tiistai 1. tammikuuta 2019

Osinkovuosi 2018

Uusi vuosi on hyvä aloittaa osinkokatsauksella. Viime vuoden tapaan päättyneen vuoden suurin osingonmaksajani oli Nordea. Kolmen kärkeen kiilasivat UPM-Kymmene ja Vaisala. Niitä seurasivat Kesko ja Nokian Renkaat sekä kaksi amerikkalaista ETF:ää. Yhdysvaltalaisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittavan ETF:n osingonmaksu jatkaa hiipumistaan korkojen nousun takia.

Osinkotulot kasvoivat tonnilla

Osinkotuloni nousivat hieman yli 6100 euroon. Ylsin siis asettamaani 6000 euron tavoitteeseen, mikä tarkoittaa keskimäärin 500 euroa kuukaudessa. Näin olen siis puolivälissä tuhannen euron kuukausittaisten osinkotulojen tavoitetta. Osinkotulojen kasvua siivittivät tuttuun tapaan uusi pääoma ja osinkojen sijoittaminen uudelleen. Lisäksi dollarikurssi käänsi euroiksi käännetyn osinkokertymän reilumpaan kasvuun.

Vuonna 2019 uskon yltäväni 6700 euron tuntumaan. Kurssilaskun myötä tulen varmastikin sijoittamaan vaihtoehtoisissa sijoituksissa lainassa olleita varoja takaisin osakemarkkinoille. Näiden varojen sijoittamisella kasvattanen osinkotuloja noin sadalla eurolla. Lisäksi aion mahdollisesti kotiuttaa voitot yhdestä yliarvostetuksi katsomastani sijoituksesta ja sijoittaa varat osinkotehokkaammin uudelleen.



Mitä tapahtui osinkorintamalla?
  • Suurimman osinkotuoton ostohinnalle maksoivat Neste (14 %), UPM-Kymmene (12,5 %) ja Tieto (9,5 %).
  • Vaisala maksoi neljän vuoden tauon jälkeen mukavan lisäosingon.
  • Suomalaisista yhtiöistä pettymyksiä osinkorintamalla tuottivat F-Secure ja Rapala, joka jatkoi osinkoleikkauksien sarjaansa.
  • Dollarimääräiset osingot kehittyivät jälleen heikosti johtuen epäonnistuneista sijoituksista. Realisoin sijoitukset General Electriciin ja Enscoon sijoittaakseni varat uudelleen. Ehkäpä ensi vuonna dollarimääräiset osingot lähtevät reilumpaan kasvuun.
  • Kruunumääräiset osingot kasvoivat reilusti noin 850 eurosta 1300 euroon. Hyödynsin heikkoa Ruotsin kruunua hankkiakseni ruotsalaisten yhtiöiden osakkeita. Myin Muntersin osakkeet kohdistaakseni varat parempaa osinkoa maksavaan yhtiöön.
  • Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,33 prosenttiin. Edellisvuonna tuotto oli noin 4 prosenttia. Osinkotuotto salkkuun talletetuille varoille oli 4,85 prosenttia.
Toisin kuin viime vuonna, kurssilaskun myötä osakemarkkinoilla on mielestäni jälleen kohtuullisia sijoitusmahdollisuuksia. Laitankin siis pienen osan vaihtoehtoisista sijoituksista vapautuvia varoja osakemarkkinoille ja todennäköisesti teen alkuvuodesta muutaman ylimääräisen talletuksen osakesalkkuuni. Teen sijoitukset vaiheittain, jotta näen mihin suuntaan osakemarkkinat kulkevat. Maksan mielelläni osakkeista, eli osuuksistani yhtiöihin, vähemmän. Keväällä koittaa jälleen tutuksi tullut ongelma, mihin laittaa yli kuusituhatta euroa osinkoja.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet ja rakenna omat lisäansiot.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti