perjantai 30. elokuuta 2013

Osakesijoituksia vai bisneksiä?

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2012

Lokakuussa kasvatin positiotani Vaisalassa, jonka osakekurssi oli jo pitkään madellut pohjamudissa. Yhtiön myynti- ja tuloskehitys oli kuitenkin kehittynyt suotuisasti ja yhtiö oli edelleen laadukas sijoituskohde usealla eri mittarilla.

Elokuussa myymäni Visan osakkeet jatkoivat kivuliaasti nousuaan aina yli 140 dollarin. Jälleen olisi tullut antaa voittojen rullata, vaikka myynnin tavoitteena olikin parantaa amerikkalaisten sijoitusten osinkotuottoa. Vaisalan lisäksi hankin lisää Fortumia, joka oli venäjäriskeineen ja alhaisen sähkönhinnan vuoksi myös historiallisen alhaisella kurssitasolla. Ajatuksissani oli lisätä Cramoa, joka oli laskenut sitten elokuun, ennen osavuosikatsauksen julkistusta, mutta myöhästyin osakkeen ponnahtaessa yli kymmenen prosenttia katsauksen jälkeen.

Olin mielestäni hiljalleen onnistunut tavoitteessani siirtää ajankäyttöä osakkeista yritys- ja asuntosijoitustoiminnan käynnistämiseen. Tätä kirjoittaessani kiistelin kehyskunnassa sijaitsevan yksiön hinnasta suoraan omistajan kanssa, joka myi asuntoa itse. Vain 500 euron ero näkemyksissämme pidättelivät meitä tekemästä kauppoja. Kaupanteko jatkui vielä marraskuussa, mutta tätä kirjoittaessani tulos oli yhä epäselvä*.

Samoin tuskallisen hitaasti etenivät liiketoimintasuunnitelmani. Xxx i ja Yyy bisneksien käynnistäminen vaikuttivat molemmat hypyiltä tuntemattomuuteen. Samoin blogi-idea englanninkielisille markkinoille vaatisi huomattavasti enemmän ajankäyttöä toimiakseen toivotulla tavalla. Totuus oli kuitenkin, etten tulisi yltämään vuoden 2025 tavoitteeseen ilman uusia vaurastumisen vauhtipyöriä.

---
*en koskaan päässyt kauppoihin kyseisen yksityisen myyjän kanssa, vaan tein kaupat viisi kuukautta myöhemmin toisesta asunnosta.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

L&T:n amerikkalainen vaihtoehto

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2012

Ehkä hieman liian vähäisen osaketutkimuksen lopputuloksena hankin salkkuun amerikkalaista Republic Services yhtiötä, joka on Yhdysvaltain toiseksi suurin jätehuoltoyritys. Yhtiön defensiivisyys, kasvava ja hyvä osinkotuotto sekä suuntaus energiantuotantoon loivat tärkeimmät perusteet sijoitukselle. Myös Bill Gatesilla oli merkittävä sijoitus yhtiössä. Liiketoiminnan profiililtaan Republic Services vastasi L&T:tä, lukuun ottamatta jälkimmäisen kiinteistönhuoltotoimintaa. L&T:n heikot kasvunäkymät, virheinvestoinnit ja osingon junnaaminen paikallaan asettaa L&T sijoituksen kyseenalaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Osinko on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2006 lähtien. Kuun lopussa ostin Handelsbankenin Kiina rahastoa tarkoituksenani sijoittaa rahastoon pienissä erissä ajallisesti hajauttaen sekä hyötyä Kiinan kasvusta ja laskeneista osakekursseista.

lauantai 24. elokuuta 2013

Menetettyjä tuottomahdollisuuksia

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2012

Betssonista irronneen Angler Gamingin osakeanti askarrutti piensijoittajaa elokuun aikana. Alle 200 osaketta omistaville sijoittajille tarjottiin mahdollisuus myydä osakkeet ilman kustannuksia. En kuitenkaan tätä halunnut tehdä, joten vastasin yhtiötapahtumaan kieltävästi. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Staplesin kurssin laskettua melko houkuttelevalle tasolle heinäkuussa ja tehtyäni lisäoston, osakkeen kurssikehitys kuitenkin petti elokuussa ja kurssi lasketteli vain hieman 10 dollarin yläpuolelle. Puolestaan F-Secure ja Vaisala, joihin olin suunnitellut lisäostoja koko kesän ajan, nousivat heti osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen molemmat noin kahdeksan prosenttia. Sen sijaan NesteOil, jota olin ostanut lisää, seurasi Staplesin tarinaa ja laski saman verran osavuosikatsauksen jälkeen.

Luottokriisin vaikeuksissa kieriskelevä Banco Santander palkitsi jälleen vuoden kolmannella osingonmaksulla. Saksankielistä mediaa seuraamalla huomasin kuitenkin, että Santander keräsi varoja vaikeuksiinsa listaamalla ulkomaisia kehittyvien markkinoiden toimintojaan pörssiin. Mikä tulisi olemaan yhtiön tuloksentekokyky sen luopuessa (?) kehittyvien markkinoiden toiminnoistaan?


Kuun alussa myin puolitoista vuotta salkussa olleet Visan osakkeet, joiden arvo oli kivunnut ylimmälle tasolleen koskaan. Yhtiön alhainen osinko – tosin nopea kasvuvauhti – sekä mobiilimaksamisen ja viranomaisten herättämät uhkakuvat houkuttelivat kotiuttamaan voitot ja sijoittamaan vapautuneet varat parempiin osingonmaksajiin. Lue Visan myynnin järkevyydestä tästä.

Lisäksi hankin salkkuun takaisin 100 kappaletta Cramon osakkeita hintaan 8,52 euroa. Jälleen melko alas vajonneella heiluriosakkeella lähdin tavoittelemaan kurssinousua ja kohtuullista 3 prosentin osinkoa ensi keväänä. Uhkana oli kuitenkin osakemarkkinoiden suunnan kääntyminen jälleen alas sekä rakennusmarkkinoiden hyytyminen, josta oli jo selviä merkkejä havaittavissa. Aivan kuun lopussa lisäsin WisdomTreen kehittyvien markkinoiden osinko ETFää.

torstai 22. elokuuta 2013

Sijoitusvihje osakesäästäjiltä

Osakesäästäjien keskusliitto julkaisi blogissaan sijoitusneuvon, joka kiteyttää kolme keskeistä asiaa:

  • Tarkkaile sisäpiiriläisten myyntejä ja ostoja. Ne antavat vihjeitä yrityksen kehityssuunnasta.
  • Osakkekurssin lasku negatiivisen tulosjulkistuksen jälkeen ei kerro, että osake on alennuksessa.
  • Nousevilla osakkeilla on tapana pitäytyä trendissään eli anna voittojen juosta.
Lue tarkemmin Piksun blogikirjoituksesta.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

12 - Arvioi yhtiön strategiamuutos

Sijoitusvihjeet ja virheet

Yhtiön strategian tarkastelu on yksi tärkeimmistä vaiheista tehdessäni sijoituspäätöstä. Pyrin ostamaan laadukkaita yhtiöitä, joiden liiketoiminnan kannattavuus mahdollistaa jatkuvan ja kasvavan osingonmaksun. Toimiva strategia on yhtiön taloudellisen hyvinvoinnin perusedellytys. Strategia määrittää yrityksen kehityssuunnan, investoinnit ja liiketoiminnan painopisteet.

Yhtiön strategiassa tarkastelen seuraavia seikkoja:
  • Missä kehitysvaiheessa yrityksen liiketoiminta on? Edellyttääkö yrityksen strategian toteuttaminen mittavia investointeja tai toteuttaako yritys rakennemuutosta? Vai pyrkiikö yritys maksimoimaan sijoittajien tuoton hakemalla tehokkuuta nykyisestä liiketoiminnastaan investoiden vain maltillisesti uuteen?
  • Tuovatko yrityksen kehityssuunnat kasvupotentiaalia? Tarjoavatko megatrendit myötätuulta yrityksen liiketoimintaan?
  • Miten yrityksen strategia vastaa kilpailullisiin haasteisiin ja luo kilpailuetua?
Yhtiön muuttaessa strategiaa tulee sijoittajan arvioida täyttääkö uusi strategia sijoituskriteerit ja vastaako se alkuperäisiin sijoitusperusteisiin. Etsiessäni vakaita osingonmaksajia pyrin esimerkiksi välttämään yrityksiä, jotka ovat voimakkaassa investointivaiheessa. Tästä hyvä esimerkki on vertailu Keskon ja Stockmannin välillä.

