Onneksi en myynyt kaikkia osakkeitani

Maaliskuun puolivälissä julkaisin kirjoituksen otsikolla Miksi en myynyt kaikkia osakkeitani? Jälkikäteen katsottuna silloin olisi kannattanut ostaa paljon osakkeita. Tänään tiedämme, että osakemarkkinat lähtivät hurjaan korjausliikkeeseen ylöspäin pian edellä mainitun kirjoituksen julkaisun jälkeen. Jos olisin myynyt kaikki osakkeeni hyvän sään aikana, ennen koronakriisin eskaloitumista, minulla toki olisi todennäköisesti enemmän käteistä kuin salkkuni arvo on tällä hetkellä. Koska markkinoiden alamäki oli raju ja nopea, en olisi kuitenkaan onnistunut ostamaan osakkeita yhtä nopeasti takaisin. En edes ehtinyt merkittävästi kasvattamaan omistuksiani käteiskassastani. Nyt osakkeiden hinnat ovat jälleen reilusti tavoiteostohintojeni yläpuolella. Koska en myynyt osakkeitani, saan omistajan palkan, osingot.

Kurssiliikkeiden suuntaa on vaikea ennakoida ja ajoittaminen on erittäin vaikea taiteenlaji. Tämä ja aiempi kirjoitukseni osoittavat, että tavallisen osakesijoittajan on järkevintä ostaa hyviä yhtiöitä ja keskittyä tuotonetsinnässä osinkoihin. Vaikka osinkopotti tulee tänä vuonna kokonaisuudessaan laskemaan, alkuvuoden aikana olen saanut osinkoja yli 2000 euroa verojen jälkeen. Markkinoiden liikkeet ovat usein niin nopeita, ettei päivätyötä tekevä ehdi reagoimaan merkittävällä tavalla hintamuutoksiin. Lisäksi psykologialla on usein lamauttava vaikutus, kun kurssit laskevat on vaikea uskaltaa tehdä huomattavia ostoja. Sama luonnollisesti tapahtuu kurssihuipulla käänteisesti.  

Olisi kohtalon ivaa, jos nyt, kun julkaisen kirjoituksen yllä mainitulla otsikolla, alkaisi vastaliike alaspäin. Sitäkään emme voi tietää varmuudella, vaikka edelleen uskon, että näemme vielä rajun liikkeen osakkeiden hinnoissa kohti kaakkoa. Toiseen alamäkeen olen valmiimpi. Minulla on edelleen runsaasti käteistä, suunnitelma paikoillaan ja lista osakkeita, joita haluan hankkia salkkuuni tai ostaa lisää. Osakkeiden hintainflaation puolesta voi puhua se, ettei markkinoilla vieläkään ole parempia sijoituskohteita. Siksi aion itsekin tehdä ostoja, vaikkei kurssit merkittävästi laskisikaan. En siis lyö suuresti vetoa kumpaankaan suuntaan. Käteiskassalla olen varautunut kurssilaskuun ja osakesalkulla sekä jatkuvilla ostoilla lyön vetoa sen puolesta, että hyvät yhtiöt maksavat osinkoa myös tulevaisuudessa.

Salkkuni ei ole palautunut aivan yhtä hyvässä tahdissa kuin markkina keskimäärin. Alkuvuoden aikana tein useita huonoja sijoituspäätöksiä, vaikka tein monta hyvääkin. Yksi virhe oli tankata syklisiä osakkeita liian aikaisin, onnistumisena voidaan pitää useita pieniä lisäyksiä lähes kurssipohjissa. Degirossa ja Nordeassa olen tehnyt lukumääräisesti monia onnistuneita sijoituksia, valitettavasti ostot ovat olleet pikkiriikkisiä. Satelliittisalkussani, jossa spekuloin osakkeiden hintamuutoksilla, olen hyvin koronaa edeltäneellä tasolla. Nyt fokuksenani on jatkaa suunnitelmani mukaisesti: tehdä sijoituspäätöksiä parhaani mukaan, etsien hyviä yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista ja mielellään kasvavaa osinkoa. Tässä tilanteessa helmet erottuvat helposti. Tärkeintä on tutkia ja tehdä päätöksiä.

***

Haluatko aloittaa osakesijoittamisen tai teroittaa käsitystäsi osakemarkkinoista? Lue Vaurastumisen välineet.

Unleash the cash - lähtökohdat

Kun olen viime heinäkuusta kerryttänyt käteistä ja jarrutellut kevyesti osakesijoitusten kanssa, alan hiljalleen muuttaa suuntaa. Viime viikolla julkaisin raamit suunnitelmalleni aloittaa tavanomaista vauhdikkaampi pääoman lisääminen salkkuuni: tulivoimaa riittää usean tuhannen euron osakeostoille seuraavan vuoden ajalle. Vaikka olen jo ostoja tehnyt, olen koettanut ottaa tehdä selkoa itselleni tilanteesta samalla yksityiskohtaisempia suunnitelmia luonnostellen ja yhtiöitä tutkien.

Lähden toiveekkaasti markkinoille seuraavista lähtökohdista:

• Näen tilanteen ostopaikkana. Arvioin, että koronavirus on ohimenevä tilanne, joka tarjoaa pitkäjänteiselle kassavirta- ja osinkosijoittajalle ostopaikan.
• Koska valtioiden toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja toimien vaikutus talouteen ovat epäselviä, sijoitan markkinoille vähitellen ja vaiheittain.
• Etenen usealla eri strategialla. Nordnetissa ostan valikoituja osakkeita 1-2 erässä kuukausittain. Degirossa ja Nordeassa ostan osakkeita hyvin pienissä erissä viikoittain. Nordnetissa ostan lisäksi päivittäin rahastoja, jotka sijoittavat eniten kärsineille sektoreille ja maihin.
• Osakeindeksit ovat mielestäni edelleen tasolla, josta ne voivat tulla reilustikin alaspäin, useita kymmeniä prosentteja. Vapaapudotuksen jälkeen markkinat ovat alkaneet etsiä uutta tasoa, mutta taloudellisten vaikutusten realisoituessa (liikevaihdot ja tulokset tulevat laskemaan, lainoja kaatuu sijoittajien ja pankkien kannettavaksi, yrityksiä menee konkurssiin) kurssit todennäköisesti näkevät vielä toisen ellei kolmannenkin tasokorjauksen. Ennen uutta tasokorjausta alaspäin, näemme todennäköisesti lyhyen, viikon tai kaksi kestävän, spurtin ylöspäin.
• Hyödynnän väliaikaista kurssinousua realisoimalla salkustani muutamia sijoituksia, jotka eivät paikkaansa ansaitse. Näin saan vielä lisää ostovoimaa massiivisen käteiskassaani. Juuri nyt suuri osa osakkeista on ottanut suuren pompun ensimmäisestä pohjastaan ja voisi olla ensimmäinen paikka myydä muutamia positioita?
• Millainen vaikutus koronalla on talouteen ja sitä kautta osakemarkkinoihin? Ääritapauksessa virus ajaa maailmantalouden pitkäaikaiseen, syvään ja yhteiskuntia ravisuttavaan lamaan. Jo kertyneet ja koronaelvytyksessä kertyvät velkavuoret kurittavat taloutta tavalla, jota en osaa kuvitella. Myönteisemmässä skenaariossa Eurooppa ja Yhdysvallat saavat viruksen kuriin Kiinan ja Etelä-Korean tapaan ja talous tulee maahan jaloilleen. Molemmissa skenaarioissa tukeudun siihen ajatukseen, että yritykset ovat vielä tulevaisuudessakin välineitä, joilla omistava luokka saa tuottoa pääomalleen.
• Koronavirus tuskin poisti aiempia, varjoon jääneitä, huolia talouden ja osakemarkkinoiden tilasta. Ne ovat vain jääneet virukseen liittyvän kielteisen uutisvirran piiloon ja virus todennäköisesti virittää ongelmien mittakaavaa suuremmaksi. On ennennäkemätöntä, että maat ja taloudet ovat kuukausia suljettuna ja pysäytettynä.
• Arvo-osakkeet ja sykliset osakkeet on nähdäkseni painettu muita alemmas ja amerikkalaiset osakkeet voivat puolestaan olla edelleen yliarvostettuja useilla mittareilla. Toisaalta ihmisten elämään ja terveyteen liittyvä kriisi lamauttaa laaja-alaisesti kaikkeen ei välttämättömiin hyödykkeisiin kohdistuvaa kysyntää. Yhdysvalloista olisi löydettävissä enemmän laadukkaampia ja kulutustavarapainotteisempia yhtiöitä, joiden suhdannekestävyys on ehkäpä vankemmalla pohjalla.

Listan alussa kirjoitan ostopaikasta ja lopussa enteilen, että talouden aiemmat ongelmat tulevat suurimmiksi koronaviruksen myötä. Miksi siis sijoittaisin enää enempää osakkeisiin?  Syyt ovat osittain käänteisesti samat kuin syyt, joiden vuoksi en osannut myydä osakkeita huipulla. Lisäksi osaan kokemuksesta sanoa, että pohjilta ostaminen ja huipulla myynti on mahdotonta. Pelko ja ahneus ottavat molemmissa tilanteissa kovapäisemmästäkin sijoittajasta otetta. Pohjalla ei uskalla ostaa riittävästi, kun tilanne olisi kaikkein herkullisin. Huipulla ei raaski myydä, kun vaihtoehtoisia kohteita on niukasti ja salkku saavuttaa uusia ennätyksiä. Siksi tulen etsimään ja tekemään sijoituksia pari kertaa kuukaudessa yhtiöihin, joita haluan omistaa pitkällä aikavälillä tämänkin kriisin yli. 

Alkuvaiheen suunnitelmanani on tehdä pääsalkussa, Nordnetin osinkosalkussa, pieniä 800 euron lisäyksiä noin kolme kertaa kuukaudessa. Harkinnanvaraisesti pyrin valitsemaan ostokohteeksi osakkeen ja yhtiön, jota markkina on lyönyt ankarimmin tulevaisuudennäkymiin nähden. Ei ole helppoa määritellä valintakriteerejä tai tähän kuvaukseen sopivia yhtiöitä. Viimeksi ostin erät Fortumia (14,05 €) ja Konecranesia (14,77 €). Nordeassa tein pienen lisäyksen Ahlström-Munksjöhön päivää ennen positiivista tulosvaroitusta. Ensi viikolla on aika koittaa palata suunnitelman seuraavaan yksityiskohtaisempaan osuuteen.

***
Ota haltuun sijoittamisen perusteet ja niksit hyviin tuottoihin. Lue Vaurastumisen välineet.

Kohta on käteisreserville käyttöä?

Koronaviruksen aiheuttamassa ryminässä olen myynyt salkustani osakkeita, jotka eivät sovi salkkuuni tai maksa lainkaan osinkoa. Lyhyessä ajassa salkustani on saanut lähteä F-Secure, Rapala ja Nokia. Näistä on vapautunut uudelleen sijoitettavaksi lähes 8000 euroa. Viimeisen viikon aikana olen tehnyt riskipitoisia mutta pieniä lisäyksiä Cargoteciin, Konecranesiin, Banco Santanderiin, Vincitiin ja ostin Kemiran osakkeita takaisin salkkuuni. Toistaiseksi olen uusiin ostoihin käyttänyt vain myydyistä osakkeista saatuja rahoja enkä ole ottanut vielä käyttööni vuosien nousumarkkinan aikana kertynyttä käteisreserviä.

Minulla on reilusti käteistä muutamalla eri talletustilillä. Käteinen on lainausmerkeissä korvamerkittynä johonkin, mutta suunnitelmani ovat joustavia. Hätärahastossa minulla on noin 26 000 euroa. Vuokrista tuloutunueita ylijäämiä on noin 20 000 euroa. Veromätkyihin ja muihin käyttötarkoituksiin varattuja rahoja on noin 5000 euroa. Koska aloin jarruttelemaan pääomanlisäyksissä osakesalkkuuni jo viime vuoden puolivälin jälkeen, osakesijoituksiin olen korvamerkkinnyt noin 14 000 euroa käteispotin, joka myös kasvaa pientä korkoa talletustilillä. Useita vuosia sitten saamastani perinnöstä on sijoittamatta 20 000 euroa. Sijoitustilien ulkopuolella minulla on siis käteistä yhteensä yli 80 000 euroa. Vuosikausien ajan käteiskassani suuruus on ollut yliampuvaa, mutta kohti laskusuhdannetta kiiteässä alan olla siihen tyytyväinen.

Käteiskassan lisäksi kevään osingot tuovat salkkuuni noin 7000 euroa. Osingoilla voin ostaa lisää osakkeita ja kasvattaa omistusosuuttani salkkuni yhtiöistä. Samalla olen jo aloittanut kohdistamaan vaihtoehtoisten sijoitusten tuottoja sijoitettavaksi osakemarkkinoille. Vaihtoehtoisten sijoitusteni tulisi tuottaa noin 4000-5000 euroa tämän vuoden aikana. Ajatuksenani on aina ollut, että lunastan vaihtoehtoisia sijoituksia, kun osakemarkkinoilla on houkutteleva markkinatilanne. Siinä pisteessä en kuitenkaan vielä katso markkinan olevan.

Eikä tässä vielä kaikki. Olen vielä palkkatöissä ja tällä hetkellä siirrän sivuun 2000 euroa kuukaudessa sijoituksia varten. Lapioin edelleen palkkatulojani varovaisesti sijoituksiin. Loma- ja päivärahat tulevat palkkatulon lisäksi satunnaisina erinä ja siirrän nekin sijoituksiin. Luonnollisesti olen valmis ottamaan velkavivun käyttöön myös osakesijoittamisessa. Minulla on lainalimiitti myönnettynä Nordnetissa, mutta sen hyödyntäminen jää viimeiseksi vasta kun olen suurilta osin sijoittanut kaiken joutilaan käteisen ja laadittuani huolellisen suunnitelman lainatun rahan sijoittamiseksi.

Viimeisen kuukauden aikana tässä blogissa seuratun osakesalkun arvo on laskenut noin 33 000 euroa. Salkkuni saavutti kaikkien aikojen ennätyksen helmikuun puolivälissä ja nousi 275 000 euroon. En halua altistaa lainattua rahaa todennäköisesti jatkuvalle kurssilaskulle. Osinkouskovaisena jatkan kuitenkin sijoittamista enkä myy merkittävästi nykyisiä omistuksiani, jotta osnkotuloni jatkaisivat kasvu-urallaan.

***
Pian voi olla mainio hetki ryhtyä osakesijoittajaksi. Lue Vaurastumisen välineet.

Flowers Foods - amerikkalainen leipomo

Ensimmäistä kertaa sain todellisen sijoitusidean Sharevillestä. Huomasin useimman nimimerkin hankkineen salkkuunsa Flowers Foods nimistä yhtiötä. Vilkaisin mistä yrityksestä oli kysymys ja kiinnostuin. Jokaisen sijoittajan on kuitenkin syytä tehdä oma arvionsa ja tutkimuksensa. Sijoituskohteen on sovittava omaan strategiaan, salkkuun ja täytettävä omat sijoituskriteerit.

Flowers Foods on perustettu 1919 ja ollut listattuna pörssiin vuodesta 1968, josta lähtien yritys on kasvanut voimakkaasti yritysostoin. Kolme neljäsosaa yhtiön liikevaihdosta tulee leivästä ja loput leivonnaisista. Yhtiö nojaa vahvasti omiin tuotemerkkeihinsä, mutta valmistaa kauppaketjuille myös niiden omia merkkejä. Flowers Foodsin liikevaihto on 3,8 miljardia euroa ja se on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin 10 prosenttia Yhdysvaltain 31 miljardin dollarin markkinoilla.

Tämän vuoden aikana Flowers on joutunut vähintäänkin lieviin vaikeuksiin kolmelta suunnalta. Osa yrityksen käyttämistä jakeluautojen kuljettajista, jotka ovat toimineet yrittäjinä, ovat haastaneet yhtiön oikeuteen. Kuljettajat vaativat yhtiötä maksamaan heille edut, joihin he oisivat oikeutettu työntekijöinä. Toiseksi, Flowersin kilpailijat ovat kiristäneet kilpailua markkinoinnilla ja hintakilpailulla - myynnin kasvusta huolimatta yhtiön voitto on laskenut. Kolmanneksi, leivän kysyntä ei ole kehittynyt totuttua tahtia. Viimeisten vuosien aikana Flowers Foods onkin erityisesti hankkinut orgaanisten leipien leipomoita portfolioonsa.

Vaikeuksien vuoksi yhtiön osakekurssi on laskenut voimakkaasti vuoden alun 20 dollarin tasolta 15 dollariin. Miltä yhtiön arvostustaso näyttää? Flowersin osinkotuotto on viimeaikaisen kurssilaskun vuoksi korkeahko. 15 dollarin hinnalle saa 4,3 prosentin tuoton, ja yhtiön osingonjakosuhde on noin 70 prosenttia. Flowersin viiden vuoden keskimääräinen osinkotuotto on 3,1 prosenttia ja se on korottanut osinkoaan 13 vuotta perätysten. Yhtiön P/E luku on 17, huomattavasti alle markkinoiden keskiarvon ja kilpailijoiden arvostustason.

Onko kyseessä arvoansa? En ole varma. Uskon, että sijoittajat ovat osittain säikähtäneet mahdollisia oikeudenkäynnin seuraamuksia. Jos se päättyy yhtiölle epäsuotuisalla tavalla, myös yhtiön kilpailijat kärsivät. Vaikka Flowers toimii ainoastaan Yhdysvalloissa, se ei ole voimakkaasti läsnä kaikissa osavaltioissa, pitäen keskimäärin 15 prosentin markkinaosuutta. Vaikka melko alhainen P/E luku voisi kieliä tulevasta tulosheikennyksestä, yhtiön liiketoiminta on kaikkea muuta kuin syklistä. Leipä on hyödyke, jota ei ensimmäisenä jätetä ostamatta. Mikäli uskoo orastavaan kurssilaskuun, voi Flowers olla hyvä sijoitus. Tulen todennäköisesti ostamaan pienen erän Flowersin osakkeita dollariosingoillani.

