Varallisuus kasvoi 78k euroa

Tämä on kahdeksas kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuoden 2020 aikana talletin osakesalkkuun (20 000 €) huomattavasti enemmän kuin keskimäärin (12 500 €). Osa näistä varoista tuli erityisesti viime vuodelta, jolloin keskeytin talletukset osakesalkkuuni useiden kuukausien ajaksi. Ihan hyvin ajoitettu. Silti käteisvarani kasvoivat vuonna 2020. Palkasta laitoin säästöjä osakkeiden lisäksi myös käteiseen ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tällä hetkellä säästötahti huitelee 2500 euron luokassa per kuukausi eli päänvaivaa rahojen sijoittamiseksi riittää. Osingot kasvattivat omaisuuttani edellisvuotta vähemmän, tämä oli historiallista.Koronan takia moni salkkuyhtiöni jätti osingot maksamatta.

Talletusten lisäys +20 000 €
Käteisen lisäys +6500 €
Osingot +5500 €
Arvon muutos  +22 000 €
Korkotulot +2000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +15 000 €

Varallisuuden kasvu noin 78 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2020
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2020 vs. 2019
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus, muut korkotulot)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle, arvonmuutoksia ei kirjata

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2020 varallisuuteni ylsi 519 000 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 480 000 euroa. Edellisvuonna varallisuuteni oli 440 000 euroa. Osakemarkkinoiden toivuttua voimakkaasti koronakriisistä varallisuuteni kasvu ylsi lähes samoihin lukemiin kuin viime vuonna. Vuonna 2019 varallisuuden kasvua tuki edellisvuoden tapaan osingot, lainanlyhennykset sekä tekemäni vaihtoehtoiset sijoitukset, joka sai uutta pääomaa sijoituksella kotimaiseen metsärahastoon.

Varallisuuteni kehitystä leimaavat seuraavat suunnat:. Lainat lyhenevät muutaman vuoden takaiseen nähden hitaasti, koska haluan pitää yllä pienen velkavivun. Voisin hyvin ottaa lisää velkaa, koska nykyinen saldoni on vain 162 000 euroa ja olen maksanut asuntosijoituksistani 40 %. Vaihtoehtoiset sijoitukset tulevat kasvamaan, koska kirjaan niihin amerikkalaiset spekulatiiviset sijoitukset, joita teen Degirossa pääsalkkuni ulkopuolella sekä Nordeaan perustamani salkun, jossa pyrin tekemään osinkosijoituksia eri strategialla kuin pääsalkussa: painotan infrastruktuuria, kiinteistöjä, rahoitusta, yhdyskuntapalveluja sekä muita monopolimaisessa asemassa olevia yhtiöitä. Ensimmäisen kanssa harjoittelen vielä ja jälkimmäistä olen kasvattanut melko voimakkaasti vuoden 2020 aikana.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 58 %, asunnot 23 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 16 % ja käteinen 3 %. Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta, asuntojen suhteelliset osuus laski. Kuten viime vuonna vaihtoehtoisten ja käteisen suhteellinen osuus kasvoi molemmilla yhden prosenttiyksikön verran. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 28 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 18 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja.

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, lue Vaurastumisen välineet.

Vuoden 2020 TOP3 sijoitusvirhettä

Sijoittamisessa tapahtuu jatkuvasti sekä virheitä että onnistumisia. Tärkeintä on se, että virheitä sattuu vähemmän kuin onnistumisia tai ainakin niin että onnistumiset ovat kumulatiivisesti suurempia kuin epäonnistumiset. Lisäksi virheistä on tärkeä oppia, ettei niitä tule tehdyksi toistamiseen uudelleen. Pitkän aikavälin sijoittamisessa pienet virheet eivät ole kovinkaan vaarallisia, jos sijoittaja ostaa salkkuunsa laadukkaita yhtiöitä kohtuulliseen hintaan, aika ja osingot huolehtivat siitä, että tuotto-odotus on positiivinen. 

Kuten joka vuosi, myös vuoden 2020 aikana olen tehnyt lukuisia virheitä: ostin esimerkiksi Tallinkia helmikuussa ajatellessani, ettei koronavirus ole vakava uhka. Sijoittamisessa virheet eivät ole pelkästään väistämättömiä, mutta ne ovat osittain jälkiviisautta. Sijoituspäätökset tehdään siinä hetkessä ja parhaan mahdollisen tiedon ja näkemyksen varassa. Oma sijoitusstrategia, sijoituskriteerit ja -prosessi sekä karttunut kokemus ja taidot, ehkäisevät virheiden syntymistä. Kun virheitä sattuu, niitä voi käyttää edellä mainittujen elementtien hiomiseen. Mitkä virheet minulla on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

1

Seuraan markkinoita aktiivisesti päivittäin. Teknologiaosakkeiden rakettimainen nousu koronapohjilta oli jälkikäteen katsottuna trendi, joka olisi pitänyt tunnistaa ja josta olisi pitänyt pyrkiä hyötymään. Kuten kahden seuraavan virheen kohdalla, tässäkin tapauksessa on helppo olla jälkiviisas. Virheeni oli kuitenkin se, etten ajatellut riittävän laaja-alaisesti, mitkä yhtiöt voivat hyötyä muuttuneesta tilanteesta, en seurannut juuri lainkaan teknologiasektorin yhtiöitä ja kehitystä. Olisin voinut sijoittaa teknologiayhtiöihin spekulatiivisissa salkuissani, tinkimättä kasvavaan osinkotuloon tähtäävästä päästrategiastani.

Tästä virheestä viisastuneena, koetin edellisessä kirjoituksessa hahmottaa mitkä trendit voisivat tarjota ensi vuonna sijoittajalle tuottomahdollisuuksia. Seuraavaksi on vain tartuttava toimeen, kartoitettava ja tutkittava potentiaalisimmat sijoituskohteet. Teknologiayhtiöistä olen laatinut seurantalistan, perehdyn vähitellen yksittäisiin yhtiöihin ja luonnostelen sijoitusperiaatteita, joilla voin sektorin kehitykseen osallistua sijoittajana. Kehittyessäni sijoittajana olen alkanut enemmän katsomaan toimialan kehitystä osana sijoitusprosessia.

2

Keskellä koronaa myin muutamia heikkoina pitämiäni omistuksia: Nokiat, Rapalan ja Byggmaxin. Kun olin Rapalan kanssa odotellut vuodesta 2012 "brändiportfolion potentiaalin realisoitumista", olisi varmaankin kannattanut odotella 8 kuukautta pidempään.  Byggmaxin kohdalla toimin oman näkemykseni vastaisesti. Huhtikuun puolivälissä oli jo selviä merkkejä siitä, että ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja matkustamisesta säästyneet rahat kasvattivat kulutusta muilla osa-alueilla. Byggmax kuitenkin peruutti osingonmaksun maaliskuussa ja huhtikuussa luovuin osakkeista reilulla tappiolla, vaikka uskoin, että yhtiö olisi yksi koronakriisin hyötyjistä. Nyt osakekurssi on lähes kaksi kertaa myyntihintaani korkeammalla. Virheen opetus lienee se, että pitkän aikavälin sijoittajan on oltava kärsivällinen, katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja toimialan kehitykseen. 

3

Myin ja ostin melko laadukkaana pitämäni Etteplanin osakkeet vuoden 2020 aikana kahdesti. Tavoittelin ostoilla ja myynneillä pientä lisätuottoa, spekuloin että kurssi oli hetkellisesti karannut liian kalliiksi. Sille oli kuitenkin syynsä, sillä joulukuussa Etteplan antoi positiivisen tulosvaroituksen - kurssi nousi parikymmentä prosenttia viimeistä myyntihintaani ylemmäksi. Omistukseni Etteplanissa oli hyvin pieni, ainoastaan 100 kappaletta, joten euromääräinen vahinko ei ole suuri. Vahinko on kuitenkin siinä, etten noudattanut strategiaani ja pitänyt hyvästä yhtiöstä kiinni ja malttanut nauttia suhteellisen varmasta osinkotuotosta ja yhtiön hyvästä kehityksestä. Ostamalla ja myymällä osaketta putosin tästä kelkasta pois. Toistin virheen, jonka olen tehnyt usein aikaisemminkin. Spekulatiiviset toimet osakemarkkinoilla minun tulisi tyystin jättää minne ne kuuluvatkin, spekulatiiviseen salkkuun.

***
Vältä pahimmat sijoittamisen sudenkuopat. Lue Vaurastumisen välineet.

Ensi vuoden trendejä metsästämässä

Vuodesta 2020 tulee monella tapaa ikimuistoinen. Korona jättää muistijälkensä meihin kaikkiin sen läpikäyneisiin. Minulle vuosi on ollut erikoinen ei pelkästään koronan vuoksi ja tulenkin palaamaan eri tapahtumiin myöhemmissä kirjoituksissa. Tapahtumat osakemarkkinoilla ovat tehneet minuun vaikutuksen usealla tapaa. Vaikka olen aina vannonut jonkinlaisen arvo-, laatu- ja osinkosijoittamisen yhdistelmän nimiin, olen alkanut vihdoin vilkuilla sivuilleni. Olen käynyt aiempaa aktiivisemmin kauppaa osakkeilla kohtuullisin tuloksin ja alkanut lisääntyneen vapaa-ajan ansiosta perehtymään esimerkiksi eri trendeihin, teknologiaosakkeisiin ja kaupankäyntistrategioihin.

En ole kuitenkaan vaihtamassa tavoitettani. Päätavoitteeni on yhä luoda osinkotulot, joilla pystyn kattamaan elinkustannukseni. Sen saavuttaakseni aion edelleen noudattaa strategiaani ja sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnan ymmärrän ja jotka pystyvät kestävästi ja kasvavasti maksamaan osinkoa. Tällä strategialla olen viime vuosien aikana lahjakkaasti nukkunut ohitse useamman trendin, oli se sitten teknologiaosakkeet tai kannabisyhtiöt. Näistä ei ole löytynyt strategiaani istuvia arvopapereita. Olen kuitenkin pyhittänyt strategiaani sopimattomia sijoituksia varten kaksi pientä pottia varoja, joilla pyrin osinkojen sijasta tekemään tuottoa arvonnousulla.

Vuonna 2021 haluan olla paremmin hereillä eri trendeistä ja pyrkiä hyötymään niistä. Mitä trendejä ja mahdollisuuksia näen olevan käynnissä?

• Kannabisyhtiöt: Tämä uusi sektori on kokenut jo muutaman rajun nousun ja sitä seuranneen laskun. Vielä ei kuitenkaan liene myöhäistä koittaa hyötyä tästä kasvavasta toimialasta. Voittajan pomiminen onkin haastavaa. Koska kurssiliikkeet ovat nopeita molempiin suuntiin, lienee osto- ja myyntitoimeksiantojen kanssa hyvä olla vikkelät sormet. Olen epäsuorasti mukana kannabisyhtiö Cronoksessa, johon tupakkayhtiö Altria teki sijoituksen vuonna 2018. Se sijoitus taitaa olla vieläkin tappiolla.
• Energiayhtiöt: Öljyyn sidoksissa olevat yhtiöt on koronan ja sitä seuranneen kysynnän alenemisen seurauksena lyöty pohjamutiin. Sektoria toki ahdistaa lisäksi sähköautojen ja uusiutuvien energiamuotojen nopea yleistyminen. Oma näkemykseni on kuitenkin se, että olemme öljystä vielä hyvin riippuvaisia 5-10 vuoden ajan. Uskon, että tulemme näkemään markkinoilla keskipitkällä aikavälillä vielä öljyn hinnan nousun, kun öljyn kysyntää nopeammin supistuva tarjonta ei ylläkään kysynnän tasolle. Olen sijoittanut öljy-yhtiöihin sijoittavaan rahastoon ja lisäksi minulla on useampi tappiollinen rivi ExxonMobilissa ja yksi Enbridgessä. Ehkäpä pääsen öljystä eroon ennen kuin meillä kaikilla on Tesla? 
• Teknologiaosakkeet: Laadin vihdoin itselleni seurantalistan eri yhtiöistä ja olen alkanut perehtyä hieman myös yhtiöiden liiketoimintaan, toisin kuin todennäköisesti suuri osa niihin sijoittaneista. Olen hahmotellut hieman periaatteita, joita noudattaen voisin sijoittaa tälle kuumana käyvälle sektorille. Näin seurantalistaa voi paremmin kaventaa yhtiöihin, jotka sopivat tyyliini ja jotka voivat kestää paremmin vääjäämättömän kuplan puhkeamisen. Degirossa olevassa spekulatiivisessa salkussa olen tehnyt muutamia tunnustelevia sijoituksia, mutta niistä ehkäpä myöhemmin lisää. Vaikka teknologiaosakkeiden kurssinousu on ollut päätä huimaavaa, tulee moni yhtiö jatkamaan kasvua myös koronan jälkeen. Haluan olla tässä trendissä mukavasti mukana.
• 3D-tulostus: En ole vielä sijoittanut yhteenkään sataprosenttisesti 3D-tulostukseen keskittyneeseen yhtiöön. Olen seurannut saksalaisen SLM Solutionsin (AM3D) kurssikehitystä pitkän aikaa. Se on kaksinkertaistunut koronapohjilta, mutta matkaa kaikkien aikojen kurssihuippuihin on vielä reilusti. Uskon, että 3D-tulostuksesta tulee ajuri teollisuusyhtiöiden erilaisille liiketoimintamalleille ja voi parantaa niiden toiminnan tehokkuutta. Esimerkiksi saksalainen KSB, yksi suurista sijoituksistani, soveltaa 3D-tulostusta varaosaliiketoimintaansa.
• Venäjä: Venäjän osakemarkkinoiden suosio on vuosien saatossa kulkenut hylkytavarasta kuumimpaan hottiin. Omistan Nordeassa olevassa salkussani pienet erät Gazpromia ja Sberbankia. Nämä tukevat hyvin osinkotavoitettani, mutta olen onnistunut hyvin myös ostojen ajoittamisessa. Harkitsen tekeväni lisäksi rahastosijoituksen, jota voin kasvattaa ajallisesti hajauttaen. Tarkkailen myös spekulatiivisessa mielessä ostoa verkkokauppayhtiö Ozoniin. Venäjän osakemarkkinoiden tuottopotentiaali on hyvä, jos maan mahdollisuudet kääntyvät sijoittajien suosioon.
• Afrikka: Valtava maansosa täynnä toteutumattomia mahdollisuuksia Voisiko Afrikan aika koittaa vuonna 2021? Afrikkaan sijoitan rahaston kautta ajallisesti hajauttaen. Minulla on kuitenkin kiikarissa muutama suora sijoitus Afrikassa toimiviin yhtiöihin. Niitä löytyy listattuna Lontoon pörssiin. Kurssinousua voi havitella myös sijoittamalla Nordnetin valikoimasta löytyvään Afrikka ETF:ään (XMKA).

Mitä muita trendejä näet ensi vuodelle?

***

Etkö kaipaa trendejä tai kurssivoittoja vaan tasaisen varmaa lisätulonlähdettä? Lue Vaurastumisen välineet.