perjantai 28. tammikuuta 2022

Pino tuoreita mutta lähes ikivihreitä artikkeleita

Minulla on tapana tallettaa mielenkiintoisia artikkeleita Instapaper nimiseen sovellukseen lukeakseni ne myöhemmin - lentäessä, linja-autossa tai muuten vain odottaessa. Kuten arvata saattaa, artikkeleita kertyy enemmän kuin ehtii matkustaessa tai odotttaessa lukemaan. Joulu- ja tammikuun aikana otin urakaksi siivota arkistoa, ja samalla jakaa muutaman mielenkiintoisen artikkelin blogissa. Tässä hieman lukemista viikonlopuksi:

***

Hydrogen: Why investors should pay attention

Artikkeli vetytalouden perusteista ja sijoittamisesta vetyyn. Jos elät vielä sähköautouskossa, kannattaa perehtyä miten vety voi vaikuttaa autoalan tulevaisuuteen. Muodostuuko energian varastoinnissa rajalinja henkilöautojen ja raskaan liikenteen sekä teollisuuden välille niin, että akut ja vety valloittavat pääasiallisesti eri sovellukset, hieman kuten bensa ja diesel ovat tehneet?

Itse olen sijoittanut vetyyn kahden välikäden espanjalaisten Repsolin ja Ibedrolan kautta. Ensimmäinen on perinteinen öljy-yhtiö ja toinen on sähköyhtiö, molemmat investoivat uusiutuvaan energiaan ja vetysovelluksiin, kuten esimerkiksi vihreän teräksen tuotannon mahdollistamiseen. Eikö SSAB ollutkaan edelläkävijä? Repsolin mukaan vihreän vedyn tuottaminen on Espanjan auringon alla huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin pohjoisessa. Vety on näiden kahden yhtiön kohdalla vain lisäoptio, niiden perusliiketoiminta on suhteellisen vakaata ja yhtiöt palkitsevat sijoittajaa kohtuullisella osingolla. 

***

Superstock case study: Cintas Corp

Mikä tekee sijoituskohteesta pitkän aikavälin voittajan? Erinomainen analyysi Cintas Corporationista ja syistä, miksi yhtiön osakkeen arvo on moninkertaistunut pitkällä aikavälillä. Cintasin liiketoiminta, työvaatepalvelut, on varsin tylsää. Yhtiö on kuitenkin yltänyt toimialan keskimääräistä korkeampaan kannattavuuteen, konsolidoinut toimialaa ostamalla pieniä kilpailijoita ja kasvanut ottamatta liikaa velkaa. Cintasin johto on jatkuvasti omistanut merkittävän määrän yhtiön osakkeita. Arvostuskertoimen nousu on osaltaan siivittänyt kurssinousua, kun sijoittajat ovat olleet valmiita maksamaan yhtiön tuloksesta 3-4 kertaisen hinnan.

Suomen pörssistä vastaavanlaisia yhtiöitä voisivat olla Aallon tai vaikkapa Sitowise. Näillä molemmilla on kuitenkin huomattavasti suurempia kilpailijoita vastassaan ja työvoimavaltainen toimiala skaalautuu heikosti, ja siten nämä yhtiöt tuskin pystyvät keskimääräistä korkeampaan kannattavuuteen pitkällä aikavälillä?

***

The con artist who sold rich investors a fake country

Kertomus englantilaisesta huijarista, Gregor MacGregorista, joka 1800-luvulla loi tarinan uudesta maasta valtamerten takana. MacGregorin tarina oli niin vakuuttava, että tämä myi sijoittajille korkopapereita maan kehittämiseksi, myi maata tästä uudesta valtiosta ja uuteen maahan lähti uusien rikkauksien toivossa laivalasteittain ihmisiä, vain todetakseen, ettei tarinassa ollut totuuden hiventä. Huijauksen tultua ilmi, MacGregor häipyi Englannista ja selvisi huijauksesta pakenemalla Venezuelaan. 

