torstai 10. helmikuuta 2022

Muistiinpanoja öljytankkereista

Energiayhtiöiden osakkeet ovat nousseet voimakkaasti öljyn hinnan kiivetessä ylöspäin. Kun lyhytkatseinen politiikka on ohjannut investoinnit uusiutuvien energiamuotojen hankkeisiin, jotka eivät riitä täyttämään modernin yhteiskunnan kasvavia energiatarpeita, investoinnit perinteisten energiamuotojen tuotantoon ovat jääneet vajavaisiksi. Tämä näkyy nyt sähkölaskussa ja bensapumpulla. 

Olin sijoittanut öljyosakkeisiin kohtuullisen suuren määrän, mutta jälkikäteen katsottuna on taas helppo sanoa, että olisi pitänyt sijoittaa enemmän. Energiayhtiöiden menestys tuskin on vielä päättynyt, korkea öljynhinta tuottaa yhtiöille pitkän korpitaipaleen jälkeen hyvät voitot. Sijoittajan on silti hyvä kysyä, missä kysyntä kasvaa seuraavaksi ja mihin raha pääomamarkkinoilla menee seuraavaksi?

Yksi mahdollinen sektori voi olla öljytankkerit. Niiden kysyntä on tällä hetkellä alamaissa ja tankkereiden vuokrahinnat on ennätysalhaiset. Vaikka tankkerit kuljettavat öljyä, toimialadynamiikka poikkeaa öljyntuotannosta ja -jalostuksesta. Samalla öljytankkeriyhtiöiden osakkeet ovat alamaissa. Koska toimiala ei ole minulle kovinkaan tuttu, laadin itseäni varten muistiinpanot vallitsevasta tilanteesta, trendeistä ja kysymyksistä. Muistiinpanot auttavat seuraamaan sijoitusmahdollisuuden kehitystä.

Tankkeriosakkeet ovat erittäin volatiileja, yhtiöiden liiketoiminta on luonteeltaan erittäin epävakaata, hyvin usein tappiollista ja niihin sijoittaminen on siten hyvin riskipitoista. Tankkereiden tuottoja ohjaa lyhyellä aikavälillä vuokrahinnat, jotka määräytyvät kuljetuskapasiteetin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pitkällä aikavälillä näitä puolestaan ohjaavat öljyn tuotanto ja kysyntä sekä erilaisten tankkereiden määrä markkinoilla.

Yleisiä huomioita

  • Spot-vuokrahinnat ovat tällä hetkellä erittäin alhaiset.
  • Polttoainehinnat syövät kannattavuutta. Hitaat käsittelyajat satamissa lisäävät kuluja.
  • Helmikuun alussa spot-hinta huonosti varustetuille käy negatiivisen puolella.
  • Laivoja kaksinkertainen määrä kuin 20 vuotta, mutta saman verran tilauksia (orderbook), vaikka öljyn kulutus on kaksinkertaistunut.
  • Yhdysvaltojen liuskeöljytuotanto voi lähivuosina kääntyä laskuun, jolloin Yhdysvaltoihin tarvitsee kuljettaa enemmän öljyä.
  • Useiden tankkeriyhtiöiden markkina-arvo on alle NAVin. Samalla NAV voidaan katsoa konservatiiviseksi, kun laivojen romutusarvo on noussut ja uusien laivojen hinnat ovat korkealla.

Tankkereiden tarjonta (Supply)

  • Hiljaisemmat matkanopeudet polttoaineen säästämiseksi.
  • Tankkereiden keski-ikä on noussut useita vuosia. Laivoja pitäisi romuttaa enemmän. Romutusmäärät kasvavat, Q4/2021.
  • 2000-luvun alussa rakennettuja laivoja ei haluta vuokrata turvallisuussyiden vuoksi. 
  • Kierrätysteräksen hinta on korkealla, mikä lisää kannustimia romuttaa vanhimpia tankkereita.
  • Konttilaivatilausten ja korkean teräksen hinnan pitäisi rajoittaa uusien tankkereiden määrää markkinoilla.
  • Eco-design säädökset nostaa tankkereiden break-even tasoa suhteessa spot-hintaan?
  • Säädösten ja ESG-ajattelun vuoksi suurten öljy-yhtiöiden kysyntä kohdistuu moderniin tankkeiden kuljetuskapasiteettiin.

Tankkereiden kysyntä (Demand)

  • Öljyvarastot alhaisella tasolla historiallisesti. Niitä on täytettävä joskus.
  • Öljyn hinta nousee, koska vähän tuotantoa. Kun vähän tuotantoa, ei tarvita tankkereita? 
  • “Oil market surplus is positive for tankers.”
  • Öljyntuotannossa nähdään merkittäviä lisäyksiä vuonna 2022.
  • Lisääkö OPEC tuotantoa?
  • Joidenkin lähteiden mukaan öljyn kysynnän odotetaan laskevan suhteessa vuoteen 2021?
  • Kysyntä palaa 2019 tasolle H2/2022.
  • Öljyä tarvitsee siirtää aiempaa enemmän läntiseltä pallonpuoliskolta itäiselle, koska kysyntä kasvaa idässä.

Avasin helmikuun alussa positiot DHT Holdingissa (DHT) ja International Seawaysissa (INSW). Ostin osakkeita pikkiriikkisen määrän ja suunnitelmanani on kasvattaa positiota hiljalleen. Tänään 8.2.2022 DHT julkisti tappiollisen mutta markkinaodotukset ylittäneen tuloksen ja nousi voimakkaasti. Kasvatinkin positiota INSW:ssä. Molemmat yhtiöillä on hyvä maine, ne maksavat pientä osinkoa ja niiden kohtuullisen laadukkaan kaluston saa pörssistä alle 

Lankesin vuonna 2013-2014 arvoansaan sijoittaessani öljylauttoja vuokraavaan Enscoon syklin huipulla. Jälkikäteen katsottuna virhe oli tärkeä oppiraha. Öljytankkereiden makrotilanne näyttäytyy tällä hetkellä päinvastaiselta. Sijoituksen ja tankkereiden luonteesta johtuen onkin tärkeää seurata, kuinka tilanne ja teesi kehittyy, eikä pitää itsepäisesti kiinni, jos ne kehittyvät päinvastaiseen suuntaan.

