Varallisuus kasvoi 48k euroa

Aikaisempina vuosina olen tavannut julkaista kirjoituksen siitä miten varallisuuteni on kehittynyt päättyneen vuoden aikana. Kirjoitukset ovat luettavissa sivuston oikeasta laidasta "Tunnusluvut" kohdasta löytyvien linkkien kautta.

Tarkoituksenani on ollut käsitellä mistä lähteistä vaurastuminen on tullut: osingoista, arvonnoususta vai jostakin muusta. Vuosi vuodelta näiden lukujen laatiminen muuttuu vaikeammaksi ja enemmän arviota muistuttavammaksi. Mitä enemmän tulonlähteitä tulee (osingot, vuokrat, korot, osuusmaksut ja niin edelleen) sitä vaikeammaksi käy erotella minne etenkin tuotot osakemarkkinoiden ulkopuolisista sijoituksista suuntautuu ja mikä uusista sijoituksista on uutta pääomaa palkkatuloista ja minkä alkuperänä on tuotto (esim. korkotulot). Tavoitteideni kannalta se on kuitenkin yhdentekevää.

Arvioni edellisvuodelta näyttää seuraavalta:
Talletusten lisäys 13 000 €
Osingot 3700 €
Asunnot 7500 €
Käteisen lisäys 3500 €
Arvon muutos 11400 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset 5000 €
Eläkesäästäminen 3000 €
Korkotulot 900 €

Talletusten lisäys = uusi käteinen osakesalkkuun
Osingot = osingot osakesijoituksista 2015
Asunnot = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnosta
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2015 vs. 2014
Käteisen lisäys = uusi käteinen seuraavaa asuntosijoitusta varten
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle (kts. esim. yrityslainat)
Eläkesäästäminen = työnantajan pakollinen eläkesäästämisohjelma (työntekijä 4 % + työnantaja 8 %)

Vaurastumiseni tahti on kiihtynyt hitaasti viimeisen kolmen vuoden aikana. 2013 varallisuuteni kasvoi 42k € ja vuonna 2014 46k€. Vuonna 2015 varallisuuteni ylsi lähes 227 000 euroon. Asettamani tavoite oli 230 000 euroa, mikä oli perustunut siihen, että omistuksessani olisi ollut kolmas asunto. 2015 varallisuuteni jakautui seuraavasti:

Vuonna 2016 tärkeimpänä toimenpiteenä varallisuuteni kehityksessä näen uuden sijoitusasunnon. Useiden syiden vuoksi projekti on ollut jäissä lähes kaksi vuotta. Epäselvässä elämäntilanteessa en ole uskaltautunut sitomaan käteistä tähän hankkeeseen, koska olen pohtinut esimerkiksi oman asunnon hankintaa niin ulkomailla kuin kotimaassakin.

Osinkovuosi 2015

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Nokian Renkaat, jota hankin voimakkaasti vuoden 2014 aikana neljään kertaan. Heti toiseksi suurimpana osingonmaksajana oli jälleen PowerSharesin amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava ETF. Osingonmaksu kuitenkin hiipunee, mikäli korkotaso jatkaa nousuaan.

Dollarin vahvistuminen auttaa

Kirjaan kruunu- ja dollarimääräisten osinkojen kertymän vuoden viimeisen päivän valuuttakurssinoteerauksen perusteella. Vaikka dollarimääräiset osingot pysyivät absoluuttisesti lähes samalla tasolla, dollarin vahvistuminen nosti noin 12 prosenttia euroiksi käännettyä osinkotuottoa.

Kokonaisuudessaan osinkotuloni kasvoi noin 600 euroa. Euromääräiset osingot kasvoivat voimakkaasti, lähes 400 euroa. Kruunumääräiset osingot kasvoivat suhteellisesti reilusti hankittuani salkkuuni kolme uutta ruotsalaista yhtiötä. Osinkotulot ylsivät lähes 310 euroon kuukaudessa. Osinkotulo alkaa hiljalleen muodostumaan kohtuulliseksi korvaukseksi harrastuksesta, vaikka tuntipalkka jäänee hyvin alhaiseksi.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

• Panostaja palasi osingonmaksajaksi, mutta aiempaa alhaisemmalla tasolla. Harkitsen yhtiön myyntiä ruotsalaisen Ratoksen otettua paikan pk-yrityksiin sijoittavana yhtiönä.
• HKScan piristi euromääräisiä osinkoja lisäosingollaan. Tämä oli hyvä tilaisuus luopua alisuoriutujasta ja myynnin ajoitus (5,81 €) osoittautui jälkikäteen katsottuna onnistuneeksi.
• Lisäksi luovuin jakaantuneen Baxterin molemmista jäännöksistä, jotka pyyhkivät osinkoaristokraatin maineensa leikkaamalla osinkonsa murto-osaan aiemmasta. Parin vuoden sijoitus oli kuollutta lastia salkulleni.
• Textainer ja Ensco leikkasivat osinkoaan rajusti. Tämä heikensi dollarimääräisten osinkojen kasvua merkittävästi. Yritys parantaa amerikkalaisten sijoitusten osinkotuottoa kääntyi päälaelleen.
• Keskiostohinnalleni kolme parasta osingonmaksajaa olivat Tieto (8,7 %), UPM (7,6 %) ja Fiskars (7 %). Kehnoimpia olivat Nokia, YIT ja Sanoma, jonka myin vuoden lopussa.
• Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle asettui vain vähän yli 4 prosenttiin.

Kuten vuonna 2014, myös vuoteen 2015 osui osinkopettymyksiä. Niiden vaikutusta onneksi pehmentää laaja hajautus, muutamat osingonkasvattajat ja uusi pääoma. Keskinkertaisiin osinkoaan leikkaaviin yhtiöihin sijoittaminen tulee kuitenkin kalliiksi: osinkotulot laskevat, sijoituksen arvo laskee ja sijoituksesta luopuminen aiheuttaa kaupankäyntikuluja. 

Kaikenkaikkiaan voin olla melko tyytyväinen osinkovuoteen 2015. Päätavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton, näkökulmasta strategiani toimii. Osinkotulot kasvoivat 200 euroa enemmän kuin pelkkä uuden pääoman lisäys tuo osinkoja. Alkaneena vuonna tähtäänkin reilusti yli 4000 euron!

Yhteenveto 2015 ja tavoitteet

Alkuvuodesta kymppitonnit rikkoutuivat kuukausittain aina lähes huhtikuulle saakka. Osakesalkkuni arvo nousi alle 110 000 tuhannesta yli 130 000 euron. Koko loppuvuoden osakkeiden hintakehitys oli sahaavaa. Joulukuussa salkkuni arvo ylsi lopulta vain hieman alle 137 000 euron lähinnä uuden pääoman ansiosta.

Alkuvuoden kova vauhti takasi sen, että ylitin tavoitteeni reilusti, vaikka toiminnallisissa tavoitteissa epäonnistuin, osittain elämänmuutosten vuoksi:

• Vuodelle 2015 asettamieni aktiviteettien toteuttamisessa en onnistunut. Yritystoiminta on erittäin pienimuotoista, lähes olematonta, ja toinen sijoitusasunto on edelleen hankkimatta.
• Kokonaisvarallisuuteni ylsi 227 000 euroon, asettamani tavoitteen ollessa 230 000 euroa.
• Siirsin osakesalkkuuni 13 000 € uutta pääomaa.
• Salkun arvo nousi 137 000 euroon vuoden laskennallisen tavoitteen ollessa 111 000 ja vuodelle 2015 asettamani tavoite oli 130 000. Olen reilusti yli vuoden 2016 laskennallisen tavoitteen tasolla.
• Arvonnoususta merkittävä osa muodostui dollarin vahvistumisesta. Useampi amerikkalainen sijoitukseni olisi tappiolla dollarimääräisesti tarkasteltuna.Valuuttakurssi oli vuoden alussa 1,22 ja vuoden lopussa 1,086.
• Vuoden osinkokertymä ylsi noin 3690 euroon.
• Vuoden 2014 tapaan päättyneenä vuonna vaihtoehtoiset sijoitukset olivat suuressa roolissa: 1000 € yrityslainoihin, 400 € osuuskaupan jäsenyyksiä, 4000 € vertaislainoitusta harjoittaviin yhtiöihin ja eläkesäästöjä kertyi noin 3000 €. Nämä sijoitukset olivat paljolti mahdollisia alhaisemman veroprosentin ja ulkomailla pitämättä jääneiden lomien vuoksi.

