Taloudellisen hyvinvoinnin eteen on säädettävä kulutus omaan tulotasoon sopivaksi. Sohvan ei tarvitse olla designia eikä auton uusi. Vepsäläinen ei ole oikea ostospaikka henkilölle, joka haluaa vaurastua tai vain rakentaa taloudellisesti turvatun tulevaisuuden. Tyytyminen kohtuulliseen antaa suurelle osalle palkansaajista mahdollisuuden säästää, sijoittaa ja samalla elää mukavasti. Täydellistä elämästä ei saa edes nostamalla kaikki mainostetut kulutusluotot.
Omassa elämässäni olen onnekseni selvinnyt ilman kulutusluottoa - tinkimittä asioista, joita tarvitsen tai haluan tehdä.
- Opiskeluajoista selvisin ilman opintolainaa tekemällä töitä kesät, viikonloput ja monen monta arki-iltaa. Työllä rahoitin oluet ja matkustelun. Jälkikäteen katsottuna opintolainaa olisi kannattanut nostaa osakesijoituksia varten, mutta se on eri tarina.
- Vuonna 2011 kalustin pienen kaksioni. Hankin kohtuuhintaisia mutta pitkäikäisiä huonekaluja hiljalleen rahoittaen ne palkastani 3-4 kuukauden aikana.
- Ensimmäisen oman auton ostin vuonna 2014 säästöillä, käyttämällä hätärahastoani, kun vaihdoin työsuhdeautosta omaan. Ajan jälleen työsuhdeautolla ja autoon aiemmin sidotut varat ovat tuottamassa korkoa.
- Lukuisat lomamatkat rahoitan suurilta osin lomarahoilla, etukäteen säästämällä ja vuokraamalla asuntoni kesäloman ajaksi. Matkalla kertyneen luottokorttilaskun kuittaan heti matkan jälkeen pois.
Kun talous on rakennettu tasapainoiseksi suuremmat hankinnat sujuvat ilman stressiä ja rahoituskuluja. Hätätilanteissa talous voi joustaa jo pelkästään luottokorttia hyödyntämällä. Jos heikosta tilanteesta tulee pysyvämpi, säästöt ja sijoitukset on lunastettavissa pakollisiin menoihin. Yhteiskunnan turvaverkon lisäksi, oma taloudellinen tilanne luo toisen tukipilarin. Kun säästöjä on kertynyt, voit toimia luotonottojan sijasta luotonantajana, sijoittamalla esimerkiksi Nordeaan, ruotsalaiseen Resurs Bankiin tai vaikkapa ostamalla S-Ryhmän osuuskaupan jäsenyyksiä.
***
Aloita säästäminen ja sijoittaminen, ja kartuta 10 vuoden kokemus Vaurastumisen välineillä.
Taidan olla kahdesta asiasta eri mieltä. 1. Oletko ihan varma että työsuhdeautosi on sinulle edullinen ratkaisu? Minulla on sellainen näppituntuma, että työsuhdeautot syövät kk paljon rahaa, toki alla on hieno auto, mutta jos ajaisi huonommalla omalla ja säästäisi välirahan. Tämä ihan vaan näppituntumana, kun itse asiaa laskin vuosia vuosia sitten. 2. Minulla on ollut varaa Vepsäläisen tuotteisiin, vaikka olen ollut matkalla vaurauteen ja kohti taloudellista riippumattomuutta. Joskus kunnollinen ostos on paikallaan. Ja siinä säästää...
VastaaPoistaMoi, kiitos kommentista. 1) Työsuhdeauton edullisuus on ikuinen keskustelunaihe, enkä väitäkään, että se olisi minulle taloudellisesti parempi ratkaisu. Muuta vaihtoehtoa minulla ei ole, joten sikäli päätös on helppo.
Poista2) Kunnollinen on järkevä ratkaisu huonekaluissa. Sotkan lipasto hajosi minulla muutamassa kuukaudessa omille sijoilleen. Vepsäläisen sohvapöydän naarmutin lopulta itse.
On olemassa hyvää ja huonoa lainaa. Esim mulla opintolainan korko on tällä hetkellä 0,06%. Ja superilla autolainaa 0,99%. Ei paljoa korko tällä hetkellä maksa :D
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kulutusluotoista. On parempi olla ostamatta asioita jos niihin ei ole varaa ilman lainaa. Sijoituslainat, kuten asuntolaina (vaikka oman asunnon) taas on oma asiansa.
VastaaPoistaKuten yllä huomautettiin, työsuhdeauto voi tulla kalliimmaksi kuin oma auto, mutta lainalla ostettu auto tulee todennäköisesti sitäkin kalliimmaksi. Myös vuokralla asuminen voi tulla halvemmaksi jos saa varat kasvamaan paremmin muualla, mutta kai sitä jotain mukavuuksiakin saa elämässä olla. Omasta mielestäni raja menee juurikin kalliiden tuotteiden ostamisessa lainalla.
Jokainen pystyy ostamaan 2000€ sohvan jos sellaisen haluaa, ei siihen luottoja tarvita. Jos ei pysty sitä säästämään, niin miten ajatteli maksaa lainan? Jokainen todennäköisesti vetää oman rajansa eri paikkaan, mutta mielestäni kannattaa harkita erityisen tarkasti lainan ottoa jos summan pystyy säästämään alle vuodessa.