Varallisuus kasvoi 154k euroa

Tämä on yhdeksäs kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuonna 2021 talletin edeltävän vuoden tapaan huomattavasti keskimääräistä enemmän pääomaa osakesijoituksiin. Noin puolet näistä talletuksista meni uuteen ETF-salkkuun. Käteinen talletustileillä väheni viime vuoteen nähden, kun siirsin aiempia talletuksia ja windfall-tuloja erityisesti vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi luokittelemiini kohteisiin. Osingot kasvoivat merkittävästi viime edeltävästä vuodesta. 154 000 euron varallisuuden kasvusta puolet tuli arvon muutoksesta eli osakkeiden hinnan noususta. Asuntosijoituslainat lyhenivät tuttuun hitaaseen tahtiinsa, vuoden lopussa lainoista oli maksettu 44,4 %. Näillä elementeillä varallisuuteni nousi uuteen ennätystahdilla uuteen ennätykseen.

Talletusten lisäys +28 000 €
Käteisen lisäys -2000 €
Osingot +7900 €
Arvon muutos  +74 100 €
Korkotulot +1000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +38 000 €

Varallisuuden kasvu noin 154 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2021
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2021 vs. 2020
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = pääoman lisäys ja tuotto vaihtoehtoisissa sijoituksissa

Vaihtoehtoiset sijoitukset kategoria on vuosien saatossa muuttunut luonteeltaan, kuten viime vuoden katsauksessa avasin. Tänä päivänä se on nimeltään harhaanjohtava ja tässä tilastossa sellaisenaan musta laatikko. Se pitää kuitenkin sisällään seuraavat rivit: spekulatiiviset sijoitukset amerikkalaisissa osakkeissa (24 k€), sijoitukset kannabisyhtiöihin (9 k€), sijoitukset kiinteistö- ja metsärahastoon hankintahintaan (15 k€), vertaislainaus (10 k€) ja maailmanlaajuiset osakesijoitukset total return/deep value periaatteilla (60 k€). 38 000 euron arvonlisäyksestä noin 10 000 euroa oli arvonnousua, osinkoja ja tuotto-osuuksia, loput uutta pääomaa.

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2021 varallisuuteni ylsi 673 000 euroon (519 000 €). Marraskuun puolivälissä lukema kävi yli 690 000 euron, mutta niiasi kohti joulukuun puoliväliä, jolloin ynnään koko vuoden luvut yhteen. Tavoitteeksi olin asettanut 580 000 euroa. Tulokseen voinee olla tyytyväinen, vaikka huomattavasti suurempaan omaisuuden kasvuun olisi ollut kaikki edellytykset: markkinoilla oli tilaisuus sekä minulla aikaa ja pääomaa, jätetään kuitenkin jälkiviisastelulle paikka mahdollisesti omaan kirjoitukseensa. Vuoden 2021 varallisuuden kasvu on joka tapauksessa poikkeama 11 vuoden tarkasteluvälillä, jonka varallisuuden kasvun keskiarvo on noin 61 000 euroa vuodessa. 

Varallisuuden jakauma 2021.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 61 % (58 %), asunnot 18 % (23 %), vaihtoehtoiset sijoitukset 19 % (16 %) ja käteinen 2 % (3 %). Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta ja osakeostoista, asuntojen suhteelliset osuus laski. Todellisuudessa käteisen osuus on suurempi, koska noin 10 % pääsalkustani, osinkosalkusta, on käteisenä. Koska tämä käteinen on lähtökohtaisesti korvamerkitty osakesijoituksiin, menee se tässä tilastossa yksinkertaisuuden vuoksi osakkeet ryhmään. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 30 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 21 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja. Tarkemman katsauksen koko varallisuudestani voit lukea täältä. 

Varallisuuteni kehitys on aina vain aiempaa riippuvaisempi markkinoiden kehityksestä, kun suurempi osa varallisuudesta on kiinni osakemarkkinoilla. Olen pitkään suunnitellut salkun suojauksen harjoittelua, mutta luulen, että sitä saa pian tehdä tositoimissa. Vaikka varallisuuteni kehitys on tärkeää, se on edelleen toissijaista, koska ensisijaista on luoda sijoitustoiminnalla riittävä tulovirta elinkustannusten kattamiseksi. Ne olivatkin tänä vuonna suhteellisen korkeat, koska vuodesta kului kaksi kokonaista kuukautta urheilun ja matkustamisen parissa. Nopeasti kulunut vuosi 2021 olikin ensimmäinen vuosi täysiaikaisena sijoittajana ja vuoden tekemiselle voinee antaa kohtuullisen ja lopputulokselle hyvän arvosanan, suurin kiitos siitä kuuluu markkinoiden myötätuulelle. 

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, hanki Vaurastumisen välineet.

Vuosikymmenen tuloskertoimet: 2011-2021

Merillä seilatessani kohti Saksaa oli aikaa tarkastella tilastoja. Olen pitänyt kirjaa jokaisen kuun viidestoista päivä salkkuun talletetusta pääomasta, salkun arvosta ja paperivoitosta sekä nettovarallisuudestani. Elokuussa kirjanpitoni näiden lukujen osalta tuli ensimmäistä kertaa täydelliseksi vuosikymmenen mittaisella ajanjaksolla.  

Oma pääoma on 5,5 kertaistunut

Elokuussa 2011 olin tallettanut osakesalkkuuni 33 850 euroa. Elokuussa 2021 olen tallettanut osakesalkkuuni 188 000 euroa. Dokumentoidun sijoitushistoriani aikana olen tallettanut salkkuuni omaa pääomaa keskimäärin 1300 euroa kuukaudessa. Keskiarvoa nostaa noin satasella tänä vuonna tehdyt ylimääräiset talletukset. Olen kuukausittain tallettanut osakesalkkuun uutta pääomaa yhtä poikkeusta lukuunottamatta. 

Vuonna 2019 en lisännyt salkkuun uusia varoja kuuteen kuukauteen, koska näin markkinan liian arvokkaana. Ajatus ja ajoitus olisi ollut onnistunut, jos olisin uskaltautunut laittamaan kaikki nämä varat markkinoille koronana pohjilla. Vaikka jatkoin koronapohjilta ostoja, meni yksi harvoista suurista mahdollisuuksista varovaisuudella ohitse. Onneksi pysyin kuitenkin strategiassani ja pidin kiinni omistuksistani.

“The wise ones bet heavily when the world offers them the opportunity, they bet big when they have the odds, and rest of the time they don’t. It’s just that simple.” -Charley Munger

Saatan olla keskimääräistä fiksumpi, mutten viisas, joten jatkan sijoittamista kuukausittain pienissä erissä. 

Osakesalkkuni arvo on lähes 12 kertaistunut

Kymmenen vuotta sitten salkkuni arvo oli 34 800 euroa. Kymmenen vuotta myöhemmin osakesalkkuni arvo on 410 000 euroa. 121 kuukauden aikana salkun arvo on laskenut 31 kuukautena, kun arvoa on kirjattu ylös jokaisen kuun 15. päivä. Toisin sanoen, osakkeiden arvonnousu, osingot ja salkkuun talletettu pääoma ovat saaneet aikaan sen, että osakesalkkuni arvo on kasvanut 75 % ajasta vuosikymmenen aikana. Kahdeksana kuukautena kolmestakymmenestäyhdestä salkun arvo on laskenut alle prosentin. 

Luonnollista mutta huomionarvoista on se, että suurin pudotus on 26 prosentin suuruinen kun taas suurin kuukausittainen arvonnousu on 12 prosenttia. Osakkeet menevät alas hissillä ja nousevat portaita pitkin.

Osakesalkkuni paperivoitto on 222 kertaistunut

Elokuussa 2011 osakesalkkuni oli voitolla tonnin verran. Kymmenen vuotta myöhemmin osakesalkkuni olisi arvoltaan 222 000 euroa enemmän kuin olen sinne tallettanut rahaa. Tarkasteluajankohdasta johtuen väliotsikosta saadaan repäisevä. Kuukautta aiempaan ajankohtaan, heinäkuuhun 2011, verrattuna paperivoittoni olisi vain 44 kertaistunut, koska paperivoittoni oli tuolloin 5000 euroa. 

Tilastot saadaan puhumaan haluttua sanomaa, kun tarkasteluaikaväli valitaan siihen sopivalla tavalla. Sijoittaminen näyttää tuottoisalta, kun tarkasteluaikaväli valitaan sopivalla tavalla. Myös yksittäiset osakkeet voivat näyttäytyä eri tavalla, kun aikaväli valitaan sopivasti. Tarkasteluajanjaksolla ja ajoituksella on merkitystä, vaikka usein toisin väitetään.

Nettovarallisuuteni on kasvanut 85 % ajasta

Nettovarallisuuteni pitää sisällään osakesijoitukset, asuntosijoitukset sekä muut sijoitukset ja säästöt. Osakesalkkuni lisäksi muuta omaisuutta velkojen jälkeen on vuoden 2021 elokuussa 248 000 euroa eli yhteensä 658 000 euroa. Tämän luvun ulkopuolelle jätän 30 000 euron hätärahaston, joka on tällä hetkellä korvamerkitty siirtymään päivätyöstä sijoittajaksi. Nettovarallisuuteni 10 vuotta sitten oli noin 44 000 euroa eli nettovarallisuuteni on siis 15 kertaistunut. 

Nettovarallisuuteni on kasvanut etenkin palkkatulosta ylijääneillä säästöillä, joita en ole sijoittanut osakkeisiin. Valitettavasti en ole tilastoinut näiden säästöjen vaikutusta erikseen. Kasvua siivittävät sijoitusten tuotot ja velkojen lyhentyminen. Näiden kolmen tekijän vaikutuksesta nettovarallisuuteni on laskenut vain kahdeksanatoista kuukautena 121 kuukaudesta eli myönteisesti ajatellen nettovarallisuuteni on siis vuosikymmenen aikana kasvanut 85 prosenttia ajasta. Säästäminen ja asuntosijoittaminen tuo vaurastumiseen vakautta.

Nyt pohdin, kuinka onnistuisin välttämään seuraavan kuopan graafilla. Todennäköisesti tavoilleni uskollisena ajan siihen voimakkaassa osakepainossa. Se lienee osinkoja painottavan sijoittajan kohtalo?

***
Aloita pitkäaikainen säästäminen ja sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.

Päivitys: Koko omaisuuteni listattuna

Olen kirjoittanut tätä blogia kahdeksan vuotta. Tässä ajassa sijoitukseni ovat rönsyilleet useisiin suuntiin. Blogissa olen koettanut keskittyä sijotuksiin, jotka olen tehnyt palkkatyöstä säästetyillä varoilla. Kuukausittain kirjoittamassani sijoituspäiväkirjassa keskityn pääasiassa osakesijoituksiin, jotka ovat hieman alle puolet kokonaisvarallisuudestani. Tässä kirjoituksessa koetan purkaa kaikki sijoitukseni osiin ja antaa kokonaiskuvan koko sijoitusportfoliosta. Myös siitä osasta, josta en kovin usein tässä blogissa käsittele. Tämä kirjoitus on samalla päivitys "Salkkuni" alasivulle, joka alkaa olla pahasti ajasta jäljessä.

En lähde tässä kirjoituksessa spekuloimaan mitä eri omaisuuserien suhteen kannattaisi tehdä tai millaisia suunnitelmia minulla niiden osalta on. Kokonaisuuden kannalta eri sijoitukset eivät välttämättä ole optimaalisia. Hankintahetkellä sijoitukseen on luonnollisesti aina ollut jokin perustelu, vaikka jälkikäteen sijoituksen järkevyyden voi kyseenalaistaa. Näin on luonnollisesti kaikkien päätösten kanssa, siksi en myöskään loputtomasti spekuloi mitä teen joillekin sijoituksille. Pidän ne portfoliossani, jos ne tuottavat hyvän kassavirran suhteessa riskiin. 

Omassa kirjanpidossa jaan varallisuuteni kolmeen pääosaan: omin töin ansaittuun, perintönä saatuun ja käteiseen. Ensimmäinen osa on selkeästi suurin, 78 prosenttia kokonaisuudesta. toinen 15 prosenttia ja käteistä hieman yli 7 prosenttia. Näiden kolmen sisällä jaan sijoitukset neljään omaisuusluokkaan: osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kiinteistöihin ja käteiseen. Kaksi ensimmäistä pääosaa, omin töin ansaitut ja perintönä saadut, pitävät sisällään sijoituksia kaikkiin omaisuusluokkiin.

Seuraavaksi siis listaan sijoitukseni jaoteltuna näihin eri osoihin:

1. Omin töin ansaitut

1A: Osakesijoitukset

Osinkosalkku

Osinkosalkku on suurin kokonaisuus osakkeita ja sijoituksia, ja käsittelen sen salkkutapahtumia tässä blogissa eniten. Osinkosalkku on taloudellisen riippumattomuuden kulmakiviä, sen tarkoituksena on tuottaa kasvava tulovirta osinkoja. Salkku on ylihajautettu kokoelma osakkeita. Osinkosalkun sisältö on nähtävissä Sharevillestä. 

Osinkosalkun koko ~290 000 euroa.

Satelliittisalkku

Satelliittisalkku on ollut minulla olemassa jo useita vuosia, mutta en ole ehtinyt sen kehittämiseen panostaa. Satelliittisalkussa minulla on tavoitteena luoda sijoitustuottoja spekuloimalla osakkeiden arvonnousulla. Raportoin tammikuussa miten spekulatiiviset sijoitukset sujuivat vuonna 2020. Satelliittisalkun tarkoituksena on olla tärkeä lisätuottolähde erityisesti silloin, kun päätän elää täysin sijoitusteni tuotoilla.

Satelliittisalkun koko ~22 000 euroa.

ETF-salkku ja rahastot

ETF-salkun olen perustanut vuonna 2021. Perustin vielä yhden salkun lisää, koska haluan ulottaa sijoitukseni myös sellaisiin kolkkiin, jonne en suorilla osakesijoituksilla yllä. Lisäksi varaudun luomaan sijoituspaikan kertaluonteiselle erälle käteistä, jonka sijoittaminen tulee ajankohtaiseksi keväällä 2021. Osinkosalkun tapaan ETF-sijoitusten tarkoituksena on luoda kassavirtaa tuotto-osuuksin.

Rahastosijoituksilla pyrin rauhoittamaan rauhatonta sijoitustoimintaani ostelemalla säännöllisesti pieniä eriä rahastoja, jotka sijoittavat aliarvostetuille maantieteellisille alueille tai toimialoille.

ETF-salkun ja rahastosijoitusten koko ~13 000 euroa.

Yhteensä: 325 000 euroa.

1B: Vaihtoehtoiset sijoitukset

Vaihtoehtoisten sijotusten piirissä olen sijoittanut sekalaiseen joukkoon erilaisia sijoituskohteita:

• Kaksi rahastosijoitusta: metsärahasto 5000 € ja kiinteistörahasto 10 000 €.
• Osakesijoitukset pääasiassa infrastruktuuri-, kiinteistö-, vakuutus- ja rahoitus- sekä yhdyskuntapalvelualan yhtiöihin: 30 000 euroa.
• Spekulatiiviset sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin: 15 000 euroa.
• Sijoitukset pikavippejä tarjoavien yhtiöiden osakkeisiin: neljä sijoitusta, yhteensä 15 000 euroa.
• Sijoitukset joukkorahoituspalveluihin, pääasiassa kiinteistörahoitukseen: 7200 euroa.
• S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyydet: 500 euroa.
• Yksityislaina 10 000 euroa.

Yhteensä: 92 000 euroa.

1C: Kiinteistöt

Kun raportoin kiinteistöistä, se käsittää kolme kokonaan omistuksessani olevaa sijoitusasuntoa ja yhden puoleksi omistuksessani olevan sijoitusasunnon. Asunnoista kolme on yksiöitä ja yksi pieni kaksio. Kaikki sijaitsevat Uusimaalla.

Yhteensä: 118 000 euroa.
(=ostohinta - velka)

1D: Käteinen

Käteistä minulla on muutamilla käyttö- ja talletustileillä 15 000 euroa.

Omin töin ansaitut yhteensä: 550 000 euroa.

2. Perintönä saadut

Sain joitakin vuosia sitten perinnön, jonka olen suureksi osaksi sijoittanut ja onnistunut sitä reilusti kasvattamaan. Tyylilleni uskollisena, olen jakanut perintövarat useaan osaan:

• Osakkeet: Sijoitukset amerikkalaisiin korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin ja ETF:iin: 35 000 euroa.
• Osakkeet: Sijoitukset amerikkalaisiin REIT-yhtiöihin: 20 000 euroa.
• Vaihtoehtoiset: Sijoitus kotimaiseen kiinteistörahastoon: 10 000 euroa.
• Vaihtoehtoiset: Yksityislaina: 25 000 euroa.
• Käteinen: 14 000 euroa.

Yhteensä: 104 000 euroa.

3. Käteinen

Kahden edellisen lisäksi minulla on käteistä sivussa muutamalla eri korvamerkinnällä: hätärahasto suuruudeltaan 30 000 euroa ja tulevia remontteja varten sivuun laitettuja vuokratuloja 24 000 euroa.

Yhteensä: 54 000 euroa.

Kaikki yhteensä

Yhteensä: 708 000 euroa.

Sijoitukseni jakautuvat seuraavasti neljään eri omaisuusluokkaan, osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kiinteistöihin ja käteiseen:

Sijoitukseni voivat vaikuttaa kokonaisuutena sekavalta seurakunnalta. Se onkin osittain sitä. Sijoitussalkkuni on yli kymmenen vuoden kehityksen tulos. Sitä on rakennettu tiiviin palkkatyön ohessa. Lisäksi olen halunnut pitää omat ja perityt rahat erillään toisistaan, mikä on jakanut varallisuuden kahteen eri blokkiin. Olen myös ollut (yli)varovainen ja kartuttanut huomattavan hätärahaston, jolle tasapainoisessa henkilökohtaisessa taloudessa on harvoin tarvetta.  Portfoliossani on siis selkeästi varaa tehostamiseen, rönsyjen karsintaan ja tuottojen virittämiseen.

***
Ala vaurastua. Lue Vaurastumisen välineet.

Varallisuus kasvoi 78k euroa

Tämä on kahdeksas kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuoden 2020 aikana talletin osakesalkkuun (20 000 €) huomattavasti enemmän kuin keskimäärin (12 500 €). Osa näistä varoista tuli erityisesti viime vuodelta, jolloin keskeytin talletukset osakesalkkuuni useiden kuukausien ajaksi. Ihan hyvin ajoitettu. Silti käteisvarani kasvoivat vuonna 2020. Palkasta laitoin säästöjä osakkeiden lisäksi myös käteiseen ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tällä hetkellä säästötahti huitelee 2500 euron luokassa per kuukausi eli päänvaivaa rahojen sijoittamiseksi riittää. Osingot kasvattivat omaisuuttani edellisvuotta vähemmän, tämä oli historiallista.Koronan takia moni salkkuyhtiöni jätti osingot maksamatta.

Talletusten lisäys +20 000 €
Käteisen lisäys +6500 €
Osingot +5500 €
Arvon muutos  +22 000 €
Korkotulot +2000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +15 000 €

Varallisuuden kasvu noin 78 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2020
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2020 vs. 2019
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus, muut korkotulot)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle, arvonmuutoksia ei kirjata

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2020 varallisuuteni ylsi 519 000 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 480 000 euroa. Edellisvuonna varallisuuteni oli 440 000 euroa. Osakemarkkinoiden toivuttua voimakkaasti koronakriisistä varallisuuteni kasvu ylsi lähes samoihin lukemiin kuin viime vuonna. Vuonna 2019 varallisuuden kasvua tuki edellisvuoden tapaan osingot, lainanlyhennykset sekä tekemäni vaihtoehtoiset sijoitukset, joka sai uutta pääomaa sijoituksella kotimaiseen metsärahastoon.

