Kaksi sijoitusta pienyhtiöihin elokuussa

Sijoituspäiväkirja 

Elokuu 2020

Ostin hyvin pienen 100 kappaleen erän lisää Fondiaa, joka laski elokuun aikana lähelle seitsemää euroa. Fondiaan liittyy useita kysymysmerkkejä aina johdon kyvykkyydestä sisäisiin haasteisiin. Kuten yleensä, maantieteellinen laajentuminen Baltiaan ja Ruotsiin voi osoittautua yhtiölle kalliimmaksi ja aikaavievemmäksi kuin yrityksen johto ja sijoittajat odottavat. Kuun loppupuolella vähävaihtoinen osake osake pomppasi päiväselti yli 8,5 euroon, mutta päätyi lopulta 8 euron alapuolelle. Vaikka Fondian liikevaihto hivenen laski vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, sijoittajat palkitsivat  yhtiötä parantuneesta kannattavuudesta. 

Ostin elokuussa myös ruotsalaista Christian Berneriä, joka on Pohjoismaissa toimiva teknisten tuotteiden jakelija. Valtaosa sen liikevaihdosta tulee Ruotsista. Tunsin yhtiön jo työni puolesta, mutta tutustuin yhtiöön sijoituskohteena tarkemmin vasta etsittyäni sijoituskriteerit täyttävää kohdetta Ruotsista. Vuosien ajan tasaisena pysynyt liikevaihtokehitys on kääntynyt parin viimeisen vuoden aikana kasvuun. Se on lisäksi tehnyt muutaman yritysoston vauhdittaakseen positiivista kehitystä.

Yhtiön liiketoimintamalli jakelijana on kevyt ja Christian Bernerin ROE onkin ollu yli 20 prosenttia jokaisena vuonna viimeisen viiden vuoden ajan, korkeimmillaan 43 % vuonna 2018. Jakelijaksi myös liiketulosprosentti on ollut kohtuullinen, viimeisen viiden vuoden ajan keskimäärin 6,5 prosenttia. Näin ollen Christian Berner on ollut myös hyvä osingonmaksaja. Kirjoitushetken osakekurssilla (22 SEK) laskettuna, yhtiö maksaa noin 2,7 prosentin osinkotuoton. Koronaepidemiaan vedoten yhtiö maksaa aiempaa pienemmän osingon viime vuoden hyvästä tuloksesta. Useiden teknisen alan tuotteiden valmistamiseen tai jakeluun keskittyviin yrityksiin sijoittavien ruotsalaisten yhtiöiden osakekurssit ovat ottaneet yli 100 % pompun koronapohjista, Christian Berner ei ole ainakaan vielä.

Elokuussa menin myymään heinäkuussa hankkimani Terveystalon osakkeet. Tein sen hieman liian aikaisin 9,5 euron tuntumassa. Osake kävi kyllä hakemassa vauhtia hieman alempaa, mutta jatkoi matkaansa pitkälle yli 10 euron. Taas jäi hieman tuottoja pöydälle, mutta tällä hetkellä pidän mieluusti käteistä tilillä ja kotiutan joidenkin yhtiöiden kohdalla kurssivoittoja hintaheiluntaa hyödyntäen. Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo kohosi 254 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo 463 000 euroon. Molemmat ovat kehittyneet myönteisesti viimeisen viiden kuukauden ajan aina maaliskuun seurannan romahduksesta lähtien.  

***

Terävöitä osakesijoittamistasi, lue Vaurastumisen välineet.

En aio hyväksyä ostotarjousta Nelesistä

Sain tänään kirjeen AlfaLavalilta koskien sen tekemää ostotarjousta Nelesistä. Neles on ollut mielenkiintoisella tavalla julkisuudessa listauduttuaan juuri pörssiin itsenäisenä yhtiönä. Ennen listautumista valtion omistusyhtiö Solidium myi suuren osuuden Valmetille, mutta vain muutamassa viikossa Nelesin hallitus ilmoitti hyväksyneensä ruotsalaisen teollisuusyhtiön AlfaLavalin tekemän ostotarjouksen. Käsittelin sitä heinäkuussa otsikolla Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt.

Sittemmin suomalainen Valmet on pistänyt ruotsalaisille kampoihin kasvattamalla omistusosuuttaan viidestätoista prosentista kahteenkymmeneen. Hankin itse Metson osakkeita vuoden alussa saadakseni enemmän Nelesin osakkeita ja ostin lisää Nelestä heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Olen myös AlfaLavalin osakkeenomistaja ja kasvatin omistustani ennen uutista mahdollisesta yrityskaupasta. Vaikka olen sekä Nelesin että AlfaLavalin osakkeenomistaja, en aio hyväksyä Nelesistä tehtyä ostotarjousta.