Useat amerikkalaiset sijoitukseni, jotka olen ostanut tai tehnyt lisäsijoituksen vuonna 2014 tai sen jälkeen, olivat dollarimääräisesti tappiolla. Dollarin vahvistuminen peitti ostojeni (ajoituksen) kehnoutta parantamalla euromääräistä tuottoa. Tappiolla amerikkalaisista sijoituksista todellisuudessa olivat Coach, Deere ja Emerson Electric, vaikka valuuttakurssimuutoksen takia ne olivat euromääräisesti vihreällä. IBM, Ensco, Textainer ja Mattel olivat puolestaan tappiolla dollarimääräisesti enemmän kuin euromääräisesti.

Vuoden 2016 tavoitteet

• Salkun arvo 160 000 €, mikä tarkoittaa vain hienoista arvonnousua.
• Omaisuuden arvo 270 000 euroa, mikä on haastava tavoite, jos osakkeiden arvonnousu ei ole edellistä tavoitetta vauhdikkaampaa.
• Kolme asuntoa vaurastumisen vauhtipyöränä. Yksi asunto lisää on tärkein komponentti saavuttamaan omaisuustavoitteeni.
• Kaksi uutta tuotetta osakeyhtiölleni myyntiin.
• Yksi uusi vaihtoehtoinen sijoitus.

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun.

• IBM. Mikäli yhtiö onnistuu vakuuttamaan sijoittajat muutostarinansa toimivuudesta ja kurssi nousee merkittävästi, luovun ehkäpä tästä sijoituksesta. Mielestäni yhtiö on matkalla kilpailuareenalle, joka on täynnä nälkäisiä ja vikkeliä pk-yrityksiä. 
• YIT. Olen luultavasti ollut väärässä yhtiön suhteen. Talotekniikkaurakoinnin irtaannuttua erilleen yhtiön liiketoiminta ja osingonmaksu ovat ehkäpä minulle liian epävakaita.
• Textainer tai Ensco. Astuttuani arvoansaan on pohdittava jäänkö odottamaan käännettä parempaan. Alisuoriutujat on aina pyrittävä myymään, mutta mielestäni kohtuullisen laadukkaat yhtiöt kärsivät lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta.

***

Ota lentävä lähtö uuteen vuoteen ja etumatkaa omaan vaurastumiseesi - Tie ensimmäiseen 100 000 € - katso täältä lisää.

Rakennemuutoksia ydinsalkkuun

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2015

Viime vuoden tapaan, joulukuun alkupuolella, leikin suurta yritysjohtajaa ja järjestelin paperilla osinkoyritykseni divisioonarakennetta. Tämän laukaisi Baxterin jakaantuminen kahteen osaan ja erillisten yhtiöiden osingon leikkaus. Myin Baxaltan jo elokuussa ja Baxter on myynnissä. Kulutus- ja käyttötavaradivisioonat saivat uudet nimet ja lääketeollisuusdivisioona lopetettiin.

Tilalle nimitin brändit divisioonan, johon sijoitin Fiskarsin, Rapalan ja J&J:n, sekä FMCG (fast moving consumer goods) divisioonan, johon puolestaan sijoitin Pepsin, Mattelin ja P&G:n. Osinkoyritykseni on aliedustettuna lääketeollisuudessa ja sinne vahvempi osallistuminen tulee jatkossa tapahtumaan ETF:n kautta jo kahden omistamani lääkeyhtiön jakaannuttua. Pidän enemmän vakaammista kokonaisuuksista.

Ostin hyvin pienen erän lisää TeliaSoneraa, vaikken ollut valtavan mielissäni yhtiön strategiamuutoksesta vetäytyä Kaukaasian markkinoilta. Todennäköisesti päätös on kuitenkin osakkeenomistajan kannalta suotuisa, kun liiketoiminnan luonne muuttunee täysin kannattavuuspeliksi riskaabelin kasvun sijasta. Lisäksi hankin Fortumia samaan tapaan. Senkin strategiamuutos on suuri kysymysmerkki. Miten käy liikevaihto- ja kannattavuuskehityksen? Pystyykö yhtiö ylläpitämään osingonmaksunsa, kun vakaa liiketoiminta on muutettu pursuavaksi kassaksi.

Uutena osakkeena hankin salkkuuni ruotsalaista Knowit konsulttiyhtiötä. Olin pitkään seurannut amerikkalaista Accenturea, mutta sen arvostustaso vaikutti jatkuvasti liian korkealta osinkosijoittajalle ja päädyin lopulta Knowitiin edellisessä kirjoituksessa käsittelemistäni syistä. Lisäksi tein uuden vaihtoehtoisen sijoituksen yrityslainaan.

Aivan kuun lopussa myin vihdoin Sanoman osakkeeni pois ja kuittasin luovutustappiota vähentääkseni myyntivoitoista aiheutuneita veroseuraamuksia. Samalla pyrin myös parantamaan salkkuni osinkotuottoa, koska Sanoma tuskin kykenee osingonmaksuaan kasvattamaan, ainakaan siinä määrin, että se toisi hyväksyttävän osinkotuoton keskiostohinnalleni.

Mukavaa alkanutta vuotta!

***

Ota lentävä lähtö uuteen vuoteen ja etumatkaa omaan vaurastumiseesi - Tie ensimmäiseen 100 000 € - katso täältä lisää.

Uusi sijoitus Knowit - ruotsalainen nörttitalo

Ostin pienen erän ruotsalaisen Knowit:in osakkeita etsiessäni kruunuille kotia. Pääasiassa IT-konsultointia (66 %) tekevä yhtiö toimii Ruotsissa (64 %) ja muissa Pohjoismaissa. IT-konsultoinnin lisäksi muita palveluita ovat liikkeenjohdon konsultointi (11 %) ja design&digital (23 %) Suurin asiakasryhmä yhtiölle on julkinen hallinto, joka tuo 34 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiö työllistää noin 1800 henkeä ja teki vuonna 2014 liikevaihtoa noin 200 miljoonaa euroa.

Alun perin, noin puoli vuotta sitten, tutustuin yhtiöön huomatessani sen rahastoyhtiö Dividend Housen sijoituskohteena. Sittemmin pienyhtiörahasto on nostanut yhtiön suurimmaksi sijoituskohteeksi. 4-5 vuoden aikajänteellä yhtiön kannattavuuskehitys on ollut alamäessä, mutta alkuvuodesta (Q1-Q3) yhtiön tulos kasvoi yli 50 % edellisvuoteen nähden. Samoin EBITA marginaali nousi 5,7 prosentista 7,3 prosenttiin.

Yhtiön liikevaihto oli myös hyvässä 8,5 prosentin kasvussa. Yhtiö kasvaa myös yritysostoin hankittuaan viisi eri yhtiöitä viimeisen 12 kuukauden aikana. Velkaantuneisuusasteen ollessa 50 % tietämillä, yhtiöllä on parannettavaa pääoman tuoton suhteen joka nousi tarkastelukaudella 5,4 prosentista 7,9 prosenttiin. 

Yhtiön kymmenen suurinta omistajaa ovat pääasiassa rahastoyhtiöitä, joten yhtiö on varmasti myynnissä, jos jokin kansainvälisistä konsultointiyhtiöistä haluaa vahvistaa jalansijaansa Pohjoismaissa. Sitä odotellessa yhtiö maksaa 5,8 prosentin efektiivistä osinkotuottoa vuoden 2015 osingolla laskettuna. P/E luku on 14. Vaikka P/B luku ei konsulttiyhtiölle ole merkityksellinen, on sekin varsin alhainen 1,3.

IT ja digitalisointi (digital&design) liiketoimintojen trendit tulevat olemaan yhtiön puolella pitkään. Syvää kilpailuetua toimialalta on kuitenkin melko vaikea löytää. Konsultointi on työvoimavaltaista liiketoimintaa. Yhtiö on ollut markkinoilla vuodesta 1990 ja se on voittanut palkintoja asiakastöistään ja tunnustettu houkuttelevuudestaan työnantajana. IT-projektien rinnalle yritys pystyy myös ristiinmyymään liikkeenjohdon konsultointia.

Ostin Knowit:ia ydinsalkkuuni, vaikka sille ei siellä varsinaisesti vielä paikkaa olekaan. Palvelu- ja teknologia divisioonat ovat täynnä. IBM ja YUM Brands ovat kuitenkin molemmat lankulla. YUM Brands tekee ensi vuoden aikana spin-offin Kiinan toiminnoistaan ja IBM käy läpi muodonmuutostaan. Näin Knowitille voi löytyä pysyvä paikka salkusta, jos yhtiön kannattavuus jatkaa kohentumistaan.

