Marraskuussa monen monta myyntiä

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2021

Ennen omikron laskettelua ehdin keventämään muutamia positioita. Myin erät Konecranesia, Cargotecia, Wärtsilää ja Vaisalaa. Myin osan annista saamiani Duellin osakkeita ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Merkitsin osakkeita kymppitonnilla, joten sain osakkeita kohtuullisen määrän. Myin pienempiä eriä, koska olen hiljalleen oppinut kuinka vaikeaa ajoittaminen on ja ylläpitääkseni tulevaisuuden osinkovirtaa. Laskumarkkinassa näemme varmasti myös kirejä ylöspäin, kuten tätä kirjoittaessa on tapahtumassa.

Myin kokonaan Scandicin osakkeet 43,5 kruunun hintaan, koska yhtiöltä on epätodennäköistä saada osinkoja lähivuosina. Myin kokonaan myös YIT:n osakkeet hieman alle 5 euron hintaan. Näistä molemmista realisoitui huomattava myyntitappio. Myin Puuilon osakkeet kokonaan 8,14 euron hintaan, mutta saatan ostaa osakkeita hiljalleen takaisin alemmilta tasoilta.

Myin myös kokonaisia pienempiä positioita erinäisistä syistä, mutta pääasiallisena tarkoituksena siivota rönsyjä ja etenkin kasvattaa käteisen määrää salkussa. Näillä myynneillä olen realisoinut huomattavan määrän myyntivoittoja, joista verottaja muistaa ensi vuonna. Joulukuussa pyrinkin vielä myymään yhden tai kaksi tappiollista positiota keventääkseni verotaakkaa ja vapauttaakseni pääomaa tuottavampaan käyttöön.

Näiden myyntien jälkeen salkun arvosta noin 10 % on käteistä. Spekulatiivisissa sijoituksissa minulla oli noin 50 % käteispaino ennen omikron laskua, mutta siitä huolimatta lasku kirpaisi tuntuvasti. Joulukuussa olen matkoilla ja tulen pääasiassa seurailemaan markkinoita sivusta ja huomattavasti vähemmän, tuli sitten joulupukkirallia tai ei. Olen pyrkinyt positioitumaan markkinoiden laskun varalle ja jatkan tämän teesin mukaista sijoitustoimintaa lähikuukausina.

Marraskuun puolivälin seurannassa kirjasin kaikkien aikojen ennätyslukemat. Osakesalkku ylsi 424 000 euroon ja kokonaisvarallisuus lähes 692 000 euroon. Vuonna 2021 olisi ollut hienoa päästä yli 700 000 euron, kun vuosi alkoi lukemalta 550 000 euroa. 

Soutua ja huopaamista joulukuussa

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2017

Joulukuun alussa jatkoin vilkasta osakekauppaa. Ostin Ramirentin osakkeet takaisin salkkuni 7,43 euron hintaan 150 kappaletta. Ramirent on ollut minulle spekulatiivinen sijoitus, jota olen myynyt ja ostanut pariin otteeseen osinkosalkussani. Ramirent maksaa ensimmäisen puolivuotisosinkonsa jo maaliskuussa. Luovun spekulaatiosta kuitenkin jo 7,7 euron tasoilla, jos osake tälle tasolle sitä ennen yltää. Jo ennen kuun loppua Ramirent kipusi 7,9 euroon ja myin osakkeet pois.

Hankin lisää YIT:n osakkeita pienen sadan kappaleen erän 6,11 euron hintaan. Mielestäni YIT oli kohtuullisen hintainen suhteessa riskeihin. Vaikka olemme todennäköisesti kiinteistörakentamisen suhdannesyklin huipun välittömässä läheisyydessä, uskon, että YIT pystyy tarjoamaan kohtuullista osinkoa lähivuosina. En usko rakentamisen äkkipysähdykseen. Lisäostolla laskin hivenen positioni keskihintaa ja lisäsin jälleen parikymppiä vuotuisiin osinkotuloihini.

Ostin myös suuresta kruunumääräisestä käteiskassastani lisää ruotsalaisen Ratosin osakkeita. Ratos on vastaavanlainen yritys kuin Panostaja ja sijoittaa keskisuuriin listaamattomiin yrityksiin. Panostajan tapaan Ratos on ollut vaikeuksissa muutamien omistustensa kanssa. Ratos onkin hiljattain muuttanut strategiaansa ja myynyt huonosti suoriutuvia sijoituksiaan. Aiemmin Ratos on rahoittanut osinkonsa kehittämällä omistuksiaan ja myymällä ne voitolla. Uuden strategian myötä Ratos pyrkii rahoittamaan osinkonsa enemmän omistuksista saatavalla kassavirralla. Ostoajoitukseni Ratoksen osalta oli kuitenkin kehno. Heti seuraavana päivänä yhtiö ilmoitti erottavansa tuoreen toimitusjohtajan, mikä kielii ehkä jatkuvista vaikeuksista.

Palautin Fortumin takaisin salkkuuni 50 kappaleen erässä ja 16,5 euron hintaan. Myin kaikki 250 kappaletta lokakuussa hieman liian aikaisin. Aion lisätä Fortumia toisen erän, mikäli kurssi laskee alle 16 euroon ja saatan olla valmis palauttamaan erissä koko viimeisen position verran jos kurssi jatkaa yhä laskuaan. Uniper kauppa luo mielestäni yhä huomattavasti epävarmuutta Fortumin ylle, mutta kotiutettuani voittoja voin mahdollisesti pienemmällä positiolla hyväksyä riskit.

Kuun puolivälin seurannassa varallisuuteni ylsi 335 561 euroon ja osakesalkkuni arvo 197 765 euroon. Molemmat ylsivät yli asettamani tavoitteen, varallisuus täpärästi ja osakesalkku parilla tuhannella eurolla. Kokonaisvarallisuuden kehitystä käsittelin tarkemmin edellisessä kirjoituksessa ja tulen pian kirjoittamaan yhteenvedon vuodesta 2017. Sitä odotellessa pidätän henkeäni pysytteleekö salkkuni yli 200 000 euron aina tammikuun seurantaan saakka.

***

Lue Vaurastumisen välineet julkaisupaketti ja löydä tiesi ensimmäiseen sataantuhanteen!