Sijoitin Stockmanniin ensimmäisen kerran lokakuussa 2011. Yhtiön raskas investointivaihe Venäjälle oli juuri päättynyt (invesetoinnit puolittuivat vuosien 2008-2010 150-180 m€ tasosta noin 60 miljooan euroon). Investointivaiheen myötä yrityksen tuloksentekokyky oli alamaissa. Uusien liikkeiden saattaminen kannattavaksi kestää keskimäärin muutaman vuoden.

Kesko puolestaan ilmoitti käynnistävänsä investoinnit Venäjän ruokakauppaan ja avasi ensimmäisen ruokakaupan Pietariin joulukuussa 2012. (Stockmann avasi ensimmäisen elintarvikekauppansa Pietariin 1993.) Keskon ivestoinnit ovat olleet vuoden 2013 alkupuoliskolla noin puolet vuoden 2012 investoinneista. Kesko onkin linjannut sopeuttavansa investoinnit 200-300 miljoonaan euroon, kun investoinnit vuonna 2012 olivat 318 m€ ja 2011 425 m€.

Keskoa uhkaa jossain määrin myös kasvava nettikauppa, johon kauppiasmallilla on vaikea vastata. Hyvä osoitus tästä on Keskon päätös purkaa Musta Pörssin kauppiasmalli ja siirtyä vahvemmin verkkokauppaan sekä omiin myymälöihin. Yhtiön osingonjakopolitiikka ottaa huomioon yrityksen toimintastrategian edellytykset. Mikäli strategian toteuttaminen vaatii lisäinvestointeja tulee yhtiö tinkimään osingonmaksustaan. Keskeinen kysymys onkin 200 miljoonan investointien riittävyys menestyksellisen liiketoiminnan luomiseksi kilpailuilla Venäjän markkinoilla?

Lainaus Keskon sijoittajasivuilta:
  • Kesko jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen
  • Vuonna 2012 osinkoa maksettiin 80 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaeriä, 1,20 € /osake ja efektiivinen osinkotuotto 4,8 %

Harkitsenkin suurehkon Kesko-position myyntiä. Kauppasektorilta minulla on salkussani lisäksi Wal-Mart, Staples ja Oriola-KD, jonka Venäjä riski on myös huomattava.

Toinen esimerkki strategiamuutokseen liittyvistä riskeistä on Jukka Oksaharjun viime aikoina voimakkaasti kritisoima Sanoma. (Lue sanomaa koskevat kirjoitukset tästä.) Huolestuttavia ovat yrityksen liiketoimintajohtajien lausunnot kehnojen päätösten perusteluista: "Toteutamme Sanoman uutta strategiaa". Mikäli yrityksen strategia on väärä, ovat myös yrityksen liiketoimintapäätökset vääriä ja vahingollisia osakkeenomistajille.

Jälkiviisaana voin kirjoittaa, että olin huolissani Sanoman uudesta strategiasta myydä ydinliiketoimintaan kuulumattomia toimintoja ( Suomalainen kirjakauppa, Finnkino ja R-Kioski). Muutoksella, joka alkoi vuonna 2010, Sanona muutti vakaat liiketoiminnat riskipitoisiksi yritysostoiksi esimerkiksi taantuvaan televisioliiketoimintaan. Strategiamuutoksen noteerasin sijoituspäiväkirjassani kuitenkin vasta joulukuussa 2011.