***
Ensimmäinen Tarina vaurastumisesta -tuote saatavilla oluttuopin hinnalla! Katso verkkokaupasta ja hanki pukinkonttiin vaikka puolisollesi jollet itsellesi!

Kivijalkapankkia ja sellaisen kilpailijaa

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2015

Kuun alussa ostin lisää Banco Santanderia 200 kappaletta. Yhtiön kurssi liikkui 5 euron ympärillä. Pankkisektori oli kokonaisuudessaan alakuloinen ja Etelä-Amerikassa vahvasti läsnä oleva Santander kärsi erityisesti. Pankin liiketoiminta on kuitenkin maantieteellisesti laajasti hajautettu ja liiketoiminta on kriisin jälkeen kehittynyt myönteiseen suuntaan. Yhtiön osakekurssia on pääasiassa painanut Brasilian heikko tilanne. Yhtiön tuloksesta 20 % tulee lamaan vajonneesta Brasiliasta ja lähes 40 % latinalaisesta Amerikasta, joten sijoitus on paljolti myös uskoa tämän mantereen kehitykseen. Sijoitus Etelä-Amerikkasta riippuvaiseen pankkiin on erittäin riskipitoinen.

Osakesalkussa käteisen määrä oli jälleen noussut lähes 6000 euroon. Etsin siis kuumeisesti ostettavaa. Harkitsin ostavani lisää Wisdom Tree Emerging Markets High Yield ETF:ää, jonka kurssi liikkui osinkotuoton kannalta houkuttelevalla tavalla. Myös Powershares International Dividend Achievers ETF, vaikutti liikkuvan houkuttelevalla tasolla, koska ETF piti sisällään paljon öljy- ja energiayhtiöitä. Olen usein vastavirtasijoittaja.

Hetken pohdin myös lisääväni salkkuuni Rapalaa, mutta yhtiö ei vaikuta saavan liiketoimintaansa viritettyä potentiaaliinsa. Jollei yhtiöllä ole sisäisiä vaikeuksia (esimerkiksi tuotantolaitoksen ylösajo tai korkeat varastotasot), niin talvisesonki koittaa liian myöhään vähentäen myyntiä. Lopulta en päätynyt Santanderia lukuun ottamatta tekemään toista osakeostoa.

Alhaisen veroprosentin vuoksi tein useita lisäsijoituksia pörssin ulkopuolelle. Hankin lisää S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksiä sekä sijoitin toistamiseen Lainasto Oy:n osakkeisiin. Minua alkaa vähitellen mietityttämään positioideni suuruus vertaislainayhtiöissä, mikä lon jo 11 000 euroa. Olen kuitenkin tehnyt sijoitukset pääasiassa pienissä 1000 euron erissä, joten voin myös vetää sijoitukset ulos vähitellen - olettaen, että yhtiöt eivät ajaudu nopeasti suurin vaikeuksiin. Suurin yksittäinen riski sijoituksissa lienee poliittiset päätökset, jotka voivat yhdessä yössä muuttaa yhtiöiden liiketoimintaa tai mahdollisuutta maksaa osinkoa verotehokkaasti (7,5 %). 

Maksa vähemmän tuloveroja tällä keinolla

Uutisissa on viime päivinä ollut paljon keskustelua tuloverosta ja sen tasosta Suomessa. Euroopan maista Suomi yksi kovimmista kansalaisiaan verottavista valtioista. Yhdellä yksinkertaisella keinolla jokainen veronmaksaja voi maksaaa vähemmän veroja. Asumalla ja työskentelemällä ulkomailla osan vuotta tuloveroaste pienenee huomattavasti.

Kun suuntaa keskellä vuotta ulkomaan kirjoille, lasketaan tuloveroprosentti (Suomessa) sen mukaan mitä olet ansainnut lähtöhetkeen mennessä. Koska veroprosenttisi on todennäköisesti asetettu sen mukaan, että säännöllisiä tuloja on koko vuoden ajalta, veronpalautuksia on odotettavissa seuraavan vuoden joulukuussa. Asuttuani ulkomailla osan vuodesta 2014 odottelen joulukuun alussa paria tuhatta euroa veronpalautuksia. Veronpalautuksen suuruutta pienensi pääomatuloni Suomesta.

Välihuomiona on todettava, että vaurastumista harrastumisenaan pitävä, voi yllättyä siitä, että Suomen kansalainen on lähtökohtaisesti verovelvollinen Suomeen kolmen vuoden ajan. Esimerkiksi Yle-vero seuraa perässä, mikäli Suomesta on esimerkiksi vuokratuloja.

Hyvällä onnella uudessa kotimaassa on samanlainen järjestelmä, jossa vuoden kokonaistulot määrittävät veroprosentin. Toki toivoa saattaa myös, että suuntaat maahan, jossa ymmärretään korkean verotuksen haitallisuus työmotivaatioon ja -määrään. Valitettavasti omalle kohdalleni osui maa, jossa oli korkea verotus ja veroprosentti määräytyi kuukausitulojen suuruuden mukaisesti - ei siis vuositulojen mukaan. En siis päässyt hyötymään kohdemaassa vastaavanlaisesta edusta kuin Suomessa.

Kun muutin jälleen keskellä vuotta takaisin Suomeen, veroprosenttini määräytyi verrattain huokeaksi, 9 prosenttiin. Se kuulostaa edulliselta, koska ensi vuonna maksan taas neljä kertaa enemmän veroja. Nyt käteen jäävä palkka on kannustavalla tasolla. Kun joulukuussa tilille tulee viime vuotiset veronpalautukset, joutuu hetkellisesti todella pohtimaan mitä rahoillaan tekee! Harvinainen myönteinen ongelma.

Jokaisen suomalaisenkin on siis mahdollista harjoittaa verosuunnitelua!

Mikä osake myydä verovähennyksiksi?

Vuoden loppuun on aikaa alle kaksi kuukautta. Sijoitusvuosi alkaa lähestyä päätöstään. Verot ovat sijoittajalle merkittävä kuluerä, joka vähentää tuottoja. Veronmaksua voi kuitenkin koettaa optimoida ja samalla kiinnittää huomioita salkun laatuun - kitkeä mahdollisia alisuoriutujia.

Vuoden 2015 aikana olen tehnyt huomattavan määrän osakemyyntejä. Myyntivoittoa on realisoitunut hieman yli 2000 euroa, josta realisoituu veroja maksettavaksi 600 euroa. Tämän vuoksi harkitsen myyväni yhden tappiollisen sijoituksen vähentääkseni veroseuraamuksia.

Tämä on kuitenkin ainoastaan toissijainen syy osakemyynnille. Haluan samalla parantaa koko sijoitussalkkuni laatua, säätää sitä paremmin päätavoitteeseeni sopivaksi eli parantaa salkun osinkotuottoa sijoittamalla varat parempaan osingonmaksajaan.

Pitkin vuotta olen pohtinut ratkaisuani seuraavien yhtiöiden osalta, ottaen huomioon erityisesti niiden osinkotuoton ostohinnalleni:

• YIT
• Netto-osinkotuotto ostohinnalleni on 1,88 %.
• YIT kärsii poliittisesti epävakaasta Venäjästä, joka tarjoaa samalla myös nousupotentiaalia, jos epävarmuudet poistuvat.
• Ruotsin pörssistä löytyy vakaampia rakennusyhtiöitä, joiden liiketoiminta on paremmin maantieteellisesti hajautettu.
• Sanoma
• Netto-osinkotuotto ostohinnalleni on 1,6 %.
• Listattuna vuoden 2015 mahdolliseksi myyntikohteeksi, kolmatta vuotta peräkkäin.
• Mediamarkkina yhä alamaissa kotimaassa ja mainonnan digitalisoituminen vie markkinaosuuksia.
• Yhtiön osakekurssi on kuitenkin hivenen piristynyt pohjatasoltaan. Jatkaako kurssi nousuaan yleisen markkinan noustua lokakuun aikana?
• Nokia
• Netto-osinkotuotto ostohinnalleni on 1,6 %.
• Nokia on juuri ilmoittanut jakavansa lisäosinkoa vuonna 2016 ja ostavansa takaisin omia osakkeitaan. 
• Yhtiön osakekurssi nousi ostotasoni yläpuolelle, vaikka se perustui vero-optimointiini Nokian osakkeella vuonna 2010. Todellinen Nokian keskikurssini on noin 9 euroa.

