torstai 30. heinäkuuta 2015

Omistan Stockmannia, käyn Tokmannilla

Kesälomaillessani Suomessa huomasin käyväni useasti Tokmannilla hankkimassa kulutustavaroita kesälomailuun, käyttötavaroita kotiin ja jopa elintarvikkeita päivittäiseen käyttöön. Sijoittajaa opastetaan usein sijoittamaan sellaisiin yhtiöihin, joiden tuotteita tai palveluita itse käyttää. Tämä voi johdattaa hyvien sijoitusten jäljelle, mutta sääntöä kannattaa tuskin kovin kirjaimellisesti noudattaa.

Taloudellista riippumattomuutta tavoittelevan on hyvä olla kulutustottumuksissaan ja -käyttäytymisessään valistuneempi. Säästämisen yhtälön, pidättäytymisen, tyytymisen ja vertailun, toteuttaminen on tärkeä osa vauhdiikkaampaa vaurastumista. Siksipä käyn Stockmannin sijasta Tokmannilla ja Keskon kauppojen sijasta Lidlissä.

Miksi olen sijoittanut Keskoon ja Stockmanniin? Suuri osa kansalaisista ei ole aivan yhtä huolellisia kulutustottumuksissaan kuin vauhdikasta vaurastumista tavoitteleva. Osa osakesijoittamisen luonnetta on olla yhtiöiden omistaja, joka hyötyy taloudellisen arvon siirtämisestä yhtiön asiakkailta osakkeenomistajille. Tämä tarkoittaa, että yhtiön on maksimoitava markkinoilta saatavissa oleva hinnan ja volyymin yhdistelmä.

Vaurastumista tavoittelevan on kuluja minimoidessaan ja säästämistä maksimoidessaan valittava, missä omat ostoksensa tekee. Useampi Stockmannin asiakas varmasti ostaa mielihyvää ja statusta asioidessaan näkyvillä paikkoilla sijaitsevissa tavarataloissa. Minulle mielihyvää tuottavat edulliset hankinnat ja statusta rakennan taloudellisen riippumattomuuden ympärille: eräänä päivänä joku saattaa kummastella kuinka nukun hivenen pidempään ja ehdin rauhassa lukea aamun uutiset. Siten voin sijoittaa Stockmanniin mutta asioida Tokmannilla.

Tokmanni kohtaa helposti haasteita oman imagonsa kanssa. Tokmannilla asioinnilla harva ylpeilee sijoittajapiireissäkään. Tokmannilta löytyy kuitenkin paljon brändituotteita ja jos ei edullisempaa ole saatavilla voi sijoittaja ostaa Procter&Gamblen, Pepsin tai vaikkapa J&J:n tuotteita.

***

Sijoittaminen puhtaasti hintajohtajuusstrategiaa toteuttavaan yhtiöön on haastavaa. Erityisesti vähittäiskaupassa yhtiöillä usein on tendenssi siirtyä laatumielikuvassa ja hintakategoriassa ylöspäin. Tämä mahdollistaa korkeamman marginaalin, markkinaosuuden ja laajemman asiakaspohjan. Tähän suuntaan voi nähdä myös Lidlin ja Nordnetin kulkevan. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, pyrin "Kauppa" divisioonassani siirtymään murroksessa olevasta vähittäiskaupasta enemmän kohti b2b kauppaa (esim. Bufab).

Tukholman pörssistä olen seurannut Byggmaxia, jonka voi nähdä olevan rautakaupan Aldi/Lidl. Yhtiö on kasvanut voimakkaasti ja maksanut samalla kohtuullista osinkoa. Strategiallaan Byggmax varmasti kykenee ottamaan mukavan osuuden rakennustarvikekaupasta. Maantieteellisellä kasvulla Pohjoismaissa on rajansa: toivottavasti he kuitenkin noudattavat toimintatapaansa kurinalaisesti ja pitkäjänteisesti. Epäonnekseni Byggmaxin osakekurssi ponnahti alkuvuoden 50 kruunun tasolta nopeasti 75 kruunuun.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Osuusmaksun korot tuottamaan

Sijoitin viime vuonna S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksiin. 935 € sijoitukseni tuotti vain hivenen yli 100 euroa. Tähän päivään mennessä osuusmaksun korot ovat saapuneet S-tilille. Hieno tuotto matalariskiselle sijoitukselle.

Tuottoprosentit voivat kuitenkin pitkällä aikavälillä olla laskupaineen alla: esimerkiksi OK Hämeenmaa laski maksuaan kymmenestä eurosta viiteen eli tuottoprosentti puolittui vuodentakaiseen nähden.

Aiempi kirjoitukseni sijoituksesta osuuskauppojen jäsenyyksiin on noussut yhdeksi blogin luetuimmista kirjoituksista. Moni löytää tiensä blogiin etsimällä tietoa aihepiiristä Googlesta. Ennen kaikkea osuuskauppojen jäsenyydet ovat saaneet paljon julkisuutta tiedotusvälineissä. Moni osuuskauppa on varmasti saanut paljon uusia jäseniä.

Koska osuuskauppojen jäsenyyksistä on tullut suosittu sijoituskohde, voi osuuskaupoilla olla poliittista tahdon puutetta maksaa voittoa osuusmaksun korkoina. Osuuskaupalla on monia vaihtoehtoisia tapoja jakaa tuottoa omistajilleen: halvempina hintoina, tarjouksina tai ylijäämänpalautuksina. Otin kuitenkin vuoden 2014 osuusmaksun korot kiitollisena vastaan.

Siirsin osuusmaksun korot tililleni, josta tapaan tehdä vaihtoehtoisia sijoituksia tai lisätalletuksia ydinsalkkuuni. Näin saan myös tämän vaihtoehtoisen sijoituksen tuoton kasvamaan. Yksi vuodelle 2015 asettamistani tavoitteista on löytää yksi uusi vaihtoehtoinen sijoitus tuottoa.fi:n, osuuskauppojen jäsenyyksien sekä Fixuran rinnalle.

Mahdollisesti saatan myös loppuvuodesta hankkia muutaman puuttuvan osuuskaupan jäsenyyden. Viiden prosentin tuottokin kelpaa vallan mainiosti!

torstai 16. heinäkuuta 2015

Vaikea alku erillisille satelliittisijoituksille

Aiemmin listaamiani vuoden 2015 taktisiatoimenpiteitä oli satelliittisijoitusten eriyttäminen omaan arvo-osuustiliin. Koska kielteisillä (tai positiivisilla) ajatuksilla on taipumus toteuttaa itseään, koki erillisen satelliittisalkun aloitus hivenen kompuroivan liikkeelle lähdön. Yleinen korjausliike veti ensimmäisten sijoitusten kehityksen välittömästi pakkaselle.

Tavoitteeni satelliittisijoitusten eriyttämiselle olivat selkeät: halusin läpinäkyvyyttä, lisää kurinalaisuutta ja harkittua riskinottoa. Sijoitusstrategiani mukaan satelliittisijoitusten tavoitteena oli tuoda tuottoa markkinasyklejä ja tilapäisiä häiriöitä hyödyntämällä. Niiden tarkoituksena oli siis mahdollistaa hyötyminen tuottomahdollisuuksista ydinsijoitusteni ulkopuolella – ja siten parantaa osakesijoitusteni kokonaistuottoa.

Toisen sijoitussalkun ensimmäiset sijoitukset

Siirsin erilliseen satelliittisalkkuuni 2000 euroa. Tein niillä kaksi sijoitusta:

Sijoitin ensimmäisenä Stockmanniin (7,47 €, 100 kpl) vuoden kahden aikatähtäimellä. Olin onnistunut irtaantumaan sijoituksesta toukokuussa 2014 täpärästi voitolla. Vaikka kirjoitan blogia saatan olla vanhanaikainen uskoessani Stockmannin nimen kantavan arvoa ainakin Suomessa. Lisäksi sijoitus oli vedonlyönti Venäjän tilanteen hellittämisen puolesta, mutta etenkin yhtiön käänteen puolesta. Sijoittajan harvoin kannattaa ottaa kantaa poliittiseen kehitykseen, mutta Venäjä talous oli aikaisemminkin noussut yhtä nopeasti kuin taantunut. Sen sijaan Stockmannin ripeät päätökset irtaantua kannattamattomista liiketoiminnoista loi uskoa siihen, että se pyrki määrätietoisesti kääntämään yhtiön suunnan.

Ostohetkestä Stockmann kiiti parikymmentä prosenttia alaspäin kohoten jälleen kymmenen prosentin miinukselle heinäkuun puoliväliin mennessä.

Ramirent oli toinen sijoitukseni erillisessä satelliittisalkussa (6,74 €, 150 kpl). Vaikka Ramirentin taloudellinen suorituskyky ei ollut samalla tasolla kuin kilpailijan Cramon, perustin spekulaationi siihen, että yhtiön osakekurssi oli liikkunut täysin aneemisesti kilpailijaansa nähden. Turvana oli ostokurssilla ja vuoden 2015 osingolla laskettu yli viiden prosentin efektiivinen osinkotuotto.

Ramirent lasketteli samoin reilusti, mutta heinäkuuhun tultaessa pinnisti plussalle.

Systemaattisuudella parempiin tuloksiin

Onnistuminen lyhyen aikavälin, spekulatiivisemmassa, sijoittamisessa on tärkeää toimia erityisen kurinalaisesti. Aiemmin en voi sanoa satelliittisijoitusten osalta näin toimineeni. Satelliittisijiotuksiksi nimeämäni sijoitukset ovat olleet joko epäonnistuneita ydinsijoituksia tai opportunistisia ostoksia. Näen, että edellä mainitut sijoitukset ovat ensimmäiset askeleet samanlaista oppimisprosessissa, jota olen käynyt lävitse ydinsalkkuni kanssa vuodesta 2007. Erillisen satelliittisalkun osalta haluan tehdä oppimiskäyrästä systemaattisemman ja jyrkemmän.

Ensimmäisten sijoitusten perusteella asetan alkuun kolme suuntaviivaa:
  • Tavoitteena 12 % annualisoitu tuotto (osingot mukaan lukien).
    • Kaksinkertainen tuotto määrittelemääni kuuden prosentin tuottoon nähden, mikä oli osa yhtälöäni asettaessani vuotuisia tavoitteita.
  • Sijoitusaika mielellään alle vuosi, enintään kaksi vuotta, mahdollistaen riittävän vaihtuvuuden salkussa
    • Yltäminen tavoitetuottoon, voittojen kotiuttaminen sekä virhesijoitusten tunnustaminen.
  • Koska spekulatiivinen sijoittaminen ei ole tarkoita tässä tapauksessa päiväkauppaa tai puhtaasti tekniseen analyysiin pohjautuvaa kauppaa, yhtiöiden oltava minulle sijoittajana tuttuja.
    • Tämän takia ja koska erillinen satelliittisalkkuni on Nordnetissä, en kaupankäyntikulujen takia sijoita ulkomaisiin osakkeisiin.

***

Lopuksi, satelliittisalkku on laitettava oikeaan mittasuhteeseen. Heinäkuussa 2015 ydinsalkkuni arvo oli 135 000 euroa. Satelliittisalkkuun olin siirtänyt 2000 euroa eli 1,5 prosenttia osakesijoituksistani. Ydinsalkussani oli yhä satelliittisijoituksiksi luokiteltuja sijoituksia ostohinnaltaan noin 15 000 euron arvosta, mikä vastasi noin 11 % osuutta markkina-arvosta ja noin 18 % salkkuun sijoitetusta omasta pääomasta (Nokian Renkaiden osuus oli yksittäisenä sijoituksena lähes 4000 euroa). Tätä satelliittisijoitusten joukkoa tulisin varmasti vielä vuonna 2015 harventamaan. 

torstai 9. heinäkuuta 2015

Liian vähän velkaa?

Vaurastumisen vauhtipyörät

Vaikka vaurastumiseni lepää paljolti osakesijoittamisen harteilla, on velka yksi vaurastumiseni tärkeimpiä komponentteja. Tällä hetkellä olen käyttänyt velkaa ainoastaan asuntojen hankkimiseen, mutta tulevaisuudessa en sulje pois velan pienimuotoista hyödyntämistä myös osakesijoittamisessa.

Velka on vipuvarsi, jolla pyritään hyödyntämään pankin varoja. Sijoituksen onnistuessa velka parantaa oman pääoman tuottoastetta - saat tuottoa myös lainaamillesi rahoille, mutta maksat korkoa pankille korkoa. Vastaavasti se tekee heikoista sijoituksista epäonnistuessaan vieläkin kehnompia, hävitessäsi myös pankin rahoja sijoituksen arvon laskiessa.