Amerikkalaisissa yrityksissä olen keskittynyt sijoittamaan yrityksiin, joilla keskimäärin on useampi tukijalka, laaja asiakaskunta ja toimivat vakailla toimialoilla. Tyypillisesti näiden yritysten liiketoimintastrategiat ovat myös vakaita. Tämä vähentää sijoittajan työmäärää, kun sijoitusta ei tarvitse tarkastella usein uudelleen.

torstai 15. elokuuta 2013

Vuosi sitten heinäkuussa

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2012

Lomakuukausi hiljensi myös omaa aktiviteettia osakemarkkinoilla. Etraden sijoitukset siirtyivät Nordnetiin. Betsson maksoi jälleen ruhtinaallisen osingon sekä ilmoitti jakavansa lisäksi osinkona Angler Gamingin osakkeita. Kirjauspäivä osakeosingolle oli 4.7. ja Betsson jakoi yhtiön osakkeita 1:1 periaatteella (Betsson omistus oli 50 kpl). Elokuussa yhtiö tulisi tarjoamaan yrityksen osakkeita kaikille, joilla omistus olisi alle 200 kappaletta.

Loma-ajan pohdintojen keskeisiä tuloksia oli, että nopea varallisuuden kasvu ei voinut enää perustua ainoastaan osakesijoittamiseen. Vaikka osingot tuottivatkin jo vuodessa kohtuullisen kuukausipalkan verran, oli ajatuksenani se, että osakesijoitusten tulisi toimia passiivisesti niin, että sijoitustoiminnalta vapautuisi aikaa muiden hankkeiden viemiseksi eteenpäin. Tulevia huomioonotettavia asioita olivat lisäksi:

1)      Sijoituskohteiden lukumäärän kasvu à Sijoitusperiaatteiden tarkentaminen, kts. alas.
2)      Venäjä-riski à Stockmann/Kesko vs. Wal-Mart/Staples puntarointi, Oriola-KD sekä Fortum ja YIT?
3)      Tappiollisten osakkeiden lukumäärä salkussa.

Ensimmäinen keskeinen tulos oli, että vuoden 2012 aikana tarkennetaan sijoitustoiminnan neljäs (4.) vaihe, minkä keskeinen elementti on passiivisuus. Tämä edellyttää tarkennettua sijoitusprosessia. Ydinsalkun osalta tämä tarkoittaa kolmen mahdollisen myyntikohteen määrittämistä Q4/Q1:n aikana ja näistä kolmesta yhden realisointia Q2-Q4 aikana. Satelliittisalkussa vuoden aikana toteutetaan vähintään yksi ja enintään kolme myyntiä. Näillä periaatteilla vähennetään painetta seurata sijoituskohteita, mutta varmistetaan salkun laatu ja tehokas verosuunnittelu sekä myyntivoittojen kotiuttaminen.

Neljännen vaiheen rakenne tulee seuraamaan pääosin kolmannen vaiheen linjaa. Ventures divisioonan tuottavuus vaikuttaa kokonaisuudessa melko vaatimattomalta ja sen korvaaminen muilla osinkoa maksavilla sijoituksilla näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Yksi yllä kirjaamani riskeistä toteutui osittain Keskon ilmoittaessa H1 tuloksestaan ja näkymistään. Keskon voimakas halu investoida riskipitoiselle Venäjän markkinalle heikentää yhtiön tulosta. Investointien takaisinmaksusta ei ole suinkaan täyttä varmuutta ja Kesko ilmoittikin, että Venäjän toimintojen investointiohjelmaa hidastetaan. Kesko oli heinäkuussa salkun suurin sijoitus markkina- ja hankinta-arvoltaan. Keskon tilanne oli hyvin verrattavissa Stockmannin tilanteeseen muutamia vuosia sitten, jolloin suuret investoinnit heikensivät yhtiön tuloksenteko- ja osingonmaksukykyä.

Kuun lähestyessä loppuaan lukumääräisesti sijoituskohteita oli 19 kappaletta tappiolla ja 27 kappaletta voitolla. Salkun ollessa (rahastot ja osingot lukuun ottamatta) hieman yli 300 euroa voitolla. Helsingin pörssin yleisindeksi liikkui alle 5000 pisteen. Tässä markkinatilanteessa – edelleen – näin järkevimmäksi jatkaa sijoitusstrategian toteutusta tekemättä hätiköityjä päätöksiä. Viimeistään kurssien jonain päivänä noustessa tulisi salkussa kuitenkin tehdä siivous, jossa heikosti suoriutuvat yhtiöt myytäisiin. 

Heinäkuussa ostin salkkuun Rapalaa sekä lisäsin omistusta Staplesissa, joka oli laskenut entistäkin houkuttelevammalle hintatasolle. Rapala-sijoituksen syinä olivat melko hyvä osinkotuotto, brändi, kattava jakelu ja kysyntä, kohtuullinen arvostustaso (P/E: 15,5) ja tyydyttävät tunnusluvut (omavaraisuusaste 43 %, opo 13 %, matala osinko/tulos suhde).

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Poimintoja pohjilta

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2012

Kesäkuun alussa Helsingin pörssin yleisindeksi vajosi alle 5000 pisteen. Useat osakkeet näyttivät edulliselta. Etraden sulkeutumisen myötä sijoitusten keskittäminen Nordnetiin tulee yksinkertaistamaan lisäostojen allokointia ja parantamaan niiden laatua sekä helpottamaan painotusten vertailua eri osakkeiden välillä.

Yleinen kurssinousu helpottaisi luopumisen tuskaa heikosti pärjäävistä yhtiöistä. Sen sijaan kohti kuun puoliväliä kuljettaessa osakekurssit säilyivät alakuloisena. Tein vaatimattomat lisäsijoitukset NesteOiliin sekä Lassila&Tikanojaan Nordnetin tarjotessa kaupankäynnin 5 euron hintaan. Kuun puolivälissä Nokia julkaisi karmaisevat aikeensa irtisanoa yli 10 000 työntekijää. Suomessa vähennystarve olisi 3 600 työntekijää. Tuotanto Salossa saisi loppua. Kurssi vajosi 1,7 euroon ja oli kuun lopussa niinkin alhaalla kuin 1,55 eurossa.

Dollarimääräisiin sijoituksiin hankin Air Products yrityksen osakkeita. Teollisuuskaasuihin keskittyvän yrityksen reilun 900 dollarin sijoitus perustui kohtuulliseen osinkotuottoon (3,2 %), alhaiseen osingon maksuosuuteen (44 %) ja osingonmaksun track recordiin (29 vuotta). Muita hankinnan syitä olivat yhtiön asiakaskunnan diversiteetti, vahva markkina-asema, kasvu ja kasvunäkymät kehittyvillä markkinoilla, teollisuuden trendit sekä taloudellisten tunnuslukujen paremmuus kilpailijoihin verrattuna.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Osinkokertaus 2012

Sijoituspäiväkirja


Kuun vaihteessa salkkuun muodostettiin uusi divisioona Internet yhtiöitä varten. Divisioonaan sijoitettiin ruotsalainen DIBS sekä F-Secure, jonka strategiasta olin hiljalleen entistä vakuuttuneempi, vaikka yhtiö ei yltänyt tulosodotuksiinsa. Internet-yhtiöissä houkuttelevaa oli liiketoiminnan skaalautuvuus, korkea oman pääoman tuottoaste sekä liiketoimintaa tukevat megatrendit.

Vappupäivänä konepajadivisioonaan tarkkailemani Emerson Electric varoitti heikosta tuloskehityksestään ja vaisummasta aktiviteetista Aasiassa. Yhtiön liikevaihto ja tulos säilyivät silti kasvavalla uralla. Konepajadivisioonaan olin jo pidempään ruotsalaista yhtiötä, mutta sopivaa kandidaattia ei ollut tutkaan ilmaantunut. Emerson päätyi salkkuun 7.5. ja täydensi sijoitusten kolmannen vaiheen rakenteen viimeiseltä konepajadivisioonan osalta.

Verrattuna alkuvuoteen valopilkku salkussa oli Uponor, joka oli kivunnut vähitellen plussan puolelle. Tärkeä kysymys olikin, jatkuisiko yhtiön vahva osingonmaksu ja pääsisikö yhtiö takaisin kasvu-uralle. Sijoituksen paino oli varsin huomattava yhtiön ollessa reilusti suurin yksittäinen sijoituskohde Nordnetin salkussa. Suomessa ja Pohjoismaissa rakennusmarkkinoiden kehitys ei antanut tukea sijoituksen pitämiselle, mutta yhtiö oli onnistuneesti kyennyt kohentamaan kannattavuuttaan Q1:n aikana. Yleisen kurssilaskun myötä Uponor-sijoitus kuitenkin valui tappiolle jälleen kuun lopussa.