Pieniä ostoja Brexitissä

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2016

Vuoden puolivälissä aikaani kului toisensijoitusasunnon hankintaan. Kaupankäynnin eri vaiheisiin, asuntonäyttöön, dokumenttien läpikäyntiin, lainan hakemiseen, tarjousprosessiin ja varsinaiseen kaupantekoon, saa kulumaan mojovasti aikaa. Tämä sai osakseen pidettyä minut pois osakemarkkinoilta aina Brexitiin saakka. 

Ennen juhannusta ostin takaisin 100 kappaletta Kemiran osakkeita 10,59 euron hintaan. Olin myynyt 200 kappaletta 11 euron hintaan toukokuun lopussa. Mikäli kurssilasku jatkuu, ostan vielä erän lisää. Mielenkiinnolla katson, milloin spekulaationi Kemiran osakkeella pettää yleisen kurssilaskun seurauksena. Turvana on kuitenkin Kemiran melko hyvin turvattu osinko.

17. kesäkuuta koettiin mielenkiintoinen hinnoitteluilmiö usean osakkeen kohdalla. Esimerkiksi Kemiran osake painui 10,6 eurosta alle 9,9 euroon suuren kaupankäyntivolyymin saattelemana. Maanantaina 20.6. osake kipusi takaisin lähes kahdeksan prosenttia. Vastaavasti myös Fiskarsin osake niiasi voimakkaasti, vaikkei palautunut maanantaina yhtä voimakkaasti. Tällaiset poukkoilut ovat yksi syy miksi sijoitan amerikkalaisiin osakkeisiin, jotka on hinnoiteltu tehokkaammin (vaikkei tehokkaasti).

Brexit laukaisi markkinoilla voimakkaan hintaliikkeen alaspäin. Maanantaina heti juhannuksen jälkeen tein kaksi pientä ostoa. Ostin 100 kappaletta Nordean ja 200 kappaletta Ratoksen osaketta. Molemmat yhtiöt reagoivat Brexitiin voimakkaasti noin kahdeksan prosentin kurssilaskulla. Kummallakaan ei ollut merkittävää liiketoimintaa Britanniassa. Sen sijaan molemmat yhtiöt toimivat alalla, jolla luottamus oli hyvän liiketoiminnan edellytys. Nähtäväksi jää kuinka voimakas luottamuspula Brexitistä muodostuu. Halusin kuitenkin hyödyntää korjausliikettä ja ostaa osakkeita, jotka koin liiketoimintaan nähden kohtuullisesti arvostetuksi.

Kesäkuussa siirsin kertyneet S-Ryhmän osuusmaksun korot osakesalkkuuni. Lyhensin sisäistä velkaani, jonka olin ottanut siojittaakseni Lainasto Oy:n osakkeisiin. S-Ryhmän osuudet maksoivat sijoitetulle pääomalle noin 9 prosentin tuoton. Viime vuoteen verrattuna olin sijoittanut neljään uuteen osuuskaupan jäsenyyteen. Loin yhden taulukon lisää seuratakseni, että osuuskauppojen maksuilla on pysyvyyttä. Koska osuuskauppoen hallintoon vaikuttaa edustajisto, joka valitaan jäsenistön äänestyksellä, voi osuuskaupoissa ilmetä painetta välttää sijoittajille maksettavia tuottoja.

***

Seuraa tarinaa myös Facebookissa.

Ei kannattanut odottaa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2015

Omistamani lääkeyhtiö Baxter jakaantui hiljattain kahteen osaan. Eipä aikaakaan, kun toinen puolikkaista, Baxalta, ajautui hivenen vihamielisen ostotarjouksen kohteeksi. Osakekurssi nousi samana päivänä ensin mukavasti 25 prosenttia nousun hiipuessa 20 prosenttiin.

Kohdallani nämä kurssihypähdykset tapaavat osua pieniin omistuksiini (esim. Heinz ja DIBS). Hieman myöhemmin tein päätöksen myydä yhtiön osakkeet. Jakaantumisen jälkeen molemmat yhtiöt olivat päättäneet pienemmästä osingonjaosta, joten en löytänyt syytä pienen position säilyttämiselle.

Aivan elokuun alussa tein lisäsijoituksen Fortumiin. Viimeksi olin ostanut yhtiön osakkeita vuonna 2009 16 euron hintaan. Välissä olen lisännyt yhtiötä kolme kertaa, kerran 2010 ja kahdesti vuonna 2012. Pian Fortum ostoksen jälkeen osakemarkkinoilla tapahtui kummia.

Elokuun puolivälin jälkeen osakekurssit ottivat valtavan takapakin – suurimman sitten vuoden 2009. En uskaltautunut ostoksille heti, vaan päätin odottaa tilanteen rauhoittumista. Tämä osoittautui virheeksi, koska seuraavien päivien rekyyli ylöspäin oli nopea ja voimakas. Aivan elokuun lopussa ostin Kemiran takaisin salkkuuni myytyäni sen jo kahdesti tämän vuoden aikana!

Lisäksi seurasin aktiivisesti Metsoa ja Nordeaa tehdäkseni lisäoston. Metsoa ostin lisää pienen erän kuun viimeisenä päivänä. Amerikkalaisista yhtiöistä kävin pohdintaa J&J:n ja Wal-Martin välillä. Entäpä mitä ostaisi Tukholman pörssistä?

Satelliittisalkussani tein kauppoja myymällä Ramirentin ja Stockmannin sekä ostamalla tilalle hieman YIT:tä, jonka kursisi tippui voimakkaasti kesäkuun tulosjulkistuksen jälkeen. Ramirentillä pääsin tavoittelemaani, mutta kirjaamattomaan, 10 prosentin nettotuottoon. Stockmannilla tein 5 % tuoton neljässä kuukaudessa. Ensimmäiset sijoitukseni erillisessä satellittisalkussa kääntyivät lopulta voitolle - takertelevan alun jälkeen.

Tämän kuukauden päiväkirjamerkinnän perusteella minustahan on tulossa spekulatiivinen sijoittaja! Siitä huolimatta fokus on edelleen alkuperäisessä sijoitusstrategiassani.

Kuinka löytää laadukkaita sijoituskohteita?

Kurssit sahaavat ylös ja alas - samalla onnistuneen osakevalinnan merkitys korostuu. Osaketietoa on rajattomasti saatavilla. Kansainvälisessä mittakaavassa myös eri yhtiöiden määrä on piensijoittajan silmissä lähes rajaton. Kuinka löytää tästä tiedon ja yhtiöiden massasta helposti ja ymmärrettävästi se olennaisin?

Kuinka löytää yhtiöitä, jotka sopivat omiin sijoituskriteereihin ja ovat kohtuullisesti arvostettuja? Ja vieläpä tehdä se siten, että voi yhdellä silmäyksellä arvioida yhtiön liiketoiminnan laatua ja suuntaa? Aidosti hyvät työkalut ovat harvassa.

Kotimainen osakescreeneri

Tänä vuonna avattu Zenostock palvelu tuo piensijoittajan ulottuville osakkeiden valintaa helpottavat työkalut: osakescreenerin, salkkutyökalun ja ajankohtaiset artikkelit.

Esimerkki kuvaa osakescreeneriä parhaiten. Minulla on hivenen yli 1000 dollaria vapaata pääomaa. Lähden etsimään amerikkalaista osaketta. Valitsen ensimmäiseksi Yhdysvallat tarkasteltavaksi markkinaksi. Tämän jälkeen rajaan tasearvoltaan kalliit yhtiöt tarkastelun ulkopuolelle asettamalla P/B luvun maksimin neljään. P/E luvun maksimin asetan 25:ksi ja minimin viiteen ääri-ilmiöiden välttämiseksi.

Osinkotuoton minimin asetan hieman vaatimustani alemmaksi 2,5 %:iin. Rajaan ulkopuolelle viimeisen 12 kuukauden aikana yli 40 % laskeneet osakkeet. Vielä yhtenä rajauksena käytän oman pääoman tuottoa, jonka tulee ylittää 10 %.

Lopulta jäljelle jää viitisen kymmentä osaketta yli kahdeksastatuhannesta. Listalla päätyy paljon öljy- ja sähköyhtiöitä sekä kemian- ja rahoitusalan yrityksiä. Koska tavoitesalkkuni on näiltä osin rakennettu, rajaan nämä yhtiöt toimialavalinnalla ulkopuolelle.

Aivan lopuksi hienosäädän listaa säätämällä ZenoStock pisteiden alarajaa. Lopulta listalle yltää 25 osaketta, joiden joukossa on jo salkustani tuttuja osakkeita, kuten J&J, Emerson Electric, Mattel, Intel, Wal-Mart ja Coach.

Haluan kasvattaa olemassa olevia positioitani. Emerson Electriciin olen sijoittanut vastikään lisää. Mattelin, Intelin ja Coachin positioita en halua kasvattaa. Lähden tarkastelemaan Wal-Martia ja Johnson&Johnsonia. Kumpaan osakkeeseen kannattaisi reilu tonni sijoittaa?

Syväluotaus yrityksen talouteen ja arvostukseen

Palvelun yhtiökohtaisilta sivuilta sijoittaja pääsee tarkastelemaan aina viimeisen 10 vuoden talouslukuja. Keskeisimmät tunnusluvut ja niiden keskiarvot sekä normaalitasot helpottavat osakkeen hinnoittelun arvioimista. Palvelu laskee piensijoittajan avuksi myös niin sanotut ZenoStock pisteet.

Pisteet lasketaan yhdistelmällä, joka ottaa huomioon yhtiön historiallisen tuloksentekokyvyn suhteessa markkina-arvoon, yhtiön omaisuuden suhteessa markkina-arvoon sekä yhtiön vakavaraisuuden. Arviointi on filosofialtaan hyvin arvosijoittajalle sopiva, mutta luonnollisesti vain osa sijoituskohteen arviointia.

Erityisesti vahvan dollarin vuoksi Wal-Martin tulos ei yltänyt vuoden toisella kvartaalilla odotuksiin. Osakekurssi niiasi huomattavasti ja siten myös yhtiön arvostus vaikutti aiempaa houkuttelevammalta. J&J puolestaan oli vajonnut alle 100 dollarin ilman suurempia uutisia. Yhtiön P/E luku (17,5) oli huomattavasti Wal-Martia korkeampi (14,5). Todennäköisesti tulos/markkina-arvo perusteinen edullisuus johti osittain Wal-Martin parempiin Zenostock pisteisiin (65 vs. 38).

Yhtiöiden efektiivinen osinkotuotto oli kutakuinkin yhtenevä. Johnson&Johnsonin suhteellisesti korkeamman arvostuksen vuoksi, taivuin ajatuksissani Wal-Martin suuntaan. Markkinaturbulenssi laski entisestään yhtiön osakekurssia, ja päätin jäädä odottamaan tavoittelemani kolmen prosentin osinkotuoton täyttymistä.

Paljon analyysejä

Zenostock ei ole pelkästään osakescreeneri. Muutaman päivän välein sivustolla julkaistaan mielenkiintoisia poimintoja niin toimialojen kuin yksittäisten osakkeiden tilanteesta. Esimerkkinä heinäkuun lopun artikkeli öljy-yhtiöiden omaisuuden suhteesta yritysten arvostukseen.

Artikkelit tuovat sijoittajalle hyviä ajatuksia siitä, kuinka tarkastella yhtiöitä omaa osaketutkimusta tehdessä. Samalla artikkelit tuovat esiin mahdollisia sijoitusmahdollisuuksia, jotka muutoin voisivat jäädä huomaamatta. Toki sijoittajan on ensimmäisenä arvioitava mahdollisuuden sopivuus omaan sijoitusstrategiaan.

Salkkutyökalu terveydenhallintaan

Palvelussa on lisäksi salkkutyökalu, johon voi luoda oman salkun. Työkalu poikkeaa siinä mielessä aiemmin näkemästäni, että se laskee koko salkulle keskimääräisiä arvoja esimerkiksi velkaantuneisuuden ja tasepohjaisen arvostuksen osalta. Osakkeet tulee tuoda omaan salkkuun käsin. Oikeastaan mitään muuta en koe uupuvan kuin tietojen tuonnin salkkuun esimerkiksi taulukon avulla.

Salkkutyökalun alta löytyy myös monta esimerkkisalkkua, joista voi tehdä hyviä osakepoimintoja sekä seurata eri toimialojen kehitystä. Hivenen epäselväksi jää, millä perusteella kukin yhtiö on valittu esimerkkisalkkuun.

Mielenkiinnokseni huomasin eurooppalaisten yhdyskuntapalveluja tarjoavien yhtiöiden osakekurssien laskun kautta linjan. Syynä lienee tuloskehityksen kääntyminen laskuun. Markkina-arvojen lasku on johtanut P/B tunnusluvun laskuun selvästi alle normaalitason. Ehkäpä ETF tai rahasto olisi hyvä väline tarttua tähän alennukseen?

Piensijoittajallekin kohtuulliset hinnat

Kahden viikon maksuttoman kokeilun jälkeen sijoittaja voi hankkia eripituisia käyttöoikeuksia palveluun. Seitsemän päivän käyttöoikeus maksaa 9 euroa. Saman verran kuin yksi osakekauppa. Vuoden käyttöoikeus maksaa 228 euroa, mutta tarjolla on myös kuukauden ja puolen vuoden käyttöoikeudet. Sijoittajalle maksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

Omaan käyttööni voisin ajatella viikon käyttöoikeuden hankintaa 4-5 kertaa vuodessa. Vuotuinen kulu olisi tällöin 36-45 euroa. Palvelun tukemana laatisin suunnitelman aina seuraavan 2-3 kuukauden hankintoihin.

Osakescreeneri ei välttämättä tuo sijoittajan eteen satumaisia voittoja, mutta määritellyn sijoitusstrategian ja sijoituskriteerien tukemana vähentää varmasti riskiä osakevalinnan ja ajoituksen epäonnistumisen suhteen. Lisäksi listoille voi osua jokunen helmi, johon ilman työkalua olisi tuskin tullut törmättyä.

Kehitettävää
• Tunnusluku vs. normaalitaso graafeja voisi olla muutama enemmän arvostustason arviointiin.
• Kassavirtatietojen puuttuminen

Hyvää
• Helppo ja tyylikäs käyttöliittymä
• Sivuston erittäin nopea toiminta
• Ajallisesti pitkä katsaus yritysten talouteen
• Havainnolliset grafiikat ja helppo arvostuksen arviointi
• Arvosijoittajalle sopiva filosofia

Salkkuni arvon jakauma 2015

Omalle salkulle on hyvä suorittaa välillä pieniä terveystarkastuksia. Tarkastelin viimeksi salkkuni tuoton jakaumaa: salkkuni paperilla olevasta voitosta 68 % on arvonnousun, 19 % osinkojen ja 13 % valuuttakurssimuutosten ansiota. Harkitessani lisäostoksen tekemistä Fortumiin, yksi huoleni oli yhtiön position koko salkussa. Ottaisinko liikaa Venäjään liittyvää riskiä ja etenkin yhtiökohtaista riskiä?

Päätinkin tarkastella laajemmin kuinka suuri osuus salkustani on keskittynyt suuriin ja pienempiin omistuksiin.

(ko. sijoitusten lisäksi 2000 euroa satelliittisalkussa sijoitettuna, Nordnetissa 2500 € ja 1000 euroa DeGirossa käteisenä)

5 suurinta sijoitustani on (16 % salkkuni arvosta):

1. Huhtamäki 
2. Nokian Renkaat
3. Vaisala
4. UPM-Kymmene
5. Securitas

Erityisesti Huhtamäki, UPM-Kymmene ja Securitas ovat nousseet kärkiviisikkoon arvonnousun vaikutuksesta, onnistuneen ajoituksen ansiosta.

Yli 3000 euron sijoituksia, yltäen lähes 5000 euroon Huhtamäen kohdalla, minulla on 11 kappaletta. Yhteensä ne näyttelevät kolmannesta salkkuni arvosta. Toisin sanoen 11 osaketta määrittää kolmanneksen salkkuni tuotosta ja 48 sijoitusta määrittää kaksi kolmannesta. Kuusitoista positiota tuo seuraavan kolmanneksen. Onko salkkuni rakenne vinoutunut?

Sijoitusstrategiaani ei lähtökohtaisesti kuulu menestyvien yhtiöiden myynti. Usea positio on noussut suureksi arvonnousun myötä. En myöskään tasapainota salkkuani aktiivisesti. Pyrin ostamaan niiden yhtiöiden osakkeita, jotka tukevat päätavoitteitani: 1) absoluuttisen osinkokertymän kasvattaminen ja 2) kokonaisvarallisuuden kasvattaminen.

Keskimääräinen positioni koko on noin 2100 euroa. Tasapainotan salkkua aktiivisesti vain pyrkimällä keskittämään ostoja nykyisiin omistuksiin enkä kasvattamaan enää salkun kokoa. Tavoitteenani on kuitenkin vähentää alle 1000 euron positioiden lukumäärää salkussa. Tämän on määrä tapahtua joko osakemyyntien tai lisäostojen kautta, mutta toivottavasti myös arvonnousun vaikutuksesta.

Alle 1000 euron sijoituksiin lukeutuu ainakin yksi alisuoriutuja, Mattel, jonka paikkaa salkussa arvioin. Baxterin jakaantumisen seurauksena pienimpiin sijoituksiin kuuluu Baxalta ja Baxter. Onneksi Baxaltasta on hiljattain tehty ostotarjous. Näin pienet omistukset karsiutuvat vähitellen salkusta pois.

Voit tarkastella ja seurata tarkemmin salkkuani Sharevillessä.

Mitä tapahtui Textainerin kussille?

Kesäkuussa hankin lisää konttivuokraaja Textainerin osaketta hieman yli 27 dollarin hintaan. Yhtiön osakekurssi on kokenut kummia viimeisten viikkojen aikana. Textainerin taloudellista suorituskykyä on rajoittanut etenkin kilpailun voimistuminen sekä kysynnän ja vuokraushintojen hienoinen lasku.

Samalla yhtiö kuitenkin onnistui nostamaan vuokrausastettaan 95 prosentista 97 prosenttiin.. Textainer on viime vuosien aikana invesetoinut voimakkaasti uusien konttien hankintoihin kasvattamalla velan määrää. Mahdollinen korkojen nousu tulee siten todennäköisesti leikkaamaan yhtiön tulosta.

Q2 tulosjulkistuksen jälkeen yhtiön osakekurssi laski voimakkaasti 24 dollarista aina 16 dollariin. Yhtä nopeasti, torstaina 6. elokuuta, osakekurssi ponnahti 9 prosenttia ylöspäin. Veikkaanpa, että tuolloin olisi ollut hyvä ostohetki. Tällä hetkellä 20 dollarin kurssilla yhtiön osinkotuotto on 10 prosentin tuntumassa.

Uskon, että voimakkaassa kurssilaskussa oli tällä kertaa kyse ylireagoinnista yhtiön tulosjulkistukseen: yhtiön Q2 liikevaihto laski prosentin mutta EBITDA kasvoi 5 prosenttia. Yhtiön liiketoiminta vaikuttaa olevan päällisin puolin kunnossa. Kyseessä voi toki olla perinteinen arvostusansas, johon olen aiemminkin astunut. Textainerin sanoin ansa voi muodostua seuraavista tekijöistä:

We expect a further slight decline in utilization during the second half of the year and we do not expect the competitive environment to wane. Given the outlook for steel prices, ample manufacturing capacity and muted demand, new container prices are not expected to increase in the near term and are likely to fall further. With low new prices and increasing quantities of containers being put to disposal, used container prices will also remain under pressure,” continued Mr. Brewer.

Tutustu yhtiön tuoreeseen sijoittajaesitykseen tästä.

Vaikea alku erillisille satelliittisijoituksille

Aiemmin listaamiani vuoden 2015 taktisiatoimenpiteitä oli satelliittisijoitusten eriyttäminen omaan arvo-osuustiliin. Koska kielteisillä (tai positiivisilla) ajatuksilla on taipumus toteuttaa itseään, koki erillisen satelliittisalkun aloitus hivenen kompuroivan liikkeelle lähdön. Yleinen korjausliike veti ensimmäisten sijoitusten kehityksen välittömästi pakkaselle.

Tavoitteeni satelliittisijoitusten eriyttämiselle olivat selkeät: halusin läpinäkyvyyttä, lisää kurinalaisuutta ja harkittua riskinottoa. Sijoitusstrategiani mukaan satelliittisijoitusten tavoitteena oli tuoda tuottoa markkinasyklejä ja tilapäisiä häiriöitä hyödyntämällä. Niiden tarkoituksena oli siis mahdollistaa hyötyminen tuottomahdollisuuksista ydinsijoitusteni ulkopuolella – ja siten parantaa osakesijoitusteni kokonaistuottoa.

Toisen sijoitussalkun ensimmäiset sijoitukset

Siirsin erilliseen satelliittisalkkuuni 2000 euroa. Tein niillä kaksi sijoitusta:

Sijoitin ensimmäisenä Stockmanniin (7,47 €, 100 kpl) vuoden kahden aikatähtäimellä. Olin onnistunut irtaantumaan sijoituksesta toukokuussa 2014 täpärästi voitolla. Vaikka kirjoitan blogia saatan olla vanhanaikainen uskoessani Stockmannin nimen kantavan arvoa ainakin Suomessa. Lisäksi sijoitus oli vedonlyönti Venäjän tilanteen hellittämisen puolesta, mutta etenkin yhtiön käänteen puolesta. Sijoittajan harvoin kannattaa ottaa kantaa poliittiseen kehitykseen, mutta Venäjä talous oli aikaisemminkin noussut yhtä nopeasti kuin taantunut. Sen sijaan Stockmannin ripeät päätökset irtaantua kannattamattomista liiketoiminnoista loi uskoa siihen, että se pyrki määrätietoisesti kääntämään yhtiön suunnan.

Ostohetkestä Stockmann kiiti parikymmentä prosenttia alaspäin kohoten jälleen kymmenen prosentin miinukselle heinäkuun puoliväliin mennessä.

Ramirent oli toinen sijoitukseni erillisessä satelliittisalkussa (6,74 €, 150 kpl). Vaikka Ramirentin taloudellinen suorituskyky ei ollut samalla tasolla kuin kilpailijan Cramon, perustin spekulaationi siihen, että yhtiön osakekurssi oli liikkunut täysin aneemisesti kilpailijaansa nähden. Turvana oli ostokurssilla ja vuoden 2015 osingolla laskettu yli viiden prosentin efektiivinen osinkotuotto.

Ramirent lasketteli samoin reilusti, mutta heinäkuuhun tultaessa pinnisti plussalle.

Systemaattisuudella parempiin tuloksiin

Onnistuminen lyhyen aikavälin, spekulatiivisemmassa, sijoittamisessa on tärkeää toimia erityisen kurinalaisesti. Aiemmin en voi sanoa satelliittisijoitusten osalta näin toimineeni. Satelliittisijiotuksiksi nimeämäni sijoitukset ovat olleet joko epäonnistuneita ydinsijoituksia tai opportunistisia ostoksia. Näen, että edellä mainitut sijoitukset ovat ensimmäiset askeleet samanlaista oppimisprosessissa, jota olen käynyt lävitse ydinsalkkuni kanssa vuodesta 2007. Erillisen satelliittisalkun osalta haluan tehdä oppimiskäyrästä systemaattisemman ja jyrkemmän.

Ensimmäisten sijoitusten perusteella asetan alkuun kolme suuntaviivaa:

• Tavoitteena 12 % annualisoitu tuotto (osingot mukaan lukien).
• Kaksinkertainen tuotto määrittelemääni kuuden prosentin tuottoon nähden, mikä oli osa yhtälöäni asettaessani vuotuisia tavoitteita.
• Sijoitusaika mielellään alle vuosi, enintään kaksi vuotta, mahdollistaen riittävän vaihtuvuuden salkussa
• Yltäminen tavoitetuottoon, voittojen kotiuttaminen sekä virhesijoitusten tunnustaminen.
• Koska spekulatiivinen sijoittaminen ei ole tarkoita tässä tapauksessa päiväkauppaa tai puhtaasti tekniseen analyysiin pohjautuvaa kauppaa, yhtiöiden oltava minulle sijoittajana tuttuja.
• Tämän takia ja koska erillinen satelliittisalkkuni on Nordnetissä, en kaupankäyntikulujen takia sijoita ulkomaisiin osakkeisiin.

***

Lopuksi, satelliittisalkku on laitettava oikeaan mittasuhteeseen. Heinäkuussa 2015 ydinsalkkuni arvo oli 135 000 euroa. Satelliittisalkkuun olin siirtänyt 2000 euroa eli 1,5 prosenttia osakesijoituksistani. Ydinsalkussani oli yhä satelliittisijoituksiksi luokiteltuja sijoituksia ostohinnaltaan noin 15 000 euron arvosta, mikä vastasi noin 11 % osuutta markkina-arvosta ja noin 18 % salkkuun sijoitetusta omasta pääomasta (Nokian Renkaiden osuus oli yksittäisenä sijoituksena lähes 4000 euroa). Tätä satelliittisijoitusten joukkoa tulisin varmasti vielä vuonna 2015 harventamaan. 

24 - Siirrä spekulatiiviset sijoitukset erilleen

Sijoitusvihjeet- ja virheet

Ydinsijoitusteni tavoitteena on luoda kasvava osinkovirta taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Tämä rakentuu laajan hajautuksen ja tarkkojen sijoituskriteerien varaan. Lähtökohtaisesti pyrin omistamaan ydinsijoitukseni ikuisesti. Tarvittaessa myyn suorituskykynsä menettäneen yhtiön, jotta salkkuni laatu säilyy korkealla tasolla sekä osinkovirta vuolaana.

Satelliittisijoitukset puolestaan ovat enemmän spekulatiivisia luonteeltaan ja näyttelevät siten vain pientä osuutta salkustani. Niiden tavoitteena on vauhdittaa vaurastumista hyödyntämällä suhdannevaiheita, tilapäisiä arvostusvirheitä ja erikoistilanteita. Vaikka jotkin nykyiset satelliittisijoitukseni ovat olleet salkussani hyvin pitkään, ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan spekulatiivisia ja aion irtautua niistä sopivan tilaisuuden tullen.

Koska osakesalkkuni on kasvanut nopeasti niin euromääräisesti kuin osakkeiden lukumäärän osalta, kaipaa se parempaa ja tehokkaampaa seurantaa. Tähtään siihen eriyttämällä vaiheittain ja vähitellen ydin- ja satelliittisijoitukseni kahteen erilliseen salkkuun.

Tämän tavoitteen myötä siirsin osakesalkustani 2000 euroa toiselle uudelle tilille Nordnetissä. Vanha salkkuni tulee toimimaan nykyisten olemassa olevien sijoitusten kotina ja uusi salkku satelliittisijoituksille pyhitettynä arvo-osuustilinä.

Erillisen satelliittisalkun avaamisella on seuraavat tavoiteet:

1. Luoda läpinäkyvyyttä osakesijoituksiini niin, että voin seurata paremmin ja erikseen ydin- ja satelliittisjoitusten kehitystä.
• Välttää tulevaisuudessa tilanteita, jossa vähitellen kategorisoin epäonnistuneen ydinsijoituksen satelliittisjoitukseksi.
• Pystyn paremmin arvioimaan onnistunko spekulatiivisissa sijoituksissani.
2. Terävöittää sijoituspäätöksiäni tekemällä selvä pesäero ydin- ja satelliittisijoitusten välillä.
• Onko kukin yhtiö todella sellainen, jonka olen lähtökohtaisesti valmis omistamaan ikuisesti?
3. Rajoittaa satelliittisijoitusteni kokoa allokoimalla salkkuun vain rajattu määrä pääomaa.
• Myydessäni nykyisiä satelliittisijoituksia voin siirtää enintään puolet vapautuneista varoista uuteen satelliittisalkkuun. 
• 2000 euron alkupääoman lisäksi voin tallettaa satelliittisalkkuun enintään 1000 euroa vuodessa ydinsalkun ulkopuolelta ja aikaisintaan vuodesta 2016 alkaen.
4. Tukea kahden päätavoitteeni kehitystä: absoluuttisen osinkokertymän ja kokonaisvarallisuuden kasvua keskittämällä huomioni ydinsalkun hoitamiseen. Satelliittisijoitukset ovat ainoastaan pyrkimys kohentaa osakesijoitusteni kokonaistuottoa.
5. Hyväksyä taipumukseni spekuloida ja sijoittaa tunteella, mutta rajoittaa siihen liittyvää riskiä. 

Tiliavauksen ja tavoitteiden määrittelyn jälkeen pyrin vähitellen, yhtiökohtaisesti harkittuna, purkamaan ne satelliittisijoituksiksi listaamani sijoitukset, jotka ovat nykyisessä ydinsalkussani (Tieto, Panostaja, Coach, IBM, Nokia, NesteOil, Sanoma, Nokian Renkaat). Tässä reunaehtona ja hidasteena on kuitenkin osinkotulojen turvaaminen. Esimerkiksi Nokian Renkaita ja Tietoa tuskin myyn seuraavan vuoden tai kahden aikana. Vaihtoehtona on toki yhtiön sulauttaminen osaksi ydinsalkkuani, mutta se toki edellyttää tarkkaa harkintaa.

Jo listatessani taktisia toimenpiteitä vuodelle 2015 totesin, että mahdollisuuteni onnistua spekulatiivisesa kaupankäynnissä ovat rajalliset ellei heikot. Vähintäänkin aloitusajankohta ei ole suotuinen. Onnistuminen sijoituksissa on aina huomattavasti helpompaa mikäli markkinatrendi on sijoittajan puolella.

Tulen kirjoittamaan tästä hankkeesta jatkossa irrallaan sijoituspäiväkirjastani. 

Lue Rahaneuvoksen ajatukset vastaavasta toimenpiteestä.

Auton hankinta - eri vaihtoehdot?

Ostin hiljattain auton vastoin kaikkia mieltymyksiäni. Pidän autolla ajamisesta, mutta vieroksun kaikkea muuta autoon liittyvää, niin tekniikkaa kuin vakuutusmaksuja. Aiemmin olin vapaa kaikista näistä huolista ajamalla työsuhdeautolla. Tämä oli ollut minulle oikein sopiva ratkaisu. Vältyin kaikilta autoilun kielteisiltä puolilta hyväksymällä alemman nettoansiotason.

Autoetuni ei enää jatkunut muutettuani ulkomaille saman työnantajan palvelukseen. Maaseudulla asuessa ilman autoa on vaikea pärjätä. Mahdollista se toki olisi, mutta kulkuneuvon puute rajoittaisi elämää huomattavasti, ja siihen en ole koskaan säästämisellä pyrkinyt. Koska pidättäytyminen ei ollut vaihtoehto, halusin kuitenkin noudattaa muita säästämisen yhtälön toimintamalleja.

Auton valinnasssa noudatin samaa periaatetta kuin asunnon hankinnassa: älä aja liian äveriäästi. Kalliin ja suuren auton ostaminen on huomattavasti vahingollisempaa vaurastumiselle kuin kallis asunto. Auto ei ainoastaan syö vapaata kassavirtaa mutta tuhoaa varallisuutta voimakkaan arvonalenemisen seurauksena.

Downsiftaaminen kirjoitti hiljattain merkinnän tavaroiden todellisesta kustannuksesta. Auton todellisten kustannusten laskentaan tuskin riittää edes taulukkolaskentaohjelman ominaisuudet, kun huomioon tulisi ottaa aina pyyhkijöistä pääoman vaihtoehtoiskustannukseen.

Kuten asumisen kohdalla, luonnollisesti pienen auton vakuutusmaksut, verot ja polttoaineen kulutus ovat pienemmät kuin suurempikokoisen auton. Toisaalta on otettava huomioon autoverotuksen siirtyminen kohti päästöjen verotusta. Tällöin erityisesti uudet ja pienet autot ovat käyttökustannuksiltaan usein erittäin houkuttelevia.

Näistä lähtökohdista pohdin kuinka tekisin autohankinnan ja sen rahoituksen:

• Autolaina
• Laina on yleinen tapa rahoittaa auton hankinta. Oma ajatusmaailmani oli tätä ratkaisua jyrkästi vastaan. Koska auto on kaikkea muuta kuin uutta pääomaa tuottava sijoitus, en halunnut lisätä autoilun kustannuksia tuomalla mukaan korkokustannukset. Autolaina oli juurikin huonoa lainaa eikä vaurastumista vauhdittavaa lainanottoa.
• Leasing
• Työsuhdeauto
• Kuten yllä mainitsin työsuhdeauto on suosikkivaihtoehtoni, vaikka se madaltaa nettotuloja voimakkaasti. Työsuhdeauton hyvä puoli huolettomuuden lisäksi on suurempi eläkekertymä. Valitettavasti työsuhdeauto ei ollut minulle enää kuitenkaan saatavilla oleva vaihtoehto.
• Private leasing
• Suomessa ei vielä niin yleinen tapa rahoittaa autoilu, mutta nykyisessä asuinmaassani rahoitusmalli on saavuttanut jo suuren suosion. Se mahdollistaa huolettoman autoilun kiinteällä kuukausierällä ja aina uudella autolla yleensä kahden vuoden ajan. Autoilun kustannukset pysyvät vakiona. Bensalaskut kulkevat luonnollisesti kilometrien suhteessa.
• Kävin autoliikkeessä vakavia keskusteluja mallin toimivuudesta kohdallani. Pidin erityisesti kiinteästä kuukausierästä, jolloin kustannukset olisivat täysin ennustettavissa enkä sitoisi pääomaa autoon. Toisaalta olisin sidotumpi kulkuneuvoon sopimusjakson muodossa. Kustannuksissa oli kilometrirajan vuoksi olemassa pieni muuttuja.
• Käteinen
• Vähentää menneisyyden vapaata kassavirtaa, koska käteinen täytyy säästää. Tämä on poissa sijoittamisesta. Kun varat on käytetty auton hankintaan, on tämä osa auton kustannusta. 8000 euron autoni vaihtoehtoiskustannus on noin 300 € vuotuiset osinkotulot, mikäli olisin sijoittanut rahat osakemarkkinoille.
• Käteisen käyttäminen lieventää pienimpiäkin autokuumeen oireita. Kun käteistä on rajallisesti on helpompaa tyytyä edullisempaan vaihtoehtoon. 

Omalla kohdallani yhdeksi ratkaisevimmista päätökseeni vaikuttaneista tekijöistä oli käytettävissä oleva käteinen. Ostamalla auton käteisellä pidin tulevaisuuden kassavirran mahdollisimman suurena, vältyin private leasingin sitoumuksilta ja laskelmieni mukaan oman auton kuukausittaiset kulut tulisivat matalammiksi pitämällä auto pidempään.

Aikani markkinoita seurattuani karautin autokauppaan ja tein suurimman hankintani sitten asuntokauppojen. Noudatin lujasti omaa tyytymisen  ohjenuoraani: Upouuden Audi A3:n sijasta ajan nyt seitsenvuotiaalla Opel Corsalla. Useamman kuukauden jälkeen unohtaa, kuinka suuri ero näiden kahden auton välillä on.

Miten sinä autoilet?

Onko markkinoilla osinkokupla?

Oman sijoitushistoriani aikana olen todistanut kaksi kuplamarkkinaa ja niiden puhkeamista. 2000-luvun alkupuolella pörssi koki teknokuplan. Tällöin maksoin omat oppirahani ensimmäisen sijoitukseni arvon romahtaessa. 2008-2009 kurssit puhallettiin taivaisiin suurella velkamäärällä. Tällöin olin valmiudessa ja lähdin hyödyntämään laskevia kursseja.

