Julkaistessani ensimmäisen blogikirjoituksen vuonna 2013 olin asettanut itselleni tavoitteeksi olla taloudellisesti riippumaton vuonna 2025. Nyt alkuperäiseen tavoitteeseen on viisi vuotta aikaa, vaikka itseasiassa kirjasin jo edellisvuoden tavoitteeksi julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. En kuitenkaan niin tehnyt, koska pidän vielä työstäni riittävästi ja henkilökohtaisessa elämässä tapahtui muutoksia, joiden vuoksi en lähtenyt toteuttamaan suunnitelmiani. Näiden lisäksi kuluneen vuoden aikana iski koronaepidemia, joka vaikuttaa niin reaalitalouteen kuin sijoitustuottoihin. Pohtiessani huhtikuussa 2019 taloudellista riippumattomuutta ja skenaariota, jossa asiat menevät mönkään, arvioin, että osinkotuloni pienenevät noin 30 prosentilla. Se skenaario on käymässä tänä vuonna toteen, onneksi ennen taloudellisen riippumattomuuden julistusta.
Koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana epäiltiin taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien haaveiden kaatuvan. Vaikka korona ja osinkokertymän pienentyminen ovat vaikuttaneet omiin ajatuksiini, näen silti olevani hyvissä asemissa matkalla kohti tavoitetta. Vaikka pörssikurssit ovat tänä vuonna menneet nopeasti alas ja lähes yhtä nopeasti ylös, olen jatkanut sijoitusstrategiani toteuttamista ostaen osakkeita joka kuukausi. Jokunen osto on mennyt lyhyellä aikavälillä katsottuna pieleen, moni on onnistunut keskinkertaisesti ja usean oston olen onnistunut tekemään oikein hyvään hankintahintaan. Se riittää pitkällä aikavälillä menestyvän salkun rakentamiseen. Osakesijoittamiseen kuuluu taka-askeleet ja niihin on varauduttava ja reagoitava.
Viime vuoteen nähden:
- Kokonaisvarallisuuteni on kasvanut 50 000 eurolla noin 466 000 euroon.
- Osakesalkun arvo on kohonnut noin 18 000 eurolla noin 257 000 euroon.
- Suoraan asuntoihin sitoutunutta varallisuutta on 115 000 euroa (107 000 €).
- Vaihtoehtoisia sijoituksia ja käteistä noin 94 000 euroa (70 000 €).
- Absoluuttinen osinkotuotto yltää - - kuka tietää mihin. Arvaisin kertymäksi noin 5000 euroa.
- Vuonna 2018 ja 2019 en laittanut alulle yhtään merkittävää vaurastumisen vauhtipyörää, vaan tein tasaisesti erilaisia pienempiä sijoituksia pääasiassa osakemarkkinoilla. Tänä vuonna laitoin omistusasunnon vuokralle ja sen myötä säästämisasteeni on parantunut. Tein myös pienen sijoituksen metsärahastoon pienentääkseni käteisen määrää salkussani ja etsiessäni vakaita kassavirtasijoituksia, mutta kirjoitushetkellä sijoituspäätös vaikuttaa virheelliseltä.
Useana vuonna perätysten varallisuuteni kasvu on asettunut noin 50 000 euroon. Kuten lyhyesti kommentoin Omavaraisuushaaste blogin kommenteissa, se johtunee pitkälti uusien asuntosijoitusten jäädyttämisestä ja vuokratulojen kirjaamisesta varallisuuslaskelman ulkopuolelle, suuresta käteispainosta, pörssin aaltoliikkeestä ja arvo-osakkeiden mollivoittoisuudesta. Oli syy mikä tahansa, on harmi, että kulmakerroin ei ole kiihtynyt. Toisaalta se lienee kassavirtaan tähtäävän sijoitusstrategian piirre. Absoluuttinen varallisuuden kasvu ei ole päätavoitteeni, vaan sijoitustuotot, kuten vuokra-, osinko- ja korkotulot, joilla voin joko kasvattaa omistuksiani tai käyttää ne elinkustannuksieni kattamiseen. Tästä vuodesta voi kuitenkn osingonleikkausten myötä tulla ensimmäinen vuosi jona osinkotuloni eivät kasva.
Vuodesta 2020 vaikuttaa tulevan jonkinlainen vedenjakajavuosi. Olen muuttanut uudelle paikkakunnalle, olen yhä irtisanomisuhan alla ja korona pitää useita omaisuusluokkia käymistilassa. Laaja hajautus eri omaisuuslajeihin, eri markkinoille laajasti hajautettu osakesalkku ja muutaman eri sijoitusstrategian hyödyntäminen pitävät ajatukseni tulevaisuudesta myönteisinä. Sijoitukset ovat 13 vuoden jälkeen siinä asennossa, että niistä voisi halutessaan alkaa vihdoin luomaan itselleen ammatin. Taidan kuitenkin olla melko hidas suunnanmuutoksissa.
***
Etkö tiedä mistä lähteä liikkeelle sijoittamisessa? Lue Vaurastumisen välineet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti