tuottoa sijoittamalla vuokravakuudet ja ylijääneen kassavirran korkeakorkoiselle talletustilille. Jatkan ylijäämän kerryttämistä tulevia taloyhtiöremontteja varten tai voin käyttää sen omarahoitusosuutta varten, jos erinomainen tilaisuus sattuu kohdalle. Tällä hetkellä en kirjaa tätä ylijäämää kokonaisvarallisuuteeni lainkaan.

Asuntoihin, omistusasunto mukaanlukien,  on tällä hetkellä sitoutunut noin 95 000 euroa pääomaa.  Ostohinnoin laskettuna olen maksanut asunnoista noin 35 prosenttia. Verrattuna osakesijoituksiin, joihin olen sitonut noin 120 000 euroa omaaa pääomaa, kassavirta on lähes yhtä suuri. Osingot tuovat minulle keskimäärin noin 430 euroa kuukaudessa. Asuntosijoitusten etuna on luonnollisesti lainojen lyhentyminen noin 570 euron kuukausitahtia. Asunnot kasvattavat varallisuuttani siis lähes 1000 eurolla kuukaudessa - saman verran kuin sijoitan osakkeisiin uutta pääomaa.

Vielä menee lujaa. Katsotaan kassavirtaa uudelleen, kun ohjauskorot nousevat.

***
Seuraa tarinaa vaurastumisesta myös Twitterissä.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Osinkotulot ylittävät 5000 euroa

Kotimaamme itsenäisyyspäivä on jälleen lähellä ja oma itsenäisyyspäiväni rakentuu kuukausi kuukaudelta. Kun osakesalkkuni alkaa lähestyä 200 000 euron rajapyykkiä, osinkotuloni ehtivät kivuta yli 5000 euron. Amerikkalaiset yhtiöt maksavat joulukuun aikana vielä noin parisataa dollaria osinkoja. Koko vuoden osinkotulot tulevat siis asettumaan noin 5200 euron tuntumaan. Osingot tuovat minulle siis noin 430 euroa kuukaudessa. Sillä maksan lähestulkoon kokonaisuudessaan sekä yhtiövastikkeeni ja lainalyhennyksen korkoineen. Se on yksi syy miksi rakastan osinkoja.

Vuotuiset osinkotuloni ovat kehittyneet seuraavasti:
2008: 61,70 €
2009: 338,16 €
2010: 638,59 €
2011: 1303,02 €
2012: 1724,42 €
2013: 2464,53 €
2014: 3087,51 €
2015: 3695,77 €
2016: 4809,88 €
2017: 5000 € (12/2017)

Viime vuoteen nähden osinkotulojen kasvusta tulee huomattavasti vaatimattomampi. Tätä selittää lähinnä se, että käteistä on levännyt toimettomana arvo-osuustililläni tuhansia euroja ja salkustani on ollut ulkona lainassa noin 8000-10 000 euroa vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Olen siis siirtänyt osakesijoituksiin alunperin korvamerkittyä rahaa muualle työhön. Palautan varoja takaisin salkkuuni, kun osakemarkkinoivat tarjoavat otollisempia sijoitusmahdollisuuksia.

Euromääräisesti laskemiini osinkotuloihin on myös vaikuttanut erityisesti dollarin heikentyminen suhteessa euroon. Viime vuoden lopun vaihtokurssilla laskettuna osinkotuloni kirjoitushetkellä olisivat 5150 euroa. Lisäksi, vuoden 2017 aikana olen tehnyt huomattavasti vähemmän osakesijoituksia kuin edellisvuoden aikana. 400 euron kasvu on kuitenkin linjassa tavoitteideni kanssa.

Marraskuussa tein jälleen useita osakehankintoja kasvattaakseni osinkotuloja ensi vuonna. Jatkan osakeostoja kerryttäen käteistä hätärahastooni, jonka voin niin päättäessäni käyttää osakeostoihin. Olen entistä varovaisempi osakeostojen kanssa. Suomesta ja Ruotsista vaikuttaa kuitenkin vielä löytyvän hyviä yhtiöitä tyydyttävään hintaan. Viimeaikainen pieni kurssilasku on onneksi tuonut useita yhtiöitä takaisin ostosektorille.

***
Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja rakenna itsellesi automaattinen raha-automaatti.

perjantai 1. joulukuuta 2017

200 kilon rajapyykki jäänee ensi vuodelle

Sijoituspäiväkirja


Marraskuu 2017

Parin hiljaisemman ostokuukauden jälkeen marraskuusta muodostui vilkas. Lisäsin Nordeaa salkkuuni sata kappaletta 9,8 euron hintaan. Osakekurssi oli laskenut, todennäköisesti osittain Ruotsin asuntomarkkinoihin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Nordean osinkotuotto ja maksukyky vaikuttivat ensi kevään osalta houkuttelevilta, enkä nähnyt yhtiön viimeaikaiselle kurssilaskulle suurta syytä. Ostan mielelläni laatua kohtuulliseen hintaan. Aivan kuun alussa lisäsin salkkuuni  myös eurooppalaisiin teleoperaattoreihin sijoittavaa ETF:ää. ETF:n arvo oli laskenut viiden vuoden alimmalle tasolleen.

Ostin myös sata kappaletta Kemiraa takaisin salkkuuni täsmälleen samaan 11,13 euron hintaan kuin olin sitä viimeksi ostanut heinäkuussa. Lisäsin positioon kaksi pientä erää elokuun aikana alle 11 euron. Marraskuun alussa myin position 12,34 euron hintaan. Kurssipudotus marraskuun lopussa oli melko jyrkkä, joka saattaisi helposti jatkua vielä yhdentoista alapuolelle. Olenkin valmis lisäämään Kemiraa yhden erän 10,7-10,8 euron tuntumasta.

Kuun puolivälissä myin leluvalmistaja Mattelin osakkeet. Mattel oli ollut myyntilistallani siivotakseni salkusta epäonnistuneita sijoituksia tai alisuoriutuvia yhtiöitä verovähennyksiksi. Vain hieman blogimerkintäni jälkeen yritysjärjestelyhuhut Mattelin ja Hasbron ympärillä kiihtyivät ja Mattelin kurssi nousi voimakkaasti. Koska spekulaatiot yritysjärjestelyn toteutumisen epätodennäköisyydestä olivat myös voimakkaita, koin hetken hyväksi tilaisuudeksi myydä osakkeet. Sijoitus Matteliin tuotti tappiota 750 dollaria ja euroissa noin 500. Omistusaikana osinkoja kertyi noin 170 dollaria. Tappiot tekevät aika ajoin isoja lovia salkkuuni.

Marraskuussa vaihdoin runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi. Kruunu oli heikentynyt, mahdollisesti jälleen asuntohintojen laskun myötä. Kruunuja oli kertynyt salkkuuni yhteensä parintuhannen euron edestä. Useat viimeaikaiset sijoitukseni ruotsalaisiin yhtiöihin eivät olleet kehittyneet kovinkaan hyvin. Rekrytointiyritys Wise Groupin, bussiyhtiö Nobinan ja rautakauppias Byggmaxin kurssit olivat tappiolla suhteessa keskiostohintaani. Myös muutaman vanhemman positioni, kuten Ratoksen ja Betssonin, kurssi oli alle keskiostohintani. Ehkäpä voisin löytää näistä yhtiöistä kohteen lisäsijoitusta varten. En vain tiedä vielä, missä yhtiössä olisin valmis kasvattamaan positiotani.

Salkkuni arvo laski 193 000 euron tuntumaan, joten kahdensadan kilon rajapyykin saavuttaminen loppuvuoden aikana vaikuttaa haastavalta. Kurssit lipsuvat hieman alaspäin ja osinkoja tilittynee noin 300-400 euron verran. Uutta pääomaa talletan tuhannen euron verran joulukuun aikana. Osakekurssien tulisi siis ottaa loppukiri, jotta nätti tasaluku rikkoutuisi. Kokonaisvarallisuuteni sinnitteli kuitenkin 330 000 euron paremmalla puolella. Jääpähän ensi vuodellekin rajapyykkejä rikottaviksi!

***
Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja löydä tiesi ensimmäiseen sataantuhanteen!