Miten spekulatiiviset sijoitukseni ovat toimineet?

Selkeästi suurin osa sijoituksistani on ydinsijoituksia, joiden tehtävänä on tuottaa tasaisesti kasvavaa osinkotuloa. Koska seuraan markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita aktiivisesti, koen silloin tällöin kohtaavani mahdollisuuksia, joissa voin tehdä tuottoa myös arvonnousulla. Vuoden 2015 puolivälissä siirsin nämä spekulatiiviset sijoitukseni erilleen ydinsalkustani. Vaikka olen tehnyt joitakin spekulatiivisia sijoituksia yhä ydinsalkkuni varoilla, olen pyrkinyt keskittämään osakepelini erilliseen salkkuun.

Miten sijoitukseni ovat menneet? Tuottoa spekulatiivisilla sijoituksilla on tullut absoluuttisesti 560 euroa nettona. Erillisen satelliittisalkkuni alussa sijoitettavia varoja oli 2000 euroa ja tällä hetkellä sijoitettua pääomaa on 3000 euroa. Sijoitusten tuotto ei siis ole päätä huimaava, mutta salkun yksi päätarkoituksista onkin tyydyttää pientä sisälläni piilevää uhkapelaajan viettiä.

Kuten pitkän aikavälin sijoittamisessa myös spekulatiivisessa sijoittamisessa suurempia tuottoja olisi ollut mahdollista saavuttaa antamalla voittojen juosta. Liukuvan stop-loss toimeksiannon käyttäminen voi olla ratkaisu suojella saavutettua paperivoittoa kurssilaskulta. Liukuvalla stop-lossilla tarkoitan, että sijoittaja nostaa stop-loss toimeksiannon tasoa sitä mukaa kun kurssi nousee, kuitenkin turvallisen matkan päähän päivittäisen heilunnan ulottumattomiin. Tällaista menetelmää käytin Fortumin tapauksessa, ja kotiutin pienen voiton lopulta ennen tulosjulkistusta. En halunnut ottaa yllättäviin uutisiin liittyvää riskiä.

Avoimina positioina minulla on tällä hetkellä Amer Sports, HKScan ja Oriola. Kaksi jälkimmäistä ovat lievästi tappiolla, mutteivät ole alittaneet viiden prosentin tappiorajaani. Amer Sportsin kohdalla annoin sääntöjeni lipsua ja ostin osaketta hivenen lisää. Tappiorajani on liian suuri suhteessa saavuttamiini kurssivoittoihin. Se onkin yksi kehityskohde tuottojen parantamiseksi. Spekuloidessa raha ei kannata olla sidottuna osakkeeseen, jolla ei ole lyhyen aikavälin tuottopotentiaalia.

Pieniä voittoja siirrän ydinsalkkuuni kasvattamaan osinkotuloja. Vielä siirtoja ei ole täytynyt tehdä liian montaa. En aio ottaa satelliittisijoituksista liian suurta stressiä. Jos havaitsen mahdollisuuden markkinoilla, tartun siihen. Vain harvoin metsästän spekulatiivista sijoitusta ja tilaisuudet tulevatkin useimmiten vastaan, kun pohdin kuukausittaista sijoitusta ydinsalkussani.

Onnekasta spekulaatiota YIT:llä

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2017

Ostin aiemmin analysoimaani ruotsalaista HR-yhtiö Wise Groupia. Yhtiön kehitys oli jatkunut hyvänä. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuonna 2016 13 prosenttia ja osakekohtainen tulos koheni noin kolmanneksen. Wise Groupin osinkotuotto ylsi lähes viiteen prosenttiin. Vaikka yhtiön osakekurssi olikin noussut sitten viimeisen syvemmän tarkasteluni, halusin olla mukana henkilöstönvuokrauksessa ja –rekrytoinnissa sijoittajana. Ostoksella halusin lisäksi varmistaa, että absoluuttiset osinkotuloni jatkaisivat tänä keväänä tavoittelemaani kasvua.

Tammikuussa hankkimani Hennes&Mauritzin osakkeet jatkoivat laskuaan. Ostin alkuvuonna yhtiön osakkeita kahteen otteeseen. Se osoittautui virheeksi, jonka olin tehnyt muutaman kerran aiemminkin. Jälkikäteen katsottuna, olisin oikein hyvin voinut odottaa toisen erän hankinnan kanssa. Hennes&Mauritz oli selkeästi kielteisessä kierteessä, käänne parempaan tuskin tulisi tapahtumaan lyhyellä aikavälillä. Hennes&Mauritz jakaa osingon kahdessa erässä, ensimmäisen toukokuun alkupuolella ja toisen marraskuussa. Tällä välin tarkkailen yhtiön liiketoiminnan kehitystä loppuvuoden ajan ennen mahdollista osto- tai myyntipäätöstä.

Kokeilin myös Nordnetin kampanjoimaa pienten osakekauppojen tarjousta. Ostin lisää Evlin osakkeita kolmekymmentä kappaletta kasvattaakseni olemassa olevaa positiota ja laskeakseni omistukseni keskihintaa. Myin puolestaan osakeannissa ostamani Fondian osakkeet kahdessa erässä. Kolmessa viikossa sain sijoitukselle nettona 22 prosentin tuoton. Euroissa tuotto oli vaatimaton, vain hieman yli viisikymppiä. En halunnut kasvattaa sijoitusta yhtiössä jälkimarkkinoilla, enkä halunnut pitää pieneksi jäänyttä omistusta salkussani. Lisäksi Wise Groupin liiketoimintaprofiili oli samantyyppinen kuin Fondian.

Tein YIT:llä satelliittisalkussani onnekkaat kaupat. Ostin osaketta 6,32 euron hintaan 10. huhtikuuta, kun osake oli laskenut mielestäni liian alas. Heti seuraavana päivänä osake ampaisi suositusmuutoksen seurauksena nousuun. Osake jatkoi nousuaan vielä sitä seuraavana päivänä, jolloin myin osakkeet 12. huhtikuuta 6,85 euron hintaan. Nettona lähes 5 % tuotto kahdessa päivässä lämmitti onnekasta spekuloijaa. Ostin osaketta uudelleen sen laskettua 6,5 euron tuntumaan. Hyvä tulos hypäytti kurssin kymmenen prosentin nousuun ja irtauduin osakkeista jälleen, nettona tuotoksi jäi 5,7 prosenttia. Lähiaikoina onkin syytä laatia tarkempi katsaus satelliittisijoituksiini, joista en ole toviin kirjoittanut.

Huhtikuun seurannassa niin osakesalkku kuin varallisuuskin jatkoivat kasvuaan. 

Loppuvuoden lakaisu?

Vuodesta on enää jäljellä enää kaksi täyttä kuukautta ja verokarhu iskee jälleen pian pääomatuloihin. Olen linjannut myyväni salkustani vähintään yhden heikosti suoriutuvan yhtiön vuosittain pitääkseni salkun laatua yllä. Lisäksi osakkeiden myyntitappioita on mahdollista vähentää myös osinkotuloista, joten alhaisemmat verot ovat myös yksi tärkeä syy tappiollisista sijoituksista luopumiselle.

Myyntien track record

Viime vuonna myin Sanoman osakkeet luopuakseni alisuoriutujasta ja tehdäkseni tappiota verovähennyksiä varten. Myin osakkeet noin 3,7 euron hintaan joulukuussa ja tällä hetkellä Sanoman kurssi huitelee lähellä yhdeksää euroa. Myydessä on siis aina mahdollisuus menettää tuleva kurssinousu. Muita vastaavia sijoitusvirheitä ovat olleet esimerkiksi Visan, Oriola-KD:n ja Valmetin myynnit.

Toisaalta olen muutamissa myynneissä onnistunutkin, kuten esimerkiksi toimistotarvikekauppias Staplesin, jonka onnistuin myymään täpärästi ennen jyrkkää alamäkeä. Samoin HKScanin ja Outecin myynnit lähes kuuden euron hintaan lämmittävät. Epäonnistumiset ja onnistumiset tasapainottavat toisiaan. Nousumarkkinassa on usein helpompi olla oikeassa ja alisuoriutujatkin pärjäävät kurssikehityksen osalta paremmin.

Entäpä tänä vuonna?

Tammikuussa listasin myyntilistallani keikkuvat yhtiöt: YIT, IBM, Ensco tai Textainer. Voimakkaan kurssinousun myötä minun olisi mahdollista luopua YIT:stä pienellä voitolla. Toisaalta rakennusalan lähinäkymät ovat Suomessa verraten hyvät ja yhtiö maksanee ensi keväänä kohtuullisen osingon. IBM ei ole nostanut itseään kasvu-uralle ja siten yhtiön osakekurssi makaa edelleen kohtuullisen alhaalla. Onnistuessaan muutoksessa IBM:n arvo tulee varmasti nousemaan, kasvava ja hyvä osinkotuotto luo kärsivällisyyttä odottaa liiketoiminnan käännettä.

Ensco ja Textainer, jotka ovat antaneet minulle yhden suurimmista sijoittamisen oppitunneista, ovat salkussani rajusti punaisella. Yhtiöt ovat jatkaneet osingonleikkausten sarjaa. Korkean keskiostohintani takia nämä sijoitukset tuskin palaavat edes omilleen keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta öljylauttoja vuokraavan Enscon kurssi pomppasi rajusti heti Opecin kerrottua öljytuotannon rajoittamisesta. Venäjän suunnitellessa samaa, voi edessä häämöttävä myyntitappio ainakin hivenen pienentyä lähiaikoina. Enscosta voisin realisoida noin 1500 euron myyntitappion.

Textainer, yksi maailman suurimpia merikonttien vuokraajia, on toinen salkkuni syvyyspommi. Sijoittajat ovat voimakkaasti kritisoineet Textainerin johdon toimintaa, jossa johto vakuutteli osingon turvallisuuden nimiin, mutta lopulta osinkoa leikattiin voimakkaasti kahteen kertaan päätyen lopulta yli 90 prosenttia matalammalle tasolle. Osingonleikkaus ja investointien huomattava pienentäminen ovat alkaneet parantaa yhtiön kassavirtatilannetta. Myös Textainerilla voisin tehdä noin 1500 euron myyntitappion verovähennyksiä varten.

IBM ja YIT tuottavat sijoitusstrategiani mukaisesti kassavirtaa. Textainer ja Ensco ovat tyrehdyttäneet puolestaan osingonmaksun ja useampi peruste osakeoston taustalla on kadonnut. Siten jälkimmäisistä jompi kumpi olisi oikea valinta. Jäänen seuraamaan jälleen yhtiöiden taloudellisen tilanteen kehittymistä kuukaudeksi tai puoleksitoista tehdäkseni ehkäpä hivenen paremman päätöksen.

Myisitkö sinä jonkin näistä pois?

Nokia positioni kasvaa - valitettavasti

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2016

Toukokuussa useat ruotsalaiset yhtiöt maksoivat osingon. Yllättäjänä oli nuuskavalmistaja Swedish Match, joka korotti osinkonsa 7,5 kruunusta 8 kruunuun ja maksoi lisäksi 12 kruunun lisäosingon. Kyllähän bonukset osakemarkkinoiltakin kelpaavat. Uusi sijoitukseni ruotsalaiseen Knowitiin maksoi myös osinkonsa, tarjoten lähes 5 prosentin nettotuoton. Yhtiön liikevoitto jatkoi ensimmäisellä kvartaalilla myönteistä kehitystään kasvaen lähes 40 prosenttia.

Vaihdoin kruunumääräisten osinkojen lisäksi jälleen euroja kruunuiksi tehdäkseni yhden lisähankinnan Tukholman pörssistä. Harkitsin edelleen sijoitusta AlfaLavaliin. Myöskin sijoitus vahvasti Yhdysvaltain markkinoilla toimivaan rakennusyhtiö Skanskaan saattaisi olla varteenotettava. Olin jo pitkään seurannut ruotsalaisia rakennusyhtiöitä vaihtaakseni YIT:n laadukkaamman oloisiin ruotsalaisiin.

Ostin lisää Nokian osakkeita 4,55 euron hintaan. Kurssi oli lasketellut aina vain alemmaksi. Saatan olla tekemässä aina suurta virhettä Nokian kanssa. Tällä hetkellä olen sijoittanut Nokiaan lähes 3800 euroa ja position arvo oli 3000 euroa. Nokia maksaa reilun osingon kesäkuussa ja onnistuessaan Alcatelin integraatiossa uskon, että yhtiö kykenee luomaan arvoa omistajille. Toki markkinakysynnän tulee kehittyä myönteiseen suuntaan.

Toteutin vuoden ensimmäisen myyntini myymällä jälleen Kemiran osakkeeni, kun kurssi kipusi vihdoin yli 11 euron. Kemira ei kuulu ydinsijoituksiini, ja siksi olen koettanut hyötyä Kemiran poukkoilevasta kurssikehityksestä. Toistaiseksi onnistuneesti ja onneekkaasti. Tällä kertaa tein noin 125 euroa voittoa nettona ja 80 euroa osinkoina. Asetin kurssihälytyksen jälleen 10,6 euroon. Saatan palata takaisin omistajaksi tämän tason alapuolella.

Huhtikuusta lähtien olen jarrutellut osakeostojen kanssa. Salkkuuni onkin kertynyt lähes 8000 euroa käteistä uusien talletusten ja Kemiran myynnin jälkeen. Siirsin niistä osan Nordnetin talletustilille kerryttämään huikeaa 0,15 % korkoa mutta etenkin hillitsemään käteisen polttelua. Osakesijoitusharrastuksen myötä henkinen paine laittaa rahat poikimaan käy alati kovemmaksi. En näe kuitenkaan tällä hetkellä montaakaan laatuyhtiötä, ilman suuria kysymysmerkkejä, olevan saatavilla kohtuulliseen hintaan.

Nostin jälleen Fixurasta sinne tuloutuneita lainalyhennyksiä ja korkoja 200 euroa. Käteistä Fixura tilille olivat kerryttääneet muutamat lainat, jotka eivät ainakaan vielä olleet siirtyneet perintään, ulosottoon tai kääntyneet luottotappioksi. Valtaosa lainoista oli jo perinnässä tai ulosotossa, joten on mielestäni vain ajan kysymys milloin lainoista tulee luottotappio. 

***
Tarina jatkuu vihdoin myös Facebookissa.

Ei kannattanut odottaa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2015

Omistamani lääkeyhtiö Baxter jakaantui hiljattain kahteen osaan. Eipä aikaakaan, kun toinen puolikkaista, Baxalta, ajautui hivenen vihamielisen ostotarjouksen kohteeksi. Osakekurssi nousi samana päivänä ensin mukavasti 25 prosenttia nousun hiipuessa 20 prosenttiin.

Kohdallani nämä kurssihypähdykset tapaavat osua pieniin omistuksiini (esim. Heinz ja DIBS). Hieman myöhemmin tein päätöksen myydä yhtiön osakkeet. Jakaantumisen jälkeen molemmat yhtiöt olivat päättäneet pienemmästä osingonjaosta, joten en löytänyt syytä pienen position säilyttämiselle.

Aivan elokuun alussa tein lisäsijoituksen Fortumiin. Viimeksi olin ostanut yhtiön osakkeita vuonna 2009 16 euron hintaan. Välissä olen lisännyt yhtiötä kolme kertaa, kerran 2010 ja kahdesti vuonna 2012. Pian Fortum ostoksen jälkeen osakemarkkinoilla tapahtui kummia.

Elokuun puolivälin jälkeen osakekurssit ottivat valtavan takapakin – suurimman sitten vuoden 2009. En uskaltautunut ostoksille heti, vaan päätin odottaa tilanteen rauhoittumista. Tämä osoittautui virheeksi, koska seuraavien päivien rekyyli ylöspäin oli nopea ja voimakas. Aivan elokuun lopussa ostin Kemiran takaisin salkkuuni myytyäni sen jo kahdesti tämän vuoden aikana!

Lisäksi seurasin aktiivisesti Metsoa ja Nordeaa tehdäkseni lisäoston. Metsoa ostin lisää pienen erän kuun viimeisenä päivänä. Amerikkalaisista yhtiöistä kävin pohdintaa J&J:n ja Wal-Martin välillä. Entäpä mitä ostaisi Tukholman pörssistä?

Satelliittisalkussani tein kauppoja myymällä Ramirentin ja Stockmannin sekä ostamalla tilalle hieman YIT:tä, jonka kursisi tippui voimakkaasti kesäkuun tulosjulkistuksen jälkeen. Ramirentillä pääsin tavoittelemaani, mutta kirjaamattomaan, 10 prosentin nettotuottoon. Stockmannilla tein 5 % tuoton neljässä kuukaudessa. Ensimmäiset sijoitukseni erillisessä satellittisalkussa kääntyivät lopulta voitolle - takertelevan alun jälkeen.

Tämän kuukauden päiväkirjamerkinnän perusteella minustahan on tulossa spekulatiivinen sijoittaja! Siitä huolimatta fokus on edelleen alkuperäisessä sijoitusstrategiassani.

Kovin kolaus nettovarallisuuteen

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2014

Nettovarallisuuteni otti kovimman kolauksen sitten seurantahistoriansa alun jälkeen. Se laski kaksi prosenttia. Suurin syy tähän oli laskevat pörssikurssit. Mikä sen parempaa. Tein parhaani koettaessani ostaa osakkeita halvalla. Välttämättä en ostanut hyvää halvalla, mutta ostin kuitenkin. Jälleen kerran yksi salkkuyhtiöistäni jakaantui. Käynnissä on varsinainen jakaantumisten muoti-ilmiö.

Lokakuussa Automatic Data Processing (ADP) yhtiö jakaantui kahteen osaan.

ADP oli ensimmäinen sijoitukseni amerikkalaisiin osakkeisiin vuoden 2010 alussa. Sijoitus on ollut hyvin onnistunut. Osakekurssi on lähes kaksinkertaistunut ja yhtiö on jakanut tasaisesti kasvavaa osinkoa. Jotta asia ei näyttäisi aivan ruusuiselta, ainoa virhe hankinnassa oli sen pienuus. Sijoitusurani alkuvaiheessa hankinnan suuruus oli kokonaiset 600 euroa. Siten kurssin kaksinkertaistuminen ei sinänsä merkitse paljoa. Mielestäni parempaa on neljän prosentin osinkotuotto ostohinnalle viiden täyden vuoden omistuksen jälkeen.

Jakaantumisessaan yhtiö irrottaa autokauppiaiden ohjelmistojen kehitykseen keskittyneen liiketoiminnan, uudella nimellä kulkevan CDK Globalin, erilleen ydinliiketoiminnasta – henkilöstöpalvelujen ulkoistuksesta. Piensijoittajalle tällainen jakaantuminen on kuitenkin ikävä siinä valossa, että irronnut liiketoiminta ja sitä kautta liiketoiminnan arvo on hyvin pieni. Yhtiön jakaantuminen irrottaa osan yhtiön sitoutuneesta pääomasta ja arvosta.

Normaalitilanteessa sijoituksen myymisestä aiheutuvat kaupankäyntikustannukset veisivät Nordnetissä kohtuuttoman osuuden jakaantuneen sijoituksen arvosta. Nordnetin amerikkalaisten osakkeiden kaupankäyntitarjous avasi kuitenkin piensijoittajalle oivan paikan irtautua ydinsalkkuun kuulumattomasta liiketoiminnasta. Painoinkin ostonappia 22.10 ja irrotin puolestani varoja täydennysostoihin.

Välihuomautuksena on todettava ja laitettava yllä kuvaamani asia mittapuuhun: CDK Globalin vuotuinen liikevaihto on 2 miljardia dollaria. Linkki kätevään laskuriin ostohintojen määrittämiseksi jakaantuneille yhtiöille löytyy Resurssit alasivulta.

Spekulatiivisia sijoituksia

Lokakuusta tuli ristiriitainen sijoituskuukausi. Irtauduttuani vihdoin Oriola-KD:sta syyskuussa, ostin salkkuuni kahta yhtiötä, joiden kurssikehitys vähintäänkin oli ollut mollivoittoista. Toinen näistä sijoituksista oli lisäosto YIT:hen. Ostokurssi oli vain hivenen päälle kuusi euroa. Kuuden euron rintama ei osoittautunut kuitenkaan tukitasoksi osakkeelle. Uutisointi Ukrainan kriisistä oli enää hyvin olematonta. Sijoitukseni laskin sen oletuksen varaan, että Venäjän talous tulisi poliittisten olosuhteiden normalisoituessa ponnahtamaan yhtä nopeasti ylös kuin se on tehnyt aina aikaisemminkin. Alemman keskikurssin myötä pääsisin irtaantumaan YIT:stä kuivin jaloin ja siirtämään varani laadukkaampiin ruotsalaisiin rakentajiin.

Osakekurssien lasketellessa voimakkaasti päätin tehdä spekulatiivisen sijoituksen Outoteciin. Olin myynyt osakkeen viimeksi hieman yli kahdeksan euron hintaan toukokuussa. Nyt kurssi oli alimmillaan sitten vuoden 2010. Hankin pienen 150 kappaleen erän hintaan 5,3 euroa. Mikäli kurssi nousisi lyhyessä ajassa euron tai puolitoista myisin osakkeet pois. Yhtiön osingonmaksukyky ei ollut parhaimmillaan, etenkin jos tuloksentekokyky laskisi kaivosalan heikossa tilanteessa.

Taskusta toiseen

Ennen CDK Globalin myyntiä ostin lisää öljynporauslauttoja vuokraavan Enscon osakkeita. Toimialan osakkeita oli yleisesti painanut öljyn hinnan lasku, huoli vuokrausasteiden laskusta ja myös liuskeöljyn nousu sijoittajien huulille. Ensco on yhä yksi toimialan laadukkaimmista yhtiöistä ja kymmenien prosenttien osakekurssin lasku tekee yhtiöstä mielestäni mielenkiintoisemman entistä mielenkiintoisemman sijoituksen. Viimeksi onnistuin vastaavanlaisessa tilanteessa ostaessani Vanquardin REIT ETFää joulukuussa 2013 toimialan niiatessa yleisesti ja pian palautuessa masennuksestaan.

Tein kirpaisevat pankkisiirrot verottajalle veromätkyistä, jotka olivat 1600 euroa. Suurin syy näihin mätkyihin oli ensimmäinen sijoitusasuntoni. Erilliselle Säästöpankin tililleni oli kertynyt puolessatoista vuodessa sopivasti käteistä mätkyjen maksun tukemiseksi. Siirsin vuokratililtä 400 euroa joulukuun erän maksua varten. Osakesalkkuani ja ajoittaisia hajatelmia sijoittamisesta voit seurata Shareville palvelusta.

Ruotsalainen rakennusyhtiö - NCC vai Skanska?

Rakentamisen merkitys bruttokansantuotteeseen on suuri. Lähteestä riippuen rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta näyttelee Suomessa noin kymmentä prosenttia. Vaikka rakentaminen on suhdanneherkkää, haluan olla sen merkityksen vuoksi mukana toimialalla. Suhdannesykli heittelee yritysten tuloksia, huipulla yhtiöt tekevät lähes tähtitieteellisiä tuloksia ja rämpivät, kun talous on kurimuksessa.

Pyrin tekemään vähintään yhden oston vuodessa ruotsalaiseen yhtiöön. Edellinen sijoitukseni oli ajoituksellisesti onnistunut osto Swedish Matchiin. Tällä hetkellä salkussani on 6 prosenttia ruotsalaisia osakkeita ja epäilykseni YIT:tä kohtaan sai minut vilkaisemaan Pohjanlahden yli ruotsalaisia vaihtoehtoja. Vertaaminen kilpailijoihin oli siis minulta jäänyt tekemättä hankkiessani YIT:n osaketta ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Salkussani YIT edustaa puhtaasti rakennusalaa. YIT:n lisäksi olen sijoitettuna rakennussektorilla Cramoon ja Uponoriin. Valitettavasti en ole vakuuttunut YIT:n pitkänaikavälin menestyksestä. Yhtiön liiketoiminta on hyvin riippuvainen Suomen ja Venäjän markkinoista. Yli 90 prosenttia liikevaihdosta syntyy näillä markkinoilla. Vaikka YIT:llä on pitkä historia omistajaystävällisenä yhtiönä ja vankka kokemus Venäjän markkinoilta, näen yhtiön riskiprofiilin liian suureksi osinkosijoittajalle. Kykeneekö yhtiö ylläpitämään kohtuullisen tasaista tuloskuntoa kyetäkseen vakaaseen osingonmaksuun?

Haluaisin korvata YIT:n osakkeeni hieman vakaammalla ja maantieteellisesti laajemmin toimivalla yhtiöllä. Tutustuttuani sekä Skanskan että NCC:n liiketoimintaan ja osakkeisiin  huomasin nopeasti, että Tukholman pörssistä löytyy kaksi kansainvälisen mittakaavan rakennusyhtiötä. Skanska (linkit yhitöiden sijoittajasivuille) toimii laajasti molemmilla Amerikan mantereilla, kaikissa Pohjoismaissa sekä Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Iso-Britannissa. Yhdysvallat edustaa Skanskan liiketoiminnasta merkittävää osuutta (38 % liikevaihdosta. NCC ei toimi valtameren toisella puolella, mutta sen sijaan rakentaa Venäjällä, Baltiassa ja Saksassa. NCC:llä sijoitetun pääoman tuotto on 26 % (YIT 10,3 %) ja Skanskalla puolestaan 17,4 %

Ruotsalaiset pärjäävät YIT:lle vertailussa usealla eri tunnusluvulla. Osingolla mitattuna NCC (5,2 % 08/2014) ja Skanska (4,2 %) ovat palkinneet sijoittajia tasaisesti ja osinkoa kasvattaen. Molemmat yhtiöt maksoivat sijoittajille kuumina vuosina 2006-2008 muhkeat lisäosingot. Ehkäpä tästä syystä yhtiöiden osakekurssit ovat myös kehittyneet YIT:tä paremmin. Ruotsalaiset yhtiöt kertovat osavuosikatsauksissaan Suomen markkinatilanteen olevan vaikea, kun taas YIT puolestaan ottaa asiaan kantaa varovasti ilmaisemalla: "Kuluttajat olivat edelleen varovaisia, mutta sijoittajat pysyivät aktiivisina."

Tällä hetkellä NCC on P/E luvulla mitattuna edullisin (11), Skansa toiseksi arvokkain (19) ja YIT kallein 22 suuruisella luvullaan. Keskiostohintani YIT:hen on noin 8,6 euroa, mutta siinä ei ole huomioitu Caverionin irtoamista ja myyntiä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ollut tehdä YIT:n myyntipäätöstä tai ruotsalaisen rakennusyhtiön ostopäätöstä. Jään seuraamaan molempien yhtiöiden kurssikehitystä ja olen asettanut kurssihälytykset, jotta huomaan mahdollisen korjausliikkeen luoman ostopaikan. Mikäli YIT:n osakekurssi kiipeää ensi vuoden osingonmaksun jälkeen ostohintaani korkeammalle taidan luopua omistuksesta hyvillä mielin.

Käteinen polttelee

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2013

Ukrainan kriisin kiristyessä ostin YIT:n osakkeita pienen 100 kappaleen erän 8,51 euron kappalehintaan. Tämä oli erittäin riskinen lisäys. Ruplan arvon heikkeneminen, asuntomarkkinoiden yllä leijuvat myrskypilvet ja poliittiset epävarmuudet olivat painaneet yhtiön osakekurssia. YIT on kuitenkin osoittautunut vuosien saatossa laadukkaaksi yhtiöksi, joka on selvinnyt talouden tyrskyistä vuosikymmenien ajan. Asuntoja, kun tullaan tarvitsemaan aina ja niiden tuotantoa ei voi siirtää maamme rajojen ulkopuolelle.

Kuun puolivälin jälkeen arvioni, ainakin lyhyellä aikavälillä, osoittautuivat vääriksi. 19.3. YIT:n kurssi sukelsi päivän päätteeseen mennessä yli kuusi prosenttia. Aiemmin marraskuussa myymäni Caverion sen sijaan sinnitteli myyntihintani yläpuolella. Olinko tehnyt virhearvion? Kuun loppua kohti YIT:n kurssi lähti palautumaan muiden osakkeiden vanavedessä kohti ostotasoa.

Maaliskuussa toteutin vuodelle 2014 asettamaani tavoitetta, sijoitetun pääoman tehokkuuden parantamista. Myin Danske Bankin eurooppalaisiin pienyhtiöihin sijoittavan rahaston, johon olin opiskeluaikana säästänyt kuukausittain. Kuukausittaiset sijoitukset olin aloittanut vuonna 2006 ja lopettanut jo vuonna 2009. Voin kertoa, että annualisoitu tuotto hävisi moninkertaisesti 8 vuoden inflaatiolle.

Käteisvarantoni alkoivat olla erittäin korkealla tasolla. Käteiseksi olin rekisteröinyt yli 13 000 euroa, jotka odottivat uutta asuntosijoitusta. Tämän lisäksi käteistä lepäsi käyttötilillä ja muutamalla välitilillä lähes 10 000 euroa. 4 % osinkotuotolla laskettuna tämä laiska raha tuottaisi 400 € vuodessa. Nykyisessä markkinatilanteessa näen tärkeäksi pitää hivenen normaalia suurempaa käteispositiota.

Kuitenkin, tavoitteeni mukaisesti, lyhensin tätä käteispottia muutamalla toimenpiteeellä. En varsinaisesti vanno vararahaston nimeen. Sijoitin vihdoin 1000 euroa tuottoa.fi palveluun. Ostin 150 kappaletta lisää TeliaSoneran osakkeita kasvattaakseni nykyistä positiotani. Näen itselleni psykologisesti vaaralliseksi tilanteeksi sen, että suuri määrä käteistä lepää tuottamattomana. Olen aiemminkin sortunut tekemään useita ostoja lyhyellä aikavälillä. Tällöin on vaarana, että osaketutkimus jää puolitiehen ja ajoitus epäonnistuu.


Maaliskuun lopussa salkku rymisi kohahtaen yli 90 000 euron rajapyykin, jota se oli hivunnut kolmen kuukauden ajan.

Salkku paisuu yhtiöistä

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2014

Ostointoni odotetusti hiipui helmikuussa. Korjausliike näytti tasoittumisen merkkejä. Päätin hyödyntää Nordnetin kaupankäynti-tarjousta ja ostin pienen 100 kappaleen erän Outotecia satelliittisalkkuun. Mikäli kaivosteollisuuden näkymiin ilmaantuisi yhtään valoa, olisi osakkeen kurssikehityksessä nousuvaraa. Sillä välin kohtuullinen osinko (2,8%) tarjoaisi korvauksen odotuksesta.

Tammikuun jälkeen katselin hivenen kauhulla salkkuni kokoonpanoa. Kahdeksassa divisioonassa kuudestatoista oli kolme tai useampi ydinsalkun sijoitus. Tavoitteenani oli pitää lukumäärä kahdessa – yhdessä kotimaisessa ja yhdessä ulkomaalaisessa yhtiössä. Ydinsijoituksista kymmenen oli markkina-arvoltaan alle 1000 euroa. Nämä olivat sijoituksia pääasiassa 3-4 vuoden takaa, jolloin rohkeuteni ja rahani eivät aina riittäneet järkeviin kertaostoksiin. Sijoituspäiväkirjamerkintöjeni perusteella olin kamppaillut lukumäärähaasteen kanssa lähes joka vuosi.

Pohjola Pankki tulisi poistumaan pankki- ja rahoitusdivisioonasta siirtyessään pörssin ulkopuolelle. Suunnittelin YIT:n lisäostoa tai myymistä kokonaan salkusta. Lisäksi Metson ja Valmetin kohtalo oli yhä kysymys ratkaistavana. Tämä kaikki tarkoitti kuitenkin suomisalkun vähittäistä kuihtumista, johon viittasin edellisessä kirjoituksessani.

En ollut siis mallitapaus sijoitusstrategian noudattamisesta. Huoleni oli sijoitusten laadun heikkeniminen, euromääräisten osinkojen pieneminen ja sijoitusten seurannan vaikeutuminen. Tammikuinen korjausliike tarjosi nähdäkseni kuitenkin pitkänaikavälin sijoittajalle mahdollisuuden kasvattaa vuoden osinkotuloja. Ja toisaalta suurin osa salkkuyhtiöistäni, etenkin amerikkalaiset, eivät täyttäneet sijoituskriteerejäni, esimerkiksi osinkotuoton osalta. Tämän vuoksi haen jatkuvasti kriteerini täyttäviä sijoituskohteita tarkkailulistaltani.

Aika           Talletukset       Arvo    Omaisuus    Indeksi     Voitto

11/2013

63200

84771

132593

147,1

21571

12/2013

64600

84004

133504

143,4

19404

1/2014	65600	89383	140642	150,8	23783
2/2014	66700	89008	142006	148,3	22308

17 - Osinkokevään opetus

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni on vähitellen suuntautunut vahvasti kohti amerikkalaisia sijoituksia. Dollarimääräisten sijoitusten osuus salkusta on kasvanut lähes 40 prosenttiin. Ruotsalaiset sijoitukset näyttelevät seitsemällä prosentilla vielä vähemmistöä. Edessä oleva kaksijakoinen osinkokevät ja markkinoiden suuri volatiliteetti eli heilunta ovat molemmat hyvä osoitus, kuinka suuri merkitys on hajauttaa eri markkinoille, eikä jättäytyä kotimarkkinoiden varaan. Kurssien ja tulosten laskiessa useat suomalaiset osakkeet jättävät omistajan leikatuilla tai lakkautetuilla osingoilla vaille tuottoa. Amerikkalaiset osinkoaristokraatit sen sijaan jatkavat tasaista palkitsemistaan.

Salkkuyhtiöistäni Oriola-KD ja Panostaja ovat ilmoittaneet jättävänsä omistajan vaille vuosittaista palkanmaksua. Sanoma ja YIT ovat ilmoittaneet rajusta leikkauksesta osingomaksussaan. Stockmannin, Nokian ja HKScanin osingot ovat vähintäänkin epävarmoja. Onneksi salkustani löytyy myös osingonkasvattajia, kuten NesteOil ja Kesko. Useat yhtiöt pitävät osingon ennallaan, kuten UPM-Kymmene.

Ennen tulosjulkistusta Oriola-KD:n kurssi oli noussut keskiostohintani tasolle. Se olisi ollut erinomainen tilaisuus luopua kehnosti suoriutuvasta yhtiöstä. Osinkosijoittajalle osingonleikkaus on usein erittäin hyvä peruste myydä osakkeet. Vuonna 2014 uusi ennätysmäärä salkkuyhtiöitäni jättää osingonmaksun väliin, vaikka kokonaisuudessaan Helsingin pörssin yhtiöt kasvattavat osingonmaksuaan viime vuodesta.

Kotimaiset osakkeet tarjoavat korkeampaa, mutta epätasaisempaa osinkokyytiä. Osinkosijoittajalle hajautuksen merkitys on siten suuri. Mikäli yksi sijoituskohde leikkaa osinkoaan ja olet sijoittanut suureen määrään eri osakkeita (yli 10), sen vaikutus koko salkun osinkotuottoon on vähäisempi. Amerikkalaisilla laatuyhtiöillä osinkotuotto on sijoitushetkellä matalampi, mutta se kasvaa osinkonmaksun kasvaessa ja omien osakkeiden takaisinoston seurauksena, jolloin osinkokohtaisella tuloksella on paremmat kasvuedellytykset.

Siten tasaisen ja kasvavan osinkovirran tavoittelussa on tärkeää:

1. Omistaa lukumääräisesti riittävän suuri määrä eri osakkeita. Mikäli olet sijoittanut tasaisesti kymmeneen yhtä suurta osinkoa maksavaan osakkeeseen, yhden yhtiön osingon jäädyttäminen leikkaa 10 prosenttia osinkotulostasi. Jos olet sijoittanut kahteenkymmeneen osakkeeseen, tarkoittaa se vain 5 prosentin leikkausta osinkotulostasi.
2. Kiinnitä sijoituskohteita valitessasi huomiota yhtiön osinkohistoriaan sekä osingonjakopolitiikkaan. Tietolähteinä: amerikkalaiset osakkeet ja suomalaisten osakkeiden osalta Kauppalehden sivut, esim. Konecranes. Kaikki yhtiöt eivät pidä yhtälaista huolta omistajistaan.
3. Etsi laatuyhtiöitä ulkomaisista pörsseistä, joilla on maine pitkäaikaisina osingonkasvattajina. Näin vähennät osinkojen volatiliteettia sekä pidät huolta siitä, että osinkovirtasi kasvaa vähintäänkin inflaation tahdissa. 
4. Sijoita osingot uudelleen yhtiöihin, jotka palkitsevat omistajiaan kasvavalla voitonmaksulla eikä yhtiöihin, jotka tuottavat pettymyksiä. Suunnittelin lisäsijoitusta Panostajaan ollakseni sijoituksillani mukana paremmin pienyhtiökentässä, mutta osingonmaksun jäädyttäminen sai minut toisiin ajatuksiin. Sijoitan mielummin menestyjiin.

Uutisia jokaisella rintamalla

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2013

Helmikuussa päivitin blogin ulkoasun sopivammaksi blogin rakenteeseen ja suomalaiseen kulttuuriin. Aloitin hiljalleen blogin markkinoinnin kommentoimalla eri blogeihin, mikä toi mukavasti lisää kävijöitä. Ensimmäisenä perustamani blogi toimi hyvin opinahjona ennen varsinaisen päätavoitteen käynnistämistä. Tavoitteena oli lisäksi ponnistaa blogista kirjoittamaan kansallisiin medioihin. Blogi oli yhdellä tärkeimmistä hakusanoista (xxx) Googlen sivulla 14. Toisella hakusanalla (yyy) blogin LinkedIn ryhmä sijoittui sivulle neljä.

Nettikauppa ja maahantuontiprojekti ottivat takapakkia, kun liikekumppani enemmän tai vähemmän vetäytyi hankkeesta. Helmikuussa oli korkea aika tehdä päätös hankkeen jatkamisen tai päättämisen suhteen. Päätöstä en kuitenkaan vielä tehnyt, enkä myöskään toimenpiteitä yritystoiminnan aloittamisen suhteen.

Sijoitusrintama oli myös täynnä uutisia. Omaisuuden arvo kohosi helmikuussa yli 100 000 euron. Tässä kohtaa oli hyvä ja mielenkiintoinen hetki summata omaisuusluokkien osuutta. Ne olivat osakkeet 67 %, asunto 15 %, käteinen 13 %, rahastot 4 % ja vertaislainaus 1 %. Ostotoimeksiantoni Intelissä totetutui 19.2. ja kurssit kääntyivät heti hienoiseen laskuun. Salkussa oli historiallisesti viisi osaketta, joiden tuotto oli yli 100 prosenttia (Fiskars, Betsson, Huhtamäki, YIT ja YUM).

Warren Buffett ilmoitti ostavansa kokonaisuudessaan yhden suosikkiyrityksistäni Heinzin. Tämä todennäköisesti nostaa Rapalan kulutustavaradivisioonaan. YIT ilmoitti – Abbottin tapaan – jakaantuvansa kahteen yhtiöön, rakentamiseen keskittyvään YIT:hen ja kiinteistöteknisiin palveluihin keskittyvään Caverioniin. Nämä uutiset eivät olleet pitkäjänteisen sijoittajan mieleen, vaikka molemmat aiheuttivat erittäin myönteisen kurssireaktion. Salkun indeksi oli kohonnut joulukuun puolivälin 120 pisteestä 130 pisteeseen ja salkun voitto ennätykselliseen 12 000 euroon. Osakemarkkina vaikutti, jollei kuumentuneelta, lämpimältä.

Harkitsin Banco Santanderin lisäämistä 5,8 euron kurssitasolla. Viimeisin ostoni oli vuodelta 2011 6,2 euron kurssiin. Aivan helmikuun alussa yhtiö maksoi kaksi kertaa 32,43 euron ylimääräisen osingon, valittavana olisi ollut myös ottaa lisää osakkeita. Helmikuussa ostin Intelin osakkeita. Sijoitukseen sisältyi suuri riski pitkällä aikavälillä, mikäli yhtiö ei onnistuisi löytämään tietä mobiilimarkkinoille, mutta suuri arvonnousu potentiaali keskipitkällä aikavälillä sekä lyhyellä aikavälillä hyvä osinkotuotto.

Tartunta putoavaan puukkoon - 2007&2008

Sijoituspäiväkirja

Vuodet 2007 ja 2008

Sijoittamisen aloittaminen vuoden 2007 lopussa tapahtui hieman liian aikaisin. 50 prosentin lasku ei tarkoittanut vielä sitä, että osakkeet olisivat olleet vielä halvimmillaan. Finanssikriisi ei ollut vielä äitynyt luottolamaksi ja pankkien lamaantumiseksi.

Toinen virhe oli vaiheittaisten osakeostojen osoittaminen samoihin, pariin kolmeen, osakkeeseen (pääasiassa Cramo ja Huhtamäki, mutta myös Kesko ja Metso). Mikäli peräkkäiset ostot olisi hajautettu paremmin olisivat näiden suurimpien sijoitusten keskihinnat muodostuneet alhaisemmiksi, ja siten myöhemmin (4/2009à) arvonnousu olisi ollut suurempi. Sinänsä osakevalinnat olivat onnistuneita, vain ostojen paremmalla ajoittamisella ja hajauttamisella (kohdistamalla ostoja muihin salkkuun myöhemmin ostettuihin osakkeisiin) olisi saatu aikaan vielä parempia tuloksia.

Kolmas keskeinen virhe oli varovaisuuden voittokulku. Pörssin liukuessa alamäkeä myös oma varovaisuus kasvoi. Pienensin kertaostojen suuruutta 500 eurosta 400 euroon. Myös osakeostot harvenenivat. Tästä enemmän seuraavassa kirjoituksessa. Tärkeä opetus on kuitenkin se, että ostojen tulisi kasvaa kun kurssit menevät alaspäin. Se, milloin tämä tehdään on vaikein kysymys. 

Neljäs virhe oli rahastosijoitusten jatkaminen. Luopuminen näistä, jopa pienellä tappiolla, olisi tuonut paremman tuoton suorien osakesijoitusten kautta niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Tappiolla luopuminen on aina vaikeaa. Tätä kirjoitettaessa tammikuussa 2010 hyviä osinkotuottoja tuovia sijoituksia on vaikea enää tehdä.