Lapin rauhaa sijoittamiseen

Sijoituspäiväkirja 

Syyskuu 2020

Vietin syyskuussa viikon Lapissa. Ruskan värittämiä polkuja kävellen ajatukset ohjautuvat helposti pois niin töistä kuin sijoituksistakin. Mieli rentoutuu, kun kännykkä on pois päältä, se ei onneksi löydä verkkoa, ja päivittäiset toimet keskittyvät kilometrien taittamiseen, ruuan valmistukseen ja muuhun leirielämään. Olisi hyvä viettää Lapissa yksi viikko joka kuukausi. Palattuani modernien viestivälineiden ulottuville huomasin pienen korjausliikkeen tarttuneen pörssikursseihin. Toivotin sen tervetulleeksi pitkäaikaisia sijoituksia ajatellen, mutta muutama spekulatiivinen sijoitus oli sen sijaan kääntynyt liian suurelle pakkaselle jätettyäni positiot auki.

Ostin syyskuussa Kemiraa. Kuun alussa 11,3 euron hintaan ja kuun loppupuolella, istuessani kyydissä Lapista taikaisin etelään, tasan 11 eurolla. Kemira todennäköisesti maksaa puolet osingostaan ensi kuussa ja pidin mahdollisuutta kurssinousuun 12 euron tuntumaan melko todennäköisenä. Saatan jälleen luopua omistuksesta, jos näin käy, muutoin olen tyytyväinen Kemiran tarjoamaan näkymään vakaasta osinkotuotosta. Kemiran liiketoiminnot pystynevät tarjoamaan kohtuullista tuottoa yli epävaakamman ajanjakson.

Erehdyin tekemään, vaikkakin pienen 100 kappaleen, lisäyksen Wärtsilään 6,8 euron tasolla ennen kuin markkinat korjasivat syyskuun loppupuolella hieman alaspäin. Wärtsilä ei näytä selvinneen koronasta yhtä hyvin kuin moni muu konepaja. Sen energiantuotantoon ja meriliikenteeseen nojautuvat liiketoiminnat ovat kärsineet investointien jäädyttämisestä ja kansainvälisen kaupan hiipumisesta. Ajatuksenani on kuitenkin lisäillä omistusta Wärtsilään, jos näkymät yhtään paranevat. Wärtsilä ainakin vielä muisti omistajiaan kohtuullisella osingolla. 

Sijoitusstrategiani keskiössä on se, että yhtiöt tuottavat vuosittain satoa osinkoina kuten mustikat maukkaita marjoja. 

Syyskuun puolivälin seurannassa osinkosalkun arvo kohosi 265 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 476 000 euroon. Vuoden osinkotulot ylittivät 4000 euron, kun moni yritys on palauttanut osingonmaksunsa. Lienee kuitenkin väistämätöntä, että vuoden osinkokertymä jää huomattavasti viime vuotta pienemmäksi. Tuottoa haen salkkuuni edelleen ensisijaisesti osingoista, jatkan edelleen aktiivista osakepoimintaa ja kehitän spekulatiivisesta sijoittamisesta merkittävämpää lähdettä sijoitustuotoille.

***

Osta vauhtia vaurastumiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

Analyysiä spekulatiivisista sijoituksistani

Jo vuonna 2015 jaoin osakesijoitukseni kahteen osaan eli kahteen eri salkkuun. Suurempi ja tärkeämpi osa on osinkosalkkuni, jonka kehityksestä pääasiassa raportoin tässä blogissa. Toinen salkkuni käsittää spekulatiiviset sijoitukset, joita Nordnetissa teen pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja satunnaisesti saksalaisiin yhtiöihin. Spekulatiivinen salkkuni on kirjoitushetkellä kooltaan 13 000 euroa eli noin 5 prosenttia Nordnetissa olevista sijoituksista. Olen ajoittanut siirtänyt spekulatiivisesta salkusta pääomaa osinkosijoituksiin ja välillä päinvastoin, olen myös kotiuttanut jonkin verran spekulatiivisissa sijoituksissa tekemiäni voittoja osinkosalkkuun.

Spekulatiivinen salkku on ollut sen perustamisesta lähtien melko vähällä huomiolla. Olen saanut puristettua salkun treidit kokonaisuutena joka vuosi voitolle, mutta salkun suhteellisella tuotolla en pääse rehvastelemaan. Tänä vuonna korona ja etätyöt ovat mahdollistaneet hieman tiiviimmän keskittymisen osakemarkkinoihin ja spekulatiiviseen kaupankäyntiin. Olenkin lisännyt aktiviteettitasoa ja pyrkinyt kehittämään spekulatiivista sijoittamista aiempaa systemaattisemmaksi. Kehittyäkseni osakespekuloijana  analysoin vuoden 2020 aikana tekemiäni kauppoja.

