lauantai 12. kesäkuuta 2021

Miten ihmiset ehtivät käymään töissä?

Ihmiset käyvät työssä mitä moninaisimmista syistä: maksaakseen laskut ja lainat, täyttääkseen päivänsä, haastaakseen itseään tai rakentaakseen uraa. Olen kuullut monen pohtivan, ettei keksisi itselleen riittävästi tekemistä, jollei kävisi töissä. Huaweilla ilmeiseti vietetään kaikki valveillaoloaika työn parissa. Omistajana voisin toki olla sitä mieltä, että minulle on parempi mitä enemmän painetaan hommia, mutta yksilön kannalta on tärkeää pohtia minkä vuoksi töitä tekee ja miten sovittaa työ oikeasti itselle tärkeiden asioiden kanssa yhteen. Onko työ itsessään tärkeää vai onko se mahdollistaja jollekin muulle?

Tein itsekin joskus todella paljon töitä, mutta mitä pidemmälle työurallani ehdin sitä merkityksettömämmäksi työnteon koin. Vaikka töissä oli enimmäkseen hauskaa, sain hyvää palkkaa, tehtävät olivat suhteellisen haastavia ja minulla oli laajat toimintavapaudet, en kokenut palkkatyötä omaksi jutuksi. Halusin tehdä jotakin omanlaista. Päivätöissä käydessäni haaveilin, kuinka työt lopetettuani on aikaa vaikka mihin. Jäin pois päivätöistä kuukausia sitten ja olen hämmästellyt, kuinka ylipäätään olen ehtinyt käymään töissä. Aika tuskin tahtoo riittää kaikkiin mielenkiintoisiin asioihin, joita haluaisin tehdä.

Tähän mennessä olen kuluttanut aikaani kolmeen pääprojektiin:

Pyöräily. Yli viisitoista vuotta sitten olen ajanut polkupyörällä kilpaa. Vakavammasta kestävyysurheilusta pääsi kertymään vuosikausien tauko ja urheiluni oli vuosia rajoittunut punttisaliin ja lyhyisiin juoksulenkkeihin. Päätettyäni päivätyöt asetin itselleni uuden tavoitteen, joka oli ollut haaveisasni pitkään. Aion ajaa pyörällä Euroopan lävitse. Nyt minulla ei ollut enää ajanpuutteen tekosyytä. Aloitin harjoittelemaan ensin kuntopyörällä. Harjoituspäiväkirjan mukaan aloitin helmikuussa 10 minuutin pyöräilyllä ja lähdin lisäämään määriä vähitellen. Tällä hetkellä harjoittelen 12-15 tuntia viikossa. 

Suunnitelmanani on siis ajaa Saksan Travemundesta Espanjan Aurinkorannikolle kolmentuhannen kilometrin matka kolmessa viikossa. Se tarkoittaa pariakymmentä Pirkan pyöräilyä perätysten. Jos matkaan pitäisi lähteä juuri nyt, tuskin selviäisin matkan rasituksesta. Aiottuun lähtöhetkeen ei ole aikaa jäljellä kuin muutama kuukausi ja en ole aivan vielä täysin vakuuttunut kykeneekö jo kestävyysurheiluajoista vanhentunut vartalo ottamaan riittävästi harjoitusta vastaan. Myös suunnitelmassa on useita liikkuvia elementtejä, korona luonnollisesti niistä suurimpana. Nyt tavoite on kuitenkin tehty julkiseksi niin periksi antaminen on aiempaa vaikeampaa!

Lukeminen ja kirjoittaminen. Harjoittelun ja sijoittamisen hyvä vastapaino on lukeminen. En ole lukenut pelkästään sijoituskirjoja vaan ensimmäisestä koronavuodesta lähtien lukemistooni ovat kuuluneet vanhat klassikot. Kun helteet hellivät suuntaan yleensä rannalle lukemaan ja sijoittaminen jää sivurooliin. Vanhat klassikot vievät lukijan uusiin kulttuureihin, aikakausiin ja ihmismieliin. Joskus ne toimivat hyvänä unilääkkeenä ennen nukkumaanmenoa.

Tämän blogin lisäksi minulla on (liian) monia kirjoitusprojekteja. Pidän epäsäännöllistä päiväkirjaa, merkitsen ylös ajatuksia ja oppeja osakespekuloinnista ja koetan ajoittain luonnostella seuraavaa julkaisua jostakin minua kiinnostavasta sijoittamisen tai elämän osa-alueesta.  Kirjoittaminen on itsensä kehittämistä, oppimista ja ajatusten jalostamista.

Opiskelu. Opiskelu on oiva tapa haastaa itseä. Opiskelussa olen keskittynyt espanjaan. Olen halunnut opetella uuden kielen ja espanja on enemmän kuin hyödyllistä matkustettaessa Etelä-Amerikassa. Olen opiskellessani lukenut niin ruotsia, saksaa, ranskaa kuin venäjääkin, mutta silti päätin aloittaa uuden kielen opiskelun. Saksaa ja ruotsia luen ja puhun kohtuullisesti, ranska ei minua kiinnosta ja venäjää en näe yhtä hyödylliseksi kuin espanjaa. Kuten niin monessa muussakin tekemisessäni, huomioni tapaa suuntautua aina laaja-alaisesti.