***
Hanki uusia ideoita sijoituksiin. Lue Vaurastumisen välineet.

keskiviikko 2. helmikuuta 2022

Liipaisinsormeni on aina liian herkkä

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2022

Tammikuussa avasin position Enentossa eli entisessä Asiakastiedossa. Olen seurannut yhtiötä ja osaketta pidempään, ja päätin ostaa erän osakekurssin laskettua vuoden pohjalukemiin. Osaketta ei voi pitää edullisena, mutta pidän yhtiön liiketoimintamallia varsin mielenkiintoisena. Se mahdollistaa korkean pääoman tuoton ja vapaan kassavirran sekä omistajan palkitsemisen kohtuullisella osingolla. Enentolla voisi olla pitkäaikainen paikka salkussa, jos yhtiön liiketoiminta jatkaa hyvää kehitystä tulevilla kvartaaleilla.

Ostin takaisin Aallon osakkeita, kahteen otteeseen. Hätiköin ostojen kanssa markkinan heikentyessä, mutta pidän Aallon osakkeita kohtuullisen hintaisena kasvuun ja kannattavuuteen nähden. Aallon maksaa jopa pienen osingon, jos kurssilasku ei ota hyytyäkseen. Ostin takaisin myös pienen erän Puuiloa, joka tuli hyvän tuloksen jälkeen alas suuromistajan myydessä osakkeita. Olen valmis luopumaan molemmista, mikäli näemme alamäessä pienen pompun. 

Vanhojen perinteiden kunniaksi ostin kahta putoavaa puukkoa. Puolustuksekseni on sanottava, että myin molemmat aiemmin ostaakseni ne nyt takaisin halvemmalla. Ostin Saksasta Drägeriä (DRW3), joka valmistaa muun muassa hengityskoneita sairaaloille ja esimerkiksi henkilösuojaimia vaikkapa pelastuslaitoksille ja öljyteollisuuteen. Yhtiön osakekurssi oli luonnollisesti nosteessa koronan ansiosta ja reagoi voimakkaasti alaspäin marraskuussa 2021 taloudellisesta ohjeistuksesta, joka itseasiassa oli jo markkinoiden tiedossa. Sittemmin kurssi on valunut alaspäin. 

Koronan tuottamilla voitoilla Dräger on yksinkertaistanut pääomarakennettaan, jonka ansiosta merkittävästi suurempi osa yhtiön voitosta kuuluu osakkeenomistajalle. Pelkästään tämän vuoksi Drägerin arvo tulisi olla korkeampi kuin ennen koronaa, jolle tasolle yhtiön kurssi on taas tippunut. Ostin takaisin myös IT-konsultti Bilotia, jonka osakekurssi on ollut syöksyssä dilutoivan yritysoston, yllättävän toimitusjohtajavaihdoksen ja pehmeän tuloksen jälkeen. Spekuloin, että nämä jäävät tilapäisiksi ongelmiksi. 

Ostin pörssitulokkaan Dolen osakkeita New Yorkin pörssistä. Dole on monille tuttu banaaneista tai purkkiananaksesta. Yhtiöllä on värikäs, ehkäpä vähän tahrainen, historia, mutta nykymuodon Dole on saanut Dolen ja irlantilaisen Total Producen fuusiossa. Uusi alan markkinaykkönen listautui pörssiin elokuussa 2021. Osakekurssi on sittemmin tullut alas inflaatiopelkojen ja pörssilistatutujiin kohdistuvan myyntipaineen myötä. Inflaatiolla on myös ollut negatiivinen vaikutus yhtiön tuloksentekokykyyn, mutta Dolen mukaan se on saanut siirrettyä kustannukset myyntihintoihin. Dole aloitti osingonmaksun ja tarjoaa noin 2,5 % osinkotuoton. Dole on huomattavasti verrokkeja edullisempi, fuusion on määrä tuoda synergiaetuja ja yhtiö voi hyvin mahtua mukaan institutionaalisten sijoittajien ESG-vouhotukseen. Suurimpana riskinä Dolelle näen sen, että yhtiön kustannukset (esim. lannoitteet, polttoaine, pakkaukset ja logistiikka) jatkavat myyntihintoja korkeampaa nousua.

Ruotsalaisen Nobinan oli määrä poistua salkustani tammikuun aikana. Nobinan osti pois pörssistä Basalt Infrastructure Partners. Olin ostanut Nobinaa ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tehnyt kaksi lisäystä, kaikki kolme 45-54 kruunun hintahaitarissa. Basalt maksoi osakkeista 108 kruunua. Osinkoja sain omistusaikana Nobinalta noin 500 euron edestä ennakonpidätysten jälkeen. Kokonaistuotto sijoitukselle oli siis noin 115 prosenttia ennen myyntivoittoveroja. Harmikseni salkusta poistuu vakaa osingonmaksaja, jota on vaikea korvata uudella sijoituksella. 

Kuun puolivälin seurannassa osakesalkun arvo nousi joulukuusta 418 000 euroon ja kokonaisvarallisuus nousi 683 000 euroon. Kumpikaan ei yltänyt marraskuun huippulukemiin.

***
Julkaisin vastikään spekulatiivisen arvosijoitusidean uutiskirjeessäni. Lue se tästä.