Tällä hetkellä kymppitonnit kolisevat salkussani ja uusia kohtuullisesti hinnoiteltuja sijoituskohteita on vaikea löytää. Olen pidempään pohtinut, minne seuraava kupla puhalletaan. Jokaisen pohdinnan tuloksena katseeni kohdistuu aina osinko-osakkeisiin, oman strategiani kulmakiviin.

Havaintojani osinkokuplan rakentumisesta ovat:

• Alhainen korkotaso on ohjannut ja ohjaa suuria ja riskiä välttäviä instituutioita sijoittamaan osinkoa maksaviin suuryrityksiin ja laatuyhtiöihin.
• Negatiivinen korkotaso ei voi enää laskea ja korkojen kääntyessä nousuun varat tulevat ohjautumaan takaisin korkosijoituksiin.
• Asuntolainan lyhennysvapaat ja Nordnetin superlaina ovat signaaleja siitä, että piensijoittajat lähtevät osakemarkkinoille omien rahojensa lisäksi myös lainarahalla.
• Sijoitusaiheisten ja osinkoihin keskittyvien blogien voimakas kasvu, mukaan lukien tämä blogi. Blogosfääri vaikuttaa erityisesti keskittyvin osinkosijoittamiseen tai en tahdo yrityksistäni huolimatta löytää muuta sijoitussuuntaa kannattaviin verkostoihin.
• Uutisointi markkinoiden ylikuumentumisesta on selvästi lisääntynyt.
• Sijoituskirjoja on mielestäni julkaistu entistäkin kiihtyvämmällä tahdilla.
• Reaalitalouden laukka vaikuttaa kulkevan kaukana pörssikurssien ravista. Erityisesti Kreikan ja Venäjän taloustilanteet voivat horjuttaa huteraa Eurooppaa. Puhumattakaan Ukrainan poliittisesta tilanteesta ja muiden Etelä-Euroopan maiden velkataakasta ja korkeasta työttömyydestä.
• Useiden kotimaisten hyvää osinkoa maksavien ja omistamieni arvoyhtiöiden P/E-luvut ovat melko korkealla tasolla, esimerkiksi: UPM 20, Metso 21, Uponor 32, L&T 38, Kesko 40 ja Cramo 48.
• Konttorimme toimistoapulainen sijoittaa kreikkalaisiin pankkiosakkeisiin ja on samalla opportunisti ja pelokas näiden osakkeiden volatiliteetista. Ovatko viimeisetkin piensijoittajat jo markkinoilla?
• Osingot ovat yksi tärkein sijoitustuottojen komponentti. Nyt ne vaikuttavat olevan niin median, ammattilaisten kuin yksityishenkilöiden fokuksessa. Ovatko perinteiset osinko-osakkeet 2000-luvun teknoyhtiöitä?

Mikä on kuvitelmaani ja mikä on totta, sitä en osaa täysin arvioida. Siksi kommentit ovat tervetulleita.

Oletko havainnut markkinoilla muita kuumentumisen merkkejä vai tulevatko osakekurssit jatkamaan voimakasta vauhtiaan vielä pidempään?

Kovin kolaus nettovarallisuuteen

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2014

Nettovarallisuuteni otti kovimman kolauksen sitten seurantahistoriansa alun jälkeen. Se laski kaksi prosenttia. Suurin syy tähän oli laskevat pörssikurssit. Mikä sen parempaa. Tein parhaani koettaessani ostaa osakkeita halvalla. Välttämättä en ostanut hyvää halvalla, mutta ostin kuitenkin. Jälleen kerran yksi salkkuyhtiöistäni jakaantui. Käynnissä on varsinainen jakaantumisten muoti-ilmiö.

Lokakuussa Automatic Data Processing (ADP) yhtiö jakaantui kahteen osaan.

ADP oli ensimmäinen sijoitukseni amerikkalaisiin osakkeisiin vuoden 2010 alussa. Sijoitus on ollut hyvin onnistunut. Osakekurssi on lähes kaksinkertaistunut ja yhtiö on jakanut tasaisesti kasvavaa osinkoa. Jotta asia ei näyttäisi aivan ruusuiselta, ainoa virhe hankinnassa oli sen pienuus. Sijoitusurani alkuvaiheessa hankinnan suuruus oli kokonaiset 600 euroa. Siten kurssin kaksinkertaistuminen ei sinänsä merkitse paljoa. Mielestäni parempaa on neljän prosentin osinkotuotto ostohinnalle viiden täyden vuoden omistuksen jälkeen.

Jakaantumisessaan yhtiö irrottaa autokauppiaiden ohjelmistojen kehitykseen keskittyneen liiketoiminnan, uudella nimellä kulkevan CDK Globalin, erilleen ydinliiketoiminnasta – henkilöstöpalvelujen ulkoistuksesta. Piensijoittajalle tällainen jakaantuminen on kuitenkin ikävä siinä valossa, että irronnut liiketoiminta ja sitä kautta liiketoiminnan arvo on hyvin pieni. Yhtiön jakaantuminen irrottaa osan yhtiön sitoutuneesta pääomasta ja arvosta.

Normaalitilanteessa sijoituksen myymisestä aiheutuvat kaupankäyntikustannukset veisivät Nordnetissä kohtuuttoman osuuden jakaantuneen sijoituksen arvosta. Nordnetin amerikkalaisten osakkeiden kaupankäyntitarjous avasi kuitenkin piensijoittajalle oivan paikan irtautua ydinsalkkuun kuulumattomasta liiketoiminnasta. Painoinkin ostonappia 22.10 ja irrotin puolestani varoja täydennysostoihin.

Välihuomautuksena on todettava ja laitettava yllä kuvaamani asia mittapuuhun: CDK Globalin vuotuinen liikevaihto on 2 miljardia dollaria. Linkki kätevään laskuriin ostohintojen määrittämiseksi jakaantuneille yhtiöille löytyy Resurssit alasivulta.

Spekulatiivisia sijoituksia

Lokakuusta tuli ristiriitainen sijoituskuukausi. Irtauduttuani vihdoin Oriola-KD:sta syyskuussa, ostin salkkuuni kahta yhtiötä, joiden kurssikehitys vähintäänkin oli ollut mollivoittoista. Toinen näistä sijoituksista oli lisäosto YIT:hen. Ostokurssi oli vain hivenen päälle kuusi euroa. Kuuden euron rintama ei osoittautunut kuitenkaan tukitasoksi osakkeelle. Uutisointi Ukrainan kriisistä oli enää hyvin olematonta. Sijoitukseni laskin sen oletuksen varaan, että Venäjän talous tulisi poliittisten olosuhteiden normalisoituessa ponnahtamaan yhtä nopeasti ylös kuin se on tehnyt aina aikaisemminkin. Alemman keskikurssin myötä pääsisin irtaantumaan YIT:stä kuivin jaloin ja siirtämään varani laadukkaampiin ruotsalaisiin rakentajiin.

Osakekurssien lasketellessa voimakkaasti päätin tehdä spekulatiivisen sijoituksen Outoteciin. Olin myynyt osakkeen viimeksi hieman yli kahdeksan euron hintaan toukokuussa. Nyt kurssi oli alimmillaan sitten vuoden 2010. Hankin pienen 150 kappaleen erän hintaan 5,3 euroa. Mikäli kurssi nousisi lyhyessä ajassa euron tai puolitoista myisin osakkeet pois. Yhtiön osingonmaksukyky ei ollut parhaimmillaan, etenkin jos tuloksentekokyky laskisi kaivosalan heikossa tilanteessa.

Taskusta toiseen

Ennen CDK Globalin myyntiä ostin lisää öljynporauslauttoja vuokraavan Enscon osakkeita. Toimialan osakkeita oli yleisesti painanut öljyn hinnan lasku, huoli vuokrausasteiden laskusta ja myös liuskeöljyn nousu sijoittajien huulille. Ensco on yhä yksi toimialan laadukkaimmista yhtiöistä ja kymmenien prosenttien osakekurssin lasku tekee yhtiöstä mielestäni mielenkiintoisemman entistä mielenkiintoisemman sijoituksen. Viimeksi onnistuin vastaavanlaisessa tilanteessa ostaessani Vanquardin REIT ETFää joulukuussa 2013 toimialan niiatessa yleisesti ja pian palautuessa masennuksestaan.

Tein kirpaisevat pankkisiirrot verottajalle veromätkyistä, jotka olivat 1600 euroa. Suurin syy näihin mätkyihin oli ensimmäinen sijoitusasuntoni. Erilliselle Säästöpankin tililleni oli kertynyt puolessatoista vuodessa sopivasti käteistä mätkyjen maksun tukemiseksi. Siirsin vuokratililtä 400 euroa joulukuun erän maksua varten. Osakesalkkuani ja ajoittaisia hajatelmia sijoittamisesta voit seurata Shareville palvelusta.

7 - Vertaa aina kilpailijoihin

Sijoitusvihjeet

Sijoituskohteiden valinta on usein monimutkainen prosessi. Yksi tärkeä toimenpide sijoituskohteita valitessa on verrata kandidaattia yhtiön kilpailijoihin. Tarkastelu antaa ensinnäkin osaviittaa yhtiön arvostustasosta ja suorituskyvystä sekä toiseksi saattaa olla hedelmällinen tapa löytää entistä parempia sijoituskohteita.