AlfaLavalin maksama preemio on alle 33 prosenttia Nelesin heinäkuun alun osakekurssille laskettuna. Kuten useat julkisuudessa asiaa kommentoineet uskon itsekin, että Nelesissä on enemmän potentiaalia. Vaikka se toimii syklisellä toimialalla, Neles on melko selkeästi lupaava laatuyhtiö. Omistaisin mielelläni yhtiötä suoraan omana yhtiönä. Sillä, että en hyväksy Nelesistä tehtyä ostotarjousta, on tietenkin vain symbolinen merkitys. Valmetin lisätessä omistustaan ja monien suomalaisten osoittaessa mieltään, voi käydä niin, ettei AlfaLaval saa ostotarjouksen mukaista, kahden kolmasosan omistusosuutta.

Jos olet hyväksynyt ostotarjouksen, voit peruuttaa ostotarjouksen hyväksymisen 22.10 saakka.

***
Älä anna ruotsalaisten viedä yhtiöitämme, vahvista suomalaista omistuspohjaa ja vaurastu. Lue Vaurastumisen välineet.

150 000 euroa talletettu arvo-osuustilille

Neljä vuotta sitten kirjoitin säästäneeni satatuhatta euroa osakkeisiin. Nyt kirjanpitoni osoittaa, että olen tallettanut arvo-osuustililleni 150 000 euroa. Olen jo pidempään pyrkinyt tallettamaan kuukausittain tuhat euroa arvo-osuustililleni, jonka sijoitusstrategiassa painotan osinkoja. Vain muutamaa ensimmäistä vuotta lukuunottamatta rahaa on salkkuun karttunut noin 12 000 euroa vuodessa. 

2007: 1000 €
2008: 9000 €
2009: 5400 €
2010: 11 800 €
2011: 11 850 €
2012: 14 700 €
2013: 11 850 €
2014: 14 000 €
2015: 13 000 €
2016: 13 400 €
2017: 13 000 €
2018: 14 000 €
2019: 10 000 €
2020: 8000 € (8/2020)

Pidin noin puolen vuoden tauon talletuksista eli pääoman lisäyksestä salkkuuni elokuusta 2019 tämän vuoden alkupuolelle saakka kun katsoin, että osakemarkkinoilta oli vaikea löytää järkevää ostettavaa ja salkussani oli jo paljon joutilasta käteistä. Jälkiviisaana voi todeta, että tämä päätös oli kohtuullinen koronan runnellessa markkinaa. Päätöksen voisi luokitella hyväksi, jos olisin ehtinyt hyödyntämään alempia hintoja käteiskassallani. Näin en kuitenkaan osannut toimia. Nyt jatkankin sijoittamista strategiani mukaisesti kuukausittain, käteiset odottavat toistaiseksi talletustilillä vailla päämäärää.

Neljä vuotta sitten keskimääräinen kuukausittainen säästösummani oli 970 euroa. Nyt keskimääräinen säästösumma on 980 euroa kuukaudessa. Sijoitustaipaleen ensimmäisten vuosien paino alkaa pienentyä, vuoteen 2010 saakka olin vielä opiskelija. Vuosikymmenen työuran aikana palkkani on lähes kolminkertaistunut ja olen pitänyt kulutukseni aisoissa, nämä mahdollistavatkin korkean säästämisasteen. Kirjoitushetkellä laitan tonnin kuussa osakesalkkuuni, toinen tonni menee talletustilille ja joitain satasia muihin kohteisiin. 

Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo ylsi lähes 255 000 euroon. Sijoitusteni arvo on siis kasvanut 105 000 euroa. Osa tästä summasta on toki paperivoittoa eli verottaja ottaisi realisoimattomasta arvonnoususta kolmanneksen. Merkittävä osa arvon kasvusta on tullut osingoista, joita olen tähän päivään mennessä saanut lähes 40 000 euroa ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut kaikki osingot uudelleen. Näin salkkuni on jälleen ylittänyt neljännesmiljoonan rajapyykin. Se on satatuhatta enemmän kuin neljä vuotta sitten.

