Joulukuun pörssikaupat

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2016

Satelliittisijoitukseni Panostajan osakekurssi niiasi voimakkaasti tilinpäätöksen jälkeen ja päätin ostaa osakkeita 1000 kappaletta lisää. Suurimpina syinä kurssilaskulle lienee osinkoehdotus ja Takoman, Panostajan sijoituskohteen, erittäin heikko tilanne. Helmikuussa maksettava osinko laskee 0,05 eurosta 0,04 euroon. Takoman liikevaihto (-23 %) ja liikevoitto (-73 %) jatkoivat rajua laskuaan.

Jos Suomen talouden käänne on käsillä monien uutisten lupaamalla tavalla, on Panostaja yksi Helsingin pörssin suurimmista hyötyjistä. Talotekniikkaa remontoiva Kotisun on Panostajan valopilkku ja erinomainen sijoitus. Hammaslääkäriasema Megaklinikka tekee vielä tappiota avattuaan uuden aseman Tukholmaan. Rakennejärjestelyt digitaalisessa painotoiminnassa, Granossa, on päättymässä ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulevat vähenemään. Näiden tekijöiden vuoksi uskon, että lisäys Panostajaan oli suhteellisen turvallinen neljän prosentin efektiivisellä osinkotuotolla.

Myin Kemiran osakkeet kurssin noustua 11,7 euron tasolle. Tein osakkeella jälleen pienen viidenkympin myyntivoiton reilussa kuukaudessa. Myynti oli sarjassaan kolmas tänä vuonna. Kemira on ollut minulle spekulatiivinen pelipaperi sen ailahtelevan kurssikehityksen vuoksi, turvana jälleen hyvä osinkotuotto. Mikäli Kemiran kurssi laskee uudelleen alle 11 euron, ostan todennäköisesti osakkeita jälleen takaisin salkkuuni. Koetan kuitenkin pidättäytyä liiasta spekuloinnista ja keskittyä päätavoitteeseeni osinkotulojen kasvattamiseen.

Myinkin Nordnetin salkustani Itä-Eurooppaan sijoittavan rahaston kohdistaakseni lisää pääomaa kassavirtaa tuottaviin sijoituksiin. Loppukuusta ostin lisää Rapalaa parisataa kappaletta. Yhtiön liiketoiminnan laadussa ja kehityksessä ei ole hurraamista. Erityisesti liikevoitto on laskenut monta vuotta perätysten. Rapalalla on ollut mitä erilaisimpia vaikeuksia selityksenään heikolle suoritukselle. Itse pelkään, että pahimillaan yhtiön liiketoimintamallissa voi olla jotain vikaa ja kilpailijat voittavat markkinaosuuksia. Yrityksen uusi johto onkin ilmoittanut tarkastelevansa liiketoimintoja kriittisellä silmällä. Rapala on siten mahdollinen käänneyhtiö ja -sijoitus, josta uusi johto voi onnistuessaan saada irti paljon arvoa tunnettujen brändien ja jakelukanavan avulla.

Vaikeuksissa olevien yhtiöiden osakepoiminta on toiminut kohtuullisesti. Flowers Foods ilmoitti selvinneensä lakihuolistaan huomattavasti pelättyä pienemmin korvauksin ja yhtiön kurssi nousi voimakkaasti. Myös traktorivalmistaja Deeren osakekurssi kohosi merkittäväsi sen ilmoitettua odotuksia paremmasta tuloksesta. Markkinauutisten mukaan suursijoittajat olisivat siirtymässä kuluttajatuoteyhtiöistä kohti syklisempiä yrityksiä. Esimerkiksi ruotsalaisen AlfaLavalin kurssi on noussut voimakkaasti ostettuani sitä elokuussa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja kuluneesta vuodesta on tulossa monella tapaa ennätyksellinen. Palaan vuoden 2016 tuloksiin erillisissä kirjoituksissa tammikuun aikana. Tässä kuitenkin ensisilmäys vuoden 2016 lukuihin:

Lahjaksi talousosaamista

Matkustin etelästä pohjoiseen sukulaisten luokse joulun viettoon. Kaksi kummityttöäni on siirtymässä lapsuudesta aikuisuuteen. He opiskelevat ja ovat muuttamassa pois kotoa. Tänä jouluna ajattelin viedä joululahjaksi jotain fiksua. Mitäpä muutakaan juolahti pitkän pohdinnan jälkeen mieleeni kuin henkilökohtainen talous.

Matka pohjoiseen oli pitkä - seitsemän tuntia autossa. Ratin takana oli aikaa ajatella. Kiinnostaisiko aihe heitä yhtään? Opiskelijalle säästäminen on vielä hyvin kaukainen ajatus. Perjantaina perille päästyäni kävin lyhyesti kylässä ennen jouluaattoa. Aatonaattona yksi kummityttöjen pohdinta oli ammatinvalinta. Toinen oli mielikuvitelma siitä, kuinka olisi mukava olla rikas. Onneksi kaikilla on mahdollisuus olla, jollei rikas, vähintäänkin varakas. Oikein esiteltynä lahjani voisi ehkä antaa tärkeän elämänohjeen kummitytöilleni.

Olin napannut kirjakaupasta lahjaksi kaksi kirjaa: Havian, Lappalaisen ja Rinta-Lopin Erilainen ote omaan talouteen ja Pasa&Atpo kaksikon Eniten vituttaa kaikki. En voinut olla lisäämättä lahjaan pientä huumorielementtiä. Vaikka olisi varakas, välillä väistämättä vituttaa. Sitä kuitenkin vähentää oma terve henkilökohtainen talous. Säästämällä ja sijoittamalla pitkäjänteisesti sekä järjestelmällisesti vaurastumista ei voi välttää.

En ole lähipiirissäni koskaan tuputtanut omaa filosofiaani säästämisestä ja sijoittamisesta. Enkä juuri aio vastakaan. Mielestäni aiheesta pitää kiinnostua luontaisesti. Haluan kuitenkin nähdä, millaisen vastauksen pieni vihjeeni lähipiirissäni saa. Pienessä teollisuuskaupungissa säästämisen ja sijoittamisen ajatusmaailmalla ei ole kaikkein hedelmällisin maaperä, se on ennakkoluuloni, joka on toivottavasti väärä. Hauskaa me kuitenkin osaamme pitää ja en usko, että yksi vakavampimielinen aihe sitä estää.

Mukavaa Joulua!

***
Päivitin hiljattain kaikki Tarina vaurastumisesta esitykset. Hae uutta vauhtia henkilökohtaiseen talouteesi kulutusjuhlan jälkeen!

Salkun arvo kohtaa velan - Miksi en maksa velkojani?

Minulla on toisen sijoitusasunnon hankinnan myötä velkaa noin 172 000 euroa. Osakesalkkuni arvo kohosi puolestaan joulukuun puolivälissä hieman yli 175 000 euroon. Teoriassa voisin kuitata velkani, omistusasunnosta ja kahdesta sijoitusasunnosta, osakesijoituksillani. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Miksi en vapautuisi velasta, myisi osakkeitani ja maksaisi velkaa pois?

• Mikäli myisin osakkeeni, joutuisin maksamaan merkittävän määrän veroa myyntivoitosta. Realisoimatonta arvonnousua salkussani on 45 000 euroa, josta verot olisivat 13 500 euroa. Verojen jälkeen osakkeista irtoavat varat eivät enää riittäisikään velan poismaksuun.
• Saan osakkeista yli 4 prosentin nettotuoton osinkoina. Tuotto on merkittävästi yli tämän hetkisen korkotason. Suurpiirteisesti sanoen, saamani osingot riittäisivät tällä hetkellä maksamaan lainojeni korot ja vieläpä lyhentämään velkaa reilusti.
• Omistusasujana ja asuntosijoittajana voin vähentää lainakorot joko tuloverotuksessa tai vuokra-asunnoista saamistani tuotoista. Sen vuoksi suurehko lainamäärä ja sen korot eivät ole niin suuri rasite kuin ensivilkaisulla voisi vaikuttaa.
• Sijoitusasunnoissa hyödynnän velkavipua eli saan asuntoihin sijoittamalle omalle rahalle velan ansiosta suuremman tuoton. Jos olisin sijoittanut asuntoon vain omaa rahaa olisi tuotto sille huomattavasti alhaisempi (ensimmäinen sijoitusasunto: 6,5 % vs. 23 %).
• Mikäli lyhentäisin osakesalkullani velkaa, sijoittaisin kaikki varani muutamaan asuntoon. Se ei tuntuisi mielestäni turvalliselta. Osakesijoittaminen on asuntosäästämisen ja asuntosijoittamisen rinnalla minulle hajauttamista eri omaisuuslajien välillä.
• Sijoittamalla osakkeisiin mahdollisimman varhain, pääsen kiinni korkoa korolle ilmiöön, jonka yksi tärkeimmistä komponenteista on aika. Sijoitustuotot kertaantuvat, kun salkkuun lisää uutta pääomaa ja sijoittaa tuotot takaisin osakemarkkinoille.
• Lainan lyhentäminen on minulle sijoitus kivijalkaan. Se pienentää osakesijoittamiseen käytettävissä olevaa kassavirtaa. Jos yhtäkkiä maksaisin lainani kokonaan pois, joutuisin kuukausittain miettimään sopivan kohteen noin 3000 eurolle. Vapaa kassavirtani kasvaisi lähes 1000 eurolla ja joutuisin aloittamaan salkun rakentamisen alusta.
• Osakkeet ovat huomattavasti likvidimpiä eli helpommin rahaksi muutettavia kuin asunnot. Mikäli ajautuisin taloudellisiin vaikeuksiin, voisin helpommin vapauttaa rahaa osakkeista elämiseen. Asunnot eivät ole yhtä helposti muutettavissa käteiseksi, varsinkaan omistusasunto.
• Tarpeen vaatiessa tai erinomaisen sijoitusmahdollisuuden avautuessa voin tarvittaessa nostaa lisää velkaa asuntojani tai sijoitussalkkuani vastaan. Omaisuus voi toimia vakuutena uudelle velalle.

Nämä ovat syitä, joiden vuoksi olen rakentanut osakesalkkuani samanaikaisesti asuntosäästämisen ja -sijoittamisen ohella. Huomattavaa on myös se, että osakesijoittamisen aloitin nelisen vuotta ennen ensimmäisen asuntoni hankintaa. Lainanottajan hyvinä aikoina onnistuin hankkimaan ensiasuntoni ilman omaa pääomaa ja osakesalkkuni sai jatkaa kasvuaan. Sittemmin osakesalkkuni tuo lähes 380 euroa kuukaudessa osinkotuloja verojen jälkeen.

Olen kuitenkin tehnyt lainoihini lisälyhennyksiä ja samalla ottanut asuntolainan lyhennysvapaata. Lainalyhennykset ovat olleet sijoitus korkokulujen pienentämiseksi ja varautuakseni korkotason nousuun. Lainani ovat lyhentyneet yhteensä 7 000-10 000 euroa vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Kolmeen asuntoon sitoutunut yhteensä lähes 80 000 euroa omaa pääomaa. Kahden asunnon vuokralaiset jatkavat sijoitusasuntolainojen lyhentämistä ja minä maksan asuntolainaani. En ole käyttänyt velkaa kulutukseen vaan luodakseni lisää varallisuutta.

Kun oma itsenäisyyspäiväni lähestyy, voin halutessani neuvotella lainaehdot uudelleen: pidentää laina-aikaa ja näin vapauttaa lisää kassavirtaa asunnoistani. Sitä ennen pyrin kuitenkin rakentamaan sijoittamalla tulovirran, joka riittää kattamaan päivittäiset menoni - siihen on vielä matkaa. Sijoitustulojen rakentaminen onkin siis suurin syy, miksi en maksa velkojani pois.

***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta Facebookissa.

Mitä tehdä operaattoreille - DNA ja Telia

Osallistuin DNA:n osakeantiin, jossa merkitsin 100 kappaletta yhtiön osakkeita. Niillä aloitettiin kaupankäynti joulukuun alussa. Vincitin tapaista nopeaa kurssinousua ei kuitenkaan ollut odotettavissa eikä sitä myöskään tapahtunut. Ostin DNA:n osakkeita vailla selkeää tavoitetta. Vaihtoehtoja minulla oli useita:

1. Myydä osakkeet pienellä voitolla, jos osakekurssi saa tuulta alleen.
2. Pitää osakkeet yli ensi kevään osinkokauden ja tarkastella tilannetta uudelleen.
3. Keskipitkällä aikavälillä korvata Telian paikka ydinsalkussani.
4. Pitää DNA Telian rinnalla ydinsalkussa.