Koska Nokian aikomuksena on maksaa lisäosinkoa ensi vuonna ja myymällä yhtiötä en enää saavuttaisi verovähennyksiä, lykkään osakkeen myyntiä. Haluan kuitenkin luopua tästä satelliittisijoituksesta. Yhdistyminen Alcatel-Lucentin kanssa tulee varmasti viemään useita vuosia ja paritellessa on vaikea juosta.

Jäljelle jäävät siis YIT ja Sanoma. YIT on kuulunut toistaiseksi ydinsalkkuuni, mutta alhainen osinkotuotto ei perustele omistusta. Haluaisin kuitenkin olla mukana rakennusteollisuudessa. Olen vaihtanut runsaasti euroja kruunuiksi. Valitettavasti myös YIT:n korvikkeen, ruotsalaisen Skanskan, osakekurssi on palautunut vuoden alimmilta tasoiltaan. YIT:ssä näen yhä potentiaalia. Yhtiö on tehnyt oikeita toimenpiteitä pärjätäkseen vaikeassa markkinassa ja Venäjä tuo mahdollisuuden kurssinousuun.

Siksi ajatukseni kääntyvät Sanomaan, jonka olen listannut satelliittisjoitukseksi. Olen pitkään halunnut luopua yhtiöstä, koska toimiala on suuressa muutostilassa ja yhtiö on omalla toiminnallaan tuhonnut omistaja-arvoa. Erehdyin ostamaan yhtiötä lisää tänä vuonna ja kurssin virkoamisen myötä tappioni on hivenen pienentynyt. Ehkäpä olen päätökseni tehnyt - luovun vihdoin Sanomasta. Melkein päätin edellisen lauseen kysymysmerkkiin.

Salkkuhuoltoa lokakuussa

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2015

Salkussani oli pitkään levännyt viisinumeroinen summa Ruotsin kruunuja, joita olin vaihtanut kruunun heikennyttyä. Päätin ostaa lisää Ratosta, joka vaikutti pärjänneen omistusten kehittämisessä ja yrityskaupoissa. Puolivuotiskatsauksen perusteella myös ensi vuonna olisi ehkäpä odotettavissa muhkea osinko. Ostin Ratosta viimeksi vuosisitten ja en lähtökohtaisesti halua lisätä salkkuuni uusia ruotsalaisia yhtiöitä. Sen kirjoitettuani on todettava, että Skanskan kurssi alkaa lähestymään houkuttelevaa tasoa YIT:n korvikkeeksi.

Huolehtiakseni salkun laadusta pyrin myymään yhden ydinsijoitukseni vuodessa. Tälle vuodelle mahdollisiksi myyntikohteiksi listasin Staplesin, Sanoman ja Intelin. Staplesin myin helmikuussa huikean onnenkantamoisen siivittämänä, lähes 16 prosentin annualisoidulla nettotuotolla. Sanomaa erehdyin hankkimaan lisää kuviteltuani tulosjulkistuksen jälkeistä kurssimuutosta ylireaktioksi. Saattaisin vihdoin myöntää virheeni Sanoman kanssa vielä tämän vuoden aikana vähentääkseni myyntitappiot voitoista.

Lokakuussa päädyin myymään myös Intelin. Syynä tähän oli etenkin heikentynyt usko Intelin kilpailukykyyn tai paremminkin oma puutteellinen kykyni arvioida sitä. Lisäksi yhtiön kurssi oli liikkunut voimakkaasti ja pääsin nyt irtaantumaan sijoituksesta lähes 18 prosentin vuosituotolla. Ydinsalkkuni amerikkalaisista positioista löytyisi varmasti hyviä mutta riskisiä sijoitusmahdollisuuksia Intelistä irtaantuville varoille.

Samassa yhteydessä jatkoin salkkuni pienimuotoista uudelleenjärjestelyä. Satelliittisijoituksista siirsin ydinsalkun teknologia divisioonaan IBM:n, vaikka se oli juuri ilmoittanut markkinoille pettymyksenä tulleesta tuloksesta. Näin sain karsittua satelliittisalkkuani pyrkimyksenäni eriyttää se omakseen ja samalla keskittää ydinsijoituksiani.

Intelistä vapautuneilla varoilla hankin lisää Wal-Martia. Yhtiön kurssi oli laskenut voimakkaasti hetkestä, jolloin olin kaavaillut lisäostoa. Ensimmäinen sijoitukseni yhtiöön oli tapahtunut vuonna 2011 lähes nykyisellä hintatasolla. Lisäykseni perustui elokuisiin ajatuksiini yhtiöstä sekä uskoon siitä, ettei yhtiön kivijalkaliiketoiminta ollut vielä tiensä päässä. Positioni koko jäi yhä alle kahdentuhannen euron, joten merkittävästä riskinotosta ei ollut kyse.

Mitä tehdä ulkomaisille eläkesäästöille?

Palattuani takaisin Suomeen ja vaihdettuani työnantajaa minulla jäi toiseen maahan eläkesäästöjä. Varat rahastoitiin kuukausittain pidättämällä kuukausipalkasta neljä prosenttia, minkä päälle työnantaja sijoitti toiset kahdeksan prosenttia.

Mikäli antaisin varojen olla rahastoituna, saisin ne käyttööni vasta saavuttaessani virallisen eläkeiän. Sen arvioidaan hiljalleen nousevan 69 ikävuoteen. Mikäli puolestaan nostan varat, joudun maksamaan varoista käsittelykulut ja verona 60 prosenttia, jonka pankki pidättää. Aavistellessani ennenaikaista lähtöä entisestä asuinmaastani, arvostin eläkesäästöt 40 prosenttiin niiden arvosta varallisuusseurannassani.

Nyt siis pohdin mitä tekisin varoille, joita on kertynyt noin 10 000 euroa. Annanko rahojen olla rahastossa vai nostanko ne käyttööni?

Koska tavoittelen taloudellista riippumattomuutta, ei aikomuksenani ole työskennellä eläkeikään saakka. Tämän vuoksi kassavirtaa tuottavat sijoitukset ovat minulle tärkeitä. Eläkesäästöistä ei ennen eläkeikää saa tulovirtaa. Nostamalla varat käyttööni voisin sijoittaa ne uudelleen haluamallani tavalla. Tuntuu kaukaiselta jäädä odottamaan säästäjen realisoitumista vasta jopa neljänkymmenen vuoden päästää. En usko, että rahastoitujen eläkevarojen hoito tehdään kustannustehokkaalla tai minulle tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toisaalta 60 prosentin vero tuntuu vaikealta maksettavalta. Työnantajan kontribuutio häviää veroihin ja sen lisäksi olen maksanut vieläpä tuloveroa siitä osuudesta. Lisäksi, tällä hetkellä  on vaikea löytää erityisen hyvää vaihtoehtoista sijoituskohdetta (taidan todeta aina samalla tavalla). Mikäli pitäisin varat rahastoituna, saisin pienen lisätulovirran myöhäisiällä. Jos sijoittaisin 4000 euroa (10 000 € -60 %) itse uudelleen 6 prosentin nettotuotolla menisi noin 16 vuotta, jotta sijoituksen arvo palaisi 10 000 euroon.

Kaksijakoinen tilanne, johon en vielä ole päätöstä tehnyt. Kuten yleensäkin, kysymykseen löytyy perusteluita sekä puolesta että vastaan. Lopullinen päätös tulee varmasti tehtyä tarkastelemalla asiaa tavoitteiden kautta.

Mitä sinä tekisit asemassani?

Kokonaiskuva amerikkalaisista sijoituksista

Tänä vuonna olen ollut aktiivinen analysoimaan salkkuani. Olen muun muassa tarkastellut salkkuni tuottojakaumaa ja eri positioiden kokoa hajautuksen näkökulmasta. Pohtiessani vapautuneiden dollareiden uudelleen sijoittamista, huomasin olevani tilanteessa, jossa useat amerikkalaiset omistukseni ovat tavalla tai toisella hieman huolestuttavassa asemassa.

Tein siis yksinkertaistetun jaottelun erilaisissa tilanteissa olevista salkkuyhtiöistäni. Mitä alempana kategoria on sitä turvallisemmaksi koen sijoituksen yhtiöön.

Myyntikäännettä hakevat yhtiöt (oma vika)
Mattel - leluvalmistaja
Coach - vaatteet ja käsilaukut

Rakenteellista tai strategista muutosta tekevät yhtiöt
IBM - it-teknologia ja konsultointi
Procter&Gamble - kulutustuotteita valmistava brändiyhtiö
General Electric - teollisuuskonglomeraatti

Toimialamurroksesta kärsivät yhtiöt
Wal-Mart - maailman suurin vähittäiskauppias
(WesternUnion) - suurin kansainvälinen rahansiirtopalvelu

Toimialan kysyntä- ja hintakehityksestä kärsivät yhtiöt
ExxonMobil - öljyntuottaja ja -jalostaja
Ensco - öljynporauslauttojen vuokraaja
Deere - maatalouskoneiden valmistaja
Textainer - maailman suurin merikonttien vuokraaja
Emerson Electric - automaatio- ja teollisuustuotteet

Yhtiöt joilla vakaa liiketoimintanäkymä
PepsiCo - virvoitusjuomat ja snacksit
Johnson&Johnson - lääkkeet,
AirProducts - teollisuuskaasut
Republic Services - jätehuolto
Automatic Data Processing - palkanlaskentapalvelut
Diageo - alkoholituotteet

Jonnekin eri kategorioiden välimaastoon sijoittuu PhillipMorris, jonka kysyntänäkymät länsimarkkinoilla ovat laskevat ja lainsäädäntö hankaloittaa tupakkateollisuuden toimintaa. Yhtiö kuitenkin onnistuu ylläpitämään myyntiään hinnoitteluvoimallaan ja kasvamalla kehittyvillä markkinoilla.

Mitä alempana yritys listauksessa on sitä paremmin sijoitus yhtiöön on keskimäärin sujunut. Tähän vaikuttaa toki myös se, että olen hankkinut useaa yhtiöitä edullisesti vuosina 2010-2011. Harkitessani uusia sijoituksia pyrin varmasti välttelemään yhtiöitä, joiden johdon aika kuluu strategisiin uudelleen järjestelyihin, toimialanäkymistä spekulointiin tai väärien liiketoimintapäätösten korjaamiseen.

Hyvät yhtiöt pyörittävät ydinbisnestään vuodesta toiseen sijoittajaystävällisesti.

Kohti tuntematonta

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2015

Syyskuu oli raskas kuukausi niin sijoittamisen kuin koko muun elämän osalta. Jälkimmäisestäkin kumpuaa varmasti muutama kirjoitus, joilla raskautta voi purkaa ja jakaa muutamia hyödyllisiä oppeja. Sijoittajalle syyskuu oli masentavaa katsottavaa, kun kurssit pääsääntöisesti laskivat. Osinkosijoittjan huulille pientä hymyä jaksoivat tuoda alati tilittyvät osingot amerikkalaisista sijoituksista.

Ostin salkkuuni lisää Nordeaa, joka jälleen putosi alle 10 euron. Näen, että positioni yhtiössä on oston myötä toistaiseksi täysi. Sen sijaan mielenkiintoista olisi tehdä lisäsijoitus Banco Santanderiin, joka nykyisellään vaikuttaa vielä edullisemmin arvostetulta kuin Nordea. Tällä hetkellä olen kuitenkin astetta varovaisempi poltettuani sormeni esimerkiksi Metson lisäyksen kanssa.

Nordean lisäksi hankin alkoholiyhtiö Diageon osakkeita, joka oli minulle uusi sijoitus. Kerroin taustoista erillisessä kirjoituksessa. Siinä muistutin hauskanpidon tärkeydestä, vaikka säästäminen ja sijoittaminen ovat yhtälailla tärkeitä. Tätä kirjoittaessani istun Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lähden reiluksi viikoksi lataamaan akkuja ja selvittämään ajatuksiani. Lyhyeen panostukseen uppoaa helposti kuukausittaisen sijoituksen verran, mutta lyhyellä aikavälillä tämä sijoitus tuottaa paljon paremmin.

Lentokone kutsuu. Mukavaa viikonloppua!

Brenkkua kurkkuun ja salkkuun

Ostin hiljattain Yhdysvaltain pörssistä Iso-Britanniaan rekisteröityä Diageoa, joka tiedetään sen lukuisista alkoholituotteistaan.

Yhtiön kansainvälisiä juomabrändejä ovat muun muassa Smirnoff, Guinness, Johnnie Walker, Baileys ja Captain Morgan. Se joka ei ole joskus näitä tuotteita nauttinut, ei ole pitänyt riittävästi hauskaa vaurastuessaan! Näiden lisäksi yhtiöllä on lukuisia paikallisia brändejä sekä edellä mainittujen johdannaisia, kuten vaikkapa Smirnoff Ice miedot alkoholijuomat.

Olin aloittanut yhtiön tarkkailun vuonna 2010 ja kirjannut ylös seuraavat syyt, jotka saivat minut kiinnostumaan yhtiöstä: kasvavat osingot, korkea osinkotuotto, kansainvälinen, hyötyy Aasian kasvusta, huippu ROE. Valitettavasti en tullut ostaneeksi osaketta tuolloin - huomattavasti tätä päivää edullisemmin. Tämän vuoden alusta Diageon osakekurssi on kuitenkin laskenut ja se laukaisi uudelleen kiinnostukseni yhtiöön: tärkeimmät sijoituskriteerini täyttyivät, joten oli aika tarkastella yhtiötä uudelleen.

Viitisen vuotta sitten listaamani syyt pätevät yhä Diageoon. Osake tarjoaa yhä hieman yli neljän prosentin osinkotuoton ja osinko on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin noin 9 prosenttia. Huomattavaa on, että osingonjakosuhde on verrattain korkea 75 prosenttia tuloksesta. Yhtiön ROE on edelleen huipputasolla (32 %), tosin se on viime vuosina laskenut ja sitä nostaa korkeahko velanotto. 36 prosenttia yhtiön myynnistä tulee Afrikasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.

Sijoitukseen liittyy toki riskejä. Kansainvälisyydestä johtuen yhtiötä tulee varmasti rasittamaan valuttakurssien vaihtelut - yhtiö on varoittanut odotettua suuremmista vaikutuksista. Kulutustottumukset muuttuvat jatkuvasti ja lainsäädäntö vaikuttaa yhtiön tuotteiden kysyntään. Kysynnän kehitys länsimarkkinoilla on ollut laskevaa, mutta sitä on kompensoinut myynnin voimakas kasvu muilla alueilla.

Sijoitus tulee kuulumaan epäeettisiin sijotuksiini. Jotkut tekevät eettisiä sijoituksia, mutta kaikki epäeettiset sijoitukseni ovat suoriutuneet paremmin kuin hyvin. Uskon, että tupakan (PhillipMorris), nuuskan (Swedish Match) ja uhkapelien (Betsson) ohella myös alkoholi tulee tekemään kauppansa myös vaikeassa taloustilanteessa. Sijoituksella halusin myös lisätä painoani kuluttajatuotteissa, ja mikä sen parempaa kuin sydäntä lähellä olevat brändit. Alkoholi on aina hintansa väärti ja nyt myös lompakko aukeaa pisaran helpommin rommikolalle.

Tulipa aivan viimeisenä mieleeni saanko pian syytteen alkoholimainonnasta?

Lue myös Laiska sijoittajan poiminta tarkkailulistaltaan.

***
Askartelin aiemmin blogin julkaisualustan kanssa ja monilta lukijoilta jäi varmasti huomaamatta viime viikkoinen kirjoitukseni ensimmäiseen asuntooni tehdystä julkisivuremontista. Taloyhtiö muistaa kunnon yhtiölainalla!

10 vuotta tavoitteeseen

Vuoden 2025 syksyyn on nyt matkaa kymmenen vuotta. Siihen mennessä pyrin saavuttamaan varallisuusaseman, jonka tuotoilla pystyn kattamaan elinkustannukseni.

Tavoitteen ollessa vuosikymmenen päässä, osakkeiden hinnat huojuvat voimakkaasti. Salkkuni arvosta hävisi yhden viikon aikana vuotuisten talletusten verran - noin 12 000 euroa. Kymmenen vuoden aikajänteellä tämä on mainio ostotilaisuus: voin ostaa aiempaa enemmän hyvien yhtiöiden osakkeita. Tein juuri lisätalletuksen osakesalkkuun siirtämällä vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoja ja käteisvarojani osakesalkkuun.

Tällä hetkellä olen sijoittanut useisiin toimialakohtaisiin ja maantieteellisiin rahastoihin kokonaiset 25 euroa kerrallaan, Olen ostanut esimerkiksi Odin Offshore rahastoa, Afrikkaan sijoittavaa Deutsche Bankin rahastoa sekä aiemmin kertaalleen myymääni Finastan Russia TOP20 rahastoa. Ajatuksenani on sijoittaa ajallisesti hajauttaen näille sijoittajien hylkäämille toimialoille, joiden arvostustasot ovat laskeneet voimakkaasti. Ennemmin tai myöhemmin ne palaavat jälleen itseäni suurempien sijoittajien ostoslistalle, ja silloin piensijoittaja kylvää sadon.

Viime vuoteen nähden:

• Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 40 000 euroa (170 000:sta 210 000 euroon).
• Absoluuttinen osinkotuottoni on ylittänyt viime vuoden tason ja odotan amerikkalaisista yhtiöistä vielä noin 600-700 dollarin osinkoja.
• Olen ottanut asuntolainan lyhennysvapaata, laittanut osuusmaksun korot tuottamaan, perustanut oman salkun satelliittisijoituksille ja tehnyt vuotuisen vuokrankorotuksen ja vaurastumistani on tukenut eläkesäästäminen.

Olen tehnyt paljon pieniä ja uusia asioita vaurastumiseni tukemiseksi. Kymmenen vuotta on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika riittävän varallisuuden luomiseksi palkkatyöllä ja sijoittamisella - korkoa korolle ilmiön yksi tärkein elementti on aika. Jatkamalla osakesijoittamista 1000 euron kuukausitahtia, kykenen laskelmieni mukaan luomaan noin 1000 euron kuukausittaiset netto-osinkotulot. Tekemällä muutaman vuoden pidempään työtä summa nousee noin 1200 euroon.

Asuntosijoittaminen ja yritystoiminta ovat minulle tärkeimmät keinot parantaa mahdollisuuksiani saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Piikkinä, entistäkin syvemmällä, on erityisesti yritystoiminta, jota olen ollut laittamassa alulle jo vuosia. Tämän vuoden laskutukseni elokuun loppuun mennessä on noin 600 euroa. Toisin sanoen tavoittelemaani 2500 euroon on pitkä matka. Selityksiä on enemmän kuin tekoja, ja tämä blogi toimii erinomaisena sanallisena raippana. Matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen

Lue myös:
11 vuotta tavoitteeseen
12 vuotta tavoitteeseen

Ei kannattanut odottaa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2015

Omistamani lääkeyhtiö Baxter jakaantui hiljattain kahteen osaan. Eipä aikaakaan, kun toinen puolikkaista, Baxalta, ajautui hivenen vihamielisen ostotarjouksen kohteeksi. Osakekurssi nousi samana päivänä ensin mukavasti 25 prosenttia nousun hiipuessa 20 prosenttiin.

Kohdallani nämä kurssihypähdykset tapaavat osua pieniin omistuksiini (esim. Heinz ja DIBS). Hieman myöhemmin tein päätöksen myydä yhtiön osakkeet. Jakaantumisen jälkeen molemmat yhtiöt olivat päättäneet pienemmästä osingonjaosta, joten en löytänyt syytä pienen position säilyttämiselle.

Aivan elokuun alussa tein lisäsijoituksen Fortumiin. Viimeksi olin ostanut yhtiön osakkeita vuonna 2009 16 euron hintaan. Välissä olen lisännyt yhtiötä kolme kertaa, kerran 2010 ja kahdesti vuonna 2012. Pian Fortum ostoksen jälkeen osakemarkkinoilla tapahtui kummia.

Elokuun puolivälin jälkeen osakekurssit ottivat valtavan takapakin – suurimman sitten vuoden 2009. En uskaltautunut ostoksille heti, vaan päätin odottaa tilanteen rauhoittumista. Tämä osoittautui virheeksi, koska seuraavien päivien rekyyli ylöspäin oli nopea ja voimakas. Aivan elokuun lopussa ostin Kemiran takaisin salkkuuni myytyäni sen jo kahdesti tämän vuoden aikana!

Lisäksi seurasin aktiivisesti Metsoa ja Nordeaa tehdäkseni lisäoston. Metsoa ostin lisää pienen erän kuun viimeisenä päivänä. Amerikkalaisista yhtiöistä kävin pohdintaa J&J:n ja Wal-Martin välillä. Entäpä mitä ostaisi Tukholman pörssistä?

Satelliittisalkussani tein kauppoja myymällä Ramirentin ja Stockmannin sekä ostamalla tilalle hieman YIT:tä, jonka kursisi tippui voimakkaasti kesäkuun tulosjulkistuksen jälkeen. Ramirentillä pääsin tavoittelemaani, mutta kirjaamattomaan, 10 prosentin nettotuottoon. Stockmannilla tein 5 % tuoton neljässä kuukaudessa. Ensimmäiset sijoitukseni erillisessä satellittisalkussa kääntyivät lopulta voitolle - takertelevan alun jälkeen.

Tämän kuukauden päiväkirjamerkinnän perusteella minustahan on tulossa spekulatiivinen sijoittaja! Siitä huolimatta fokus on edelleen alkuperäisessä sijoitusstrategiassani.

Salkkuni arvon jakauma 2015

Omalle salkulle on hyvä suorittaa välillä pieniä terveystarkastuksia. Tarkastelin viimeksi salkkuni tuoton jakaumaa: salkkuni paperilla olevasta voitosta 68 % on arvonnousun, 19 % osinkojen ja 13 % valuuttakurssimuutosten ansiota. Harkitessani lisäostoksen tekemistä Fortumiin, yksi huoleni oli yhtiön position koko salkussa. Ottaisinko liikaa Venäjään liittyvää riskiä ja etenkin yhtiökohtaista riskiä?

Päätinkin tarkastella laajemmin kuinka suuri osuus salkustani on keskittynyt suuriin ja pienempiin omistuksiin.

(ko. sijoitusten lisäksi 2000 euroa satelliittisalkussa sijoitettuna, Nordnetissa 2500 € ja 1000 euroa DeGirossa käteisenä)

5 suurinta sijoitustani on (16 % salkkuni arvosta):

1. Huhtamäki 
2. Nokian Renkaat
3. Vaisala
4. UPM-Kymmene
5. Securitas

Erityisesti Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Securitas ovat nousseet kärkiviisikkoon arvonnousun vaikutuksesta, onnistuneen ajoituksen ansiosta.

Yli 3000 euron sijoituksia, yltäen lähes 5000 euroon Huhtamäen kohdalla, minulla on 11 kappaletta. Yhteensä ne näyttelevät kolmannesta salkkuni arvosta. Toisin sanoen 11 osaketta määrittää kolmanneksen salkkuni tuotosta ja 48 sijoitusta määrittää kaksi kolmannesta. Kuusitoista positiota tuo seuraavan kolmanneksen. Onko salkkuni rakenne vinoutunut?

Sijoitusstrategiaani ei lähtökohtaisesti kuulu menestyvien yhtiöiden myynti. Usea positio on noussut suureksi arvonnousun myötä. En myöskään tasapainota salkkuani aktiivisesti. Pyrin ostamaan niiden yhtiöiden osakkeita, jotka tukevat päätavoitteitani: 1) absoluuttisen osinkokertymän kasvattaminen ja 2) kokonaisvarallisuuden kasvattaminen.

Keskimääräinen positioni koko on noin 2100 euroa. Tasapainotan salkkua aktiivisesti vain pyrkimällä keskittämään ostoja nykyisiin omistuksiin enkä kasvattamaan enää salkun kokoa. Tavoitteenani on kuitenkin vähentää alle 1000 euron positioiden lukumäärää salkussa. Tämän on määrä tapahtua joko osakemyyntien tai lisäostojen kautta, mutta toivottavasti myös arvonnousun vaikutuksesta.

Alle 1000 euron sijoituksiin lukeutuu ainakin yksi alisuoriutuja, Mattel, jonka paikkaa salkussa arvioin. Baxterin jakaantumisen seurauksena pienimpiin sijoituksiin kuuluu Baxalta ja Baxter. Onneksi Baxaltasta on hiljattain tehty ostotarjous. Näin pienet omistukset karsiutuvat vähitellen salkusta pois.

Voit tarkastella ja seurata tarkemmin salkkuani Sharevillessä.

Mitä tapahtui Textainerin kussille?

Kesäkuussa hankin lisää konttivuokraaja Textainerin osaketta hieman yli 27 dollarin hintaan. Yhtiön osakekurssi on kokenut kummia viimeisten viikkojen aikana. Textainerin taloudellista suorituskykyä on rajoittanut etenkin kilpailun voimistuminen sekä kysynnän ja vuokraushintojen hienoinen lasku.

Samalla yhtiö kuitenkin onnistui nostamaan vuokrausastettaan 95 prosentista 97 prosenttiin.. Textainer on viime vuosien aikana invesetoinut voimakkaasti uusien konttien hankintoihin kasvattamalla velan määrää. Mahdollinen korkojen nousu tulee siten todennäköisesti leikkaamaan yhtiön tulosta.

Q2 tulosjulkistuksen jälkeen yhtiön osakekurssi laski voimakkaasti 24 dollarista aina 16 dollariin. Yhtä nopeasti, torstaina 6. elokuuta, osakekurssi ponnahti 9 prosenttia ylöspäin. Veikkaanpa, että tuolloin olisi ollut hyvä ostohetki. Tällä hetkellä 20 dollarin kurssilla yhtiön osinkotuotto on 10 prosentin tuntumassa.

Uskon, että voimakkaassa kurssilaskussa oli tällä kertaa kyse ylireagoinnista yhtiön tulosjulkistukseen: yhtiön Q2 liikevaihto laski prosentin mutta EBITDA kasvoi 5 prosenttia. Yhtiön liiketoiminta vaikuttaa olevan päällisin puolin kunnossa. Kyseessä voi toki olla perinteinen arvostusansas, johon olen aiemminkin astunut. Textainerin sanoin ansa voi muodostua seuraavista tekijöistä:

We expect a further slight decline in utilization during the second half of the year and we do not expect the competitive environment to wane. Given the outlook for steel prices, ample manufacturing capacity and muted demand, new container prices are not expected to increase in the near term and are likely to fall further. With low new prices and increasing quantities of containers being put to disposal, used container prices will also remain under pressure,” continued Mr. Brewer.

Tutustu yhtiön tuoreeseen sijoittajaesitykseen tästä.

Kiina, Venäjä, Kreikka ja tippuvat kurssit

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2015

Kesäkuussa tekemäni Textainerin ostoksen jälkeen kurssi lasketteli reilun 10 prosenttia. Kurssi palautui hieman, mutta onnistuin heinäkuussa tekemään toisen virhearvion. Onnistuin pahentamaan Sanoma sijoitukseni kehitystä entisestään. Olin hankkinut Sanoman salkkuuni ensimmäisen kerran vuonna 2008. Alkuun yhtiö oli tarjonnut hyvää tuottoa osinkosijoittajalle, mutta nopeasti yhtiön epäonnistuneilla yritysostoilla täydennetty katastrofaalinen strategia tuhosi niin osinkotuoton kuin yhtiön markkina-arvon.

Sijoitukseni yhtiöön oli pitkään näyttänyt viidenkymmenen miinusprosentin tulosta. Yhtiön ilmoitettua alati heikentyvästä tuloksesta toiveet liiketoimintakäänteen tapahtumisesta kaikkosivat ja kurssi otti 12 prosentin takapakin. Ostin osaketta 200 kappaletta lisää (4,18 €/kpl) tavoitteenani irtaantua sijoituksesta hivenen pienemmällä tappiolla vuoden lopussa. Osakekurssi jatkoi kuitenkin laskuaan aina 3,4 euroon.

Kaksi ostoa ydinsalkkuun

Tein kaksi lisäsijoitusta ydinsalkkuni yhtiöihin. Ostoksiani olivat lisäsijoitus ruotsalaiseen Bufabiin ja vantaalaiseen Vaisalaan. Vaisala-ostos nosti sijoituksen kolmanneksi suurimmaksi heti Nokian Renkaiden ja Huhtamäen jälkeen. Nykykurssilla ja osingolla yhtiön osinkotuotto on nelisen prosenttia. Vaisala on yhä erittäin vakavarainen, kansainvälinen ja markkinajohtaja kapealla segmentillään. Lisäksi yhtiö kasvattaa selkeästi uusia liiketoimintoja ja huolto- ja projektiliiketoimintaa. Kasvumahdollisuuksia – taloudellisen suorituskyvyn parantamisen lisäksi – siis löytyy.

Bufab puolestaan oli helmikuinen sijoitukseni ruotsalaiseen pienyhtiöön. Tein lisäsijoituksen siis verraten nopeasti. Pyrin yleensä tarkkailemaan uutta, etenkin vasta listautunutta yhtiötä, hivenen pidempään. Yhtiö maksoi kolmen prosentin osinkotuottoa. Sen lisäksi näin yhtiön taustalla useita ajureita: listautumisessa saatuja varoja on käytetty ja käytetään kasvuinvestointeihin, joiden tulokset jo näkyvät, tulosta rasitti yrityksestä riippumaton tekijä, heikko kruunu, ja yrityksen liiketoimintaideaa tuki teollisuusyritysten vanha mutta voimakas halu keskittää hankintojaan harvemmille toimittajille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Heinäkuussa olin tehnyt yli 12 000 euron edestä uusia ostoja. Näistä varoista toki osa oli vapautunut osakemyynneistä. Salkkuun olin lisännyt uutta pääomaa lähes 7000 euroa, ottanut ilolla vastaan kevään osingot, lyhentänyt sisäistä velkaani 700 euroa ja käyttänyt osan käteiskassastani osakeostoihin. Ensimmäisenä mainitun summan lisäksi olin avannut erillisen tilin satelliittisijoituksille ja sen piirissä sijoittanut lähes 2000euroa. 

Useat tarkkailemistani tai omistamistani yhtiöistä raportoivat heikentyneistä tai odotuksia matalammista tuloksista: esimerkiksi Microsoft, YIT, Sanoma, Apple, United Technologies. Samalla, amerikkalaisista sijoituksistani monen yhtiön kurssi oli houkuttelevalla tasolla (Fortum, ExxonMobil, Emerson Electric, Wal-Mart). Dollarin kurssi oli kuitenkin heikko, enkä sen vuoksi aikonut lähteä Atlantin yli ostoksille. Venäjä riski hillitsee lisäsijoitushaluja useisiin kotimaisiin yhtiöihin. Sen sijaan vaihdoin runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi.

Kiinan heikkous, Kreikan kriisi, Venäjä-politiikka, öljyn alhainen hinta ja vahva dollari olivat monille omistamilleni yhtiöille myrkkyä. Seuraan mielenkiinnolla käännettä syksyyn, kuinka tulokset ja arvostustasot kehittyvät. Osinkosijoittajana yksi asia on kuitenkin (lähes) varmaa: osinkotuloni kasvavat myös ensi vuonna.

Voit tarkastella ja seurata tarkemmin salkkuani Sharevillessä.

Vaikea alku erillisille satelliittisijoituksille

Aiemmin listaamiani vuoden 2015 taktisiatoimenpiteitä oli satelliittisijoitusten eriyttäminen omaan arvo-osuustiliin. Koska kielteisillä (tai positiivisilla) ajatuksilla on taipumus toteuttaa itseään, koki erillisen satelliittisalkun aloitus hivenen kompuroivan liikkeelle lähdön. Yleinen korjausliike veti ensimmäisten sijoitusten kehityksen välittömästi pakkaselle.

Tavoitteeni satelliittisijoitusten eriyttämiselle olivat selkeät: halusin läpinäkyvyyttä, lisää kurinalaisuutta ja harkittua riskinottoa. Sijoitusstrategiani mukaan satelliittisijoitusten tavoitteena oli tuoda tuottoa markkinasyklejä ja tilapäisiä häiriöitä hyödyntämällä. Niiden tarkoituksena oli siis mahdollistaa hyötyminen tuottomahdollisuuksista ydinsijoitusteni ulkopuolella – ja siten parantaa osakesijoitusteni kokonaistuottoa.

Toisen sijoitussalkun ensimmäiset sijoitukset

Siirsin erilliseen satelliittisalkkuuni 2000 euroa. Tein niillä kaksi sijoitusta:

Sijoitin ensimmäisenä Stockmanniin (7,47 €, 100 kpl) vuoden kahden aikatähtäimellä. Olin onnistunut irtaantumaan sijoituksesta toukokuussa 2014 täpärästi voitolla. Vaikka kirjoitan blogia saatan olla vanhanaikainen uskoessani Stockmannin nimen kantavan arvoa ainakin Suomessa. Lisäksi sijoitus oli vedonlyönti Venäjän tilanteen hellittämisen puolesta, mutta etenkin yhtiön käänteen puolesta. Sijoittajan harvoin kannattaa ottaa kantaa poliittiseen kehitykseen, mutta Venäjä talous oli aikaisemminkin noussut yhtä nopeasti kuin taantunut. Sen sijaan Stockmannin ripeät päätökset irtaantua kannattamattomista liiketoiminnoista loi uskoa siihen, että se pyrki määrätietoisesti kääntämään yhtiön suunnan.

Ostohetkestä Stockmann kiiti parikymmentä prosenttia alaspäin kohoten jälleen kymmenen prosentin miinukselle heinäkuun puoliväliin mennessä.