Spekulatiivisessa salkussa minulla ei ole tiukkaa sijoitusfilosofiaa. Sitä voisi kuitenkin luonnehtia esimerkiksi swing-treidaamiseksi. Pyrin spekuloimaan seuraamieni yhtiöiden osakkeilla, joilla näen olevan lyhyellä aikavälillä kurssinousupotentiaalia. Pyrin myös hyötymään jatkuvasta kurssiliikkeestä, kun monien yhtiöiden osakekurssit usein saahavat tietyssä vaihteluvälissä. Lisäksi olen osallistunut useampiin osakeanteihin, esimerkiksi Musti Groupin ja Bilotin anteihin. 

Tänä vuonna olen lukumääräisesti eniten treidannut saksalaisen Corestaten osakkeella, joka on liikkunut suurilla päiväliikkeillä melko selkeässä vaihteluvälissä. Olen käynyt kauppaa esimerkiksi myös ruotsalaisella Scandicilla, joka on heilahdellut voimakkaasti päivätasolla. En ole analyysissäni laskenut treidien keskimääräistä pitoaikaa, mutta arvioisin sen olevan parin viikon luokkaa. Muutamia treidejä olen tehnyt myös päivätasolla, onnistuen ostamaan esimerkiksi Oriolan osaketta 10 prosentin päivälaskussa ja myymään myöhemmin hivenen korkeampaan hintaan saman päivän aikana. 

Vuoden 2020 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä)

• olen tehnyt 79 treidiä
• joista 16 on ollut tappiollisia (20 %)
• joista 63 on ollut voitollisia (80 %)
• tappiolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet -71 euroa
• voitolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet 47 euroa
• osinkoja olen saanut noin 160 euroa verojen jälkeen
• salkku on absoluuttisesti voitolla noin 1430 euroa verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen

Mitä voin oppia tästä tilastosta?

• Tappiollisia kauppoja on itseasiassa liian vähän. Olen useasti jäänyt odottamaan hivenen liian pitkäksi aikaa kurssin kehittymistä odottamaani suuntaan.
• Keskimääräinen tappioni on liian suuri. Katkaisen tappiot liian myöhään.
• Osun treideissä usein oikeaan. En malta kuitenkaan juoksuttaa voittoja, vaan otan voiton kotiin usein liian aikaisin. Minun on otettava stop-loss toimeksiannot paremmin käyttöön suojatakseni voittoja, mutta mahdollistaakseni niiden juoksutuksen.
• Jos pystyn ylläpitämään suhteettoman korkeaa onnistumisprosenttia, minun olisi järkevää kasvattaa yksittäisen treidin kokoa ja näin pienentää kaupankäyntikulujen aiheuttamaa

Kehitystä vaativat osa-alueet ovat jokaisen spekuloijan helmasyntejä. Kaikenkaikkiaan olenkin tyytyväinen spekulatiivisen sijoittamisen tuloksiin. Vuoden 2020 aikana ne ovat tuottaneet verojen jälkeen noin 160 euroa kuukaudessa. Se on hyvä lisätuotto ajatellen, että sijoitusstrategiani keskiössä on kasvavat osinkotulot ja päivätyöni ei mahdollista kovinkaan tiivistä markkinaseurantaa. Onnistuminen spekuloinnissa tai treidaamisessa mielestäni vaatii tiivistä läsnäoloa markkinoilla, jotta pääsee markkinan kanssa synkrooniin. Koronaromahduksessa myin suurimman osan spekulatiivisista positioista ja lähdin varsin ripeästi takaisin markkinoille tarttuen nouseviin osakkeisiin. Jos minulla ei ole ollut hyviä ideoita, olen melko kurinalaisesti pitänyt pääoman käteisessä.

Jo tovin aikaa ennen tätä analyysiä olen alkanut paremmin kirjaamaan ylös niin tavoitemyyntihinnan ja stop-loss tason jokaiselle treidille. Lisäksi kirjaan ylös mietteet niin ostosta kuin myynnistä. Näin voin tulevissa analyyseissä palata paremmin myös spekuloinnin psykologiaan. Tämän analyysin perusteella voisin kokeilla nykyistä suuremman position ottamista parhaimmiksi katsomissani ideoissa ja treideissä. Lisäksi minun on entisestään kiinnitettävä huomiota tappioiden rajaamiseen, jos treidi ei nopeasti kehity myönteisesti, kannattaa pääoma laittaa paremman idean perään. Koska spekulointini pääasiassa keskittyy ailahtelevan kurssiliikkeen hyödyntämiseen, haluan jatkossa pyrkiä poimimaan salkkuuni myös enemmän momentumia ja hyötyä pidempään jatkuvasta positiivisesta kurssiliikkeestä.