Osakekurssien voimakkaan nousun myötä olen tulossa pian tilanteeseen, jossa osakkeiden euromääräinen arvo yltää kahteen asuntoon nostamani jäljellä olevan lainan arvon ylitse. Toki tätä kehitystä vat edesauttaneet alhainen korkotaso, kuukausittaiset lainanlyhennykset sekä ylimääräiset lainanlyhennykset. Soudan ja huopaan - tällä hetkellä ylläpidän velkaantumistani viettämällä lyhennysvapaata yhdestä lainastani.

Nettovelkani (Netto-omaisuus - velka) on noin +70 000 euron tasolla. Kahdesta asunnostani olen maksanut keskimäärin 25 prosenttia takaisin pankille. Toiseen asunnoista kohdistuu yhtiölainaa, jota en tässä laskelmassa ole ottanut huomioon. Vaikka yhtiölainalla on mielestäni huomattava vaikutus asunnosta vapautuvaan varallisuuteen, sen lyhentämisestä tällä hetkellä huolehtii vuokralainen.

Tavoitteeni ollessa vuodessa 2025 näen velan välttämättömänä vauhtipyöränä. Taaksepäin katsottuna olen mielestäni käyttänyt velkaa liian varovaisesti. Kokonaisvarallisuuden kehityksen osalta voisin olla pidemmällä, mikäli olisin esimerkiksi toteuttanut suunnitelmaani asuntosijoittamisen osalta hahmotelmieni mukaisesti. Elämäntilanne ei tätä kuitenkaan ole täysin sallinut.

Olisiko nyt aika ottaa lisää velkaa?
  1. Korot ovat nyt ennätyksellisen alhaalla: Korkojen nousu voi tulla minullekin yllätyksenä. En ole kokenut korkeaa korkotasoa. Tällä hetkellä nautin 100-200 euroa pienemmistä lainanhoitokuluista verrattuna vuoteen 2011 ja varaudun korkojen nousuun ylimääräisillä lyhennyksillä.
  2. Korkojen nousu ottanee vielä aikansa: Ottamalla sijoitustoimintaan nyt lisää velkaa  hyötyy alhaisesta korkotasosta sijoituksen alkuvaiheessa, jolloin korko ja niiden osuus lainanhoidosta on suurimmillaan.
  3. Sijoitustoiminnassa korkokulut ovat verovähennyskelpoisia: Mikäli sijoitustoiminnasta tuloutuvassa kassavirrassa on joustovaraa, ei sijoittajan tulisi nähdä korkokuluja suurena peikkona: korot on verotuksessa vähennettävissä sijoitustuotoista.
  4. Ota huomioon omistus- tai sijoitusasuntoosi kohdistuvat yhtiölainat: Suuret perusparannus remontit ovat kalliita. Siirtyykö remontin hinta todellisuudessa remonttia edeltävän markkinahinnan päälle? Nostaako julkisivuremontti asunnon arvoa kustannusten suhteessa? Mikäli aiot käyttää omistamiasi huoneistoja uuden lainan vakuutena, vaikuttavat yhtiölainat asunnon vakuusarvoon.
  5. Lyhennä kalleinta (korkein korko) velkaasi ensimmäisenä: Otin ensimmäiseen asuntooni kohdistuvasta velasta lyhennysvapaata ja kohdistan lyhennykset lyhentääkseni sijoitusasuntooni kohdistuvaa velkaa, jolla on huomattavasti korkeampi korko. Näin säästän hivenen korkokuluissa.
  6. Mikä on elämäntilanteesi ja riskinsietokykysi? Elämäntilanne kulkee käsi kädessä hyväksyttävän riskitason kanssa. Onko työpaikkasi turvattu vai pohditko vaihtoa? Kestääkö taloutesi korkojen ennemmin tai myöhemmin koittavan nousun? Pystytkö subventoimaan tuloistasi korkoja tai sijoitustappioita, mikäli velkarahalla hankittu sijoitus epäonnistuu.
Tällä hetkellä pohdin lähinnä uuden omistusasunnon hankintaa. Sen osalta mieltäni vaivaa eniten kohdat kolme, neljä ja kuusi. Suomen hallitus ajaa alas omistusasumisen korkovähennysoikeutta, suuri osa Suomen asuntokannasta kohtaa massiiviset peruskorjaukset ja lisäksi en ole kovin vakuuttunut oman urani tämänhetkisestä kestävyydestä. 

Tällä hetkellä pysyttelen varovaisena velan suhteen - vaikka vaurastumiseni kaipaisi lisävauhtia.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.