***
Lähde hitaasti tai nopeasti osakesijoittamaan. Lue Vaurastumisen välineet ja hanki vuosikymmenen etumatka.

Totuus säästämisasteestani

En ole koskaan pitänyt tarkkaa kirjaa kuluistani tai laatinut budjettia. Olen käyttänyt rahaa säästeliäästi, mutta en ole koskaan jättänyt olutta tilaamatta tai matkaa tekemättä rahan vuoksi. Teinkin vihdoin, sadepäivän ratoksi, katsauksen kuluihini yli kolmen vuoden ajalta. Olen maksanut jo pitkään kaikki päivittäiset menot Norwegianin luottokortilla, joten kirjasin ylös luottokorttilaskujen loppusummat. Vaikka en ole maksanut aivan kaikkea luottokortillani, noin 40 kuukauden mittainen aikasarja antaa melko tarkan käsityksen kulutasostani. Siihen sisältyy monta yllättävää kuluerää, matkaa ja sitäkin useampia kauppakäyntejä. Tarkastelun ulkopuolelle rajasin ulos esimerkiksi yhden yksiön remonttikulut. 

Tarkastelujakson keskimääräiset kuluni ovat olleet 890 euroa kuukaudessa. Koska vakuutukset olen maksanut laskulla, pyöristettäköön luku 900 euroon. Tähän päälle tulee luonnollisesti laskea asumiskulut, jotka ovat olleet, kilpailuetettuani asuntolainani ja maksettuani taloyhtiölainan, noin 500 euroa kuukaudessa. Näiden lisäksi olen ostanut palkanmaksun yhteydessä lounasseteleitä 10 tai 20 kappaletta kuukaudessa. Koska joka päivä on syötävä lounas, arvioitakoon se täysimääräisenä eli 150 eurona kuukaudessa.

Elinkustannukset     900 €

Asumiskulut            500 €

Lounas                    150 €

--------------------------------

Yhteensä                 1550 €

Mitä kuluja yllä olevista luvuista puuttuu? Minulla on työni puolesta puhelinetu. Jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin kustantamaan puhelimen ja puhelinliittymän itse. Yllä olevaan laskelma ei myöskään pidä sisällään kuntosalia, jossa käyn säännöllisesti. Olen käynyt työpaikan kuntosalilla tai kustantanut sen liikuntaseteleillä, joten jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin maksamaan kuntosalin omasta pussistani. Nämä kulut huomioiden kuukausittaiseksi kuluikseni muodostuisi noin 1600 euroa. Tämä olisi kustannustaso Suomessa nykyisellä elämäntyylillä, poisluettuna auto ja sillä liikkuminen, jota en koe välttämättä tarvitsevani. Aiemmin arvioin, että kustannukseni olisivat noin 1400-1500 euroa, jos muuttaisin pois Suomesta. Historiallinen kustannustaso ja arvio tulevasta ovat siis hyvin linjassa toistensa kanssa.

Millaiset kuluni ovat suhteessa tuloihini? Olen muutamaan kertaan paljastanut päässeeni iltapäivälehtien verotietoihin. Tuloni ovat olleet sillä tasolla vasta muutaman vuoden. Täysipäiväisen työnteon Suomessa aloitin noin 3300 euron kuukausipalkalla ja vuosikymmenessä tulot ovat vähitellen lähes kolminkertaistuneet. Rahapalkkani on noin 8000 euroa, jonka päälle verottaja laskee eri edut. Verojen jälkeen jäljelle jää noin 4000 euroa eli säästämisasteeni on ollut viimeisen parin vuoden ajan noin 60 %. Tämä laskelma ei ota huomioon loma- tai päivärahoja, joten todellisuudessa säästämisaste on hieman korkeampi. 

Pystynkin tällä hetkellä laittamaan sijoituksiin noin 2500 euroa kuukaudessa. Se on tilanne, josta olen hyvin kiitollinen. On kuitenkin kamala ongelma keksiä rahoille järkeviä sijoituskohteita. Lisäksi työnantajallani käydään jälleen läpi organisaation uudelleenjärjestelyjä, joten tilannetta ei koskaan voi pitää pysyvänä. Säästäminen ja sijoittaminen on erinomainen vakuutus: mielenrauha säilyy ja sijoittamisesta voi ehkäpä tehdä itselleen ammatin. Kuten twittersfäärissä ja blogosfäärissä on usein todettu, kuluja voi leikata vain tiettyyn rajaan asti ja vain tuloja tai sijoitustuottoja kasvattamalla vaurastuminen lopulta vauhdittuu.

***

Aloita matka kohti taloudellista riippumattomuutta, lue Vaurastumisen välineet.