Varallisuuteni kehitystä leimaavat seuraavat suunnat:. Lainat lyhenevät muutaman vuoden takaiseen nähden hitaasti, koska haluan pitää yllä pienen velkavivun. Voisin hyvin ottaa lisää velkaa, koska nykyinen saldoni on vain 162 000 euroa ja olen maksanut asuntosijoituksistani 40 %. Vaihtoehtoiset sijoitukset tulevat kasvamaan, koska kirjaan niihin amerikkalaiset spekulatiiviset sijoitukset, joita teen Degirossa pääsalkkuni ulkopuolella sekä Nordeaan perustamani salkun, jossa pyrin tekemään osinkosijoituksia eri strategialla kuin pääsalkussa: painotan infrastruktuuria, kiinteistöjä, rahoitusta, yhdyskuntapalveluja sekä muita monopolimaisessa asemassa olevia yhtiöitä. Ensimmäisen kanssa harjoittelen vielä ja jälkimmäistä olen kasvattanut melko voimakkaasti vuoden 2020 aikana.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 58 %, asunnot 23 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 16 % ja käteinen 3 %. Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta, asuntojen suhteelliset osuus laski. Kuten viime vuonna vaihtoehtoisten ja käteisen suhteellinen osuus kasvoi molemmilla yhden prosenttiyksikön verran. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 28 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 18 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja.

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, lue Vaurastumisen välineet.

Minusta tuli puolimiljonääri

Aina kuun puolivälissä kirjaan ylös salkkuni ja omaisuuteni kehityksen. Lokakuun päiväkirjamerkinnässä haaveilin puolen miljoonan euron rajapyykin ylittämisestä ja se toteutui vain pari viikkoa myöhemmin. Rokoterallin siivittämänä omaisuuteni arvo kohosi siis 502 000 euroon. Tähän lukuun summaan osakkeet, asunnot ostohintaan arvostettuna, vaihtoehtoiset sijoitukset hankintahintaan, käteisen ja luonnollisesti vähennän velat. Kokonaisvaralliuuteeni en laske hätärahastoa enkä perintönä saatuja rahoja, jotka pidän erillään omin neuvoin tehdyistä rahoista.

Vuoden 2020 aikana varallisuus on koronan ja osakkeiden hintakehityksen seurauksena kulkenut vuoristorataa. Helmikuussa varallisuuteni oli 470 000 euroa  ja kuukautta myöhemmin 390 000 euroa. Neljänsadantuhannen rajapyykki rikkoutui ensimmäisen kerran kuitenkin jo kesäkuussa 2019. Kolmensadantuhannen euron raja ylittyi maaliskuussa 2017. Sitä edeltävien satatonnisten kerryttämiseen kului kumpaiseenkin noin kaksi vuotta.

Omaisuudestani suurin osa on kiinni osakkeissa. Osakkeet edustavat noin 60 prosenttia, suorissa asuntosijoituksissa on noin 23 prosenttia ja erilaisissa vaihtoehtoisissa sijoituksissa (esimerkiksi kiinteistörahasto tai pikavippifirman osakkeet) 16 prosenttia. Käteistä on nytkin liikaa, koska minulla on tämän lukeman lisäksi hätärahasto. Käteinen kasvaa hitaasti muutamalla eri talletustilillä. Minulla olisi siis mahdollisuus seuraavaan suurempaan hankkeeseen. Edellisen puolikkaan sijoitusasunnon ostin vuonna 2017 ja velkaa minulla on ainoastaan 163 000 euroa. Velka lyhenee hitaasti, kaikki lainat ovat 25 vuoden maksuajalla.

Tänä vuonna olen vauhdittanut vaurastumista vuokraamalla omistusasuntoni, tehnyt keskimääräistä suuremman sijoituksen metsärahastoon ja toki kasvattanut osakesijoituksia. Nopeuttaakseni matkaa kohti miljoonaa minun tulisi ottaa lisää velkaa. Valtioiden raju velanotto ja koronatuet voivat nostaa inflaatiota, jolloin  hyvää velkaa ja reaaliomaisuutta kannattaisi olla reilummin. Samalla en ole valtavan innokas kasvattamaan riskiä, vaan taidan salaa tykätä varsin matalariskisestä strategiastani. Laitan edelleen lisää pääomaa osakkeisiin, mutta mielelläni löytäisin rahalle muitakin kohteita. Koronavuosi osoittaa, että omaisuuden arvo voi osakemarkkinoiden seurauksena heitellä satasellakin.

***
Kuinka sijoittaa ja vaurastua? Lue Vaurastumisen välineet.

5 vuotta tavoitteeseen

Julkaistessani ensimmäisen blogikirjoituksen vuonna 2013 olin asettanut itselleni tavoitteeksi olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2025. Nyt alkuperäiseen tavoitteeseen on viisi vuotta aikaa, vaikka itseasiassa kirjasin jo edellisvuoden tavoitteeksi julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. En kuitenkaan niin tehnyt, koska pidän vielä työstäni riittävästi ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi en lähtenyt toteuttamaan suunnitelmiani. Näiden lisäksi kuluneen vuoden aikana iski koronaepidemia, joka vaikuttaa niin reaalitalouteen kuin sijoitustuottoihin. Pohtiessani huhtikuussa 2019 taloudellista riippumattomuutta ja skenaariota, jossa asiat menevät mönkään, arvioin, että osinkotuloni pienenevät noin 30 prosentilla. Se skenaario on käymässä tänä vuonna toteen, onneksi ennen taloudellisen riippumattomuuden julistusta.

Koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana epäiltiin taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien haaveiden kaatuvan. Vaikka korona ja osinkokertymän pienentyminen ovat vaikuttaneet omiin ajatuksiini, näen silti olevani hyvissä asemissa matkalla kohti tavoitetta. Vaikka pörssikurssit ovat tänä vuonna menneet nopeasti alas ja lähes yhtä nopeasti ylös, olen jatkanut sijoitusstrategiani toteuttamista ostaen osakkeita joka kuukausi. Jokunen osto on mennyt lyhyellä aikavälillä katsottuna pieleen, moni on onnistunut keskinkertaisesti ja usean oston olen onnistunut tekemään oikein hyvään hankintahintaan. Se riittää pitkällä aikavälillä menestyvän salkun rakentamiseen. Osakesijoittamiseen kuuluu taka-askeleet ja niihin on varauduttava ja reagoitava.

Viime vuoteen nähden:

• Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 50 000 eurolla noin 466 000 euroon.
• Osakesalkun arvo on kohonnut noin 18 000 eurolla noin 257 000 euroon.
• Suoraan asuntoihin sitoutunutta varallisuutta on 115 000 euroa (107 000 €).
• Vaihtoehtoisia sijoituksia ja käteistä noin 94 000 euroa (70 000 €).
• Absoluuttinen osinkotuotto yltää - - kuka tietää mihin. Arvaisin kertymäksi noin 5000 euroa.
• Vuonna 2018 ja 2019 en laittanut alulle yhtään merkittävää vaurastumisen vauhtipyörää, vaan tein tasaisesti erilaisia pienempiä sijoituksia pääasiassa osakemarkkinoilla. Tänä vuonna laitoin omistusasunnon vuokralle ja sen myötä säästämisasteeni on parantunut. Tein myös pienen sijoituksen metsärahastoon pienentääkseni käteisen määrää salkussani ja etsiessäni vakaita kassavirtasijoituksia, mutta kirjoitushetkellä sijoituspäätös vaikuttaa virheelliseltä.

Useana vuonna perätysten varallisuuteni kasvu on asettunut noin 50 000 euroon. Kuten lyhyesti kommentoin Omavaraisuushaaste blogin kommenteissa, se johtunee pitkälti uusien asuntosijoitusten jäädyttämisestä ja vuokratulojen kirjaamisesta varallisuuslaskelman ulkopuolelle, suuresta käteispainosta, pörssin aaltoliikkeestä ja arvo-osakkeiden mollivoittoisuudesta. Oli syy mikä tahansa, on harmi, että kulmakerroin ei ole kiihtynyt. Toisaalta se lienee kassavirtaan tähtäävän sijoitusstrategian piirre. Absoluuttinen varallisuuden kasvu ei ole päätavoitteeni, vaan sijoitustuotot, kuten vuokra-, osinko- ja korkotulot, joilla voin joko kasvattaa omistuksiani tai käyttää ne elinkustannuksieni kattamiseen. Tästä vuodesta voi kuitenkn osingonleikkausten myötä tulla ensimmäinen vuosi jona osinkotuloni eivät kasva.

Vuodesta 2020 vaikuttaa tulevan jonkinlainen vedenjakajavuosi. Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, olen yhä irtisanomisuhan alla ja korona pitää useita omaisuusluokkia käymistilassa. Laaja hajautus eri omaisuuslajeihin, eri markkinoille laajasti hajautettu osakesalkku ja muutaman eri sijoitusstrategian hyödyntäminen pitävät ajatukseni tulevaisuudesta myönteisinä. Sijoitukset ovat 13 vuoden jälkeen siinä asennossa, että niistä voisi halutessaan alkaa vihdoin luomaan itselleen ammatin. Taidan kuitenkin olla melko hidas suunnanmuutoksissa.

***
Etkö tiedä mistä lähteä liikkeelle sijoittamisessa? Lue Vaurastumisen välineet.

150 000 euroa talletettu arvo-osuustilille

Neljä vuotta sitten kirjoitin säästäneeni satatuhatta euroa osakkeisiin. Nyt kirjanpitoni osoittaa, että olen tallettanut arvo-osuustililleni 150 000 euroa. Olen jo pidempään pyrkinyt tallettamaan kuukausittain tuhat euroa arvo-osuustililleni, jonka sijoitusstrategiassa painotan osinkoja. Vain muutamaa ensimmäistä vuotta lukuunottamatta rahaa on salkkuun karttunut noin 12 000 euroa vuodessa. 

2007: 1000 €
2008: 9000 €
2009: 5400 €
2010: 11 800 €
2011: 11 850 €
2012: 14 700 €
2013: 11 850 €
2014: 14 000 €
2015: 13 000 €
2016: 13 400 €
2017: 13 000 €
2018: 14 000 €
2019: 10 000 €
2020: 8000 € (8/2020)

Pidin noin puolen vuoden tauon talletuksista eli pääoman lisäyksestä salkkuuni elokuusta 2019 tämän vuoden alkupuolelle saakka kun katsoin, että osakemarkkinoilta oli vaikea löytää järkevää ostettavaa ja salkussani oli jo paljon joutilasta käteistä. Jälkiviisaana voi todeta, että tämä päätös oli kohtuullinen koronan runnellessa markkinaa. Päätöksen voisi luokitella hyväksi, jos olisin ehtinyt hyödyntämään alempia hintoja käteiskassallani. Näin en kuitenkaan osannut toimia. Nyt jatkankin sijoittamista strategiani mukaisesti kuukausittain, käteiset odottavat toistaiseksi talletustilillä vailla päämäärää.

Neljä vuotta sitten keskimääräinen kuukausittainen säästösummani oli 970 euroa. Nyt keskimääräinen säästösumma on 980 euroa kuukaudessa. Sijoitustaipaleen ensimmäisten vuosien paino alkaa pienentyä, vuoteen 2010 saakka olin vielä opiskelija. Vuosikymmenen työuran aikana palkkani on lähes kolminkertaistunut ja olen pitänyt kulutukseni aisoissa, nämä mahdollistavatkin korkean säästämisasteen. Kirjoitushetkellä laitan tonnin kuussa osakesalkkuuni, toinen tonni menee talletustilille ja joitain satasia muihin kohteisiin. 

Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo ylsi lähes 255 000 euroon. Sijoitusteni arvo on siis kasvanut 105 000 euroa. Osa tästä summasta on toki paperivoittoa eli verottaja ottaisi realisoimattomasta arvonnoususta kolmanneksen. Merkittävä osa arvon kasvusta on tullut osingoista, joita olen tähän päivään mennessä saanut lähes 40 000 euroa ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut kaikki osingot uudelleen. Näin salkkuni on jälleen ylittänyt neljännesmiljoonan rajapyykin. Se on satatuhatta enemmän kuin neljä vuotta sitten.

***
Lähde hitaasti tai nopeasti osakesijoittamaan. Lue Vaurastumisen välineet ja hanki vuosikymmenen etumatka.

Totuus säästämisasteestani

En ole koskaan pitänyt tarkkaa kirjaa kuluistani tai laatinut budjettia. Olen käyttänyt rahaa säästeliäästi, mutta en ole koskaan jättänyt olutta tilaamatta tai matkaa tekemättä rahan vuoksi. Teinkin vihdoin, sadepäivän ratoksi, katsauksen kuluihini yli kolmen vuoden ajalta. Olen maksanut jo pitkään kaikki päivittäiset menot Norwegianin luottokortilla, joten kirjasin ylös luottokorttilaskujen loppusummat. Vaikka en ole maksanut aivan kaikkea luottokortillani, noin 40 kuukauden mittainen aikasarja antaa melko tarkan käsityksen kulutasostani. Siihen sisältyy monta yllättävää kuluerää, matkaa ja sitäkin useampia kauppakäyntejä. Tarkastelun ulkopuolelle rajasin ulos esimerkiksi yhden yksiön remonttikulut. 

Tarkastelujakson keskimääräiset kuluni ovat olleet 890 euroa kuukaudessa. Koska vakuutukset olen maksanut laskulla, pyöristettäköön luku 900 euroon. Tähän päälle tulee luonnollisesti laskea asumiskulut, jotka ovat olleet, kilpailuetettuani asuntolainani ja maksettuani taloyhtiölainan, noin 500 euroa kuukaudessa. Näiden lisäksi olen ostanut palkanmaksun yhteydessä lounasseteleitä 10 tai 20 kappaletta kuukaudessa. Koska joka päivä on syötävä lounas, arvioitakoon se täysimääräisenä eli 150 eurona kuukaudessa.

Elinkustannukset     900 €

Asumiskulut            500 €

Lounas                    150 €

--------------------------------

Yhteensä                 1550 €

Mitä kuluja yllä olevista luvuista puuttuu? Minulla on työni puolesta puhelinetu. Jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin kustantamaan puhelimen ja puhelinliittymän itse. Yllä olevaan laskelma ei myöskään pidä sisällään kuntosalia, jossa käyn säännöllisesti. Olen käynyt työpaikan kuntosalilla tai kustantanut sen liikuntaseteleillä, joten jos lopettaisin päivätyöni, joutuisin maksamaan kuntosalin omasta pussistani. Nämä kulut huomioiden kuukausittaiseksi kuluikseni muodostuisi noin 1600 euroa. Tämä olisi kustannustaso Suomessa nykyisellä elämäntyylillä, poisluettuna auto ja sillä liikkuminen, jota en koe välttämättä tarvitsevani. Aiemmin arvioin, että kustannukseni olisivat noin 1400-1500 euroa, jos muuttaisin pois Suomesta. Historiallinen kustannustaso ja arvio tulevasta ovat siis hyvin linjassa toistensa kanssa.

Millaiset kuluni ovat suhteessa tuloihini? Olen muutamaan kertaan paljastanut päässeeni iltapäivälehtien verotietoihin. Tuloni ovat olleet sillä tasolla vasta muutaman vuoden. Täysipäiväisen työnteon Suomessa aloitin noin 3300 euron kuukausipalkalla ja vuosikymmenessä tulot ovat vähitellen lähes kolminkertaistuneet. Rahapalkkani on noin 8000 euroa, jonka päälle verottaja laskee eri edut. Verojen jälkeen jäljelle jää noin 4000 euroa eli säästämisasteeni on ollut viimeisen parin vuoden ajan noin 60 %. Tämä laskelma ei ota huomioon loma- tai päivärahoja, joten todellisuudessa säästämisaste on hieman korkeampi. 

Pystynkin tällä hetkellä laittamaan sijoituksiin noin 2500 euroa kuukaudessa. Se on tilanne, josta olen hyvin kiitollinen. On kuitenkin kamala ongelma keksiä rahoille järkeviä sijoituskohteita. Lisäksi työnantajallani käydään jälleen läpi organisaation uudelleenjärjestelyjä, joten tilannetta ei koskaan voi pitää pysyvänä. Säästäminen ja sijoittaminen on erinomainen vakuutus: mielenrauha säilyy ja sijoittamisesta voi ehkäpä tehdä itselleen ammatin. Kuten twittersfäärissä ja blogosfäärissä on usein todettu, kuluja voi leikata vain tiettyyn rajaan asti ja vain tuloja tai sijoitustuottoja kasvattamalla vaurastuminen lopulta vauhdittuu.

***

Aloita matka kohti taloudellista riippumattomuutta, lue Vaurastumisen välineet.

Salkkuni on tuottanut asuntoni verran

Ostin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan omistusasuntoni vuonna 2011 Vantaalta 121 000 eurolla. Olin vuotta aloittanut ensimmäisen vakituisen työn Suomessa, enkä laittanut asuntoni ostoon lainkaan omaa rahaa. Antolainauksessa elettiin silloin lähes yhtä hulluja aikoja kuin tänä päivänä, rahaa sai helposti ja alhaisemmalla korolla. Tänä päivänä rahaa ei ehkä saa yhtä helposti, mutta alhaisemmalla korolla.

Aloitin osakesijoittamisen vuoden 2007 lopussa. Osakekurssit olivat vielä silloin matkalla kohti pohjamutia. Laskua oli jo pitkän matkaa takana. Useiden yhtiöiden osakekurssit olivat jo puolittuneet, mutta hinnat puolittuivat vielä kertaalleen. Alettiin elää osakesijoittajan kulta-aikaa, jolloin osakkeeisiin olisi kannattanut laittaa kaikki liikenevä ja vähän lainattuakin. Minä sijoitin keskimääräisestä palkastani mahdollisimman paljon, mutta tuoreena osakesijoittajana arkailin, tein virheitä ja laitoin rahaa markkinoille hiljaa kerran kuukaudessa pienissä erissä.

Nyt tusinan verran vuosia myöhemmin osakesijoitukseni ovat tuottaneet realisoimattomana arvonnousuna ja osinkoina asuntoni verran. Salkkuni arvo on siis yli 121 000 euroa suurempi kuin salkkuuni tallettaman pääoman arvo. Salkkuni arvo on noin 270 000 euroa ja olen tallettanut arvo-osuustilille 143 000 euroa eli salkkuni on kasvanut realisoimattoman arvonnousun, myyntivoittojen ja osinkojen seurauksena noin 127 000 eurolla.

Mikä tekee "salkkuni on tuottanut asuntoni verran" väitteestä kelvottoman? Luonnollisesti veroseuraamukset. Jos myisin omistamani osakkeet tänään, realisoituisi myyntivoittoveroja maksettavaksi noin 23 000 euroa. Verojen jälkeen sijoitusteni tuotto ei olisi enää asuntoni arvon suuruinen. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole olla absoluuttisesti oikein, vaan sen tarkoituksena on osoittaa mitä yli kymmenen vuoden säästämisellä ja sijoittamisella voi saada aikaiseksi.

Olen maksanut asuntolainastani noin 40 prosenttia ja maksanut pois huoneistoon kohdistuvan yhtiölainan. Minun ei tarvitsisi myydä kuin 30 % osakesijoituksistani maksaakseni asuntolainani pois. Samanaikaisesti nykyisillä osinkotuloillani voisin helposti kattaa nykyiset asumiskuluni. Tavallaan katson vapautuneeni asuntovelkaorjuudesta, vaikka vielä käytän palkkatuloani näihin kuluihin. Tämä kirjoitus on ajatusleikki. En ole myymässä osakkeitani, vaan jatkan omistajana osinkotuloista nauttien.

***
Vapaudu asuntolainaorjuudesta, lue Vaurastumisen välineet.

Varallisuus kasvoi 82k euroa

Rekisteröin osakesalkkuni ja varallisuuteni kehityksen aina jokaisen kuun viidestoista päivä. Näin voin jo raportoida varallisuuteni kehityksen vuonna 2019. Toivon, että osakkeet eivät niiaa viime vuoden tapaan vuoden viimeisinä viikkoina. Vuonna 2018 varallisuuteni kasvu kärsi pahasti kurssilaskun takia, mutta tänä vuonna puolestaan kurssinousu siivitti varallisuuteni

Viime vuosien tapaan, seuraavaksi suuntaa antava laskelma kuinka varallisuuteni kasvu jakaantui eri omaisuuslajeihin ja miten eri omaisuuslajien tuotto vaikutti varallisuuteni kasvuun:

Talletusten lisäys +10 000 €
Käteisen lisäys +6000 €
Osingot +6700 €
Arvon muutos  +38 000 €
Korkotulot +3000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +6800 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +12 000 €

Varallisuuden kasvu noin 82 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2019
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2019 vs. 2018
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus, muut korkotulot)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2019 varallisuuteni ylsi 440 000 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 390 000 euroa. Edellisvuonna varallisuuteni oli 360 000 euroa. Osakemarkkinoiden noususta johtuen varallisuuteni kasvu lähes kaksinkertaistua edellisvuosien kasvuun nähden. Vuonna 2019 varallisuuden kasvua tuki edellisvuoden tapaan osingot, lainanlyhennykset sekä tekemäni vaihtoehtoiset sijoitukset, joka sai uutta pääomaa sijoituksella kotimaiseen kiinteistörahastoon. Lopetin talletukset osakesalkkuuni toistaiseksi periaatteella ja sen toimenpiteen takia minulla on viisitonnia enemmän käteistä pienikorkoisella talletustilillä.

Varallisuuteni kehityksessä ei näy taloyhtiölainani, jonka maksoin pois kokonaisuudessaan keväällä. Olin säästänyt rahat sivuun rekisteröimättä niitä varallisuuteeni. Nyt vapautunut kassavirta, noin 40 euroa kuukaudessa, lisää mahdollisuuksiani sijoittaa kuukausittain hieman enemmän. Taseessani ei ole enää muuta velkaa kuin asunto- ja sijoitusasuntolainaa. Olen maksanut omistamistani kolmesta ja puolesta asunnoista 40 prosenttia.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 58 %, asunnot 25 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 15 % ja käteinen 2 %. Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta, asuntojen suhteelliset osuus laski. Vaihtoehtoisten ja käteisen suhteellinen osuus kasvoi molemmilla yhdellä prosenttiyksiköllä. Varallisuuteeni en laske mukaan hätärahastoani (noin 25 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 13 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja.

***
Aloita vaurastumisesi lukemalla Vaurastumisen välineet.

Lähtö Suomesta

Mitä tehdä, kun valmistelet tai haaveilet lähdöstä Suomesta?

Harmittaako pimeys, sade ja surkea sää? Irvistätkö tarttuessasi aamulla työpaikan ovenkahvaan? Kiristääkö suomalaisen mielenmaailman ahtaus, ihmisten kylmyys ja kulttuurin niukkuus? Lähde Suomesta. Lähde ennen kuin demarit asettavat lähdön verolle pantavaksi.

Lähtö Suomesta on esitys kaikille, jotka valmistelevat tai haaveilevat lähdöstä Suomesta. Jos käytännön askeleet ovat vielä epäselvät, antaa esitys eväät valmisteluihin, ja myös itse matkalle. Matkalle, jolla voit elää aktiivista, edullista ja leppoista elämää.

Onko sinulla riittävästi säästöjä ja sijoituksia elääksesi mukavasti ulkomailla? Pystytkö tekemään töitä kannettavan tietokoneen välityksellä? Lue Lähtö Suomesta ja tarkista mitä kytkimen nostaminen vaatii. Luettuasi esityksen voit siirtää jalan kaasulle kohti huikeaa seikkailua.

Lähtö Suomesta esitys täydentää tai täyttää haaveesi.

Parin vuoden ajan olen valmistellut omaa lähtöäni Suomesta ja kerännyt julkaisuun tärkeimmät havaintoni, muistiinpanoni ja ajatukseni. Yli 90 sivua auttaa käymään lävitse oikeat pohdinnat, valmistelut ja suunnitelmat matkaan lähteäksesi. Lisäksi esitys pitää sisällään ikivihreitä ajatuksia kirjallisuudesta ja lennokkaita sitaatteja.

Vaikket olisi vielä valmis lähtöön, ehkä vielä vain haaveilet, näyttää Lähtö Suomesta sinulle suunnan. Näet viimeiset askeleet ennen suunnitelmasi huipentumaa - uuden kappaleen alkua. Kaikkien ei tarvitse elää kuten muut. Haaveile, suunnittele ja toteuta oma tarinasi. Hanki evästä haaveillesi!

Esitys on ostettavissa verkkokaupasta ja maksettavissa turvallisesti joko verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Esitys on pdf-muodossa, joten voit lukea sen helposti vaikka älypuhelimellasi.

Verkkokauppaan tästä linkistä.

Salkkuni on tuottanut satatonnia 12 vuodessa

Osinkosalkkuni ohitti hiljattain merkittävän merkkipaalun. Salkun arvo kipusi yli neljännesmiljoonan. Tämän rajan ylittämiseen meni 12 vuotta. Salkkuun olen tallettanut omaa rahaa vuosittain melko tasaisesti hieman yli 1000 euroa kuukaudessa. Tähän mennessä olen siirtänyt salkkuuni palkkatuloista säästäen 142 000 euroa.

Salkkuni arvo on siis noussut yli 108 000 euroa eli 9000 euroa vuodessa. Se on mielestäni absoluuttisesti ajatellen hyvä tulos. Salkkuni arvo oli vuonna 2010 vain 20 000 euroa. Sadantonnin realisoimattomasta tuotosta on tullut osinkoina verojen jälkeen 35 000 euroa eli selkeästi yli kolmasosa. Osingot olen tähän saakka sijoittanut uudelleen. Tänä vuonna osinkotuloni tulevat yltämään noin 6700 euroon, se on jo 75 % tähänastisesta keskimääräisestä vuosituotosta.

Salkkuni merkkipaalut ovat ylittyneet seuraavasti:

Aloitin sijoittamisen 2018
08/2010: 25 000 €
06/2012: 50 000 €
06/2014: 100 000 €
06/2016: 150 000 €
01/2018: 200 000 €
11/2019: 250 000 €

Parin ensimmäisen sijoitusvuoden jälkeen viidenkymmenentuhannen rajat ovat ylittyneet parin vuoden välein. Vuonna 2010 aloitin kokopäiväisen työn. Se luonnollisesti vauhditti vaurastumista ja ensimmäiseen sadantuhannen ylittämiseen kului 6 vuotta. 150 000 euron rajapyykkiin kului 8 vuotta, ja seuraavaan täyteen sataseen puolitoista vuotta pidempään. Nyt olen puolivälissä kohti 300 000 euron salkkua. Olen keskeyttänut toistaiseksi uudet talletukset salkkuun, joten vauhti voi hidastua aiempaan nähden.

Talletukset = salkkuun talletettu oma pääoma
Arvo = Salkun arvo kuun 15. päivä

Matka varttimiljoonaan on ollut kuoppainen mutta antoisa. Olen tehnyt paljon virheitä, mutta myös onnistuneita sijoituksia, esimerkiksi viimeksi raportoimani sijoitukset Cramoon. Tähän saakka nousumarkkina on tukenut matkaani, vaikka matkalle on sattunut useita korjausliikkeitä. Kuten yllä olevasta kuvaajasta näkyy, näissä kuopissa olisi aina kannattanut ostaa osakkeita reilusti lisää. Tällä hetkellä keskityn löytämään salkussani olevalle käteiselle tuottavan työpaikan. Tällä hetkellä työpaikkaa on vailla kymppitonni. Vain tuottavassa työssä ollessaan raha voi tehdä uutta rahaa.

***
Rakenna itsellesikin oma rahakone. Lue Vaurastumisen välineet.

Tirkistys tuloihini ja veroihini

Vaikka kansallinen kyttäyspäivä meni jo ja keskustelu laantui, ajattelin avata omaa tulopuoltani. Se on kutienkin tärkein komponentti omassa vaurastumisen tarinassani. Löysin itseni toistamiseen iltapäivälehtien verokoneesta, joiden oikeustieteen tohtori Janne Juusela arvioi loukkaavan kansalaisten perusoikeuksia torstain 7.11. Kauppalehdessä. Hänen mukaansa verotietojen julkaiseminen loukkaa niin yksityisyyden suojaa kuin yhdenvertaisuusperiaatetta. Miksei kaikkien verotietoja julkaista Internetissä, jos toisten tiedot julkaistaan?

Omat kokonaistuloni kipusivat jälleen yli julkaisurajan. Ansiotulot eivät vielä listalle pääsemiseksi aivan riittäneet, mutta pääomatulot siivittivät tuloni rajan ylitse. Ansiotuloni jäivät muutaman tonnin päähän sadasta ja pääomatulot olivat viime vuoden tasolla 23 000 euron hujakoilla. Veroja maksoin lähes 45 000 euroa. Tosin verottaja ei ollut ottanut huomioon täydentämääni veroilmoitusta ja oikaisupyynnön käsittelyn jälkeen uskon verojen pienenevän tonnilla.

Viime vuoteen nähden pääomatuloni eivät juuri kasvaneet. Verotettavaan pääomatuloon vaikuttaa merkittävästi myyntivoitot ja -tappiot, joita pyrin optimoimaan myymällä huonompia sijoituksia pois vähentääkseni verotettavia myyntivoittoja. Ansiotulojani kasvatti merkittävästi vapaa autoetu, jota minulla ei ollut vuonna 2017. Autoetu oli suuri syy siihen, että maksoin 8000 euroa enemmän veroja vuonna 2018 kuin vuonna 2017. Itse saan nettona tilille saman verran, vaikka rahapalkkani oli tonnin suurempi kuin vuonna 2017.

