Analyysiä spekulatiivisista sijoituksistani

Jo vuonna 2015 jaoin osakesijoitukseni kahteen osaan eli kahteen eri salkkuun. Suurempi ja tärkeämpi osa on osinkosalkkuni, jonka kehityksestä pääasiassa raportoin tässä blogissa. Toinen salkkuni käsittää spekulatiiviset sijoitukset, joita Nordnetissa teen pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja satunnaisesti saksalaisiin yhtiöihin. Spekulatiivinen salkkuni on kirjoitushetkellä kooltaan 13 000 euroa eli noin 5 prosenttia Nordnetissa olevista sijoituksista. Olen ajoittanut siirtänyt spekulatiivisesta salkusta pääomaa osinkosijoituksiin ja välillä päinvastoin, olen myös kotiuttanut jonkin verran spekulatiivisissa sijoituksissa tekemiäni voittoja osinkosalkkuun.

Spekulatiivinen salkku on ollut sen perustamisesta lähtien melko vähällä huomiolla. Olen saanut puristettua salkun treidit kokonaisuutena joka vuosi voitolle, mutta salkun suhteellisella tuotolla en pääse rehvastelemaan. Tänä vuonna korona ja etätyöt ovat mahdollistaneet hieman tiiviimmän keskittymisen osakemarkkinoihin ja spekulatiiviseen kaupankäyntiin. Olenkin lisännyt aktiviteettitasoa ja pyrkinyt kehittämään spekulatiivista sijoittamista aiempaa systemaattisemmaksi. Kehittyäkseni osakespekuloijana  analysoin vuoden 2020 aikana tekemiäni kauppoja.

Spekulatiivisessa salkussa minulla ei ole tiukkaa sijoitusfilosofiaa. Sitä voisi kuitenkin luonnehtia esimerkiksi swing-treidaamiseksi. Pyrin spekuloimaan seuraamieni yhtiöiden osakkeilla, joilla näen olevan lyhyellä aikavälillä kurssinousupotentiaalia. Pyrin myös hyötymään jatkuvasta kurssiliikkeestä, kun monien yhtiöiden osakekurssit usein saahavat tietyssä vaihteluvälissä. Lisäksi olen osallistunut useampiin osakeanteihin, esimerkiksi Musti Groupin ja Bilotin anteihin. 

Tänä vuonna olen lukumääräisesti eniten treidannut saksalaisen Corestaten osakkeella, joka on liikkunut suurilla päiväliikkeillä melko selkeässä vaihteluvälissä. Olen käynyt kauppaa esimerkiksi myös ruotsalaisella Scandicilla, joka on heilahdellut voimakkaasti päivätasolla. En ole analyysissäni laskenut treidien keskimääräistä pitoaikaa, mutta arvioisin sen olevan parin viikon luokkaa. Muutamia treidejä olen tehnyt myös päivätasolla, onnistuen ostamaan esimerkiksi Oriolan osaketta 10 prosentin päivälaskussa ja myymään myöhemmin hivenen korkeampaan hintaan saman päivän aikana. 

Vuoden 2020 aikana (syyskuun puoliväliin mennessä)

• olen tehnyt 79 treidiä
• joista 16 on ollut tappiollisia (20 %)
• joista 63 on ollut voitollisia (80 %)
• tappiolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet -71 euroa
• voitolliset treidit ovat keskimäärin tuottaneet 47 euroa
• osinkoja olen saanut noin 160 euroa verojen jälkeen
• salkku on absoluuttisesti voitolla noin 1430 euroa verojen ja kaupankäyntikulujen jälkeen

Mitä voin oppia tästä tilastosta?

• Tappiollisia kauppoja on itseasiassa liian vähän. Olen useasti jäänyt odottamaan hivenen liian pitkäksi aikaa kurssin kehittymistä odottamaani suuntaan.
• Keskimääräinen tappioni on liian suuri. Katkaisen tappiot liian myöhään.
• Osun treideissä usein oikeaan. En malta kuitenkaan juoksuttaa voittoja, vaan otan voiton kotiin usein liian aikaisin. Minun on otettava stop-loss toimeksiannot paremmin käyttöön suojatakseni voittoja, mutta mahdollistaakseni niiden juoksutuksen.
• Jos pystyn ylläpitämään suhteettoman korkeaa onnistumisprosenttia, minun olisi järkevää kasvattaa yksittäisen treidin kokoa ja näin pienentää kaupankäyntikulujen aiheuttamaa

Kehitystä vaativat osa-alueet ovat jokaisen spekuloijan helmasyntejä. Kaikenkaikkiaan olenkin tyytyväinen spekulatiivisen sijoittamisen tuloksiin. Vuoden 2020 aikana ne ovat tuottaneet verojen jälkeen noin 160 euroa kuukaudessa. Se on hyvä lisätuotto ajatellen, että sijoitusstrategiani keskiössä on kasvavat osinkotulot ja päivätyöni ei mahdollista kovinkaan tiivistä markkinaseurantaa. Onnistuminen spekuloinnissa tai treidaamisessa mielestäni vaatii tiivistä läsnäoloa markkinoilla, jotta pääsee markkinan kanssa synkrooniin. Koronaromahduksessa myin suurimman osan spekulatiivisista positioista ja lähdin varsin ripeästi takaisin markkinoille tarttuen nouseviin osakkeisiin. Jos minulla ei ole ollut hyviä ideoita, olen melko kurinalaisesti pitänyt pääoman käteisessä.

Jo tovin aikaa ennen tätä analyysiä olen alkanut paremmin kirjaamaan ylös niin tavoitemyyntihinnan ja stop-loss tason jokaiselle treidille. Lisäksi kirjaan ylös mietteet niin ostosta kuin myynnistä. Näin voin tulevissa analyyseissä palata paremmin myös spekuloinnin psykologiaan. Tämän analyysin perusteella voisin kokeilla nykyistä suuremman position ottamista parhaimmiksi katsomissani ideoissa ja treideissä. Lisäksi minun on entisestään kiinnitettävä huomiota tappioiden rajaamiseen, jos treidi ei nopeasti kehity myönteisesti, kannattaa pääoma laittaa paremman idean perään. Koska spekulointini pääasiassa keskittyy ailahtelevan kurssiliikkeen hyödyntämiseen, haluan jatkossa pyrkiä poimimaan salkkuuni myös enemmän momentumia ja hyötyä pidempään jatkuvasta positiivisesta kurssiliikkeestä.