Toukokuun lopussa ostin vielä Keskoa, jonka kurssi oli mielestäni laskenut houkuttelevan alas (20,2 €) sekä HKScania, jonka kurssi (3,54 €) oli puolittunut keskihintaan nähden. HKScan säilyi edelleen hyvin riskipitoisena sijoituksena. Dollar-costing-average on kuitenkin hyvä tekosyy peruste sijoittaa kehnoihinkin yhtiöihin. Toukokuun ikävimpiä uutisia oli Saxo Privatbankin uutinen lopettaa palveluiden tarjoaminen suomalaisille asiakkaille.

Toukokuun osinkokatsaus

Osingon laskijat
Osinko ennallaan
Osingon kasvattajat
Nordea (0,29; 0,26)
NesteOil
Metso
Uponor (0,55; 0,35) (L)
Vaisala (L)
YIT
Sanoma (1,1; 0,6) (L)
Fortum (L)
TeliaSonera
HKScan (0,22; 0,17)
L&T
UPM-Kymmene
Nokia (0,4; 0,2)
F-Secure
Fiskars
Oriola-KD (0,18; 0,08)
Panostaja (L)
Orion (myyty)
(Stockmann)
-
Tieto (L)
-
-
Pohjola Pankki (L)

Kommentit osingoista: Euromääräiset osingot eivät kehittyneet odotetusti. Osingon laskijoihin lukeutui usea suurella painolla salkussa oleva yhtiö kuten Uponor ja Sanoma. Lisäostot näihin riittivät lähinnä turvaamaan vuoden 2011 tason. Banco Santanderin ja BASFin osingot säilyivät vielä toukokuussa arvoituksena. Jatkaakseni osinkojen nopeaa kasvua tulisi vuoden 2013 osingot budjetoida ja suhteuttaa ostoja budjetin puitteisiin. Absoluuttista osinkotuottoa vähensi lisäksi tiukentunut verokohtelu. 

Lindströmit kommentoivat osinkokevättä seuraavasti:

”Mikäli Nokian osingon puolittamista ei oteta huomioon, viime vuodelta jaettavat osingot pysyivät vuoden 2010 tasolla. Kotimaisten pörssiyhtiöiden osinkosumma (ml. pääoman palautukset ja Fiskarsin syyskuussa maksuun tuleva lisäosinko) viime vuodelta on toistaiseksi 5.940 miljoonaa euroa. Viime keväänä jaetut vuoden 2010 osingot olivat 6.667 miljoonaa euroa. Pörssin toistaiseksi paras osinkovuosi oli 2007. Tuolloin jaettiin 8.911 miljoonaa euroa.”

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Toiseksi suurin nettikauppias

Sijoituspäiväkirja 

Huhtikuu 2012

Huhtikuun puolivälin lähestyessä oli korjausliikkeen merkkejä ilmoilla. 11.4. Nokia petti jälleen ja antoi tulosvaroituksen. Kurssi lasketteli 15 prosenttia ja teki melkoisen loven salkkuun. Päivää ennen varoitusta hankin vihdoin salkkuun Staplesia reilulla 900 dollarilla hintaan 15,64$. Yhtiössä oli paljon yhteneviä piirteitä YUM Brandsiin verrattuna, tosin sen kasvu Aasiassa ei yllä samalle tasolle. Uhkakuvia kivijalkakauppojen yllä hälventää Staplesin asema kakkosena internetkaupan-käynnissä Amazonin jälkeen. Kohtuullinen osinkotuotto, alhainen osingonmaksuaste ja nopea osingon kasvu olivat osinkosijoittajalle hyviä syitä hankinnalle.

Ennen osingonmaksuja myin vihdoin Orionin osakkeet ja hankin tilalle Fortumia kasvattaakseni euromääräisten osinkojen määrää. Fortumin osakekurssi oli lisäksi samalla tasolla kuin sitä ensimmäisen kerran hankkiessani lokakuussa vuonna 2011. Vuoden 2011 osakeostot olivat lähinnä kohdistuneet seuraavaksi käsiteltäviin osinkopettäjiin ja siksi osinkovirta oli pikemminkin tyrehtymään päin.

Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki. Oriolan kyvyttömyys tehdä toiminnastaan Venäjällä kannattavaa koetteli myös kärsivällisen sijoittajan hermoja. Vaikka yhtiö ei nähnyt liikearvon alennuksia riskinä, olivat ne kuitenkin yhtiön yritysostojen takia uhka. Staplesin hankinnan jälkeen kaupan alan yhtiöiden määrä salkussa oli kasvanut varsin suureksi. Suurin kysymys näiden kolmen yhtiön osalta oli kuitenkin se, että oliko syytä myydä osakkeet, säilyttää nykyiset positiot vai laskea keskihintaa hankkimalla osakkeita lisää? Seuraamalla yhtiöiden kehitystä tarkasti saattaisi tähän kysymykseen löytyä vastaus.

Toiseksi vastikään lisäämäni sijoitukset Uponoriin (28.12.), Sanomaan (30.3.) ja Vaisalaan (23.1.) olivat reilusti tappiolla. Näistä kolmesta usko Vaisalaan oli suurin. Uhkapeli Sanoman strategian onnistumisella saattaisi osoittautua tuottoisaksi ja sillä välin tuottaa osingon muodossa kompensaatiota korkeasta riskistä. Sen sijaan kysymykset Uponorin näkymistä olivat suuret osingonmaksun pienentyessä. Yhtiön tilapäiset kustannuserät veroseuraamusten takia antavat hieman valoa hyvän osingonmaksun jatkumiselle.

Kolmanneksi Santanderin ympärillä leijui kysymyksiä Espanjan kansantalouden kestokykyä kritisoivien uutisten myötä. Myös Lassila&Tikanojan kurssikehitys oli jatkunut pitkään kehnona yhtiön johdon kykenemättä tekemään onnistuneita investointeja tai korjaamalla yhtiön suuntaa. Osinkokauden päättyessä oli kuitenkin aika keskittyä positioiden kasvattamiseen amerikkalaisissa yhtiöissä ja hankkia em. osakkeita näennäisellä alennuksella myöhemmin vuodesta.

Hyötyäkseni alhaisista kaupankäyntipalkkioista huhti- ja toukokuussa laitoin Tiedon myyntiin. Sen kurssinousupotentiaali oli rajallinen ja osakekurssi oli varsin hyvällä tasolla suhteutettuna että osinko oli vastikään irronnut. Yhtiö kuului satelliittisalkkuun, koska uskoni yhtiön pitkänaikavälin menestykseen oli varsin heikko, suurten IT-yhtiöiden kuten IBM ja Accenture puritstuksessa oli vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön kurssi kuitenkin laski odotuksia heikomman tuloksen jälkeen ja myyntitoimeksianto jäi toteutumatta. Tämän jälkeen satelliittisalkussa oli Stockmannia lukuun ottamatta ainoastaan kurssihäviäjiä – melko huonolaatuisia yhtiöitä. Laatuyhtiönä pitämäni F-Secure luisui myös 2 euron tasoltaan täpärästi alle 1,9 euron. Olikin ehkä aika kasvattaa ydinsalkun pieniä positioita?

Vappuaattona lisäsinkin salkkuun F-Securea, joka vajosi yli 8 prosenttia Q1-tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan loppuvuoden odotuksista kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Nähdäkseni kurssireaktio oli kuitenkin yliampuva. Yhtiö oli nettovelaton, liikevaihdon kasvu ja kannattavuus huippuluokkaa, osinko kohtuullisella tasolla sekä kilpailuetu ja osaaminen operaattorikanavassa tarjoaisi myös tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät. Myös Kesko vajosi odotuksia alhaisemman tulosjulkistuksen jälkeen ja osakekurssi liikkui houkuttelevalle tasolle.

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi      Voitto
1/2012 39250 43328 54784 113,1 4078
2/2012 41000 47109 59002 118,4 6109
3/2012 42300 49357 62102 120,8 7057
4/2012 43300 47793 62140 114,5 4493