Suomalaisen käsityksen mukaan olen siis suurituloinen. Rahaa käytän pääosin, ehkä matkustamista lukuunottamatta, kuin pienituloinen. Tämä yhdistelmä mahdollistaa, että pystyn säästämään pari tonnia kuussa. Nettopalkkani on viimeisen parin kolmen vuoden ajan säilynyt samalla tasolla, enkä usko sen merkittävästi kasvavan lähivuosina. Pysäytin tietoisesti urapolkuni miellyttävämmän työn takia. Siksi tärkein keino kasvattaa tulojani on sijoittaa niistä merkittävä osa. Sijoitustuotot ovat palkka mukavasta harrastuksesta, korvaus pääoman kiinnittämisestä ja muiden työn tuloksesta. Raha tulee rahan luo.

Lue myös: Maaorja verokoneessa

***
Pääomatuloilla verokoneeseen. Lue Vaurastumisen välineet.

En ole vielä onnistunut isosti

Kerrankin sain hivenen Yle-verolle ja katselin viikko sitten kakkoselta elokuvan nimeltä Brad's status. Elokuvassa Ben Stillerin esittämä päähenkilö, Brad, auttaa poikaansa saamaan opiskelupaikan, käy lävitse elämäänsä ja vanhojen kavereidensa menestystarinoita. Brad taitaa käydä lävitse keski-iän kriisiä. Itsekin olen silloin tällöin miettinyt, onko kaikki sijoittamiseen käytetty aika ollut sen väärti. Olenko onnistunut ollenkaan?

Itseasiassa en koe onnistuneeni isosti. Olen puurtanut tasaisesti palkkatyössä, lyhentänyt asuntolainaa, säästänyt ja sijoittanut yli kymmenen vuotta. Urani on edennyt, vaikka olen omaehtoisesti ottanut tavallaa taka-askeleenkin. Kolmesta ja puolesta asunnosta olen maksanut pankille takaisin lähes 40 prosenttia. Säästöjeni ja sijoitusteni arvo on noussut lähes 400 000 euroon. Enkö ole onnistunut isosti? Kokonaisuutena toki paljon paremmin kuin valtaosa ihmisistä, mutta miten on yksittäisten onnistumisten laita ja mikä olisi ollut potentiaali kokonaisuudessaan?

En ole iskenyt kertaakaan todelliseen kultasuoneen. Olen pikemminkin vaskannut kullanhippusia joesta hiljalleen. Jälkikäteen ajateltuna päättymässä oleva nousumarkkina olisi tarjonnut mahdollisuuden moneen jättipottiin. Olen pääosin ollut sijoituksissani varovainen ja muutamat suuremmat riskinotot eivät ole isosti onnistuneet. Toisaalta olen toistaiseksi välttynyt myös katastrofikokoluokan virheiltä. Puunkoputusta. Kasvavat osinkotuloni ovat pääsosin perustuneet siihen, että olen laittanut osakkeisiin alati lisää rahaa.

Osingot ovat vuosi vuodelta auttaneet kasvattamaan sijoituksiani. Yksittäisistä sijoituksista Neste on ollut oikeastaan ainoa huippusijoitus ja siihenkin sijoitin alunperin vain tonnin. Sijoitusasuntoni ovat tuottaneet tasaista kassavirtaa, mutta niiden arvo ei ole juurikaan noussut. Vaikka omistusasuntoni sijaitsee pääkaupunkiseudulla, senkin hinta liikkuu samoissa lukemissa kuin sen ostaessani noin kahdeksan vuotta sitten. Lukuisat vaihtoehtoiset sijoitukset ovat tuottaneet kohtuullisesti, mutta pääomanmenetykset pyyhkivät korkeatkin tuotot helposti pois.

Luonnollisesti onnistumista ei mitata pelkästään taloudellisella menestyksellä. Tarina vaurastumisesta ei ole pelkästään taloudellista vaurastumista. Fyysisen omaisuuden sijasta olen keskittynyt kokemuksien kerryttämiseen. Olen elänyt mukavasti, matkustanut ja asunut ulkomailla. Hyvän taloudellisen tilanteen turvin olen uskanut tehdä monia ratkaisuja, jotka muutoin olisivat voineet olla hyvin uskaliaita. Taloudellinen hyvinvointi on edistänyt muuta hyvinvointia.

Kirjoituksen yksi opetus on se, ettei taloudelliseen menestykseen tarvita huippuonnistumisia. Tasainen suorittaminen johtaa hitaasti taloudelliseen turvaan ja lopulta vaurastumiseen. Ensimmäinen tavoite on pääoman säilyttäminen, sitten sen kasvattaminen ja vasta viimeisenä suuret voitot. Jos ei tavoittele suuria voittoja, niitä tuskin saavuttaa. Pieni pelikassa on tässä hyvä pitämään riskit kontrollissa. Elokuvassa Brad's status päähenkilö huomaa, että hänen menestyvinä pitämät ystävät painivat omissa ongelmissaan tai ovat henkilöinä rappeutuneita. Tärkein opetus onkin se, ettei vertailu muihin ole tapeen tai järkevää eikä hyvä elämä vaadi huippuonnistumista.

***
Aloita oma matkasi taloudelliseen hyvinvointiin. Lue Vaurastumisen välineet.

Tavoitteiden asettamisen tärkeys

Lukeminen on yksi tärkeimmistä harrastuksistani. Tällä hetkellä lukemistossa on kirjastosta lainattu Gary Kellerin kirjoittama The one thing, joka käsittelee keskittymisen tai ehkäpä oikeammin fokuksen tärkeyttä. Keskittymällä vain yhteen, ja ainoastaan yhteen, tärkeimpään asiaan kerralla saavuttaa huomattavia tuloksia. Tärkein asia toki valitaan eri aikajänteillä niin, että suorittamalla päivittäin, viikoittain, kuukausittain, vuosittain ja lopulta pitkällä aikavälillä haluamansa tuloksen.

Keller nostaa kirjassaan esiin Gail Matthewsin tutkimuksen, jonka mukaan ihmiset, jotka kirjoittavat ylös tavoitteensa menestyvät 40 prosenttia todennäköisemmin. Ihmiset, jotka kirjoittavat ylös tavoitteensa ja jakavat ne esimerkiksi ystäviensä kanssa saavuttavat tavoitteensa 80 prosenttia todennäköisemmin. Tavoitteiden jakaminen lähipiirissä tekee ihmisen tilivelvolliseksi. Pelkkä sisäinen motivaatio antaa usein periksi houkutusten edessä, tilivelvollisuus luo ulkoisen paineen ponnistella kohti tavoitetta.

Sijoitusblogin pitäminen on minulle tapa kirjata ylös päätökset, tavoitteet ja kehittyminen. Samalla paljastan ne sadoille ellei tuhansille lukijoille. Silloin tällöin kun selailen vanhoja kirjoituksiani, muistan yhden jo unohtamastani suunnitelmasta. Blogista voin kerrata syitä päätöksilleni ja tarkastella tukevatko aiemmat päätökseni vielä tavoitteisiin pääsyä. Kuukausikatsauksista voin seurata kehitystä, joka tukee motivaatiota jatkaa. Lisäksi on ilahduttavaa seurata omaa matkaa sijoittajana kokonaisuudessaan, kun sitä on jo yli kymmenen vuotta takana.

Jos tavoitteenasi on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus, pitkän aikavälin tavoitteesi, sinun on aloitettava säästämään aina päivittäisistä hankinnoista suurempiin, sijoitettava kuukausittain ja saavutettava vuotuiset tavoitteet. Kellerin sanoja lainatakseni, jokaisen on aloitettava istuttamalla puutarhaansa omenapuun taimia, jotta ne vuosien päästä tuovat korillisen herkullisia omenoita. Sijoittajan omenapuita ovat esimerkiksi osakesijoitukset. Osatakseen istuttaa omenapuita mahdollisimman hedelmälliselle maaperälle sijoittajan on tutkittavia uusia ja nykyisiä sijoituskohteita ja tehtävä uusia sijoituksia.

Harvinaisena kuumana kesäpäivänä Suomessa on helppo hairahtua omasta tavoitteestaan. Kun kerrankin on lämmintä, siitä tulee nauttia. Jos kuitenkin ponnistelet kohti itsellesi tärkeää tavoitetta, tulee sen eteen ponnistella säästä riippumatta - jos suunnitelmasi toteutuminen sitä edellyttää ja et ole suunnitellut itsellesi vapaapäivää. Viimeisen parin päivän aikana en ole itsekään tehnyt esimerkiksi osaketutkimusta, kirjoittanut blogia tai suunnitellut tämän vuoden toimenpiteitä. Kaikki kolme ovat ensisijaisen tärkeitä päästäkseni lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiini. Tänään auringon laskeuduttua palasin kuitenkin takaisin työhöni matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta. Tavoitteiden tärkeänä tehtävänä on ylläpitää kurinalaisuutta.

***
Miten kasvatat sijoittamisella varallisuuttasi? Lue Vaurastumisen välineet.

Varallisuus kasvoi 24k euroa

Perinteeksi muodostunut varallisuusraportti käy vuosi vuodelta vaikeammaksi laatia - kuten olen todennut aiemminkin. Sijoitustuottoja tulee sieltä ja täältä. Rahaa tulee ja menee sinne ja tänne. En pidä rahaliikenteestäni tarkkaa kirjaa. Edelleen suuri osa uudesta osakesalkun pääomasta ja muiden sijoitusten pääomasta tulee yhä palkkatuloistani. Julkaisen jälleen enemmän kassavirtalaskelmatyyppisen selvityksen siitä, kuinka varallisuuteni kehittyi vuoden 2018 aikana:

Talletusten lisäys +14 000 €
Osingot +6100 €
Arvon muutos  -16 000 €
Korkotulot +2200 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +6800 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +11 000 €

Varallisuuden kasvu noin 24 000 €

Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Osingot = osingot osakesijoituksista 2018
Arvon muutos = osakkeiden arvonlasku 2018 vs. 2017
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista (S-osuudet, vertaislainaus, muut korkotulot)
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitukset osakemarkkinoiden ulkopuolelle

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2018 varallisuuteni ylsi lähes 360 000 euroon. Tavoitteeksi olin asettanut 370 000 euroa. Edellisvuonna varallisuuteni oli 335 000 euroa. Osakemarkkinoiden laskusta johtuen varallisuuteni kasvu lähes puolittui viime vuoden kasvuun nähden. Vuonna 2018 varallisuuden kasvua tuki osingot, lainanlyhennykset sekä tekemäni vaihtoehtoiset sijoitukset. Varallisuuden kasvu puolittui suhteessa useimpiin aikaisempiin vuosiin: tyypillisesti varallisuuteni on kasvanut yli 40 000 euroa vuodessa.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 56 %, asunnot 29 %, vaihtoehtoiset sijoitukset 14 % ja käteinen 1 %. Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen laskusta, asuntojen ja vaihtoehtoisten sijoitusten suhteelliset osuudet kasvoivat. Varallisuuteeni en laske mukaan hätärahastoani (noin 23 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 10 000 euroa), autoa enkä perintönä saamiani varoja. Lisäksi minulla on sivussa noin 7000 euroa taloyhtiölainan maksua varten, se ei tällä hetkellä sisälly varallisuuslaskelmaan. Nyt on tarkkaan pohdittava, kannattaako laina laittaa maksuun vai varat sijoittaa ajallisesti hajauttaen.