Telia on ollut salkussani riippakivi. Olen ostanut Teliaa aina hivenen väärällä hetkellä, vuotta 2008 ja 2009 lukuunottamatta aina yli neljän euron osakekurssilla. Osinkosijoittajalle Telia on kaksi kertaa vuodessa maksettavan osingon vuoksi houkutteleva, mutta se ei suinkaan saa olla syy pysyä Telian omistajana. DNA:han nähden Telia on luonnollisesti suurempi, sen liiketoiminta on maantieteellisesti hajautetumpaa ja vetäytyminen Euraasiasta voi olla osakkeenomistajalle taloudellisesti hyvä ratkaisu.

Marraskuussa Telia ilmoitti ostaneensa norjalaisen Phoneron, joka palvelee yritysasiakkaita ja julkista segmenttiä. Telia on siis välittömästi laittanut yritysmyynneistään (esimerkiksi Espanjan Yoigo ja Nepalin Ncell) vapautuneita varoja työhön. Yritysostolla Telia kasvattaa markkinaosuuttaan Norjan B2B-segmentissä kolmestatoista prosentista 26 prosenttiin. Vuoden 2015 Tele2 yritysoston jälkeen Telia on synergiaetujen ansiosta kääntänyt Norjan liiketoiminnan tuottamaan huomattavia voittoja. Telian osakekurssia on varjostanut ja painanut sen liiketoimiin liittyvät epäselvyydet Euraasiassa. Pitkän aikavälin sijoittajalle tällaiset tilanteet voivat kuitenkin olla enemmän mahdollisuus kuin huoli.

DNA on puhtaasti kotimaan markkinoille keskittynyt operaattori. Se on vakavarainen (omavaraisuusaste 45 %) ja kannattava tehden lähes 10 % liiketulosta. DNA:lta odotetaan noin 5 prosentin osinkotuottoa ensi vuonna. Mikäli myyn osakkeet osingonjaon jälkeen, olettaen että kurssi pitäytyy nykytasollaan, saan sijoitukselle noin 10 prosentin vuosituoton. Mikäli Telia laskee osinkonsa tämänvuotisesta kolmesta kruunusta kahteen kruunuun, vähimmäisosinkoon johon yhtiö on sitoutunut, heikkenee Telian osinkotuotto myös noin 5 prosentin tasolle vuonna 2017.

Sekä Telia että DNA sopivat osinkosijoittajan salkkuun luomaan tasaista kassavirtaa. Kun yhtiöiden vuoden 2016 tilinpäätökset valmistuvat alkuvuodesta, on aika tarkastella tilannetta tarkemmin uudelleen. Toistaiseksi en tee yhtiöiden osalta nopeita siirtoja. Saatan jopa hankkia Teliaa lisää, jos osakekurssi laskee uudelleen 3,5 euron tuntumaan. DNA:ta tuskin hankin lisää, koska yleensä pyrin pitämään sijoitukset puhtaasti kotimarkkinoihin keskittyvissä yrityksissä pieninä. Pitääkseni yhtiömäärän salkussani yhtään kurissa saatan luopua DNA:sta, mikäli sijoittajat innostuvat puhaltamaan osakkeen hintaan hieman lisävauhtia.

Piensijoittajan ei tarvitse noudattaa tarkkaan määriteltyjä sääntöjä ja on lopulta vastuussa vain itselleen. Molemmat yhtiöt ovat salkussani tärkeimmän tavoitteeni, osinkotulojen vuoksi. Näin ollen arvelen, että tulen lopulta päätymään vaihtoehtoon numero neljä. Palkasta säästetyille rahoille on aina haastavaa löytää niiden ansaitsema, riittävän hyvä, sijoituskohde. Kevään osinkokautta odottaessa onkin jälleen pohdittava kuukauden sijoituskysymystä: mitä ostettaisiin seuraavaksi?

***

Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkku. Lue lisää tarkemmin.

Valtion itsenäisyydestä henkilökohtaiseen vapauteen

Suomi on pian ollut itsenäinen valtio 99 vuotta. Olimme ensin pitkään Ruotsin alusmaa sitten Venäjän. Itsenäisyyden säilyttäminen on vaatinut valtavia uhrauksia niin toisessa maailmansodassa kuin sotakorvausten maksamisessa. Isoisämme ja -äitimme ovat tehneet suuren työn puolustaessaan ja rakentaessaan maatamme. Sen ansiosta itsenäinen Suomi antaa jokaiselle mahdollisuuden tehdä työtä, yrittää ja kuluttaa haluamallaan tavalla.

Pyrkiminen itsenäisyyteen edellyttääkin usein tyytymättömyyttä nykytilanteeseen ja uhrauksia nykyhetkessä parempaa tulevaisuutta varten. Minä olen yhä riippuvainen työstäni maksaakseni kohtuullisen asuntolainani lyhennykset. Olen siis riippuvainen työstä ja pankista. Olen siten osakkeenomistajien ja pankin alamainen. Teen työtä pörssiyhtiön osakkeenomistajille sekä tuotan pankille ja sen omistajille korkotuloja. Asumisen lisäksi luonnollisesti tarvitsen rahaa myös ruokaan, vaatteisiin ja liikkumiseen. Uhraukseni on ylläpitää kohtuullisuus välttämättömyyksissä ja elämän hedelmissä: matkustelussa, urheilussa ja harrastuksissa.

Käyn omaa itsenäisyyskamppailua säästämällä, sijoittamalla ja pyrkimällä luomaan lisätuloja. Säästin osakesalkkuuni 100 000 euroa pääomaa kahdeksassa ja puolessa vuodessa. Sijoitustuottojen ansiosta osakesalkkuni arvo kohosi kuusinumeroiseksi muutamaa vuotta aikaisemmin. Sijoitusten kasvun olen mahdollistanut kurinalaisella kuluttamisella, tavoitteellisella sijoittamisella sekä työskentelemällä ahkerasti. En ole antanut elintasoinflaation juuri vaikuttaa elämäntyyliini, jolloin suurempi palkka on mahdollistanut minulle suuremmat säästöt.

Säästämisen ja sijoittamisen ansiosta olen teoriassa vapaa lainoistani. Myymällä kaikki osakkeeni pystyisin maksamaan omistusasuntoni ja kahden sijoitusasuntoni velat pois. En kuitenkaan tee niin, koska sijoitukseni tuottavat enemmän kuin maksan lainoistani korkoa. Sijoitusten tuotto, vuokratulot, osingot ja arvonnousu, ovat siis aivan yhtä tärkeä vauhtipyörä vaurastumisessani kuin palkkatulot ja säästäminen. Jälleen viime kuussa ostinkin runsaasti osakkeita luodakseni alati kasvavia passiivisia tuloja osinkojen muodossa.

Itsenäisyyteen työstä ja pankista minua motivoi vapaus. Vapaus tehdä asioita haluamallani tavalla, aivan kuten nykyiset kansallisvaltiot haluavat säilyttää itsemäärämisoikeutensa. Taloudellinen riippumattomuus on minulle ennenkaikkea vapautta, joka mahdollistaa paremman elämän: vähemmän stressiä, enemmän aikaa harrastuksille ja ystäville sekä kiinnostuksen kohteille. Oman itsenäisyysjulistukseni pyrin tekemään viimeistään vuonna 2025. Sitä ennen juhlin suurella kunnioituksella Suomen itsenäisyyttä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

***
Hanki Tarina vaurastumisesta esityspaketti matkallesi kohti taloudellista itsenäisyyttä.

Suomi on itsenäinen, miksi et olisi sinäkin? Työstä tai asuntolainasta. https://t.co/Ynk2FQWhGN #sijoittaminen

— Tarinavauras (@Tarinavauras) December 5, 2016

Synkkä marraskuu oli vilkas sijoituskuukausi

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2016

Marraskuu oli ehkäpä ennätyksellisen vilkas kuukausi sijoitustapahtumien osalta. Myin YUM Brandsista irronneen spin-offin, YUM China Holdingsin, joka oli Kiinan markkinoille keskittynyt YUM Brandsin franchisee. Halusin pitää yhtiölukumäärän jonkinlaisessa hallinnassa, vapauttaa dollareita ja uskon, että franchisorina YUM Brands hyötyy YUM Chinan mahdollisesta menestyksestä. Lisäksi YUM Brands säilytti osingonmaksunsa ennallaan ja ilmoitti ostavansa kahdella miljardilla takaisin omia osakkeitaan.

Yksi myyntitappio ja myyntivoitto

Myin verovähennyksiä varten Textainerin osakkeet, joiden arvo luonnollisesti pomppasi kymmenisen prosenttia lähes heti myyntini jälkeen. YUM Chinan ja Textainerin myynneillä rahoitin ostokseni VF Corporationiin ja uusilla talletuksilla ostin saksalaisen Fielmannin osakkeita. Käsittelin näitä uusia osingonkorottajia tarkemmin edellisessä merkinnässäni. Textainerista syntynyt myyntitappio nollasi veroseuraamukset myyntivoitosta Nordnetin osakkeella.

Päädyin siis myymään Nordnetin osakkeet, joista yhtiön pääomistaja oli tehnyt ostotarjouksen lunastaaksensa yhtiön pörssistä. Tein Nordnetilla nettona osingot mukaan lukien yli 120 prosentin tuoton. Vuotuiseksi tuotoksi tuli 30 %. Nordnetistä irronneiden varojen puolikkaalla hankin lisää Betssonin osakkeita 85 kruunun hintaan. Kohtuullisen arvostuksen lisäksi osakkeelle sai hieman reilun 5 prosentin osinkotuoton. Nordnet myynnistä jäi jäljelle vielä noin 1000 euron edestä kruunuja odottamaan uutta sijoituskohdetta.

Kaksi kahdensadan kappaleen ostoa

Edelliskuun kaupoilla ylsin marraskuussa Nordnetin 5 euron palkkiotasolle. Halusin hyödyntää alhaisempaa kustannustasoa tekemällä lisäyksiä pieniin positioihini. Ostin 200 kappaletta Technopoliksen osakkeita hieman yli kolmen euron hintaan. Marraskuussa Technopolis ilmoitti myyneensä suomalaisia kiinteistöjään keskittyäkseen toteuttamaan strategiaansa, jossa yhtiö vähentää painoaan Suomessa ja laajenee Pohjoismaissa ja Baltiassa. Jään mielenkiinnolla odottamaan, onko yhtiön strategiavalinta oikea. Riskinä on ostaa kalliiksi arvostettuja kiinteistöjä kuplamaisissa olosuhteissa. Etuna voi olla vakaampi liiketoiminta, joka ei ole aivan yhtä riippuvainen Suomen talouskehityksestä.

Ostin myös HKScania 200 kappaletta lisää. HKScan ei ole likimainkaan laadukas osingonkasvattaja, jollaisia tavoittelen salkkuuni. Vahvan taseen, ensi vuonna valmistuvien investointien sekä uuden johdon avulla yritys voinee kyetä käänteeseen. Uskon, että pienikin myynnin ja kannattavuuden parannus voi johtaa kurssinousuun. Tämän vuoden tulosheikennys saattaa kuitenkin merkitä matalampaa osinkoa ensi keväänä. HKScan on kärsinyt vähittäiskauppiaiden hintakilpailusta. Omasta mielestäni siinä on laantumisen merkkejä, mikä toivottavasti helpottaa painetta ruoanvalmistajien suuntaan. Sijoitukseni on spekulatiivinen ja irtaannun yhtiöstä heti tilaisuuden tullen.

Kuukauden yhteenveto

Vilkas kuukausi kaivanneekin lyhyen yhteenvedon:

Myynnit

• YUM China Holdings
• Textainer
• Nordnet
• Odin Energi rahasto

Ostot

• VF Corporation
• Fielmann
• Betsson
• Technopolis
• HKScan

Osakesalkkuni ja kokonaisvarallisuuteni kehittyivät kuun 15. päivän seurannassa vain vaatimattomasti, mutta kuun loppua kohden salkun ja varallisuuteni arvot nousivat molemmat jälleen uudelle kymmentuhannelle. Toivottavasti pörssi kantaa vielä joulukuun puoleenväliin niin vuodesta 2016 tulee tilastoissani oikein loistava.

Kaksi uutta osingonkorottajaa

Marraskuu on ollut minulle vilkas sijoituskuukausi. Olen laittanut pääomaa työhön toden teolla. Ostoinnokkuuden yltyminen voi osoittautua ajoituksen osalta kehnoksi lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, mutta tätä riskiä pyrin minimoimaan yhtiövalinnalla. Marraskuussa ostin salkkuuni kaksi uutta osingonkorottajaa: amerikkalaista VF Corporationia ja saksalaista Fielmannia. Molemmat ovat kulutustuotteiden valmistajia ja myyjiä.

Salkkuuni ostettujen yhtiöiden osakekurssit ovat ottaneet reilusti takapakkia viimeisten muutamien kuukausien aikana. Molempien yhtiöiden kohdalla yksi kurssilaskun pääsyistä on ollut huoli kannattavuuskehityksestä. Lisäksi, esimerkiksi Arvopaperi-lehti uutisoi, että kulutustavarayhtiöiden osakkeiden hinnat ovat laskeneet, koska sijoittajat ovat poistuneet korkosijoitusten korvikkeina toimineista kulutustuoteyhtiöistä. Mikä saikaan minut ryhtymään näiden yritysten omistajaksi?

Kulutustuoteyhtiöt ovat lähtökohtaisesti liiketoiminnassaan vakaampia suoriutujia. Vahvat brändit ja markkina-asema suojaavat niiden myyntiä ja kannattavuutta nopeilta muutoksilta. Lisäksi nykyisessä markkinatilanteessa koen, että hyvät sijoitusmahdollisuudet löytyvät, nähdäkseni tilapäisissä, vaikeuksissa olevien laatuyhtiöistä. Esimerkiksi ensimmäisenä esittelemäni yhtiö VF Corp on raportoinut heikentyneestä osavuodesta yhdessä monien muiden vaatevalmistajien kanssa.

VF Corporation (VFC)

VFC valmistaa, markkinoi, jakelee ja myy vaatteita ja varusteita. Yhtiön brändivalikoimaan lukeutuvat esimerkiksi Jansport ja Eastpak reput, Napapijri, NorthFace ja Lee vaatemerkit - sekä monta muuta. Olen seurannut yhtiötä aina vuodesta 2009 lähtien, mutta pitänyt sitä aina liian kalliina. Nyt, osakekurssin laskettua yli 60-70 dollarin tasolta 50 dollarin tietämille, päätin ryhtyä yhtiön omistajaksi.

VFC on korottanut osinkoaan 1970-luvun alusta lähtien. Ostohinnalleni VFC antoi 2,7 % osinkotuoton, joka oli reilusti viiden vuoden keskiarvoa, 1,8 prosenttia, korkeampi. Silti osingonjakosuhde oli yhä alle 50 prosentin ja historiallinen osingonjaon kasvu oli 20 prosentin tietämissä. Yhtiön P/E luvuksi tuli 56 dollarin kappalehintaan 17-18. Yhtiön pääomantuottoprosentti oli 24 % (ROE) ja velkaantumisaste oli alle 40 prosentin.

Rahoitin ostoksen myymällä YUM Brandsista irtaantuneen yhtiön, joka keskittyi Kiinan franchisee liiketoimintaan, ja Textainerin osakkeet, jotka päätyivät myyntilistalle yhtiön heikon suorituskyvyn ja verovähennysten takia sekä pitääkseni yllä salkkuni laatua. Uskon, että VFC tuo salkkuuni lisää vakautta ja jatkaa osingonjaon kasvua laajentamalla liiketoimintaansa niin orgaanisesti kuin hankkimalla uusia brändejä portfolioonsa.

Fielmann

Kiinnitin huomion Fielmanniin rahastoyhtiö Dividend Housen katsauksesta. Fielmann on Saksan suurin silmälasivalmistaja ja myyjä, jonka kautta kulkee noin puolet saksalaisten silmälasesista. Aloin perehtymään yhtiöön tarkemmin. Yhtiöllä on yksi suuromistaja Fielmannin perhe. Yritys on lähes velaton ja sillä on suuri käteiskassa. Fielmannin kantavana strategiana on myydä laadukkaita tuotteita ja palveluita edullisesti. Näillä peruskivillä Fielmann on kasvattanut niin liikevaihtoa, tulosta kuin osinkoakin nousujohteisesti vuosien ajan.

Vuoden 2015 osingolla ja ostokurssillani (noin 60 euroa) laskettuna yhtiö maksaa 3 prosentin efektiivisen osinkotuoton. Fielmannin arvostus ei välttämättä ole halpa. Samoin kuin VFC:n arvostus, se voi joillakin mittareilla olla ehkäpä kallis. Yhtiön P/E luku oli viime vuoden tuloksella laskettuna 30. Yhtiön alhainen velkaantuneisuus ja suuri käteiskassa, 25 % ROE, liikevaihdon nopeahko kasvuvauhti (5-6 %/v vuodesta 2011), korkea kannattavuus (16-18 % EBITDA) sekä kasvunäkymät antavat oikeutta korkeahkolle arvostukselle. Kurssilaskun myötä yritys ei välttämättä ole edullinen.

Fielmannin asema Saksan markkinoilla on niin vahva, että yhtiö on lähtenyt, tosin vasta hiljalleen, hakemaan kasvua kansainvälisesti. Fielmann toimii yhteensä lähes 700 myymälän verkostolla Keski- ja Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Italiassa Fielmann pyrkii kasvamaan yhdestä myymälästä kahteenkymmeneen. Nettikaupalta yrityksen myyntiä joissain määrin suojaa, nähdäkseni ja Fielmannin itsensä mielestä, silmälasiostosten vaatima palvelu, optikkotoiminta. Maantieteellisen laajentumisen lisäksi Fielmann hakee kasvua piilolinssien, aurinkolasien ja erityisesti kuulokojeiden kasvavasta kysynnästä.

Lopuksi

Makrotalouden kehitys ja toimialojen momentum (kehityssuunta) vaikuttavat usein voimakkaastikin laadukkaiden yhtiöiden osakekurssiin. Valpas sijoittaja voi poimia seuraamansa yhtiön salkkuun tällöin pienellä alennuksella. Kurssilasku voi luonnollisesti jatkua, mutta silloin sijoittajaa suojaa kohtuullinen osinkotuotto ja sen parantuminen yhtiön kasvattaessa osingonjakoaan. Parhaassa tapauksessa markkinat huomaavat kurssilaskun olevan liioiteltu ja osakekurssi pinnistää ostohinnan ylitse. Onnistuneita osakepoimintoja!

Ostin marraskuun piristykseksi kahta uutta osingonkorottajaa https://t.co/zVwsZQmwLn

— Tarinavauras (@Tarinavauras) November 25, 2016

Vuokratuotot ja -vakuudet tuottamaan

Vuokranantaja pidättää vuokralaiselta tyypillisesti kahden kuukauden vuokran vuokravakuutena. Minulla vuokravakuudet ovat pitkään levänneet pankin vuokratilillä. Elokuussa kiinnitin jälleen huomiota laiskaan pääomaan, saadakseni lisää rahaa poikimaan lisää euroja. Yksi osa laiskasta pääomasta oli vuokravakuudet ja vuokratuotosta kertynyt käteinen.

Olen mitoittanut molempien sijoitusasuntojen lainan ja omarahoitusosuuden niin, että sijoitusasunnot tuottavat positiivista kassavirtaa. Käyttämällä kassavirran ylimääräisiin lainalyhennyksiin tai säästämällä sen varaudun mahdollisiin huoneistokohtaisiin tai taloyhtiöremontteihin. Koska käteistä sijoitusasunnoista on hiljalleen kertynyt, päätin sijoittaa vuokravakuuksien lisäksi myös vuokratuottoja.

Siirsin varoja kasvamaan pientä korkoa Norwegian Bankiin, joka maksaa talletustilille 1,75 % korkoa. Minulla on talletustilillä myös pieni vararahasto. Tilillä olevia varoja suojaa Norjan talletussuoja, joka suojaa varoja aina noin 200 000 euroon asti. 4000 eurolla saan näin ollen bruttona 70 euroa korkotuottoa vuodessa. Pieni summa, joka vie jälleen piirun verran lähemmäksi passiivisen tulovirran mahdollistamaa taloudellista riippumattomuutta.

Korkotuotto tarkoittaa nettona neljää euroa kuukaudessa. Se ei ole paljon. Kaikki on kuitenkin suhteutettava lähtökohtaan. Sijoitusasuntoni tuottavat noin kaksisataa euroa kassavirtaa kuukaudessa. Neljä euroa tarkoittaa siis noin kahden prosentin lisäystä kassavirtaan. Se on jälleen pieni parannus, joka kertaantuu ja kasvaa, kun siirrän lisää vuokratuottoja kasvamaan korkoa.

Vuokratilillä levänneiden rahojen lisäksi olen syksyn aikana myynyt Danske Bankin rahastot. Yhdistin rahastoista irronneet varat sekä osakesalkun käteisen ja sijoitin varat erikoiskiinteistörahastoon. Käteiskassastani olen tehnyt sijoituksia yrityslainoihin Fundussa. Uutta kohdetta enää odottavat siten vain Nordnetissä olevat rahastoni, joista olen vasta myynyt vain pienen osan.

Kolme poimintaa Sijoita kuin guru kirjasta

Sijoittajalle on tärkeää jatkuvasti kehittyä ja oppia uutta. Yksi luonnollinen keino on lukea sijoituskirjallisuutta. Kokeneellekin sijoittajalle on hyödyksi kerrata sijoittamisen lainalaisuuksia ja näkökulmia. Oppiminen sijoittamisessa menestyneiltä on myös luonnollinen tapa parantaa omia onnistumismahdollisuuksia.

Jukka Oksaharjun ja Karo Hämäläisen verrattain uusi Sijoita kuin guru kirja on tiivistelmä kahdeksan eri sijoitusmaailmaa muovanneen gurun ajatuksista ja teoksista. Tiivistelmiä täydentävät Oksaharjun analyysit gurujen ajatusten soveltamisesta Helsingin pörssin yhtiöihin. Vaikka kirjan sisältö ei tuonut minulle varsinaisesti paljoa uutta, seuraavat kolme lainausta kirjasin ylös - pitääkseni ne tiukasti mielessäni.

"Riski maksaa liian paljon todella hyvästä yhtiöstä ei ole keskimääräisen osakkeiden ostajan ensisijainen vaara. Sijoittajien tappiot tulevat pääasiallisesti siitä, että he ostavat huonolaatuisia yhtiöitä silloin, kun niillä menee hyvin." -Benjamin Graham

Tämä Grahamin lausahdus kiteyttää mielestäni yhden tärkeimmistä osaketutkimukseen liittyvistä huomioista. Hyvä esimerkki Suomesta lienee Outotec. Yhtiön tuotteet ja palvelut saattavat olla huippuluokkaa, mutta raaka-ainesyklin korkeasuhdanteen päätyttyä yhtiön kysyntätilanteen palautuminen voi viedä vuosia. Mikäli sijoittaja hankki yhtiön osakkeita väärään aikaan, osakkeen arvosta on hävisi sievoinen osa. Toinen esimerkki on oma lankeamiseni arvoansaan amerikkalaisten Textainerin ja Enscon kohdalla. Varsin bulkkiluonteista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt vaikuttivat erinomaisilta, kun yhtiöiden tuotteiden ja palveluiden kysyntä oli ennätyksellisen korkealla tasolla.

"Uudesta kohteesta innostuessaan saattaa huomata vain ostamista puoltavat puolet." - Philip Fisher

Löytäessään uuden houkuttelevan sijoituskohteen sijoittaja herkästi löytää ja perustelee itselleen syyt osakeostolle. Yhtä tärkeää on myös tunnistaa, listata ja arvioida syyt, joiden vuoksi sijoittajan tulisi jättää ostamatta yhtiön osakkeita. Huomaan usein kyllä itse tunnistavani näitä syitä, mutta jätän ne herkästi ostoa puoltavien syiden varjoon. Jatkossa, erityisesti syklisten yhtiöiden kohdalla, tähän osaketutkimuksen osaan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Lisäksi sijoittajan tulisi myös katsastaa olisiko jokin yhtiön kilpailijoista laadukkaampi tai arvostukseltaan parempi sijoituskohde.

"Syklisiin yhtiöihin sijoittavan on tarkkailtava varastotasojen kehitystä ja uusien kilpailijoiden tuloa markkinoille. Jos osaa syklipelin, sykliset yhtiöt ovat vähäriskisiä ja tuottoisia sijoituskohteita. Jos peliä ei osaa, ne ovat korkean riskin ja huonon tuoton yhtiöitä." -Peter Lynch

Pidän syklisistä yhtiöistä, kuten Metso, AlfaLaval tai Deere. Pääomaintensiivisyys usein suojaa niiden liiketoimintaa, mutta samalla se luo sijoittajalle sekä kompastuskiven että mahdollisuuden. Vaikka useat gurut sanoissaan korostavat yhtiöön liittyvän analyysin tärkeyttä, ja antavat vähän arvoa makrotaloudelliselle tarkastelulle, on syklisten yhtiöiden kohdalla ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, missä suhdannesyklin vaiheessa yrityksen ja sen asiakkaiden liiketoiminta on. Suhdannesyklin pohjalla yritysten arvostustaso saattaa olla erittäin alhainen ja vastavirtaan kulkeva sijoittaja voi yltää erittäin korkeisiin tuottoihin: niin arvonnousuun kuin tulevaan osinkotuottoon.

