perjantai 8. helmikuuta 2019

Miksi en osta enempää sijoitusasuntoja?

Omistan kolme ja puoli asuntoa. Yhdessä asun itse ja loput ovat sijoitusasuntoja. Omistamieni asuntojen arvo ostohinnoin laskettuna on noin 280 000 euroa. Omistan tällä hetkellä asunnoistani noin 37 prosenttia eli noin 104 000 euroa. Omarahoitusosuutena olen laittanut asuntoihin noin 40 000 euroa. Omistusasuntoni ostin vuonna 2011 sataprosenttisesti velalla. Lainani ovat lyhentyneet, joko omasta tai vuokralaisten toimesta, yli 60 000 eurolla.

Välillä olen lyhentänyt lainojani ylimääräisin lyhennyksin ja välillä olen ottanut lainoista lyhennysvapaata. Päätökset näistä olen tehnyt aina tilanteen mukaan. Jälkikäteen katsottuna ylimääräisiä lyhennyksiä tuskin olisi kannattanut tehdä vaan rahat olisi kannattanut sijoittaa. Kun otin noin 120 000 euroa lainaa omistusasuntooni olin kuitenkin hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin tänä päivänä. Silloin velka ahdisti huomattavasti enemmän. Myöhemmin olen ottanut lyhennysvapaata matalakorkoisesta lainasta ja lyhentänyt korkeampi korkoista lainaa vauhdikkaammin sekä pohtinut onko minulla liian vähän velkaa? Tällä hetkellä taas pohdin maksanko pois taloyhtiölainani vai sijoittaisinko varat.

Suhtautumiseni velkaan on ollut siis kuin Jekyll&Hyde. Kysymys ei kuitenkaan ole velasta. Kun katson pinnan alle, pidän edelleen velkaa järkevänä vipuvartena vaurastumiselle. En ole koskaan ottanut kulutusluottoa, vaan olen ottanut velkaa vain sijoituksia tai omistusasuntoani varten. Tärkeämpi kysymys on, miten velan on määrä palvella? Löytyykö järkeviä sijoituskohteita, jotka sopivat sekä salkkuun että sijoittajalle? Mihin haluan sijoittaa ja käyttää aikani? Mitkä sijoitukset sopivat tulevaisuuden suunnitelmiini ja mikä on näkemys markkinoiden kehityksestä?

Miksi en ole kasvattanut asuntosijoituksiani viime aikoina?
  • Ohjauskorot ovat kääntyneet nousuun jo Yhdysvalloissa. Euroopassa korot voivat pysytellä vielä pitkään alhaalla, mutta tulevat suurella todennäköisyydellä nousemaan todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin.
  • Olen virittänyt lainani niin, että lainalyhennykseni ovat mahdollisimman pieniä. Neuvottelin lainani uudelleen 25 vuoden laina-ajalle. Nykyiset lainani lyhenevät siis hyvin hitaasti. Se ei kuitenkaan minua häiritse, koska minulla on paljon muuta omaisuutta.
  • Olen valinnut haluavani mielummin osakesijoittajaksi kuin asuntosijoittajaksi. Tähän päätökseen vaikuttaa eniten mielenkiintoni osakemarkkinoihin ja yhtiöihin, asuntosijoittamisen erityispiirteet sekä haluni säästää itseäni asuntoihin liittyvältä ylimääräiseltä työltä ja vaivalta.
  • Olen huolestunut asuntoihin kohdistuvasta kasvavasta korjausvelasta. Olen varautunut tuleviin remontteihin laittamalla sivuun vuokrista tuloutuneen vapaan kassavirran. Uskon, että remontit tulevat pienentämään asunnoista saatavaa tuottoa merkittävästi.
  • Asuntosijoittamisen suosio on kasvanut niin paljon, että pysyn mielummin sivustalla ja seuraan kuinka asuntomarkkinat tulevat kehittymään kun ennätysmäärä uusia asuntoja valmistuu ja korot lähtevät nousemaan. Saatan kiinnostua uudelleen asunnoista, jos houkuttelevia mahdollisuuksia tulee vastaan.
  • Sijoitan asuntoihin ja kiinteistöihin vahvasti osakemarkkinoiden välityksellä. Minulla on niin suoria sijoituksia kiinteistöyhtiöihin, REIT ETF sijoituksia kuin suurehko kiinteistörahastosijoitus.
  • Vuonna 2018 aikaani kului runsaasti olemassa olevien asuntosijoitusten hallintaan: uusien vuokralaisten etsintään, orastavaan käräjäoikeusprosessiin ja yhteen remonttiin. En juuri ehtinyt, enkä halunnut, työstää uutta asuntohankintaa.
Lähtökohtaisesti velkaa kannattaa ottaa vaurastumisen vauhdittamiseksi. Juuri tällä hetkellä en koe, että asunnot ovat minulle oikea vauhtipyörä. Markkinatilanne askarruttaa, hyvien kohteiden löytäminen on haastavaa ja en halua lisätä kosketeltavia sijoituksia. Velka tosin vauhdittaisi mukavasti vaurastumistani - ehkäpä pruuttaan sitä pikkaisen jonnekin muualle. 

***
Mihin sinun kannattaisi sijoittaa? Lue Vaurastumisen välineet

lauantai 2. helmikuuta 2019

Pikakatsaus ruotsalaisiin suunnittelutoimistoihin

Olen usein katsellut ruotsalaisia konsulttiyhtiöitä, erityisesti Rejlersiä ja Swecoa. En ole kuitenkaan koskaan päätynyt edes ostoaikeisiin tunnuslukujen vuoksi. Ne ovat usein vaikuttaneet arvokkailta. Nyt, puolen vuoden tai vuoden aikajänteellä tarkastellessa, muutamien ruotsalaisten suunnittelutoimistojen osakekurssit ovat tulleet huipputasoiltaan alaspäin.

Suunnittelutoimistot työllistävät etenkin eri alojen insinöörejä, jotka konsultoivat yrityksiä ja julkista hallintoa teknistä asiantuntemusta vaativissa hankkeissa. Suunnittelutoimistojen myynti on siis tyypillisesti projektiluonteista ja hyvin riippuvaista investointien ja rakentamisen aktiivisuudesta. Työvoimavaltaisella alalla yhtiöt tyypillisesti yltävät korkeaan pääoman tuottoon. Ala on hajautunut ja suurimmat yhtiöt tapaavat ostaa pienempiään pois. Kaupungistumisen, energiatehokkuuden, ympäristönsuojelun ja energiatuotannon kasvun megatrendit ovat suunnittelun ja konsultoinnin liiketoiminnan tärkeimpiä ajureita.

ÅF
  • Tehnyt ostotarjouksen suomalaisen suunnittelutoimisto Pöyryn osakkeista.
  • ÅF on keskittynyt infrastruktuurihankkeiden, teollisuuden ja energiantuotannon suunnittelutehtäviin ja konsultointiin.
  • Yhtiön suurimpia asiakkaita ovat erityisesti suuret ruotsalaiset teollisuusyhtiöt ja julkishallinnon osat.
  • Työntekijöitä noin 10 000 ja liikevaihto 1,1 miljardia euroa. Toimii noin sadassa maassa. Yhtiö tekee voimakkaasti yritysostoja. 90 % liikevaihdosta tulee Pohjoismaista ja 40 % Infrastructure divisioonasta.
  • Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 12,6 % vuodessa viimeisen 10 vuoden aikana.
  • Swedbankin määrittämä tavoitehinta 225 SEK. Kurssi (1.2.2019) 161 SEK.
  • P/E 14, osinkotuotto 3,2 %, EBIT ~9 % pitkän aikavälin keskiarvo. ÅF:n osinko on kasvanut ainakin vuodesta 2013 lähtien vuosittain.
Rejlers
  • Rejlersin liiketoiminta-alueet ovat vastaavia kuin ÅF:n ja SWECO:n: energiantuotanto, infrastruktuuri, kiinteistöt ja telekommunikaatio.
  • Työntekijöitä noin 2000 ja liikevaihto 250 miljoonaa euroa. Toimii Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Puolet myynnistä tulee Ruotsista. Yhtiö tekee usein yritysostoja.
  • Liikevaihto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012, mutta tuloskehitys on ollut laskeva vuodesta 2015 vuoteen 2017. Yhtiö on käynyt läpi muutosohjelmaa kohti kannattavampaa liiketoimintaa.
  • P/E 245, osinkotuotto alle prosentin, EBIT vuosien ajan alle 5 %. Rejlers jätti jakamatta osingon vuonna 2016.
  • Rejlerin perheenjäsenet omistavat yhtiöstä äänienemmistön.
SWECO
  • SWECO toimii samoilla konsultoinnin toimialoilla kuin kaksi yllä olevaa yhtiötä. SWECO raportoi lukunsa maantieteellisesti. Oma käsitykseni on, että SWECO:lla on suhteellisesti suurempi osuus kiinteistöjen teknistä suunnittelua.
  • Työntekijöitä noin 15 000 ja liikevaihto 1,8 miljardia euroa. Maantieteellisesti keskittynyt Pohjoismaihin, mutta liiketoimintaa myös muissa Euroopan maissa.
  • Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 14 % ja absoluuttinen tulos 13 % vuodessa vuodesta 2007 lähtien.
  • Swedbankin määrittämä tavoitehinta 210 SEK. Kurssi (1.2.2019) 186 SEK.
  • P/E 18, osinkotuotto 2,7 %, EBIT on liikkunut vuodesta 2010 lähtien 6-8 % välimaastossa. SWECO:n osinko on kasvanut aina joka toinen vuosi ainakin vuodesta 2010 lähtien.
  • Ankkuriomistajana perhe Nordström 33 %:lla äänivallasta ja 14 %:lla osakekannasta.
Kolmesta ruotsalaisesta yhtiöstä tarkemman tarkastelun arvoisia ovat ÅF ja SWECO. Jälkimmäisen osinkotuotto ei täytä kriteeriäni kolmen prosentin osinkotuotosta ja osake on muutoinkin hieman kalliinoloinen. ÅF:ää sen sijaan voisin harkita ostavani pienen tutustumiserän pitkään salkkuun. Tällä hetkellä minulla ei kuitenkaan ole salkussani riittävästi kruunuja, joten jään tutustumaan yhtiöön hetkeksi pidempään ennen ryntäystä ostonapille.

***
Ota haltuun osakesijoittamisen perusteet ja lue Vaurastumisen välineet.