***
Kiihdytä tai käynnistä oma vaurastumisesi. Lue Vaurastumisen välineet.

Aika tulla kurinalaisemmaksi sijoittajaksi?

Vaurastumiseni ei ole ollut sijoitustuottojen ansiota. Vuodesta 2008 saakka katsottuna ja viimeaikaisen kurssilaskun jäljiltä keskimääräinen vuosituottoni [(salkun arvo - talletukset) / sijoitusvuodet] on noin 5,5 prosenttia. En ole saavuttamaani tuottoon tyytyväinen. Koska seuraan osakemarkkinoita lähes päivittäin sekä opiskelen ja harjoittelen sijoittamista minun pitäisi pystyä parempaan. Alhaiseen prosenttilukuun on useita selityksiä ja syitä, mutta tässä kirjoituksessa aion perata tarkemmin miksi prosenttiluku on mitä on ja mihin vaurastumiseni on oikeastaan perustunut.

Suurimpina syinä toteutuneelle tuotolle näen ne tyypilisimmät: epäonnistuneet sijoitukset, jotka ovat syöneet pääomaa, tappioiden katkaisemisen välttely ja vähälukuiset myynnit voittojen kotiuttamiseksi. Salkkuni tuottoa on merkittävästi laskenut epäonnistuneet sijoitukset yhtiöihin, joiden liiketoiminta on heikentynyt. Heikon liiketoiminnan kehityksen myötä osakekurssi on laskenut ja lopulta yhtiö on joutunut leikkaamaan osinkoaan. En ole osannut myöntää epäonnistuneita sijoituksia ja katkaista tappioita. Olen jäänyt roikkumaan huonosti tuottaviin yhtiöihin. Toisaalta en ole myöskään kotiuttanut voittoja sijoituksista, joiden arvostustasot olisivat myynnin perustelleet.

Vaikka olen useasti tässä blogissa koettanut patistaa itseäni myymään salkustani esimerkiksi osinkoa leikanneet yhtiöt, monet löytyvät salkustani edelleen. Joulukuussa onkin aika myydä ainakin yksi. Vähintäänkin pääomatuloverojen pienentämiseksi. Olen jo pitkään pohtinut esimerkiksi Nesteen myyntiä. Mielestäni yhtiö tuskin pystyy säilyttämään nykyisen kannattavuustasonsa ja olisi parasta luopua osakkeista hyvän sään aikana. Katsotaan tulenko painamaan myyntipainiketta.

Nähdäkseni, osinkotulojeni kasvu on perustunut kuukausittaisiin pääoman lisäyksiin, osinkojen uudelleen sijoittamiseen ja laajaaan hajauttamiseen, joka on pienentänyt epäonnistuneiden sijoitusten vaikutusta osinkotuloihin. Ajoittain olen hairahtunut huolimattomiin sijoituksiin, jotka eivät maksa kaksista osinkoa, esimerkiksi käyköön Munters. Myös sen osakekurssi on lähes puolittunut ostohinnastani. Munters on siis selkeä esimerkki epäonnistuneesta sijoituksesta, jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä ja tappio olisi tullut katkaista heti alkuunsa. Koska osinkotulojen kasvattaminen on päätavoitteeni taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa, pitäisi minun tehdä sijoituspäätökseni pitkälti päätavoitteeni valossa.

Sijoitustuottojen sijasta vaurastumiseni on eniten perustunut pienenä pysyneisiin kuluihin ja kasvaviin tuloihin. Säästöni ovat siis kasvaneet. Asun edelleen suhteellisen vaatimattomasti, kulutan kohtuudella ja ostan ruokatarvikkeet Ldilistä. Olen jatkanut osakesijoittamisen tahtia lähes muuttumattomasti lähes kymmenen vuotta. Samalla olen kuitenkin rakentanut uusia alustoja vaurastumiselle, tehnyt niin asuntosijoituksia kuin lukuisia vaihtoehtoisia sijoituksia. Näin kokonaisvarallisuuteni on kasvanut lähes joka kuukausi. Vain suuret laskut osakkeiden arvossa, ovat vetäneet kokonaisvarallisuuttani alaspäin.

Olen valinnut osakesijoitukset pääasialliseksi sijoitusmuodokseni. Osakkeet ovat tärkein vaurastumisen vauhtipyöräni. Osakesijoitukset edustavat noin kahta kolmannesta kokonaisvarallisuudestani. Kun markkinatilanne on kääntymässä epäsuotuisampaan suuntaan, sijoitustuottoja ei voi tehdä enää puolivillaisilla sijoituspäätöksillä. Minun on siirryttävä systemaattisempaan ja kurinalaisempaan sijoittamiseen. Tässä riittäneekin aihetta uusille kirjoituksille jatkossa!

***
Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä kirjoitan. Lue Vaurastumisen välineet.

Säästöprojektini: Taloyhtiölainaosuus

Kun osakekurssit saavuttavat jatkuvasti uusia huippulukemiaan, ovat hyvät sijoitusideat vähissä. Pyrin aina ensisijaisesti sijoittamaan varani arvopapereihin, asuntoihin tai vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Kun säästöille ei tahdo löytyä sopivaa työpaikkaa, voi sopiva vaihtoehto olla sijoittaa varat kohteeseen, joka luo säästöjä tai kasvattaa kuukausittaista kassavirtaa.

Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi pienten lainaerien maksaminen pois kokonaisuudessaan, lainojen lyhentäminen tai vaikkapa omakotitalossa lämmitysmuodon vaihtaminen edullisempaan. Kuukausittaisten kulujen pieneneminen ja kassavirran koheneminen luo mahdollisuuden sijoittaa ajallisesti hajautetummin.

Omaa tilannetta pohdittuani, tunnistin sopivaksi kohteeksi omistusasuntoni julkisivusaneerauksesta aiheutuneen pääomavastikelainan. Lainaa on jäljellä noin 7000 euroa ja sen korko on hieman yli 0,8 prosenttia sidottuna kuuden kuukauden euriboriin. Lainan maksaminen pois kohentaisi kuukausittaista kassavirtaani neljälläkymmenellä eurolla. Taloyhtiölainan voi maksaa pois kahdesti vuodessa, seuraavan kerran syyskuussa 2018.

Lainan korko on toki suhteellisen matala ja ohjauskorot ovat myös yhä matalalla tasolla. Paremman tuoton saisin luonnollisesti tallettamalla rahat Bank Norwegianin talletustilille. Katson asiaa kuitenkin kahdella tapaa. Kuukausittaisen kassavirran kohentuminen mahdollistaa suuremmat sijoitukset tulevaisuudessa. Menojen pieneneminen luo tilaa väistämättömälle korkojen nousulle, joka tulee kasvattamaan asuntolainan ja sijoitusasuntolainan korkokuluja.

En ole ottanut taloyhtiölainaa huomioon varallisuuslaskelmissani. Olen perustellut sen itselleni sillä, että arvostan kaikki omistamani asunnot laskelmassani hankintahintaan. En myöskään huomioi vuokrista kertyneitä varoja, jotka kasvavat korkoa Bank Norwegianissa. Säästöprojektini ei siis heti vaikuta kokonaisvarallisuuteni kehitykseen. Välitön vaikutus on ensin negatiivinen, koska kerrytän palkastani ja muista tuloista varoja lainan maksua varten. Osakkeisiin sijoittamista jatkan edelleen tuhannen euron kuukausivauhtia. Mikäli kohdalle osuu kuitenkin, houkutteleva sijoituskohde, olen nopeasti valmis perumaan tämän säästöprojektin.

***
Mihin sijoittaisin 10 000 euroa? Tietopaketti sijoittamiseen ja vaurastumiseen verkkokaupasta.

Manageeraa rahojasi

Kun televisiosta, valitettavan harvoin, tulee katsomisen arvoinen elokuva, rentoudun usein tekemällä samalla mobiilipankissa rahojeni manageerausta. Teen päätöksiä mihin sijoituksiin rahojani kohdistan, siirrän varoja tililtä toiselle ja lyhennän velkojani. Suurimmat tilisiirrot ajoitan palkkapäivän jälkeisille päiville ja teen ylimääräisiä siirtoja rahatilanteen niin salliessa. Säästän siis ensin itselleni ja kulutan vasta itse, mutta rahan manageeraus on muutakin.

Mitä tarkoitan rahan mageerauksella?

• Luo automaattiset tilisiirrot heti palkkapäivälle tai sen jälkeisille päiville niin, että asettamasi säästösumma siirtyy arvo-osuustilille ja/tai erilliselle säästötilille. Satunnaisia ylimääräisiä tuloja, loma- ja päivärahoja tai bonuksia, varten on hyvä olla erillinen tili, jonne siirtää rahat kulutukselta suojaan.
• Kun vaurastuminen  rakentuu useammalle alustalle, on hyvä hallinnoida varoja alustojen välillä. Markkinatilanteesta riippuen vaihtoehtoiset sijoitukset voivat olla houkuttelevampia kuin osakesijoitukset tai toisinpäin.  
• Sijoitusvelalla voi kiihdyttää vaurastumista. Velka-astetta on järkevä hallinnoida markkinatilanteen ja sijoitusmahdollisuuksien mukaan. Kun esimerkiksi osakkeiden arvostustaso on matala, sijoittajan ulottuvilla on hyvä olla lainalimiitti. Kun ulottuville tulee esimerkiksi asuntosijoitusmahdollisuus, sijoittajalla on järkevä olla neuvoteltuna puolivalmiiksi pankista rahoitus ja säästettynä käteiskassa omarahoitusosuutta varten.