Ramirent oli toinen sijoitukseni erillisessä satelliittisalkussa (6,74 €, 150 kpl). Vaikka Ramirentin taloudellinen suorituskyky ei ollut samalla tasolla kuin kilpailijan Cramon, perustin spekulaationi siihen, että yhtiön osakekurssi oli liikkunut täysin aneemisesti kilpailijaansa nähden. Turvana oli ostokurssilla ja vuoden 2015 osingolla laskettu yli viiden prosentin efektiivinen osinkotuotto.

Ramirent lasketteli samoin reilusti, mutta heinäkuuhun tultaessa pinnisti plussalle.

Systemaattisuudella parempiin tuloksiin

Onnistuminen lyhyen aikavälin, spekulatiivisemmassa, sijoittamisessa on tärkeää toimia erityisen kurinalaisesti. Aiemmin en voi sanoa satelliittisijoitusten osalta näin toimineeni. Satelliittisijiotuksiksi nimeämäni sijoitukset ovat olleet joko epäonnistuneita ydinsijoituksia tai opportunistisia ostoksia. Näen, että edellä mainitut sijoitukset ovat ensimmäiset askeleet samanlaista oppimisprosessissa, jota olen käynyt lävitse ydinsalkkuni kanssa vuodesta 2007. Erillisen satelliittisalkun osalta haluan tehdä oppimiskäyrästä systemaattisemman ja jyrkemmän.

Ensimmäisten sijoitusten perusteella asetan alkuun kolme suuntaviivaa:

• Tavoitteena 12 % annualisoitu tuotto (osingot mukaan lukien).
• Kaksinkertainen tuotto määrittelemääni kuuden prosentin tuottoon nähden, mikä oli osa yhtälöäni asettaessani vuotuisia tavoitteita.
• Sijoitusaika mielellään alle vuosi, enintään kaksi vuotta, mahdollistaen riittävän vaihtuvuuden salkussa
• Yltäminen tavoitetuottoon, voittojen kotiuttaminen sekä virhesijoitusten tunnustaminen.
• Koska spekulatiivinen sijoittaminen ei ole tarkoita tässä tapauksessa päiväkauppaa tai puhtaasti tekniseen analyysiin pohjautuvaa kauppaa, yhtiöiden oltava minulle sijoittajana tuttuja.
• Tämän takia ja koska erillinen satelliittisalkkuni on Nordnetissä, en kaupankäyntikulujen takia sijoita ulkomaisiin osakkeisiin.

***

Lopuksi, satelliittisalkku on laitettava oikeaan mittasuhteeseen. Heinäkuussa 2015 ydinsalkkuni arvo oli 135 000 euroa. Satelliittisalkkuun olin siirtänyt 2000 euroa eli 1,5 prosenttia osakesijoituksistani. Ydinsalkussani oli yhä satelliittisijoituksiksi luokiteltuja sijoituksia ostohinnaltaan noin 15 000 euron arvosta, mikä vastasi noin 11 % osuutta markkina-arvosta ja noin 18 % salkkuun sijoitetusta omasta pääomasta (Nokian Renkaiden osuus oli yksittäisenä sijoituksena lähes 4000 euroa). Tätä satelliittisijoitusten joukkoa tulisin varmasti vielä vuonna 2015 harventamaan. 

Liian vähän velkaa?

Vaurastumisen vauhtipyörät

Vaikka vaurastumiseni lepää paljolti osakesijoittamisen harteilla, on velka yksi vaurastumiseni tärkeimpiä komponentteja. Tällä hetkellä olen käyttänyt velkaa ainoastaan asuntojen hankkimiseen, mutta tulevaisuudessa en sulje pois velan pienimuotoista hyödyntämistä myös osakesijoittamisessa.

Velka on vipuvarsi, jolla pyritään hyödyntämään pankin varoja. Sijoituksen onnistuessa velka parantaa oman pääoman tuottoastetta - saat tuottoa myös lainaamillesi rahoille, mutta maksat korkoa pankille korkoa. Vastaavasti se tekee heikoista sijoituksista epäonnistuessaan vieläkin kehnompia, hävitessäsi myös pankin rahoja sijoituksen arvon laskiessa.

Osakekurssien voimakkaan nousun myötä olen tulossa pian tilanteeseen, jossa osakkeiden euromääräinen arvo yltää kahteen asuntoon nostamani jäljellä olevan lainan arvon ylitse. Toki tätä kehitystä vat edesauttaneet alhainen korkotaso, kuukausittaiset lainanlyhennykset sekä ylimääräiset lainanlyhennykset. Soudan ja huopaan - tällä hetkellä ylläpidän velkaantumistani viettämällä lyhennysvapaata yhdestä lainastani.

Nettovelkani (Netto-omaisuus - velka) on noin +70 000 euron tasolla. Kahdesta asunnostani olen maksanut keskimäärin 25 prosenttia takaisin pankille. Toiseen asunnoista kohdistuu yhtiölainaa, jota en tässä laskelmassa ole ottanut huomioon. Vaikka yhtiölainalla on mielestäni huomattava vaikutus asunnosta vapautuvaan varallisuuteen, sen lyhentämisestä tällä hetkellä huolehtii vuokralainen.

Tavoitteeni ollessa vuodessa 2025 näen velan välttämättömänä vauhtipyöränä. Taaksepäin katsottuna olen mielestäni käyttänyt velkaa liian varovaisesti. Kokonaisvarallisuuden kehityksen osalta voisin olla pidemmällä, mikäli olisin esimerkiksi toteuttanut suunnitelmaani asuntosijoittamisen osalta hahmotelmieni mukaisesti. Elämäntilanne ei tätä kuitenkaan ole täysin sallinut.

Olisiko nyt aika ottaa lisää velkaa?

1. Korot ovat nyt ennätyksellisen alhaalla: Korkojen nousu voi tulla minullekin yllätyksenä. En ole kokenut korkeaa korkotasoa. Tällä hetkellä nautin 100-200 euroa pienemmistä lainanhoitokuluista verrattuna vuoteen 2011 ja varaudun korkojen nousuun ylimääräisillä lyhennyksillä.
2. Korkojen nousu ottanee vielä aikansa: Ottamalla sijoitustoimintaan nyt lisää velkaa  hyötyy alhaisesta korkotasosta sijoituksen alkuvaiheessa, jolloin korko ja niiden osuus lainanhoidosta on suurimmillaan.
3. Sijoitustoiminnassa korkokulut ovat verovähennyskelpoisia: Mikäli sijoitustoiminnasta tuloutuvassa kassavirrassa on joustovaraa, ei sijoittajan tulisi nähdä korkokuluja suurena peikkona: korot on verotuksessa vähennettävissä sijoitustuotoista.
4. Ota huomioon omistus- tai sijoitusasuntoosi kohdistuvat yhtiölainat: Suuret perusparannus remontit ovat kalliita. Siirtyykö remontin hinta todellisuudessa remonttia edeltävän markkinahinnan päälle? Nostaako julkisivuremontti asunnon arvoa kustannusten suhteessa? Mikäli aiot käyttää omistamiasi huoneistoja uuden lainan vakuutena, vaikuttavat yhtiölainat asunnon vakuusarvoon.
5. Lyhennä kalleinta (korkein korko) velkaasi ensimmäisenä: Otin ensimmäiseen asuntooni kohdistuvasta velasta lyhennysvapaata ja kohdistan lyhennykset lyhentääkseni sijoitusasuntooni kohdistuvaa velkaa, jolla on huomattavasti korkeampi korko. Näin säästän hivenen korkokuluissa.
6. Mikä on elämäntilanteesi ja riskinsietokykysi? Elämäntilanne kulkee käsi kädessä hyväksyttävän riskitason kanssa. Onko työpaikkasi turvattu vai pohditko vaihtoa? Kestääkö taloutesi korkojen ennemmin tai myöhemmin koittavan nousun? Pystytkö subventoimaan tuloistasi korkoja tai sijoitustappioita, mikäli velkarahalla hankittu sijoitus epäonnistuu.

Tällä hetkellä pohdin lähinnä uuden omistusasunnon hankintaa. Sen osalta mieltäni vaivaa eniten kohdat kolme, neljä ja kuusi. Suomen hallitus ajaa alas omistusasumisen korkovähennysoikeutta, suuri osa Suomen asuntokannasta kohtaa massiiviset peruskorjaukset ja lisäksi en ole kovin vakuuttunut oman urani tämänhetkisestä kestävyydestä. 

Tällä hetkellä pysyttelen varovaisena velan suhteen - vaikka vaurastumiseni kaipaisi lisävauhtia.