Suomalaisia sijoituskohteita arvioidessa on tärkeä muistaa, että suuret suomalaiset yhtiöt ovat maailmalla usein varsin pieniä toimijoita. Esimerkiksi hissiyhtiö Kone, jonka kurssikehitys on ollut erinomainen, on vasta kolmanneksi suurin hissivalmistaja maailmassa Otiksen ja Schindlerin jälkeen.

Pyrin aina tarkastelemaan laadullisia tekijöitä, kuten yhtiön markkina-asemaa, kilpailutekijöitä ja -etua sekä yhtiön tunnuslukuja verrattuna kilpailijoihin. Tunnuslukuvertailu kertoo paljon yhtiön arvostustasosta. Pohtimalla laadullisten tekijöiden, tunnuslukujen ja arvostustasojen välistä riippuvuutta voi paljastaa mahdollisia miinoja tai aliarvostettuja yhtiöitä.

Olen onnistunut löytämään useita hyviä sijoituskohteita käymällä lävitse kilpailijatietoa. Vuonna 2010 tutkin sijoittajalegenda Warren Buffetin sijoituksia. Hänen omistuksensa American Expressissä ja McDonaldsissa veivät minut tarkastelemaan Visaa ja YUM Brandsia. Näiden yhtiöiden arvostustaso, liiketoiminnan luonne sekä markkina-asema, kuten YUMin voimakas kasvu ja Kiinassa, saivat sijoittamaan Warrenin omistusten kilpailijoihin.

Samalla tavalla löysin myös ruotsalaisen nettikasinon Betssonin. Olin aikeissa sijoittaa Unibet yhtiöön, mutta viimemetrillä muistin kuin muistinkin tehdä pienen vertailun. Betsson kiinnitti heti huomioni ja muutin mieleni Unibetin suhteen. Onneksi. Betsson on korottanut voimakkaasti osinkoaan sekä osakekurssi on yli 100 % ostotasoa korkeampi.

Toki kaikkien yllämainittujen sijoituskohteiden tuottoa ovat siivittäneet osakkemarkkinoiden matala arvostustaso sijoitushetkellä, mutta sijoituskohteiden valinnassa käyttämäni sijoituskriteerit - osinkotuotto, osingon kasvu ja yhtiön liiketoiminta - ratkaisivat kuitenkin parhaimman sijoituskohteen valinnan.

Pohjalta uuteen nousuun - 2009

Sijoituspäiväkirja

Vuosi 2009

Salkun arvo oli alimmillaan 4/2009 yli 2000 euroa miinuksella. Osingot jäivät laimeiksi, osinkotuoton ollessa 3,8 %. Vuoden 2009 loppuun mennessä salkkuun oli laitettu pääomaa 15 400 euroa. 11/2009 näistä 14 000 euroa oli osakkeissa, 1000 euroa valtionobligaatioissa ja käteisenä 600 euroa (osingot huomioon ottaen). Jo 12/2009 salkku nousi kaikkien aikojensa korkeimpaan arvoonsa 18381euroa, +19 %, osakemarkkinoiden noustua pohjilta 50-70 prosenttia.

Pohjakosketuksen jälkeiset pörssin kurssiraketit, esimerkiksi Cramo ja YIT, otettiin salkkuun pohjanoteeraukseen nähden liian korkealla keskihinnalla. YIT:n tapauksessa myös liian pienellä ostomäärällä. Pelko ostaa pohjilta oli liian suuri. Silti YIT:n kurssinousuksi noteerattiin joulukuun (2009) alussa 65 %. Ainoa opetus tästä oli se, että osta silloin kun pelottaa, silloin on halpaa. Vain UPM:n ostoajoitus osui täysin oikeaan aikaan, ostohinnan ollessa 5,08, mutta senkin tapauksessa ostoerän suuruuden olin laskenut liian alas 400 euroon.

Ydinsalkun osakkeiden ostot (Orion +25 %, TeliaSonera +45 %, Fiskars +50 %, Neste +15 %) osuivat melko hyvin oikean aikaan ja arvonnousua tuli kohtuullisesti pienillä steikeillä. Huonoin sijoitus oli Nokia, jonka kurssi laski laskemistaan ja miinusta oli joulukuun alussa pahimmillaan 28 prosenttia. Nokian saadessa momentumia takaisin uskon sen nousevan komeasti yli keskihinnan 11,8:n euron. Yksi onnistumisista oli myös päätös osallistua Nordean osakeantiin. Se laski Nordean keskihintaa mukavasti, vaikka rohkeus ostaa lisää Nordeaa pohjilta, monien muiden osakkeiden tapaan, jäi puuttumaan.

Vuoden 2009 loppupuoliskolla otin salkkuun Ahlströmin, käännepotentiaalin ja hyvän, tosin epävarman, osingomaksajan maineensa vuoksi. Lisäksi Fortumin osto osinkojen ja heikon kurssikehityksen vuoksi näyttää osoittautuvan onnistuneeksi. Venäjän riskin vaikutusta jäädään kuitenkin odottamaan. Vaisalan oston syyt eivät olleet täysin selviä jälkikäteen ajateltuna. Hajautuksellisista syistä ostos voi olla hyvä, pieni koko ja teknologiasektorin osake olivat puuttuneet salkusta. Samoin alhainen velkaantuneisuus ja perheomisteisuus olivat ostolle hyviä syitä, joita varjostivat vain vähän korkeahko arvostustaso ja teollisuuden lama, joka painoi Vaisalan tuottoja alas.

Seuraavina suunnitteltuina liikkeinä jalansijan avaaminen Amerikan osakemarkkinoilla ja aloittaa mahdollisuuksien kartoittaminen ETFien osalta. Joulukuun loppuun mennessä arvostustasot ovat nousseet kuitenkin merkittävästi, ja hyville välittömille osinkotuotoille on vaikea päästä. Ehdottomana entry-kriteerinä onkin vähintään 3 prosentin osinkotuotto. Tulevat ostokohteet ja tavoitehinnat on määritetty, ja on aika jäädä jälleen odottamaan oikeaa ostohetkeä.

1 - Miten toimin syklin pohjalla

Kun osakemarkkinat lähtevät laskuun, on tärkeää olla oma sijoitusstrategia kirkkaana mielessä. Itselleni olen luonut muutamia muistisääntöjä sijoitustulosten parantamiseksi:

1. Ennen laskumarkkinaa, syklin huipulla, pienennän kertasijoitusten suuruutta ja harvennan tekemiäni sijoituksia. Ensinnäkin, tällä toimenpiteellä kerrytän varoja laskumarkkinaa varten. Toiseksi, näin myös välttyy paremmin ostamasta osakkeita kalliilla hinnalla.
2. Kun osakkeiden hinnat lähtevät laskuun, ostan osakkeita hajautetusti sijoittaen useisiin osakkeisiin. Tämä takaa sen, että voin poimia salkkuun laatuosakkeita useaan kertaan alamäen aikana. On erittäin vaikeaa tehdä jokaista osakeostoa syklin pohjalla. 
3. Pyrin välttämään saman osakkeen ostamista lyhyellä aikavälillä useasti. Mikäli osakkeet ovat laskumarkkinassa, silloin kyseistä osaketta luonnollisesti voi ostaa keskipitkällä aikavälillä entistäkin edullisemmin. Olen useasti sortunut virheeseen, jossa ostan laskevaa osaketta lisää pian edellisen oston jälkeen.
4. Tarttuminen putoavaan puukkoon on psykologisesti äärimmäisen vaikeaa. Ylituottoihin yltävät sijoittajat ostavat osakkeita kuitenkin silloin, kun muut myyvät. Laskumarkkinan aikana ei tule pienentää osakeostoja vaan pikemminkin kasvattaa niitä, jotta keskihintasi kunkin osakkeen kohdalla laskee. Tämä tekniikka tunnetaan nimellä dollar-cost-averaging.
5. Laskumarkkinan aikana on tärkeä kiinnittää suuri huomio yhtiöiden laatuun ja syklisyyteen. Rakennusalan ja raskaan teollisuuden osakkeet tapaavat laskea ensimmäisten joukossa. Näitä voit poimia salkkuusi ensimmäisenä. Valitse kuitenkin kestomenestyjiä, joiden osakekurssit kärsivät yleisestä pessimismistä.
6. Toimiessaan kurinalaisesti piensijoittajalla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä voittajana laskumarkkinasta, esimerkiksi: piensijoittaja voi lisätä pääomaa sijoitussalkkuunsa, kun ammattilaisten osakerahastoista yleensä virta on yleensä ulos ja piensijoittaja voi ottaa näkemystä haluamallaan tavalla, kun rahastoja pidättelevät erilaiset säännöt.
7. Neuvottele osakevälittäjäsi tai pankkisi kanssa mahdollinen sijoituslaina valmiiksi, jotta voit nopeasti alkaa hyödyntämään alhaisempaa hintatasoa, jos käteiskassa pääsee ehtymään.

Käytännön kokemuksia virheistä ja opeista syklin pohjalla voit lukea tästä.

(*julkaistu 30.3.2014, päivitetty 2.1.2015)