***

The Epic Rise and Fall of SPACs

The case against crypto

Huijauksista puheen ollen, ensimmäinen yllä olevista artikkeleista tiivistää hyvin yhden 2020-luvun suurista vedätyksistä - SPACit eli special acqusition companyt. Suurin osa näistä pörssin uusista tulokkaista on laskenut voimakkaasti hypen hyydyttyä, korkeiden arvostustasojen ja epärealististen tulevaisuuden lupausten ja odotusten vuoksi. Yhdysvalloissa moni listautuja on päässyt edesottamuksista oikeussaliin saakka, mutta selviääkö yritysjärjestelijät vastuunvapauslausekkeilla vastuusta?

Myös kryptovaluuttojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Olen koettanut perehtyä kryptovaluuttoihin ja lukea sekä puolesta että vastaan argumentoivia näkemyksiä. Minun ongelmana on ollut se, etten ole löytänyt tietoa tai ymmärtänyt milkä kryptovaluuttojen tehtävä on, minkä ongelman ne ratkaisevat. Argumentit kryptovaluuttoja vastaan puolestaan ovat hyvin selkeitä maalaisjärjellä ymmärrettäviä. 

Mietin, jollei kryptovaluuttojen tarkoitusta ja tehtävää kyetä maallikolle kuvaamaan, kuinka niitä otettaisiin laajamittaisesti käyttöön muutoin kuin spekulatiivisina käyttökohteina? Ymmärrän, ne voivat olla taustateknologiaa erilaisille sovelluksille, mutta mille sovelluksille? Varmuuden tai pikemminkin huvin vuoksi sijoitan muutamiin kryptoihin automaattisesti kerran viikossa pikkiriikkisen summan.

"The great rotation..." blogi kiteyttää hyvin syyt sille, kuinka raha lainehtii markkinoilla eri kohteisiin ja aiheuttaa muun muassa edellä mainittuja kuplia. Miksi rahat menivät kasvuosakkeisiin ja mihin ne saattavat olla menossa seuraavaksi? Ennen kuin kuitenkaan alkaa siirtelemään säästöjä uusiin kohteisiin, on hyvä kerrata ja tunnistaa millainen sijoittaja on. Gavin Bakerin tiivistelmä kirjasta The art of execution käy lävitse erilaisia sijoittajatyyppejä ja tähdentää, kuinka toiminta sijoituspäätöksen jälkeen ratkaisee monella tapaa, millaisiin tuloksiin sijoittaja yltää.

The great rotation...

Lessons on winning and losing as an investor from “The Art of Execution”

***

How to Turn $10k into $50 Billion: A Classic American Success Story

Viimeinen artikkeli, jonka nostan esiin kertoo tarinan Dan Duncanista, joka oli amerikkalaisen MLP-yhtiön Enterprise Product Partnersin perustaja. Tarina itsessään on vaikuttava, mutta artikkeli selventää erinomaisesti dynamiikkaa, jolla korkeista osingoista tunnetut MLP-yhtiöt toimivat. Ne toimivat linkkinä monien raaka-aineiden tuotannon ja jalostuksen välissä, ja ovat siten kriittisiä osia aivan tuotantoketjun alkupäässä. Vaikka suomalaisille sijoittajille MLP-yhtiömuoto voi aiheuttaa ylisuuria veroseuraamuksia osinkotuloista, voi sektorilta löytyä mielenkiintoisia mahdollisuuksia, ja niiiden löytämiseen artikkeli antaa paremman ymmärryksen.

***
Julkaisin hiljattain sijoitusidean IHS Holding nimisestä yhtiöstä, joka omistaa ja vuokraa puhelinmastoja teleoperaattoreille kehittyvillä markkinoilla, voit lukea sen tästä.

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Joulukuun sijoituspäiväkirjamerkintä

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2021

Joulukuun sijoitustapahtumat olivat vähäisiä pitkän ulkomaanmatkan vuoksi. Satun nähtävästi olemaan aina matkoilla, kun markkinat laskettelevat. Matkustaessa on aikaa lukea ja kuunnella, mutta toimeksiantojen tekeminen tai syvällisempi tutkimus on liikkeessä vaikeaa. Sain kuitenkin perattua kymmenittäin myöhempää käyttöä varten talletettuja artikkeleita ja podcasteja. Onneksi raha tekee työtä puolestani, vaikka olisin valtamerten toisella puolen.

Aivan kuun alussa myin vielä toiset 100 kappaletta Wärtsilän osakkeita kasvattaakseni käteispositiota. En jaksa uskoa, että Wärtsilä menestyisi taloudellisesti energiavarastoinnissa. Kuun lopussa myin pienen erän Tallinkin osakkeita, pohjahintaan, realisoidakseni myyntitappioita ja vapauttaakseni pääomaa sijoituksesta, joka tuskin maksaa palkkaa sijoittajille vuonna 2022.

Myin myös viimeisen erän Solwersin osakkeita ja koetin joitakin päiviä myöhemmin ostaa position takaisin jonkin verran alempaa. Ohkaisen vaihdon ja leveän spreadin vuoksi vain osa toimeksiannosta toteutui ja jäin näin kirjaimellisesti rannalle ruikuttamaan, kun Solwersin kurssi lähti vihdoin nousuun. Tein Solwers sijoituksilla pienet myyntivoitot, enkä tuskin enää palaa takaisin omistajaksi. 

Joulukuussa osinkoja tilittyi runsaasti ja vuoden osinkotuotot kipusivat uuteen ennätykseen. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo oli hieman masennuksissa, nousten kohti kuun loppua. Vuoden viimeisessä seurannassa salkku kellotti arvon 413 000 euroa ja kokonaisvarallisuus 673 000 euroa


***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 14. tammikuuta 2022

Yhteenveto 2021 ja tavoitteet

Kun vuosi 2020 jäi historiaan todellisena vuoristoratana, vuosi 2021 noudatti samaa kaavaa, mutta toisella tapaa. Alkuvuodesta kasvuyhtiöt olivat vielä kovassa vedossa, mutta kokivat rajun korjausliikkeen vuoden jälkipuoliskolla. Arvo-osakkeet sen sijaan pitivät melko hyvin pintansa. Onnekseni suurin osa sijoituksistani oli tuttuun tapaan arvo-osakkeissa ja ehdin myydä yli puolet kasvuosakkeista korjausliikkeen alussa. Rajumpi korjausliike sattuu kipeästi puolikkaaseenkin! Kokonaisuudessaan sijoitukseni kehittyivät kuitenkin suotuisasti vuoden 2021 aikana.

Mitä tapahtui vuonna 2021?

  • Varallisuuteni kasvoi vuoden aikana 154 tuhannella eurolla.
  • Kokonaisvarallisuuteni arvo saavutti arvon 673 000 euroa. Tavoite oli 580 000 euroa.
  • Osakesalkkujen arvo nousi 413 000 euroon. Asettamani tavoite oli 340 000 euroa.
  • Velkaa minulla oli 155 000 euroa. Edellisvuonna velkaa oli noin 162 000 euroa.
  • Talletin osakesalkkuihin noin 28 000 euroa lisää pääomaa. Talletukset nousivat 189 000 euroon.
  • Vuoden absoluuttinen osinkotuotto nousi 7900 euroon 5700 eurosta.
  • Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 3,7 % (3,1 %) ja omalle pääomalle 4,15 % (3,5 %).
  • Loppuvuoden aikana realisoin useita tappiollisia ja voitollisia positioita. Tulos koko vuodelta oli ennen veroja 9750 euroa. 
    • Tikkurilan, josta tehtiin toteutunut ostotarjous, osuus tästä oli noin 5000 euroa. 
    • Myyntien seurauksena käteisen osuus salkusta kasvoi noin kymmeneen prosenttiin.
  • Vuoden aikana tässä raportoimastani osakesalkusta 27 000 euroa oli erillisessä satelliittisalkussa, jossa tein spekulatiivisia sijoituksia pääasiassa suomalaisiin ja ruotsalaisiin osakkeisiin. Tämä allokaatio laskee osinkoihin liittyviä tunnuslukuja, mutta tulisi vastaavasti kasvattaa tuottoja arvonnousun muodossa. Vuonna 2021 satelliitin realisoitu myyntivoitto oli 3500 euroa.
  • Vuoden suurimpana sijoitusonnistumisena pidän tavanomaista suurempaa sijoitusta Universal Insuranceen, jonka tunnistin hyvissä ajoin markkinoiden kaltoin kohtelemaksi.
  • Vuoden suurimpana epäonnistumisena pidän spekulointiani tai sekoiluani saksalaisen Corestaten osakkeella. Jälkikäteen katsottuna, vaikka osake tarjosi nopeilla liikkeillään hyviä tuottopaikkoja, en todella ymmärtänyt yhtiötä ja sen tilannetta, ja näin sen laskeva osakekurssi aiheutti minulle turhia. sijoitusperiaatteiden tiukemmalla noudattamisella vältettäviä, tappioita.
  • Vuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi täysiaikaisena sijoittajana vailla päivätyötä.
  • Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja pyöräilin läpi Euroopan.

Osakesalkun tuotto

Vuodesta 2013 lähtien tapanani on ollut raportoida salkun suhteellinen tuotto vain kerran vuodessa. Vuodenvaihteessa Twitterissä on nähnyt prosenttilukujen tykitystä, minä arvostan enemmän euroja. Niillä ostamme vielä ruokaa kaupasta. Tässä blogissa käsittelemäni osakesalkkujen (yllämainitut osinkosalkku- ja satellittisalkku) tuottolukema päättyneeltä vuodelta: 

Vuonna 2021 osakesalkun tuotto oli Nordnetin laskennan perusteella 27,7 %. Helsingin pörssin tuotto osingot huomioon ottaen oli 25 %. Voitin siis Helsingin pörssin täpärästi, vaikkei se aivan oikea vertailukohta olekaan.  Noudattamalla aiempien vuosien laskukaavaa: 

(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Tällä kaavalla saan salkkuni vuosituotoksi 25 %.  Tuotot aiempina vuosina ovat olleet: 2020: 11,3 %, 2019: 21 %, 2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %. 

Oma aktiivinen toiminta ja runsas ajankäyttö sijoittamiseen ei siis tuottanut juuri lisäarvoa, jos vuoden tulosta verrataan vaihtoehtoon, jossa sijoittaisin ja sitoisin varani indeksiin. Tähän on monta syytä. Yksi niistä on se, että tuskin olen (enkä väitä olevani) keskimääräistä parempi sijoittaja, eikä varsinainen tavoitteeni ole voittaa indeksiä vaan saada aikaiseksi riittävä absoluuttinen tuotto. Toinen syy on se, että laajan hajautuksen takia salkun kehitys on taipuvainen seuraamaan indeksin kehitystä. Lisäksi teen vielä yli vuosikymmenen harjoittelunkin jälkeen onnistumisten vastapainoksi virheitä ja strategiallani harvoin osun kurssikehityksellään ylisuoriutuviin yhtiöihin. Toki, koetan olla ammattilaistuva sijoittaja, ja siksi haluan voittaa indeksin. 

Vuoden 2022 tavoitteet

Tänäkin vuonna tavoitteiden asettaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin aikaisempina vuosina. Näen todennäköisenä, että näemme merkittävän korjausliikkeen markkinoilla, kun toimitusketjuongelmat, koronapoissaolot, inflaatio ja korkojen nousu alkavat nakertamaan yhtiöiden tuloksia. Tämän näkemyksen vuoksi, asetan kohtuulliset kasvutavoitteet, jotka asettavat askelmerkkejä toiminnallisille tavoitteille, joita olen tätä kirjoittaessa laatimassa alkaneelle vuodelle.

  • Osakesalkun arvo 460 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 700 000 euroa.
  • Osinkotulot verojen jälkeen 8300 euroa.
  • Sijoitusprosessin kehittäminen systemaattisemmaksi.

Vuoden 2022 tärkeänä erona edellisiin on se, etten enää lisää uutta pääomaa palkasta osakesijoituksiin. Uutta pääomaa ei tule paikkaamaan virheiden tai markkinalaskun aiheuttamia pääomanmenetyksiä. Tämän vaikutuksia sijoitusstrategiaani olen käsitellyt aiemmassa kirjoituksessa.

Vuoden 2022 osakemyynnit

Kirjasin vuoden 2021 myyntikohteiksi Tapestryn, Tallinkin ja Oriolan. Tapestryn myin kokonaan, Tallinkista puolet ja Oriolan kohdalla päätin katsoa tapahtuisiko yhtiön liiketoiminnassa vihdoin käänne. Merkkejä siitä on nähtävissä. Pyrin joka vuosi listaamaan kolme myyntikandidaattia ja myymään vähintään yhden. Tämä harjoitus pakottaa kitkemään salkusta yhtiöitä, jotka eivät paikkaa ansaitse. Tällä kertaa listaan neljä kandidaattia pakottaakseni itseni olemaan aiempaa kriittisempi omistuksieni suhteen.

  • Osinkopolitiikkaa muuttanut Banco Santander.
  • Aina vain rämpivä Panostaja.
  • Perusbisneksen disruptoituessa Western Union.
  • Arvioi uudelleen Betsson.
***
Hanki uusia ajatuksia sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Varallisuus kasvoi 154k euroa

Tämä on yhdeksäs kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuonna 2021 talletin edeltävän vuoden tapaan huomattavasti keskimääräistä enemmän pääomaa osakesijoituksiin. Noin puolet näistä talletuksista meni uuteen ETF-salkkuun. Käteinen talletustileillä väheni viime vuoteen nähden, kun siirsin aiempia talletuksia ja windfall-tuloja erityisesti vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi luokittelemiini kohteisiin. Osingot kasvoivat merkittävästi viime edeltävästä vuodesta. 154 000 euron varallisuuden kasvusta puolet tuli arvon muutoksesta eli osakkeiden hinnan noususta. Asuntosijoituslainat lyhenivät tuttuun hitaaseen tahtiinsa, vuoden lopussa lainoista oli maksettu 44,4 %. Näillä elementeillä varallisuuteni nousi uuteen ennätystahdilla uuteen ennätykseen.

Talletusten lisäys +28 000 €
Käteisen lisäys -2000 €
Osingot +7900 €
Arvon muutos  +74 100 €
Korkotulot +1000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +38 000 €

Varallisuuden kasvu noin 154 000 €


Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2021
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2021 vs. 2020
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = pääoman lisäys ja tuotto vaihtoehtoisissa sijoituksissa

Vaihtoehtoiset sijoitukset kategoria on vuosien saatossa muuttunut luonteeltaan, kuten viime vuoden katsauksessa avasin. Tänä päivänä se on nimeltään harhaanjohtava ja tässä tilastossa sellaisenaan musta laatikko. Se pitää kuitenkin sisällään seuraavat rivit: spekulatiiviset sijoitukset amerikkalaisissa osakkeissa (24 k€), sijoitukset kannabisyhtiöihin (9 k€), sijoitukset kiinteistö- ja metsärahastoon hankintahintaan (15 k€), vertaislainaus (10 k€) ja maailmanlaajuiset osakesijoitukset total return/deep value periaatteilla (60 k€). 38 000 euron arvonlisäyksestä noin 10 000 euroa oli arvonnousua, osinkoja ja tuotto-osuuksia, loput uutta pääomaa.

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2021 varallisuuteni ylsi 673 000 euroon (519 000 €). Marraskuun puolivälissä lukema kävi yli 690 000 euron, mutta niiasi kohti joulukuun puoliväliä, jolloin ynnään koko vuoden luvut yhteen. Tavoitteeksi olin asettanut 580 000 euroa. Tulokseen voinee olla tyytyväinen, vaikka huomattavasti suurempaan omaisuuden kasvuun olisi ollut kaikki edellytykset: markkinoilla oli tilaisuus sekä minulla aikaa ja pääomaa, jätetään kuitenkin jälkiviisastelulle paikka mahdollisesti omaan kirjoitukseensa. Vuoden 2021 varallisuuden kasvu on joka tapauksessa poikkeama 11 vuoden tarkasteluvälillä, jonka varallisuuden kasvun keskiarvo on noin 61 000 euroa vuodessa. 


Varallisuuden jakauma 2021.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 61 % (58 %), asunnot 18 % (23 %), vaihtoehtoiset sijoitukset 19 % (16 %) ja käteinen 2 % (3 %). Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta ja osakeostoista, asuntojen suhteelliset osuus laski. Todellisuudessa käteisen osuus on suurempi, koska noin 10 % pääsalkustani, osinkosalkusta, on käteisenä. Koska tämä käteinen on lähtökohtaisesti korvamerkitty osakesijoituksiin, menee se tässä tilastossa yksinkertaisuuden vuoksi osakkeet ryhmään. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 30 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 21 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja. Tarkemman katsauksen koko varallisuudestani voit lukea täältä