Sijoita kuin guru kirja on oiva paketti kahmia sijoituskirjallisuuden klassikot ja gurujen ajatukset yhdellä istumalla. Koska Suomen osakemarkkinat ovat verrattain suppeat ja yhtiövalikoima keskimäärin laadultaan heikkoa, jäävät Oksaharjun analyysit mielestäni hivenen pinnallisiksi - verrattuna hänen syvääluotaaviin blogikirjoituksiin. Joka tapauksessa kirja on hyvää kertausta kokeneelle sijoittajalle sekä perusteos sijoitusuraa aloittelevalle.

***

Mikäli et halua maksaa sijoituskirjallisuudesta suuria summia, hanki laatua edullisesti ostamalla Tarina vaurastumisesta esitykset.

Nordnetista tehtiin ostotarjous

Suomalaisten piensijoittajien suosimasta osakevälittäjä Nordnetista tehtiin viime viikolla ostotarjous. Tarjouksen teki yhtiön kaksi pääomistajaa, joista toisen taustalla on Dinkelspielin perhe. Oman lausuntonsa mukaan pääomistajat haluavat vetää yhtiön pörssistä säilyttääkseen yhtiön kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä.Ostotarjouksen myötä osakekurssi ponnahti noin 25 prosenttia 37 kruunun.

Nordnetin osakesijoittajien sosiaalisen median alustalla, Sharevillessä, useat kommentoijat pitivät ostotarjouksen preemiota verrattain alhaisena. Useat ilmoittivat jäävänsä odottamaan korkeampaa tarjousta, toiset kotiuttivat voittojaan. Sijoitin itse pienen summan Nordnetin osakkeeseen vuoden 2012 lopussa hintaan 15,11 kruunua. Mikäli ostotarjous menee lävitse, se toteutuu vasta ensi vuoden puolella, jolloin sijoittajalla on mahdollisuus siirtää mahdolliset veroseuraamukset ensi vuoden puolelle.

En ole vielä päättänyt mitä itse teen Nordnet omistuksellani. Ostotarjouksen tukiessa kurssitasoa, voin rauhassa etsiä vaihtoehtoisia ostokohteita parille tuhannelle eurolle. Ruotsin kruunun heikennyttyä huomattavasti, olen vaihtanut runsaasti euroja kruunuiksi ja vastaavasti dollareita takaisin euroiksi. Tukholman pörssin laajempi valikoima ja monet mielenkiintoiset yritykset houkuttelevat lahden toiselle puolelle.

Edellinen pörssistä lunastettu ruotsalainen sijoitukseni oli maksuvjärjestelmien tarjoaja DIBS, joka toi mukavan tuoton parin vuoden sijoitusajalle. Bufab, BTS Group, Byggmax ja KnowIT voivat hyvinkin olla seuraavia ostokohteita. Vaikka tämä ei olekaan ollut tärkeä kriteeri yhtiöiden osakkeita ostaessani, tuo yritysostopotentiaali toteutuessaan lihavan lisätuoton. Olenkin viime kuukausina perehtynyt ruotsalaisiin pienyhtiöihin. Teenkin lisäyksiä olemassa oleviin positioihin tai uusia osakehankintoja, jos laatu ja arvostustaso sen sallivat.

Yksi spin-off, lisäys ja uusi sijoitus

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2016

Monen muun tapaan osallistuin Vincitin listautumisantiin. Merkitsin 250 osaketta ja ylimerkinnän vuoksi sain kokonaiset 107 osaketta, jotka myin pian kaupankäynnin alettua. Olisi kannattanut merkitä enemmän ja myydä hivenen myöhemmin. Ensimmäisen kaupankäyntiviikon lopussa olisin tehnyt 100 euroa enemmän. Spekulatiivinen ostos on kuitenkin nähtävä juuri sellaisena. Myynti on tehtävä, kun sijoitustavoite on täyttynyt.

Spin-off ja politiikka

Jälleen kerran yhdestä amerikkalaisesta sijoituksestani, Air Products yhtiöstä, irrotettiin erilleen Versum Materials. En ole laskenut, monesko spin off tämä oli kohdallani. Amerikkalaisyhtiöille irtaantumiset ovat selkeästi tärkeä tapa luoda omistaja-arvoa. Ongelmaksi piensijoittajalle tulevat helposti Nordnetin korkeat kaupankäyntipalkkiot. Koska omistukseni Air Productsissa oli hyvin pieni, muodostui Versumin arvoksi irtaantumishetkellä 140 dollaria. Halutessani myydä huonosti salkkuuni soveltuvan omistuksen, lohkaisee kaupankäyntipalkkio tästä omistaja-arvosta valtaosan.

Ostin pienen erän lisää Teliaa lokakuussa maksettavien osinkojen toivossa. Neljän euron hinnalla sain painettua myös keskiostohintaani alemmaksi. Telia on klassinen esimerkki yrityksestä, joka on tilapäisissä vaikeuksissa. Telian toilailut Euraasiassa ovat johtaneet osakekurssin laskuun. Sijoittajan on toki oltava huolissaan, onko yrityksen johto todella tilanteen tasalla. Telia tulee poistumaan nopeasti kasvavilta markkinoilta vetäytyen takaisin peräpohjolaan. Nähtäväksi jää, kuinka Telian osingonmaksukyky kehittyy.

Vaihtoehtoisten sijoitusteni saralla nousi myös merkittävä poliittinen riski esiin – aiemmin kuin olin odottanut. Hallitus löysi jälleen sääntelyvimmansa pikavippitoiminnan suitsemiseksi. Sijoittajilta varoja lainoittamiseen keränneet yhtiöt kiirehtivätkin vakuuttelemaan sijoittajille toimintansa kestävyyttä mahdollisen uuden lainsäädännön tullessa voimaan. Tulen varmasti hiljalleen aloittamaan vetäytymisen, vaikka kassavirta näistä sijoituksista onkin erittäin houkutteleva.

Uusi sijoitus rautakauppaan

Edullisen Ruotsin kruunun mahdollistamana hankin myös Byggmaxin osakkeita. 

Rautakaupan halpamyymälöitä Pohjoismaissa pyörittävä Byggmax on ollut pitkään seurantalistallani. Lidlin suurena ystävänä, olen mielenkiinnosta toivonut salkkuuni halpakauppiasta. Yhtiö maksaa 64 kruunun osakekurssille 3,3 prosentin efektiivisen osinkotuoton. Valitettavasti viiden vuoden osingonkorotusten sarja sai vuonna 2016 päätöksen Byggmaxin laskettua hivenen osinkoaan. Yhtiö oli varsin kohtuullisesti arvostettu 15 P/E-luvulla.

Kuten BTS Groupin, Byggmaxin liiketoiminta on todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä muuntautumassa voimakkaan kasvun vaiheesta kohti tasaisempaa kehitystä. Vaikka yhtiön liikevaihto kasvoi kolmannella kvartaalilla 24 prosenttia, alkaa Pohjoismaiden markkinoilla kasvun rajat varmasti lähestyä. Suomessa Byggmax ei ole avannut uusia myymälöitä yli vuoteen. Yhtiö voi toki varmasti laajentua Tanskaan tai Baltiaan, mutta ensimmäisen rautakauppamarkkina on jo hyvin kilpailtu ja jälkimmäisen markkinat ovat verrattain pienet.  Jatkuvan kasvun katalyytteinä ovat kuitenkin uudet myymälät ja niiden uudistaminen sekä yhtiön ostamat kaksi rakennustarvikkeiden nettikauppiasta.

Uskon, että rajatulla toiminta-alueellaan Byggmax voi olla houkutteleva ostokohde jollekin suurista amerikkalaisista, ranskalaisista tai saksalaisista rautakaupan yrityksistä. Yrityksen tulos- ja liikevaihdon kasvu on edelleen kovaa, liikevoittoprosentti 10 prosentin tuntumassa vuosien ajan ja ROE parinkymmenen prosentin paremmalla puolella. Kassavirtaa heikentävät viimeisimmät, yhtiön ensimmäiset, yritysostot. Uskon yhtiön palaavan osinkojen korotusten tielle ensi vuonna yritysostojen jälkeen.

Kokonaisvarallisuus uudelle kymmentuhannelle

Lokakuussa kokonaisvarallisuuteni kipusi yli 270 000 euron ja osakesalkun arvo takaisin yli 160 000 euron. Osakesalkkuuni lisäsin jälleen tavaksi muodostuneen 1000 euroa. Lisäkasvua tuli sijoituksistani erikoiskiinteistörahastoon ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin, jotka olen mahdollistanut käyttämällä laiskaa pääomaani ja joita kerrytän kuukausittain sisäisenä velan maksuna. Osakekeiden arvonnousu oli lokakuussa voimakasta, mikä ajoi luonnollisesti sekä kokonaisvarallisuutta että osakesalkun arvoa korkeammalle.

Loppuvuoden lakaisu?

Vuodesta on enää jäljellä enää kaksi täyttä kuukautta ja verokarhu iskee jälleen pian pääomatuloihin. Olen linjannut myyväni salkustani vähintään yhden heikosti suoriutuvan yhtiön vuosittain pitääkseni salkun laatua yllä. Lisäksi osakkeiden myyntitappioita on mahdollista vähentää myös osinkotuloista, joten alhaisemmat verot ovat myös yksi tärkeä syy tappiollisista sijoituksista luopumiselle.

Myyntien track record

Viime vuonna myin Sanoman osakkeet luopuakseni alisuoriutujasta ja tehdäkseni tappiota verovähennyksiä varten. Myin osakkeet noin 3,7 euron hintaan joulukuussa ja tällä hetkellä Sanoman kurssi huitelee lähellä yhdeksää euroa. Myydessä on siis aina mahdollisuus menettää tuleva kurssinousu. Muita vastaavia sijoitusvirheitä ovat olleet esimerkiksi Visan, Oriola-KD:n ja Valmetin myynnit.

Toisaalta olen muutamissa myynneissä onnistunutkin, kuten esimerkiksi toimistotarvikekauppias Staplesin, jonka onnistuin myymään täpärästi ennen jyrkkää alamäkeä. Samoin HKScanin ja Outecin myynnit lähes kuuden euron hintaan lämmittävät. Epäonnistumiset ja onnistumiset tasapainottavat toisiaan. Nousumarkkinassa on usein helpompi olla oikeassa ja alisuoriutujatkin pärjäävät kurssikehityksen osalta paremmin.

Entäpä tänä vuonna?

Tammikuussa listasin myyntilistallani keikkuvat yhtiöt: YIT, IBM, Ensco tai Textainer. Voimakkaan kurssinousun myötä minun olisi mahdollista luopua YIT:stä pienellä voitolla. Toisaalta rakennusalan lähinäkymät ovat Suomessa verraten hyvät ja yhtiö maksanee ensi keväänä kohtuullisen osingon. IBM ei ole nostanut itseään kasvu-uralle ja siten yhtiön osakekurssi makaa edelleen kohtuullisen alhaalla. Onnistuessaan muutoksessa IBM:n arvo tulee varmasti nousemaan, kasvava ja hyvä osinkotuotto luo kärsivällisyyttä odottaa liiketoiminnan käännettä.

Ensco ja Textainer, jotka ovat antaneet minulle yhden suurimmista sijoittamisen oppitunneista, ovat salkussani rajusti punaisella. Yhtiöt ovat jatkaneet osingonleikkausten sarjaa. Korkean keskiostohintani takia nämä sijoitukset tuskin palaavat edes omilleen keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta öljylauttoja vuokraavan Enscon kurssi pomppasi rajusti heti Opecin kerrottua öljytuotannon rajoittamisesta. Venäjän suunnitellessa samaa, voi edessä häämöttävä myyntitappio ainakin hivenen pienentyä lähiaikoina. Enscosta voisin realisoida noin 1500 euron myyntitappion.

Textainer, yksi maailman suurimpia merikonttien vuokraajia, on toinen salkkuni syvyyspommi. Sijoittajat ovat voimakkaasti kritisoineet Textainerin johdon toimintaa, jossa johto vakuutteli osingon turvallisuuden nimiin, mutta lopulta osinkoa leikattiin voimakkaasti kahteen kertaan päätyen lopulta yli 90 prosenttia matalammalle tasolle. Osingonleikkaus ja investointien huomattava pienentäminen ovat alkaneet parantaa yhtiön kassavirtatilannetta. Myös Textainerilla voisin tehdä noin 1500 euron myyntitappion verovähennyksiä varten.