Miten minä manageeraan rahojani?

Tilit

• Palkkatili, jolta siirtyvät maksuun onmistusasuntoni hoitovastike, lainalyhennys ja sähkölasku. Päivittäiset kulut kulkevat Norwegianin luottokortin kautta ja luottokorttilaskun maksan palkkatililtä. Palkkatililtä kulkevat kuukausittain talletukset niin osinkosalkkuun, sijoitustilille kuin hätärahastooni.
• Sijoitustili on välietappi  käteiselle, jonka määränpää on asuntosijoitukset tai vaihtoehtoiset sijoitukset. Sijoitustilin tehtävänä on kerryttää järkevän kertasijoituksen verran varoja ja pitää ne erillään käyttörahoista.
• Vuokratililtä menevät sijoitusasuntojeni hoitovastikkeet ja lainalyhennys. Vuokratulojen ylijäämää varastoin epäsäännöllisesti talletustililleni.
• Talletustililläni Bank Norwegianissa pidän hätärahastoani, vuokratulojen ylijäämää sekä pientä kassaa veromätkyjä varten. Hätärahastooni teen pienen kuukausittaisen talletuksen sekä suurempia kertatalletuksia esimerkikiksi lomarahoista tai bonuksista.

Arvo-osuustilit

• Osinkosalkku on tärkein ja suurin säästökohteeni. Joka kuukausi talletan vähintään 1000 euroa sijoitettavaksi pitkäaikaisesti laadukkaisiin osinkoa maksaviin yhtiöihin.
• Satelliittisalkkussa pyrin hyötymään markkinoiden järjettömyydestä ja tekemään voittoa osakkeiden kurssiliikkeillä. Mahdollisia voittoja siirrän takaisin osinkosalkkuun.
• ETF-salkkuni on erillään varallisuusseurannastani, mutta manageeraan rahojani myös sen ympärillä. Käytän hillitysti velkavipua ja hiljalleen kasvatan sijoituksen kokoa pienelle perinnölleni saamillani tuotoilla.

Velat

• Asuntovelkani lyhenee automaattisesti kuukausittain, mutta hiljattain olen manageerannut myös lainaani neuvottelemalla sen uudelleen. Tämä toimenpide on jälleen vapauttanut rahaa siiirrettäväksi ja sijoitettavaksi toisille alustoille.
• Automaattisten kuukausittaisten lyhennysten lisäksi saatan ajoittain tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä sijoitusasuntolainaani. Nämä lyhennykset teen käsin epäsäännöllisesti riippuen muista sijoitusmahdollisuuksista.
• Saatan ajoittain ottaa niin sanottua sisäistä velkaa lainaamalla rahaa etenkin osinkosalkustani. Sisäisen velan tarkoituksena on tarttua sijoitusmahdollisuuksiin sekä maksimoida kokonaisvarallisuuteni kehitys. Kohtuullisen velkavivun käyttö on tärkeä osa rahan manageerausta ja varojen työllistämistä optimaalisella tavalla.

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Vaihtoehtoisia sijoituksia minulla on pitkä liuta. Osa kokeiluvaiheessa ja toiset vakiintuneempia sijoituksia. Tällä hetkellä kasvatan sijoituksiani Groundfundingissa ja opiskelen uutta vauhtipyörää, johon lisään pääomia hiljalleen. Tuotot muista vaihtoehtoisista sijoituksista menevätkin näihin kahteen sijoitukseen. Esimerkiksi osuusmaksun korot siirrän kerran vuodessa S-pankista sijoitustililleni.

Yhteenveto

1. Aloita tai kiihdytä vaurastumistasi ottamalla tavaksesi aktiivinen ote rahojesi hallintaan.
2. Luo järjestelmä tilejä, automaattisia tilisiirtoja sekä alustoja, joilla hallitset varojasi säästämisen ja sijoitusstrategiasi puitteissa.

***

Lähde rakentamaan oma perustasi vaurastumiselle. Lue Vaurastumisen välineet.

Rahoittajaksi kiinteistökehityshankkeisiin?

Kun osakekurssit ovat vuosia aina vain kivunneet korkeammalle, olen kamppaillut pitkään suuren käteisposition kanssa. Sijoituskriteerit täyttävien yhtiöiden ja osakkeiden löytäminen on ollut vaikeaa. En ole kuitenkaan halunnut lepuuttaa käteistä tuottamattomana tai nollakorkoa lähentelevillä talletustileillä. Vaikka olen hiljalleen kasvattanut hätärahastoani, olen pyrkinyt laittamaan säästöön jääneet varat heti työskentelemään puolestani.

Olen aktiivisesti etsinyt vaihtoehtoisia sijoituskohteita ja tehnyt useita kokeiluja erilaisilla alustoilla, jotka edustavat modernia joukkorahoitusta. Kokeiluissani pääperiaatteina ovat olleet sijoitusten läpinäkyvyys sekä sijoituksista saatava kassavirta. Kaikki kokeilut eivät ole olleet onnistuneita ja muutamissa tulen jäämään tappiolle tai toivottavasti pääsemään täpärästi omilleni. Siksi olen sijoittanut aluksi vain pieniä eriä ja kokeiluihin olen allokoinut vain pienen osan kokonaisvarallisuudestani.

Yhden alustan kohdalla olen kuitenkin edennyt kokeilua pidemmälle ja sijoittanut huomattavan, lähes viisinumeroisen, summan. Alusta, jota olen hyödyntänyt käteiseni työllistämiseksi on kotimainen Groundfunding, joka yhdistää sijoittajat sekä rakennus- ja kiinteistönkehityshankkeisiin pääomaa tarvitsevat yhtiöt. Sivuston kautta sijoittajan ulottuvilla on hankkeita, joihin vain harva piensijoittaja muutoin voisi päästä mukaan.

Älä korvamerkitse rahojasi

Groundfundingin kautta olen sijoittanut alun perin osakesijoituksiin kohdistamia varoja. Kun käteispositioni arvo-osuustilillä on alkanut liiaksi polttelemaan taskuissani, olen odottanut sopivaa sijoituskohdetta ja hyödyntänyt käteistä tarttuakseni Groundfunding alustan tarjoamiin hankkeisiin. Aika ajoin arvo-osuustilini on päätynyt hivenen negatiivisen saldon puolelle. Korkoero Groundfundingin kohteiden ja Nordnetin lainakorkojen välillä on riskiä sietävälle sijoittajalle houkutteleva.

Sijoitustuotoilla ja pääomantakaisinmaksuilla olen myöhemmin lyhentänyt tätä sisäistä lainaani ja palauttanut varoja takaisin arvo-osuustililleni. Näin olen päässyt jälleen tekemään osakesijoituksia markkinatilanteen niin salliessa. Groundfunding ei siis pelkästään ole ollut minulle väline työllistää sopivien sijoituskohteiden puutteesta kärsivää käteistä, vaan myös tasata sijoituksia pidemmälle ajalle. Orastavan osinkokevään aikana saatan hyvinkin sijoittaa avautuviin kohteisiin työllistääkseni osinkoeuroja joko etu- tai jälkikäteen.

Millaisia sijoituskohteita alustalta löytyy?

Groundfundingissa tehtävät sijoitukset ovat pääasiassa vakuudellisia lainoja, joiden ottajina on tyypillisesti rakennus- tai sijoitusyhtiöitä. Lainoja yhtiöt käyttävät sijoituskohteiden hankintaan, erilaisten kiinteistöjen rakennuttamiseen tai vanhojen kiinteistöjen remontointiin ja kehittämiseen. Laina-ajat ovat tyypillisesti vuoden mittaisia, mutta niin lyhyempiä kuin pidempiäkin sijoituskohteita on ollut alustan historiassa tarjolla. Lainanottajille Groundfunding on vaihtoehtoinen rahoitusmuoto esimerkiksi hankkeen tietyn vaiheen rahoittamiseksi tai yhtiön oman pääoman tuoton kohottamiseksi. Hankkeiden rahoittamisessa on lähes poikkeuksetta mukana myös perinteisiä rahoituslaitoksia, mikä tuo hankkeille uskottavuutta.

Lainojen korot liikkuvat viiden ja kahdentoista prosentin välimaastossa. Tyypillisen lainakoron ollessa kymmenen. Korkea korko kielii myös sijoitukseen liittyvistä riskeistä. Tässäkin instrumentissa, kuten osakesijoittamisessa, riskinä on menettää koko sijoitettu pääoma. Lainanottajana toimiva yritys voi epäonnistua hankkeessaan, tai muissa liiketoiminnoissaan, ja yhtiö voi ajautua konkurssiin. Tässä tilanteessa sijoittajaa suojelee kuitenkin lainalle asetettu vakuus, jonka riittävyyden tai likviditeetin arviointi on sijoitusta arvioitaessa tärkeää.

Vähimmäissijoitus Groundfunding kohteissa on tyypillisesti 2000 tai 3000 euroa. Tämä toki asettaa haasteen hajauttamiselle eri hankkeiden välillä. Tällä hetkellä minulla on kolme aktiivista sijoitusta ja muutaman kohteen laina-aika on päättynyt. Kohteiden tullessa alustalle tarjolle on niiden rahoitus nopeasti täyttynyt. En kuitenkaan seuraa aktiivisesti Groundfunding sivustoa, mutta sähköpostilistan välityksellä kiinnostuneet saavat sujuvasti tiedon avautuneista kohteista. Käsittelen myöhemmässä kirjoituksessa Groundfunding alustaa sekä yksittäisten sijoitusten tuloksia ja yksityiskohtia tarkemmin.