5 vuotta tavoitteeseen

Julkaistessani ensimmäisen blogikirjoituksen vuonna 2013 olin asettanut itselleni tavoitteeksi olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2025. Nyt alkuperäiseen tavoitteeseen on viisi vuotta aikaa, vaikka itseasiassa kirjasin jo edellisvuoden tavoitteeksi julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. En kuitenkaan niin tehnyt, koska pidän vielä työstäni riittävästi ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi en lähtenyt toteuttamaan suunnitelmiani. Näiden lisäksi kuluneen vuoden aikana iski koronaepidemia, joka vaikuttaa niin reaalitalouteen kuin sijoitustuottoihin. Pohtiessani huhtikuussa 2019 taloudellista riippumattomuutta ja skenaariota, jossa asiat menevät mönkään, arvioin, että osinkotuloni pienenevät noin 30 prosentilla. Se skenaario on käymässä tänä vuonna toteen, onneksi ennen taloudellisen riippumattomuuden julistusta.

Koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana epäiltiin taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien haaveiden kaatuvan. Vaikka korona ja osinkokertymän pienentyminen ovat vaikuttaneet omiin ajatuksiini, näen silti olevani hyvissä asemissa matkalla kohti tavoitetta. Vaikka pörssikurssit ovat tänä vuonna menneet nopeasti alas ja lähes yhtä nopeasti ylös, olen jatkanut sijoitusstrategiani toteuttamista ostaen osakkeita joka kuukausi. Jokunen osto on mennyt lyhyellä aikavälillä katsottuna pieleen, moni on onnistunut keskinkertaisesti ja usean oston olen onnistunut tekemään oikein hyvään hankintahintaan. Se riittää pitkällä aikavälillä menestyvän salkun rakentamiseen. Osakesijoittamiseen kuuluu taka-askeleet ja niihin on varauduttava ja reagoitava.

Viime vuoteen nähden:

• Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 50 000 eurolla noin 466 000 euroon.
• Osakesalkun arvo on kohonnut noin 18 000 eurolla noin 257 000 euroon.
• Suoraan asuntoihin sitoutunutta varallisuutta on 115 000 euroa (107 000 €).
• Vaihtoehtoisia sijoituksia ja käteistä noin 94 000 euroa (70 000 €).
• Absoluuttinen osinkotuotto yltää - - kuka tietää mihin. Arvaisin kertymäksi noin 5000 euroa.
• Vuonna 2018 ja 2019 en laittanut alulle yhtään merkittävää vaurastumisen vauhtipyörää, vaan tein tasaisesti erilaisia pienempiä sijoituksia pääasiassa osakemarkkinoilla. Tänä vuonna laitoin omistusasunnon vuokralle ja sen myötä säästämisasteeni on parantunut. Tein myös pienen sijoituksen metsärahastoon pienentääkseni käteisen määrää salkussani ja etsiessäni vakaita kassavirtasijoituksia, mutta kirjoitushetkellä sijoituspäätös vaikuttaa virheelliseltä.

Useana vuonna perätysten varallisuuteni kasvu on asettunut noin 50 000 euroon. Kuten lyhyesti kommentoin Omavaraisuushaaste blogin kommenteissa, se johtunee pitkälti uusien asuntosijoitusten jäädyttämisestä ja vuokratulojen kirjaamisesta varallisuuslaskelman ulkopuolelle, suuresta käteispainosta, pörssin aaltoliikkeestä ja arvo-osakkeiden mollivoittoisuudesta. Oli syy mikä tahansa, on harmi, että kulmakerroin ei ole kiihtynyt. Toisaalta se lienee kassavirtaan tähtäävän sijoitusstrategian piirre. Absoluuttinen varallisuuden kasvu ei ole päätavoitteeni, vaan sijoitustuotot, kuten vuokra-, osinko- ja korkotulot, joilla voin joko kasvattaa omistuksiani tai käyttää ne elinkustannuksieni kattamiseen. Tästä vuodesta voi kuitenkn osingonleikkausten myötä tulla ensimmäinen vuosi jona osinkotuloni eivät kasva.

Vuodesta 2020 vaikuttaa tulevan jonkinlainen vedenjakajavuosi. Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, olen yhä irtisanomisuhan alla ja korona pitää useita omaisuusluokkia käymistilassa. Laaja hajautus eri omaisuuslajeihin, eri markkinoille laajasti hajautettu osakesalkku ja muutaman eri sijoitusstrategian hyödyntäminen pitävät ajatukseni tulevaisuudesta myönteisinä. Sijoitukset ovat 13 vuoden jälkeen siinä asennossa, että niistä voisi halutessaan alkaa vihdoin luomaan itselleen ammatin. Taidan kuitenkin olla melko hidas suunnanmuutoksissa.

***
Etkö tiedä mistä lähteä liikkeelle sijoittamisessa? Lue Vaurastumisen välineet.