IBM ja YIT tuottavat sijoitusstrategiani mukaisesti kassavirtaa. Textainer ja Ensco ovat tyrehdyttäneet puolestaan osingonmaksun ja useampi peruste osakeoston taustalla on kadonnut. Siten jälkimmäisistä jompi kumpi olisi oikea valinta. Jäänen seuraamaan jälleen yhtiöiden taloudellisen tilanteen kehittymistä kuukaudeksi tai puoleksitoista tehdäkseni ehkäpä hivenen paremman päätöksen.

Myisitkö sinä jonkin näistä pois?

Pikavoitto Vincitin osakkeella

Osallistuin Vincitin osakeantiin. Hypetys osakeannin ympärillä oli melkoinen ja osakkeita oli laajalle yleisölle tarjolla varsin vähän, joten pomppu kaupankäynnin alkaessa oli varsin odotettavissa. Merkitsin osakkeita 250 kappaletta. Osakeanti ylimerkittiin nopeasti ja sain osakkeita kokonaiset 107 kappaletta. Lopullinen sijoitus jäi siis verrattain pieneksi ja merkinnässä varatut ylimääräiset varat palautettiin tililleni.

Lähdin osakeantiin spekulatiivisin lähtökohdin. Koska salkussani oli jo IT-alalta Tiedon, Knowitin ja IBM:n osakkeita, aioin luopua osakkeesta heti sopivan tilaisuuden tullen. Vaikka Vincitin liiketoiminta oli monilla tunnusluvuilla mitattuna huippukunnossa olemassa oleviin omistuksiini nähden, halusin pitäytyä aiemmissa valinnoissani.

Kaupankäynnin alettua maanantaina 17. päivä osake nousi nopeasti merkintähintaa, 4,2 euroa, korkeammalle. Koska hypähdys oli voimakass, päätin painaa myyntinappia välittömästi 5,92 euron hintaan. Kurssi päätyi ensimmäisen päivän lopuksi 6,1 euron tuntumaan, joten kärsivällisyys olisi tuonut jälleen jonkun euron enemmän. Voi olla, että kurssi jatkaa nousuaan, mutta olen tyytyväinen nopeaan tuottoon ja sen kotiutukseen.

Nettotuotoksi nopealle kaupalle jäi 28 % ja verojen jälkeen 124 euroa. Vuotuinen tuotto alkaa jo päätä huimaamaan, koska pääoma oli sidottuna vain reilun muutaman viikon ajan. Vuoden alkaessa kääntyä loppupuolelle, myyn varmastikin jälleen yhden alisuoriutujan salkustani pois ja saan pienennettyä voitollisten osakemyyntien veroseuraamuksia.

Ruotsalaiset henkilöstönvuokrausyhtiöt

Maailman kolme suurinta henkilöstönvuokraukseen ja rekrytointiin keskittynyttä yritystä ovat Randstad, Manpower ja Adecco. Hollantilainen Randstad osti hiljattain muun muassa rekrytointiportaali Monsterin ja ruotsalaisen Profficen osakekannat. Manpower on yhdysvaltalainen ja Adecco puolestaan sveitsiläinen yritys. Adeccon katsotaan olevan näistä kolmesta suurin, mutta Randstad hengittää tiukasti Adeccon niskaan.

Olen ollut kiinnostunut henkilöstönvuokrausyrityksistä niiden liiketoimintamallin vuoksi. Liiketoiminta ei edellytä suuria pääomainvestointeja, joten toimialan yritykset saavuttavat usein hyvän tuoton sijoitetulle pääomalle (15-20 %). Liiketoiminnan kasvua ajavat penetraatioasteen kasvu (kuinka paljon työvoimasta on työllistetty henkilöstönvuokrausyritysten kautta), työlainsäädäntö ja yritysten tarve joustavalle työvoimalle sekä yritysten halu ulkoistaa osa HR-prosesseistaan.

HR-palvelut on erittäin voimakkaasti kasvava toimiala, vaikkakin melko suhdanneherkkä. Norjassa kokonaismarkkina on laskenut rajusti (10 %) öljyalan vaikeuksien vuoksi. Lisäksi fragmentoitunutta toimialaa konsolidoivat suuret pelurit. Esimerkiksi ruotsissa suurin toimija on Manpower 16 % markkinaosuudella ja toisena Proffice. Adeccolla Ruotsin markkinasta on 10 % ja alla mainitulla Uniflexillä lähes 5 prosenttia. Yhteensä 560 yritystä toimii Ruotsin henkilöstönvuokrausmarkkinalla.

Tukholman pörssistä löytyy kolme pienempää henkilöstönvuokrausyhtiötä. Valitettavasti Randstad ehti napata Profficen, jota olin silloin tällöin vilkuillut. Jäikö Tukholmaan mitään harkitsemisen arvoista? Alla lyhyt katsaus kolmeen ruotsalaiseen henkilöstönvuokrausyhtiöön:

Wise Group

• Osinkotuotto 4,7 %. Osingonjakosuhde 70 %.
• Arvostus: P/E 13, P/S 0,63 (hinta 55 SEK/osake).
• Liikevaihto 2015 626 MSEK. 2011 221 MSEK. Listautunut pörssiin 2015. Yhtiön perustaja omistaa yhä 40 % osakekannasta.
• Liikevoittoprosentti vuonna 2015 5,6 % (vaihdellut välillä 2-10 %).
• Kolme toimintamaata: Ruotsi, Tanska ja Suomi.
• Toimii 11-12 eri brändin kautta.

Uniflex

• Osinkotuotto 7,8 %, osingonjakosuhde vuodelta 2015 lähes 100 prosenttia. Yhtiön tavoitteena on jakaa 50 % vuosituloksesta.
• Liikevaihto laskevassa trendissä (2011: 1614 MSEK, 2015: 1288 MSEK). Yhtiön markkinaosuus on laskenut erikoistumisalueellaan 14 prosentista kahdeksaan prosenttiin.
• Liikevoittoprosentti 1,5 %-4,3 %.
• Strategia: Oikea hinta, nopeus, joustavuus.
• 40 toimipistettä Ruotsissa, lisäksi toimintaa Suomessa, Saksassa ja Norjassa.

Poolia

• Osinkotuotto 3,4 %, Osingonjakosuhde hieman yli 50 prosenttia.
• Arvostus: P/E 16,8 ja P/S 0,33 (hinta 15 SEK/osake).
• Vuosina 2012-2014 toiminta on ollut liiketuloksen osalta kannattamatonta. 
• Liikevaihto laskevassa trendissä. Vuonna 2015 757 MSEK ja vuonna 2011 1122 MSEK.
• Liikevoittoprosentti vaihdellut välillä -2 % - 2 %.
• Toimii Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa. Ruotsi edustaa 72 prosenttia liikevaihdosta.
• Listattuna Tukholman pörssiin vuodesta 1999.

Lyhyt katsaus ruotsalaisiin henkilöstövuokrausyhtiöihin ei saa heti painamaan ostonappia yhdenkään osakkeen kohdalla. Harkitessaan sijoitusta henkilöstönvuokrausyritykseen sijoittajan on syytä vilkaista myös yllä mainittuja kansainvälisiä yrityksiä. Jään siis seuraamaan ruotsalaisyrityksiä. Seuraavaksi teen katsauksen Manpoweriin, Randstadiin ja Adeccoon, vaikka niihin sijoittamista, Manpoweria lukuunottamatta, hieman vaikeuttaa Nordnetin markkinatarjonta. Onneksi tarjolla on myös Lynx ja Degiro.

***
Seuraa blogia myös Facebookissa.

Osto: Konsulttiyhtiö BTS Group

Tukholman pörssi on mielestäni pienyhtiöiden aarreaitta, jonne olen kurkistanut aivan liian vähän. Yhtiöiden määrä, laatu ja monipuolisuus on Helsingin pörssiin verrattuna ylivertainen. Esimerkiksi henkilöstönvuokraukseen keskittyviä yrityksiä löytyy helposti puolikymmentä (Poolia, Uniflex, Proffice, Wise Group). Useiden ruotsalaisyhtiöiden arvostustaso on kuitenkin usein minun makuuni liian korkea. Sijoittajat ovat ne jo löytäneet.

Myytyäni ruotsalaisen Systemairin osakkeet katsoin taas Perämeren toiselle puolelle. Liiketoiminnalisesti olen usein tykästynyt henkilöstövuokrauksen tapaisiin välistävetäjiin, joiden liiketoiminta ei vaadi suuria pääomia, vaan arvo muodostuu verkostovaikutuksesta. Yleensä tämän tyyppiset yritykset saavuttavat korkean tuoton omalle pääomalle. Syyskuussa tutustuin konsulttiyhtiö BTS Groupiin, joka on perustettu vuonna 1986 sen pääomistajan Henrik Ekelundin toimesta.

Pieni liikkeenjohdon konsulttiyhtiö Ruotsista

BTS:n liikevaihto oli vuonna 2015 vain 100 miljoonaa euroa ja se teki 10 % liiketuloksen. Yhtiön liikevaihto on kasvanut hurjasti vuodesta 2005, jolloin se oli vain noin 28 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvuvauhti on taantunut, mutta kannattavuus on suhteellisesti säilynyt melko tasaisena, laskien vain hivenen viime vuosina. Yhtiön liikevaihdosta tuli puolet Yhdysvalloista, jossa sen asiakkaita olivat muun muassa monet jättimäiset amerikkalaisyhtiöt, kuten P&G, Schlumberger, Kimberly-Clark, McDonald's tai CocaCola.

BTS:llä on alle 500 työntekijää, joten yhtiö on varsin pikkiriikkinen verrattuna niin sanottuihin kolmeen suureen, McKinsey (17 000), Boston Consulting Group (10 500) ja Bain & Company (5700). Merkittävää kilpailuetua toimialalla onkin vaikea luoda. Kilpailukenttä onkin täytetty niin suurilla kuin pienillä konsulttitoimistoilla. BTS on hakenut kilpailuetua erikoistumisesta, mutta pyrkii kasvamaan erityisesti nykyisten asiakkaiden kanssa palvelutarjontaa laajentamalla.

BTS on erityisesti keskittynyt konsultoinnissaan strategian totetutukseen ja erilaisiin digitaalisiin palveluihin sen ympärillä. Digitaaliset palvelut tarjoavat onnistuessaan skaalaetua (liikevaihdon kasvu ei ole välttämättä suoraan riippuvainen konsulttien ja toimeksiantojen lukumäärästä). Lisäksi BTS:llä on selkeähkö yritysostostrategia, jolla se hakee niin maantieteellistä kasvua kuin tarjooman laajentamista. Se onkin tehnyt vähintään yhden yritysoston vuosittain eri puolilta maailmaa.

BTS sijoituskohteena

BTS:n arvostustaso on viimeisen vuoden aikana laskenut 70 kruunun paremmalta puolelta 60 kruunun tasolle, tarkoittaen reilun 17 P/E:tä ja tarjoten 3,6 prosentin efektiivisen osinkotuoton. Yrityksen kasvu tulee maantieteellisesti tällä hetkellä Euroopasta ja Aasiasta. Tuloskasvua yritys kykenisi saavuttamaan erityisesti Yhdysvaltojen ja APG:n (erillinen liiketoimintayksikkö) negatiivisen kehityksen kääntämällä. Osakekurssin turvana on lisäksi korkea omavaraisuusaste (60 %) ja samalla tasolla oleva osingonmaksusuhde.

Mielestäni BTS:n liiketoimintaidea ja strategia on erittäin mielenkiintoinen. Olen ollut seuraamassa muutaman kerran erään konsulttiyhtiön, yksi kolmesta suuresta, strategiatyötä, ja siinä jää erityisesti aukko ja liiketoimintamahdollisuus BTS:n kaltaisille yrityksille. Sijoitus BTS:n tuo portfoliooni yrityksen, joka ottaa pienen potin suuryhtiöiden konsultoinikuluista ja tilittää sen minulle. Olen valmis tekemään lisäsijoituksen BTS:ään, mikäli kurssi laskee. Ensimmäinen osto on hyvä pieni tutustumiserä.