Varallisuuteni kehitys on aina vain aiempaa riippuvaisempi markkinoiden kehityksestä, kun suurempi osa varallisuudesta on kiinni osakemarkkinoilla. Olen pitkään suunnitellut salkun suojauksen harjoittelua, mutta luulen, että sitä saa pian tehdä tositoimissa. Vaikka varallisuuteni kehitys on tärkeää, se on edelleen toissijaista, koska ensisijaista on luoda sijoitustoiminnalla riittävä tulovirta elinkustannusten kattamiseksi. Ne olivatkin tänä vuonna suhteellisen korkeat, koska vuodesta kului kaksi kokonaista kuukautta urheilun ja matkustamisen parissa. Nopeasti kulunut vuosi 2021 olikin ensimmäinen vuosi täysiaikaisena sijoittajana ja vuoden tekemiselle voinee antaa kohtuullisen ja lopputulokselle hyvän arvosanan, suurin kiitos siitä kuuluu markkinoiden myötätuulelle. 

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, hanki Vaurastumisen välineet.

torstai 6. tammikuuta 2022

Osinkovuosi 2021

Vuosi 2021 päättyi onnellisesti osinkotulojen osalta. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 osinkotulot niiasivat rajusti, mutta palautuivat päättyneen vuoden aikana pörssikurssien tapaan. 

Osinkotulot nousivat uuteen ennätykseen

Asetin edellisessä katsauksessa vuoden 2021 osinkotulotavoitteeksi 7600 euroa. Osinkotulot ylsivät 7900 euroon eli 660 euroon kuukaudessa ennakonpidätysten jälkeen. Tähän summaan sisältyi tuotto-osuudet (360 €)  ETF-sijoituksista, jotka tein vuoden alussa. Vuoteen 2019 nähden kasvua oli noin 1000 euroa ja vuoteen 2020 noin 2200 euroa. Vuodesta 2020 tuli todennäköisesti tilapäinen kuoppa alla olevaan pylväsdiagrammiin.

Vuosittaiset osinkotulot ennakonpidätyksen jälkeen.

Uskon, että vuonna 2022 suuri osa yhtiöistä jakaa avokätisesti osinkoa. En ole kuitenkaan varma, jatkaako omat osinkotuloni voimakasta kasvuaan. Olen kasvattanut käteisen määrää salkussani päättyneen vuoden viimeisten kuukausien aikana. Tämä toimenpide pienentää alkaneen vuoden osinkotuloja, ellen sijoita varoja tehokkaasti uudelleen. Toisaalta olen myynyt myös sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden osingonmaksukyky ja -näkymät ovat heikot (esim. Scandic tai Tallink). En aio sijoittaa käteistä nopeasti uudelleen, ellei näkymä kokonaistuotosta ole kohtuullinen. En siis aio asettaa vapautunutta pääomaa kurssilaskun armoille pelkän osinkotuoton takia.

Vuoden 2022 painopisteitä osinkosalkussani voisikin olla salkkuhuolto teemalla osinkotuoton kohentaminen, huolehtien samalla salkkuyhtiöiden laadusta. Huomioiden käteispainoni ja sen etten enää lisää uutta pääomaa salkkuuni, asetan osinkotulotavoitteeksi vuodelle 2022 8200 euroa.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

  • Euromääräisesti mitattuna salkkuni suurin osingonmaksaja oli Nordea lisäosingollaan. Satoja euroja alempana olivat Kesko, BASF ja Titanium.
  • Vuonna 2020 erityisesti ruotsalaiset yhtiöt pettivät osingonmaksussaan, mutta korjasivat tilanteen vuonna 2021. Resurs Bank maksoi suuren lisäosingon ja spinnasi ulos myös vakuutusyhtiön.
  • Amerikkalaisten yhtiöiden osingonmaksu jatkoi vuodesta 2010 jatkunutta kasvua, jota kiihdytti muutamat uudet hankinnat: Pfizer, Chemours, Virtu ja Universal Insurance.
  • Vuoden loppuun mennessä olin tallettanut osakesalkkuun omaa pääomaa 189 000 euroa. Osinkotuotto omalle pääomalle oli siis 4,15 % (3,5 %) ja sijoitetulle pääomalle 3,7 % (3,1 %). Sijoitettuun pääomaan kaikki sijoitukset paitsi erillisen spekulatiivisen salkkuni (~30 000 €).

***
Rakenna itsellesi kasvavat osinkotulot. Lue Vaurastumisen välineet.