Pari kauppaa Tukholman pörssissä

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2016

Osallistuin heinäkuussa salkkuuni hankkimani Technopoliksen osakeantiin. Useat yksityissijoittajat olivat kritisoineet yhtiön osakeantia, koska raha kulki väärään suuntaan, omistajilta yhtiöön. Lisäksi osakeanti oli esimerkiksi eläkeyhtiöille suotuisampi, koska ne saavat osingot verovapaasti. Samanaikaisesti osinkoveroa pulittavat piensijoittajat joutuvat omistusosuuttaan ylläpitääkseen laittamaan lisää rahaa yhtiöön. Uutena omistajana en kokenut tätä aivan yhtä ongelmalliseksi.

Myin ruotsalaisen Systemairin osakkeet. Yhtiö tilitti elokuussa osingon, joka ei ollut kahteen vuoteen yltänyt tavoittelemalleni tasolle. Systemairin osakekurssi oli noussut voimakkaasti 100 kruunun tasolta 127 kruunuun. Laskin, että sain myyntivoitolla kasaan 10 vuoden osingot. Vastoin edellisiä ajatuksiani? Ehkäpä hivenen, mutta tärkein syy myyntiin oli se, että yhtiö ei mielestäni tuottanut riittävästi kassavirtaa sijoittamaani pääomaan nähden. Systemairin arvonnousu ja osakkeen myynti mahdollistivat minulle paljon suuremman kassavirran muualta.

Systemairin tilalle hankin ruotsalaisen BTS Groupin osakkeita. BTS on pieni, liikevaihdoltaan alle 100 miljoonan euron, liikkeenjohdon konsultointia tekevä konsulttiyhtiö. Palaan ehkäpä yhtiöön tarkemmin myöhemmin, mutta osakemyynnillä ja –ostolla sain yli kaksinkertaistettua osinkotuloni verrattuna siihen tilanteeseen, että olisin jatkanut Systemairin omistajana.  BTS:n efektiivinen osinkotuotto oli 3,7 prosenttia sekä Systemairin arvonnousun ansiosta käytin osakeostoon enemmän varoja.

Syyskuussa ostin lisäksi amerikkalaisen Flowers Foodsin osakkeita. Kirjoitin yhtiöstä tarkemmin kuun alussa. Flowers oli ostos, jollaisia olen tehnyt useita aiemmin: sijoitus pitkän historian omaavaan ymmärrettävää liiketoimintaa harjoittavaan yhtiöön, joka oli mahdollisesti tilapäisissä vaikeuksissa. Turvamarginaalia toi kohtuullinen arvostustaso sekä kasvava ja korkeahko osinko. Vahva markkina-asema ja brändit antaisivat yhtiölle hyvät lähtökohdat vaikeuksien voittamiseksi. Tällaisia ostoksia ovat minulle olleet esimerkiksi Coach, Western Union ja Nokian Renkaat.

Syyskuun seurannassa, kuun puolivälissä, osakesalkun ja kokonaisvarallisuuden kehitys suuntasivat alaspäin palautuakseen taas kuun loppua kohden. Viidennentoista päivän seurantaani tuli kuitenkin piikki alaspäin.

Jollet ole koneen omistaja, olet koneen osa

"Täytyy nostaa hattua postinkantajille, jotka selviävät eläkeikään asti" -Naapuri lenkkisaunassa

Työntekijänä olet osa koneistoa, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa yritysten omistajille. Asuntovelka takaa motivaatiosi raahautua työpaikalle. Viikonloppuisin ja muutaman kerran vuodessa lomalla nautit ajastasi urheillen, matkustaen tai ystävien seurassa. Kulutat yritysten tuottamia palveluita tai tuotteita. Yhtiöiden kassa kilisee ja voitot valuvat yritysten omistajille.

"Koneeseen kadonnutta, ei voi takaisin saada. Kulutettu, käytetty, ruokkimaan ympyrää". -Apulanta

Nyky-yhteiskunnassa ihmiset käyvät koulut, menevät töihin, perustavat perheen, ostavat talon ja auton. He ottavat asuntolainan hankkiakseen kodin ja autolainan päästäkseen työhön ja harrastuksiin. Työ tuo tilipussin lainanmaksuun. Pankki ansaitsee koroista ja palvelumaksuista ja tilittää voitot pankin omistajille osinkoina.

Kulutusluotot ja asuntovelka on orjuuden uusi muoto. Ihmiset elävät näennäisessä vapaudessa. He saavat päättää monista asioista, mutta ovat lopulta sidottuja työhön. Ylenpalttinen kulutus saa monet usein elämään tulojensa rajoilla. Tulot saattavat vain vaivoin ylittää menot. Kun auto- ja asuntolainat on parinkymmenen vuoden jälkeen maksettu ja lapset ovat muuttaneet omilleen, monet huokaavat helpotuksesta ja kokevat, että elämä on vihdoin valmis alkamaan.

Suuri osa ihmisistä ei näe vaihtoehtoa. Periaate on kuitenkin yksinkertainen. Jokainen voi olla samanaikaisesti sekä koneen osa että koneen omistaja. Säästämällä ja sijoittamalla osan tuloistaan jokainen voi hyötyä talousjärjestelmästä, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa omistajille. Osakkeiden ostaminen on helppoa, edullista ja palkitsevaa. Monet pitävät onnistumista mahdottomana ja säästämistä armottomana.

"Periaate on ehdoton, perustelu on aukoton, yhtälö ehkä mahdoton, Miten niin muka armoton?" -Apulanta

Sekä säästäminen että onnistuminen sijoittamisessa vaativat ajattelutavan muutosta. Orjuudesta vapautuakseen on kyseenalaistettava vallitsevia toimintamalleja. Kaikkia tuloja ei tarvitse kuluttaa. Osakkeiden omistaminen on mahdollista kaikille. Palkkatulojen rinnalla säästöt ja pääomatulot tuovat taloudellista turvaa sekä mahdollistavat nopeamman tien irti velkaorjuudesta.

Olen tärkeistä asioista tinkimättä säästänyt omista palkkatuloistani hyötyäkseni talouden aktiviteetista. Omistan kaksi sijoitusasuntoa eli vuokralaiset lyhentävät puolestani sijoitusvelkaa. Lisäksi kulujen ja verojen jälkeen vuokratulosta jää rahaa ylitse uusia sijoituksia varten. Rahoitan muiden, usein valitettavan ylenpalttista, kulutusta sijoituksillani vertaislainayhtiöiden osakkeisiin. Kasvua tavoittelevia yrityksiä rahoitan yritysluotoilla. Omistan lukuisten eri yhtiöiden osakkeita eri toimialoilta aina ravintoloista jätehuoltoon sekä alkoholi- ja tupakkatuotteista öljyntuotantoon.

Samalla olen palkansaaja ja asuntovelallinen. Teen töitä yhtiölle, jonka osakkeita omistan. Olen pankille velkaa 70 prosenttia asuntoni hankintahinnasta. Säästämisen ja sijoittamisen ansiosta voisin kuitenkin maksaa velkani pois, niin halutessani. Sijoitusten tuotot vapauttavat kuitenkin minua hiljalleen velkaorjuudesta. Osinko-, vuokra- ja korkotuloilla korvaan hiljalleen palkkatulojani, jotka tarvitsen velan maksuun ja päivittäisten kulujen kattamiseen.

Jollet ole koneen omistaja, olet koneen osa.

Rahoituslaitokset ja kaikki yritykset ovat olemassa ottakseen sinulta rahaa ja tehdäkseen voittoa omistajille. Jollet omista yrityksiä, palkkasi ja kulutuksesi valuu yritysten kautta omistajille. Aikasi kuluu työpaikalla, palavereissa, tehtaalla tai toimistolla. Työnantaja maksaa sinulle kuukauden palkan ja voit taas elää kohti seuraavaa palkkapäivää. Jokainen työläinen voi kuitenkin olla omistaja, joka hyötyy yritysten tuottamasta voitosta ja joka rahoittaa samalla yhteiskunnan toimintaa osinko- ja pääomaverojen muodossa.

Säästäminen ja sijoittaminen ei ole siis keltään pois, koska se luo toistuvaa tulovirtaa niin sijoittajalle kuin yhteiskunnalle. Se rahoittaa yritysten ja kuluttajien toimintaa tilanteissa, joissa yritys tarvitsee pääomaa toiminnan rahoittamiseen tai kasvattamiseen tai yksityishenkilö kaipaa rahoitusta elämän välttämättömyyksien (toivottavasti) hankintaan. Vähitellen, säästäminen ja sijoittaminen voi kääntää oman tilanteesi päälaelleen. Jonain päivänä ehkä huomaat rahoittavasi muiden taloutta enemmän kuin muut rahoittavat sinun.

***
Hanki Tarina vaurastumisesta -julkaisut esityspaketti ja lue miten tulet koneen osasta koneen omistajaksi.

9 vuotta tavoitteeseen

Vuosi kului jälleen nopeasti. Työ vie suurimman osan valveillaoloajasta ja viikoittaiset työmatkat tarkoittavat sitä, että illallakaan ei juuri vapaa-aikaa ole. Tämä on yksi syy miksi tavoittelen taloudellista riippumattomuutta. Viihdyn hyvin vapaa-ajalla.

Katsellessani tavoitettani vuodessa 2025, olen esimerkiksi osakesalkun kehityksen osalta reilusti laskennallista tavoitettani edellä. Tänä vuonna laskennallinen tavoitteeni (laskettuna: 12 000 euron sijoitus vuosittain, 6 % tuotto) on 130 377 euroa. Osakesalkkuni arvo on lähes 40 000 korkeammalla tasolla. Olen likipitäen saavuttanut alkuvuonna asettamani tavoitteet osakesalkun (160 000 €) ja kokonaisvarallisuuden (270 000 €) kehityksen suhteen.

Muiden sijoitusten osalta minulla ei ole niiden arvoon liittyviä tavoitteita. Asuntosijoittamisessa en ole seurannut aiemmin laatimaani pitkän tähtäimen suunnitelmaa, mutta vaihtoehtoiset sijoitukset (S-osuudet, vertaislainaus, muut) ovat kasvaneet nopeasti. Tällä hetkellä ne edustavat jo 10 prosenttia kokonaisvarallisuudesta.

Viime vuoteen nähden:

• Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 52 000 euroa (216 000 eurosta 268 000 euroon).
• Osakesalkun arvo on kohonnut noin 30 000 euroa lähes 170 000 euroon.
• Absoluuttinen osinkotuottoni yltää vuonna 2016 arviolta 4500 euroon.
• Vuoden tärkein uusin vaurastumisen vauhtipyörä on toinen sijoitusasunto. Sen lisäksi olen tehnyt muita vaihtoehtoisia sijoituksia sekä parantanut pääoman allokaation tehokkuutta. 

Seuraavalle 12 kuukaudelle suunnitelmani ovat melko selkeät. Jatkan osakesijoittamista nykyiseen tahtiin. Myin hiljattain Danske Bankin rahastosijoitukseni ja nostin Nordnetistä sisäisenä velkana tillille kertyneen käteisen. Sijoitin nämä varat erikoiskiinteistörahastoon. Tulen siis lyhentämään sisäistä velkaani siirtämällä rahaa palkkatuloista takaisin Nordnetiin ja merkitsen ne kirjanpidossani rahastosijoitukseksi. Nordnetissä sijoitan varat hiljalleen osakkeisiin. Saattaa kuulostaa hassulta, mutta toimii minulla. 

Vaikka päivät, viikot ja kuukaudet vilahtelevat vauhdikkaasti ohitse, alan olla kärsimätön tavoitteeni suhteen. Koska olen luonteeltani melko kärsimätön, haluaisin nopeasti perille. Yhdeksän vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, vaikka matka ei pelkkää kärsimystä olekaan. Samalla olen periksiantamaton ja päättäväinen, ja annan harvoin periksi tavoitteistani. Kuten aikaisemmasta passiivisia tulojani käsittelevästä kirjoituksesta saattoi päätellä, voi olla etten malta jatkaa sijoittamista aivan yhdeksää vuotta. 

Matka kuitenkin jatkuu. Myönteistä on, että tällä hetkellä pelkästään sijoitusten tuotot tuovat minua kuukausittain 1000 euroa lähemmäksi tavoitettani.

***
Matka jatkuu myös Facebookissa.

Flowers Foods - amerikkalainen leipomo

Ensimmäistä kertaa sain todellisen sijoitusidean Sharevillestä. Huomasin useimman nimimerkin hankkineen salkkuunsa Flowers Foods nimistä yhtiötä. Vilkaisin mistä yrityksestä oli kysymys ja kiinnostuin. Jokaisen sijoittajan on kuitenkin syytä tehdä oma arvionsa ja tutkimuksensa. Sijoituskohteen on sovittava omaan strategiaan, salkkuun ja täytettävä omat sijoituskriteerit.

Flowers Foods on perustettu 1919 ja ollut listattuna pörssiin vuodesta 1968, josta lähtien yritys on kasvanut voimakkaasti yritysostoin. Kolme neljäsosaa yhtiön liikevaihdosta tulee leivästä ja loput leivonnaisista. Yhtiö nojaa vahvasti omiin tuotemerkkeihinsä, mutta valmistaa kauppaketjuille myös niiden omia merkkejä. Flowers Foodsin liikevaihto on 3,8 miljardia euroa ja se on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 10 prosenttia Yhdysvaltain 31 miljardin dollarin markkinoilla.

Tämän vuoden aikana Flowers on joutunut vähintäänkin lieviin vaikeuksiin kolmelta suunnalta. Osa yrityksen käyttämistä jakeluautojen kuljettajista, jotka ovat toimineet yrittäjinä, ovat haastaneet yhtiön oikeuteen. Kuljettajat vaativat yhtiötä maksamaan heille edut, joihin he oisivat oikeutettu työntekijöinä. Toiseksi, Flowersin kilpailijat ovat kiristäneet kilpailua markkinoinnilla ja hintakilpailulla - myynnin kasvusta huolimatta yhtiön voitto on laskenut. Kolmanneksi, leivän kysyntä ei ole kehittynyt totuttua tahtia. Viimeisten vuosien aikana Flowers Foods onkin erityisesti hankkinut orgaanisten leipien leipomoita portfolioonsa.

Vaikeuksien vuoksi yhtiön osakekurssi on laskenut voimakkaasti vuoden alun 20 dollarin tasolta 15 dollariin. Miltä yhtiön arvostustaso näyttää? Flowersin osinkotuotto on viimeaikaisen kurssilaskun vuoksi korkeahko. 15 dollarin hinnalle saa 4,3 prosentin tuoton, ja yhtiön osingonjakosuhde on noin 70 prosenttia. Flowersin viiden vuoden keskimääräinen osinkotuotto on 3,1 prosenttia ja se on korottanut osinkoaan 13 vuotta perätysten. Yhtiön P/E luku on 17, huomattavasti alle markkinoiden keskiarvon ja kilpailijoiden arvostustason.

Onko kyseessä arvoansa? En ole varma. Uskon, että sijoittajat ovat osittain säikähtäneet mahdollisia oikeudenkäynnin seuraamuksia. Jos se päättyy yhtiölle epäsuotuisalla tavalla, myös yhtiön kilpailijat kärsivät. Vaikka Flowers toimii ainoastaan Yhdysvalloissa, se ei ole voimakkaasti läsnä kaikissa osavaltioissa, pitäen keskimäärin 15 prosentin markkinaosuutta. Vaikka melko alhainen P/E luku voisi kieliä tulevasta tulosheikennyksestä, yhtiön liiketoiminta on kaikkea muuta kuin syklistä. Leipä on hyödyke, jota ei ensimmäisenä jätetä ostamatta. Mikäli uskoo orastavaan kurssilaskuun, voi Flowers olla hyvä sijoitus. Tulen todennäköisesti ostamaan pienen erän Flowersin osakkeita dollariosingoillani.

28 - Osinkoja vai arvonnousua?

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Sijoitusstrategioita voidaan luokitella ja nimetä monella eri tapaa. Omasta sijoitusstrategiasta puhuessani käytän nimitystä osinkosijoittaminen, vaikka strategiassani on paljon muitakin vivahteita. Osinkosijoittamisen vastakohta, spekulatiivisia strategioita lukuun ottamatta, on osakkeiden arvonnousuun tähtäävä strategia, jossa usein pyritään löytämään osakkeita ja yhtiöitä, joiden osakekurssilla on suuri nousupotentiaali.

Osinkosijoittaja ostaa laadukkaiden, ajan koettelemien, yhtiöiden osakkeita, joista sijoittaja saa vuosittain kasvavaa osinkoa. Arvonnousua etsivä sijoittaa useimmiten suhteellisin nuoriin yhtiöihin, jotka kasvattavat liikevaihtoa (ja toivottavasti tulosta) voimakkaasti. Kasvun seurauksena sijoittajien odotuksena on voimakkaasti nouseva yhtiön arvostustason nousu. Kasvuyhtiöt eivät useimmiten jaa osinkoa käyttääkseen voittovarat uusien liiketoimintamahdollisuuksien rahoittamiseen.

Jälkimmäisen strategian eduiksi usein luetellaan verotehokkuus, korkeampi tuottopotentiaali ja näiden vuoksi voimakkaampi korkoa korolle ilmiö. Mielestäni ajatteluun sisältyy kuitenkin useita heikkouksia.

• On ensinnäkin löydettävä kasvuyhtiöt, joiden kurssitaso ei ole vielä voimakkaasti noussut tai joiden kasvu tulee suurella varmuudella jatkumaan sijoittajien odotusten mukaisella tasolla.
• Tuottoa saadakseen sijoittajan on onnistuttava myymään yhtiön osakkeet ennen kuin kasvu heikkenee ja yhtiö pettää sijoittajien odotukset, mikä väistämättä johtaa osakekurssin laskuun.
• Mikäli sijoittaja onnistuu myymään yhtiön osakkeet sievoisella voitolla, joutuu arvonnoususta maksamaan korkeamman veron kuin osingoista maksetaan.
• Kasvuyhtiöt ovat usein luonteeltaan muoti-ilmiöiden tapaisia. Ne menevät ja tulevat. Sijoittajan on siis tarkasti seurattava yhtiöiden kehitystä ja perehdyttävä yhtiöihin erityisen tarkasti.
• Kotiuttaessaan voittoja osakkeita myymällä sijoittajan on löydettävä koko pääomalle uusi sijoituskohde. Osingot ovat helposti vuosittain uudelleen sijoitettavissa parhaimpiin kohteisiin, ja osingoista ei tarvitse maksaa kaupankäyntipalkkiota toisin kuin osakemyynneistä.

Käsittelen aihepiiriä Osinkosijoittamisen perusteet esityksessä otsikolla ”Miksi rakentaa osinkosalkku heti?” Tuottohakuinen sijoittaja voisi ajatella, että siirtyy osinko-osakkeisiin vasta, kun tarvitsee kassavirtaa (esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä), sijoittaen siihen saakka kasvuosakkeisiin tai esimerkiksi osingot uudelleen sijoittaviin ETF:iin.

Osinkosijoittamisen näkökulmasta katson kuitenkin, että osinkosalkun rakentaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.

• Osakkeet voivat olla strategiaa muutettaessa yliarvostettuja, jolloin sijoittajaa saa vähemmän laadukkaiden yhtiöiden osakkeita kuin tilanteessa, jossa sijoittaja ostaa osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita yli markkinasyklien, välillä edullisemmin ja välillä korkeampaan hintaan.
• Kasvuosakkeita tai osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä myytäessä voi realisoitua merkittävä määrä myyntivoittoveroja, jolloin osinko-osakkeita pystyy ostamaan maksettujen verojen suhteessa vähemmän.
• Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle paranee ajan myötä osinkoyhtiöiden kasvattaessa osingonjakoaan. Kasvuosakkeisiin sijoittava jää paitsi tästä kehityksestä ja osingon kasvun tuomasta osakkeen arvonnoususta.
• Salkun rakentamiseen, osakkeiden tutkimiseen ja laatuyhtiöiden löytämiseen, voi kulua kauan aikaa. Matkalle osuu virheitä, jotka aika ja osingot hyvin pitkälti korjaavat.
• Vuosittain osinkoaan kasvattavien laatuyhtiöiden osakekurssi tavanomaisesti seuraa voitonjaon kasvua pitkällä aikavälillä.

Osakkeiden arvonnousuun tähtäävän strategian yhteydessä puhutaan usein myös niin sanotusta neljän prosentin säännöstä. Sillä tarkoitetaan, että sijoittaja myy vuosittain omistuksistaan 4 prosenttia kattaakseen kustannuksensa esimerkiksi eläkkeellä. (Pääomaa on siis oltava niin paljon, että 4 prosenttia kattaa vuotuiset kustannukset.) Neljä prosenttia pääomasta katsotaan olevan turvallinen lunastusaste, jolla sijoitussalkku ei pienene arvonnousun ansiosta.

Säännön merkittävä heikkous on kuitenkin se, että laskumarkkinassa sijoittaja saa pienemmän rahamäärän tai sijoittaja ajautuu myymään suhteellisesti suuremman osuuden osakkeistaan lukumääräisesti (kun osakkeiden yksikköhinta on alhaisempi) kattaakseen vuotuiset menonsa.

Säännön toimivuuteen vaikuttavat lisäksi se, kuinka pitkään sijoittajan varojen tulee riittää, mahdolliset yllättävät kuluerät, markkinakehitys ja inflaatio.

Edellä mainittujen syiden vuoksi tähtään itse kassavirtaan, joka tulee motivoivasti tililleni ja jolla voin lisätä omistuksiani. Myöhemmin, tähdätessäni elämään osinkotulojen varassa, minun ei tarvitse vähentää omistuksiani.

***

Lisää aiheesta:

Kassavirta vai kasvuosuus? - Sijoitus Oy

Miksi suosin osinkostrategiaa? - Downshiftaaminen

Kolmesta asunnosta maksettu 30 prosenttia

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2016

Kuun alussa ostin aikaisemmin analysoimaani AlfaLavalia. Olisin mielelläni maksanut osakkeesta hivenen vähemmän yhtiöön liittyvien kysyntäpuolen riskien vuoksi. Käteisen ja erityisesti kruunujen määrä salkussani oli kuitenkin merkittävästi kasvanut ja halusin saada osan siitä tuottamaan. Näin osakkeessa vain rajatusti laskuvaraa, koska kurssi oli laskenut merkittävästi markkinan noustessa. Markkina olikin toivottavasti jo hinnoitellut kysynnän mahdollisen alenemisen yhtiön arvoon.

Ostin myös hyvin pienen erän Banco Santanderin osakkeita lisää. Osto oli ehkäpä kompromissi. En nähnyt muita houkuttelevia ostokohteita ja Santanderin kurssi oli pitkään madellut pohjamudissa. Oman käsitykseni mukaan kyseessä olivat ulkoiset tekijät, eikä niinkään yhtiökohtaiset tekijät. Toki Santander oli vahvasti läsnä juuri niillä markkinoilla, joilla taloustilanne ja -näkymät olivat heikot, kuten Britanniassa ja Etelä-Amerikassa.  Ulkoisilla tekijöillä on tapana korjaantua ja vahvan yhtiön arvo tulee voimakkaasti nousemaan, kun ulkoiset tekijät kääntyvät yhtiön puolelle.

Elokuussa odottelin yrityslainan takaisinmaksua. Yhden yrityslainan takaisinmaksu oli myöhässä. Laina oli ensimmäisiä sijoituksiani Fundu palvelun kautta. Fundu oli ilmoittanut sijoittajille sähköpostitse takaisinmaksun myöhästymisestä ja siirtäneensä lainan perintään. Lainaajan mukaan viivästymisen syynä oli Tekes-projektin viivästyminen. Olin sijoittanut kyseiseen lainaan useasta eri syystä, mutta yksi niistä oli erityisesti lyhyt laina-aika. Halusin saada mahdollisimman nopeasti palautteen siitä, miten yrityslainat toimivat. Vihdoin kuun lopussa laina tilitettiin Fundun tilille ja huokaisin helpotuksesta.

Lainarintamalla ylitin eräänlaisen merkkipaalun. Olen maksanut lainoistani 30 prosenttia takaisin pankille. Velkaa olen ottanut yhteensä hieman yli 250 000 euron edestä. Omistusasuntoni lainalyhennyksen olen aloittanut nollasta, ja nyt laina on lyhentynyt 35 000 euron edestä noin kuudessa vuodessa. Ensimmäisen sijoitusasunnon lyhennykset aloitin 20 prosentista. Lisälyhennysten ja omistusasunnon lyhennysvapaata hyödyntäen olen lyhentänyt velkaa kymmenellä prosenttiyksiköllä yli kolmessa vuodessa.

Varallisuus jatkoi oheisen taulukon mukaista vauhdikasta kehitystään jälleen pääasiassa osakkeiden arvonnousun saattelemana. Osakesijoitusten arvo ylitti ensimmäistä kertaa 160 000 euron rajapyykin ja kokonaisvarallisuus alkoi kolkuttelemaan 270 000 euron merkkiä.

***

Seuraa tarinaa myös Facebookissa.

Passiiviset tulot vuonna 2016

Kesäloma sai ajatukset irtaantumaan paikoitellen todellisuudesta. Loman aikana tein paljon päässälaskua siitä mihin passiiviset tuloni mahtaisivat riittää. Omissa haaveissa helposti jää asioita huomiotta tai lukuja tulee kaunisteltua. Ehkäisyksi sopii siis parhaiten kirjoittaa asiasta blogimerkintä!

Miltä passiiviset tuloni näyttävät tänä vuonna? Jaettuna keskimääräisiksi kuukausittaisiksi tuloiksi, saan eri varallisuuslajeista passiivia tuloja seuraavasti:

Osingot*: 360 €/kk
Vertaislainaus: 110 €/kk
S-osuudet: 10 €/kk
Muut: 30 €/kk
Asunnot: 180 €/kk (ensimmäinen ja toinen asunto)

Yht. 690 €/kk
(*ennuste)

Laskelma kertoo, että vaurastumisen lumipallo alkaa olla hyvässä vauhdissa. Vaurastun joka kuukausi keskimäärin lähes 700 eurolla tekemättä juuri mitään. Tämän lisäksi sijoitusasuntojen lainat lyhenevät 275 eurolla kuukausittain. Jos lainalyhennykset otetaan huomioon, vaurastun siis lähes 1000 eurolla kuukausittain nykyisten sijoitusten avulla. Palkkatuloilla rahoitan omistusasuntoni lainalyhennykset, jotka ovat lisäksi noin 450 euroa kuukaudessa.

Kun katson laskelmaa, on hienoa nähdä säästämisen ja sijoittamisen tuovan kasvavia tuloksia. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti alkaa todella kiihtymään silmissä.

Yllä oleva laskelma kuitenkin kertoo myös, että on vielä aivan liian aikaista haaveilla työelämästä pois hyppäämisestä. Omistusasuntoni lainalyhennys ja yhtiövastike pelkästään söisivät passiiviset tuloni kokonaisuudessaan. Toisaalta voisin myydä omistusasuntoni ja vapauttaa sijoituksiin noin 30 000 euroa, jotka lisäisivät passiivisia tuloja. Tällöin ei jäisi juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa jonnekin edullisemman kustannustason maahan - jossakin kun on aina asuttava.

Omistusasuntoni kivijalkaan kertyvä varallisuus antaa joustoa erilaisia vaihtoehtoja varten. Tarvittaessa voin myydä asunnon ja sijoittaa varat, voin vuokrata asunnon ja/tai neuvotella lainan uudelleen pienentääkseni kuukausittaista lainalyhennystä.

Loma-ajatukseni kuitenkin kirkastivat sijoitusstrategiaani entisestään. Lähikuukausina pyrin muokkaamaan sijoituksiani niin, että varallisuuteni, omistusasuntoani lukuunottamatta, tuottaa kassavirtaa, passiivisia tuloja. Haasteen asettaa kuitenkin osakemarkkinoiden arvostustaso. Kurinalainen sijoittaja jatkaa kuitenkin strategian mukaisesti. Tässä markkinatilanteessa lähivuosien menestyksen tai epäonnistumisen sijoittajana määrittelee pitkälti yritysanalyysin onnistuminen ja tinkimättömyys sijoituskriteereistä.

Jatkan kaikissa tilanteissa sijoittamista osakkeisiin, mutta varaudun mahdolliseen kurssilaskuun keräämällä käteistä ja kiinnittämällä erityistä huomiota yhtiövalintaan. Vain näin voin varmistaa kassavirran ja sen kasvun kohtuulliseen hintaan. Syklin huippua lähestyttäessä pidän lisäksi katseeni koko ajan osakemarkkinoiden ulkopuolisissa sijoitusmahdollisuuksissa.

Pitkään tavoitteenani on ollut 1000 euron kuukausittaiset osinkotulot. Tästä tavoitteesta olen saavuttanut 36 prosenttia. Passiivisia tuloja olen onnistunut luomaan toisen mokoman muilla sijoituksilla. Olen kiitollinen, että olen mielestäni asettanut tavoitteeni oikein: 1) osinkotulojen ja 2) kokonaisvarallisuuden kasvattaminen. Näin voin valita toimeni markkinatilanteesta riippuen parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaurastuminen alkaa tavoitteiden asettamisesta.

Toisen sijoitusasunnon kassavirta

Ostin toisen sijoitusasuntoni kesäkuussa. Kesälomani ja ostoajankohdan vuoksi asunto oli tyhjänä heinäkuun. Olin ottanut sen kuitenkin huomioon tarjouksessani ja kauppahinnassa. Nyt asunnossa on vuokralainen, takuuvuokra ja ensimmäisen kuun vuokra ovat pankkitililläni.

Osakesijoittamisen tapaan, pyrin myös asuntosijoittamisessa luomaan kassavirtaa: vuokratuoton tulee ylittää reilusti asunnosta aiheutuvat kulut. Kassavirran mahdollistan sijoituskohteen valinnalla (riittävän korkea tuotto), pitkällä laina-ajalla sekä melko korkealla omarahoitusosuudella. Kassavirran näen tärkeäksi, koska sillä voin halutessani lyhentää lainaa nopeammin tai tehdä uusia sijoituksia. Lisäksi kassavirran avulla voi rahoittaa tulevia remontteja ja varautua korkotason nousuun.

Hiljattain kilpailutin ensimäisen sijoitusasuntoni lainan pienentääkseni kulujani sekä kasvattaakseni sijoituksen kassavirtaa. Toisessa sijoitusasunnossa kassavirta muodostuu hivenen korkeammaksi, koska lainan korkomarginaali on pienempi (1,5 % vs. 1,3 %) ja omarahoitusosuuteni oli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi (20 % vs. 30 %), Ensimmäiseen sijoitusasuntooni verrattuna vuokra on paremman sijainnin vuoksi korkeampi, mutta hoitovastike on myös hivenen korkeampi.

Toisen sijoitusasunnon kassavirtalaskelma näyttää seuraavalta:

Nyt, kaksi sijoitusasuntoa tuovat lähes 190 euroa kuukaudessa käteistä. Kassavirran lisäksi lainat lyhenevät vuokralaisten maksamina noin 275 euroa kuukaudessa. Varallisuusseurassani kirjaan omaisuudeksi ainoastaan lainanlyhennyksen. Hyvinvointivaltiota ylläpidän asuntojen avulla 200 eurolla kuukaudessa.

Sijoitusasunnot olisivatkin mainio tapa vauhdittaa vaurastumista, mutta vieroksun niihin liittyviä riskejä, työmäärää ja suuria transaktiokustannuksia edetäkseni asuntosijoittamisessa nopeammin. Siksi en tällä hetkellä aktiivisesti harkitse uuden sijoitusasunnon hankintaa. Seuraan yleisen taloustilanteen, korkotason ja asuntomarkkinoiden kehitystä ainakin ensi vuoteen saakka.

Lue tarkemmin kassavirrasta Harri Hurun blogista, joka käsittelee asuntosijoittamista.

***

Tarina jatkuu Facebookissa.

27 - Kun pörssiyhtiö tekee pahaa

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Laadukkaat yhtiöt harjoittavat liiketoimintaa lakien sekä korkean moraalin ja etiikan puitteissa. Silloin tällöin kuitenkin laadukkaatkin yhtiöt joutuvat kielteisen julkisuuden kohteeksi. Yrityksen yksittäinen yksikkö, toimintamaa tai vain yksittäinen henkilö voi syyllistyä väärinkäytöksiin tai laittomuuksiin.

Luonnollisesti väärinkäytökset eivät ole hyväksyttäviä. Kaikissa suuremmissa yhtiöissä on käytössä toimintaohjeet ja sisäiset kontrollimekanismit. Sijoittajan on kuitenkin muistettava, että mikään järjestelmä ei estä määrätietoista pyrkimystä kiertää tai laiminlyödä yrityksen sisäisiä ohjeita tai lakia. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella normaalit liiketoimintatavat eivät usein sovi länsimaiseen moraalikäsitykseen.

Yksi tunnetuimpia viime aikaisia väärinkäytöksiä on Societe Generale pankin ja sen työntekijän Jerome Kervielin pankille aiheuttamat lähes viiden miljardin euron tappiot vuonna 2008. Pankilla oli 2000 työntekijää riskienhallintatoiminnoissaan ja silti asialleen vihkiytynyt yksilö kykeni kiertämään pankin riskinhallinnalle asettamat varotoimenpiteet.

Paikallisiin liiketoimintatapoihin mukautuminen on yksi syy myydä etenkin investointihyödykkeitä diilereiden ja jälleenmyyjien välityksellä. Itsenäisillä ja paikallisilla jälleenmyyjillä ei välttämättä ole suuren yhtiön eettisiä rajoitteita. Useiden yhtiöiden liiketoiminta voi olla hyvin riippuvaista lainsäädännön kehityksestä, esimerkiksi tupakka- ja alkoholivalmistajien, energia- ja lääkeyhtiöiden tai vaikkapa pankkien. Vaikuttaminen politiikkaan ja sitä kautta lainsäädäntöön on siten yhtiöiden liiketoiminnalle kriittistä.

Esimerkkejä suomalaisista yhtiöistä

Useat salkkuyhtiöni ovat saaneet kielteistä julkisuutta. Nordea joutui niin sanottujen Panama-papereiden myötä julkiseen ryöpytykseen ja niitä ovat seuranneet useat mitä erilaisimmat syytökset julkisuudessa. Telia on puolestaan ollut korruptiosyytösten kohteena Euraasian liiketoimintojen osalta. TeliaSonera joutunee maksamaan huomattavat sakot, mikä luonnollisesti rasittaa yhtiön taloutta.

Yksi suurimmista yksittäisistä omistuksistani, Nokian Renkaat, jäi kiinni rengastestitulosten vääristelystä helmikuun lopussa vuonna 2016. Yhtiön osakekurssi liikkui 33 euron tuntumassa ja romahti nopeasti 28 euron tuntumaan. Sittemmin kurssi on palautunut elokuussa 2016 takaisin lähes 35 euron tuntumaan.

Millainen vaikutus uutisella oli yhtiön liiketoimintaan? Yhtiön vahva brändi ja vääristelyistä huolimatta laadukkaat tuotteet ovat vahva perusta rakentaa luottamusta uudelleen. Lisäksi yhtiöllä on oma jakelukanava, Vianor ketju, joka myy yhtiön tuotteita tapahtuipa mitä tahansa. Uutisointi testitulosten vääristelystä lisää myös kilpailijoiden painetta puhtaampaan toimintaan. Henkilökohtaisesti uskon, että Nokian Renkaiden uudehko toimitusjohtaja Ari Lehtoranta ehkäpä halusi muuttaa yhtiön sisäistä toimintakulttuuria terveempään suuntaan. Siten testirenkaiden parantelulla on varmasti hyvin pieni vaikutus yhtiön liiketoimintaan.

Miten sijoittajan tulisi toimia?

Väärinkäytökset ja niiden seuraama kielteinen julkisuus voi luoda pitkäjänteiselle sijoittajalle oivan sijoitusmahdollisuuden laadukkaaseen yhtiöön. Sijoittajan on kuitenkin tarkkaan arvioitava, kuinka suuri vaikutus tapahtuneella on yhtiön liiketoimintaan. Liiketoiminnaltaan vankan (vahva markkina-asema, brändit, hinnoitteluvoima, asiakkaiden riippuvaisuus...) yrityksen liiketoimintaan väärinkäytöksillä voi olla pitkällä aikavälillä vain pieni vaikutus.

Mikäli uutiset ovat sensaatiohakuisia, voi hätiköity kurssireaktio olla hyvä ostotilaisuus. Jos maailmanlaajuisesti toimivan yhtiön väärinkäytökset ovat maantieteellisesti rajatut, on niillä todennäköisesti vain pieni vaikutus yrityksen talouteen. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa amerikkalaista rahansiirtoyhtiötä, Western Unionia, koskettava uutinen vuonna 2013, jolloin yhtiön 7000 agenttia Meksikossa eivät täyttäneet yhtiön toimintaohjeita ja Western Union katkaisi yhteistyön. Osakekurssi reagoi voimakkaasti alaspäin ja tarjosi hyvän ostopaikan.

Lyhyesti:

• Arvioi, mikä on vahingon suuruus koko yhtiön liiketoimintaan ja maineeseen.  Onko ongelma paikallinen, helposti korjattava sekä nopeasti unohtuva?
• Arvioi, miten yhtiön asiakkaat reagoivat. Mitkä ovat asiakkaan mahdollisuudet äänestää jaloillaan?
• Muista, että markkinat hinnoittelevat enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä. Sijoittajat maksavat tulevista tuotoista ja media metsästää jatkuvasti uusia sensaatioita.