Tähän kategoriaan pitänee laskea myös spekulatiivinen sijoittaminen. Vaikka olen harrastanut sijoittamista jo reilusti yli vuosikymmenen, olen käyttänyt huomattavan määrän aikaa terävöittääkseni osaamistani sijoittamisessa ja perehtyäkseni uusiin toimialoihin sekä sijoitustyyleihin. Sijoittamisessa ei koskaan tule valmiiksi ja se lienee osa sen viehätystä ja haastetta. Sijoittamiseen voikin käyttää loputtomasti aikaa. Päivätyöt lopetettuani olen toki käyttänyt siihen aiempaa enemmän aikaa, mutta huolehdin, että myös muut tavoitteeni edistyvät päivittäin.

***

Jos päivätyössä käydessä muodostuu riittämättömyyden tunne työtehtävien hoitamisen ja oman vapaa-ajan suhteen, voi riittämättömyyden aina perustella työn ottamalla ajalla. Kun lopettaa päivätyöt, tätä syytä tai tekosyytä ei enää ole. Aikaa ei ainakaan minulla ole tehdä kaikkea mielenkiintoista, mitä odotin tekeväni. Kaikkeen ei ole ikinä yksinkertaisesti aikaa, aloita siis projektiesi parissa ajoissa pienin askelin ja älä tee montaa asiaa kerrallaan kuten minä vaan keskity. Kun elämän näkee täynnä mahdollisuuksia, on tulevaisuus valoisampi. Sama pätee sijoittamiseen, työhön ja työn jälkeisiin elämään. Tekemällä tulee lisää mahdollisuuksia ja tekemällä tavoitteet tulevat lähemmäksi.

***
Hanki asiapitoista mutta helppoa kesälukemista. Osta Vaurastumisen välineitä verkkokaupasta.

torstai 27. toukokuuta 2021

Suomalainen, ruotsalainen ja amerikkalainen ostos

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2021

Toukokuussa tein pikkiriikksen 100 kappaleen  lisäyksen Fondiaan 7,36 euron hintaan. Yhtiössä on pieniä merkkejä pääsemisestä takaisin jaloilleen ja mahdollinen positiivinen tulos Suomen ulkopuolisilla markkinoilla parantaisi Fondian tuloksentekokykyä. Näen Fondian vakaana palveluyhtiönä, joka pystyy jakamaan hyvää osinkoa heikkoinakin aikoina. Fondian osakkeella on käyty kauppaa 7 ja 8 euron välissä koronakuopasta lähtien ja olen hyödyntänyt tätä vaihtelua satelliittisalkussani muutamaan otteeseen. Myönteisillä uutisilla voisivat kirittää osakekurssin uudelle tasolle.  

Vaihdoin pitkästä aikaa salkkuuni lisää dollareita ja ostin erän Virtu Financialia. Virtu on amerikkalainen market maker, joka pitää huolta eri arvopapereiden likviditeetistä. Yhtiö on hyötyy markkinoiden volatitliteetista ja volyymistä, joita molempia on viimeisen vuoden ajan riittänyt. Yhtiön liikevaihto ja tulos ovatkin taaksepäin katsoen kovassa kasvussa. On mahdollista, että näiltä osin yhtiöllä on heikommat ajat edessä. Virtun liiketoiminta on kuitenkin hyvin skaalautuvaa eli liikevaihdon kasvattaminen ei ole vaatinut merkittäviä investointeja. Yhtiö maksaakin yli kolmen prosentin osingon ja se maksaa vain noin neljänneksen tuloksestaan osinkona. Eteenpäin katsovalla P/E:llä yhtiö arvostetaan kertoimella 7. Virtun ROE on korkea noin 64 %.

Ostin myös ruotsalaisen vähittäiskauppias ICAn osakkeita. Oriolan tapaan ICAn tulosta rasittaa Ruotsin apteekkiliiketoiminnan kova kilpailu ja koronan heikentämä kysyntä. ICA on kuitenkin Ruotsin suurin ruokakauppias, sillä on pienimuotoista pankkitoimintaa ja taseessaan kiinteistöjä. ICA toimii myös Baltiassa Rimi ketjullaan. Katsoin, että pieni erä kansankodin ruokakauppaa voisi sopia salkun kivijalkaan osinkotuloja kasvattamaan. ICA ei välttämättä ole halpa, mutta jos apteekkiliiketoiminta jonain päivänä tervehtyy Ruotsissa tulos paranee nykytasolta. Sillä välin tasainen ruokakauppa mahdollistaa kohtuullisen osingonjaon.

Toukokuussa osakesalkkuni (osinkosalkku, satelliittisalkku ja ETF-salkku yhteenlaskettuna) arvo nousi 376 000 euroon ja kasvua oli noin kymppitonni, josta puolet uutta pääomaa. Kokonaisvarallisuus kipusi 620 000 euroon (605 000 euroa). Suurehko nousu selittyi etenkin uudella pääomalla, mutta myös muut sijoitukseni kehittyivät suotuisasti.

***
Katso uudet Vaurastumisen välineet pakettitarjoukset verkkokaupasta

torstai 13. toukokuuta 2021

Miten täysipäiväinen sijoittaminen vaikuttaa strategiaani?

Elantoni jäi sijoitustuottojen varaan, kun aloin onnekkaan töytäisyn seurauksena täysipäiväiseksi sijoittajaksi. Vaikka markkinat ovat olleet alkutaipaleella suosiollisia, muutos täysipäiväiseksi sijoittajaksi on sijoitusstrategian ja ajankäytön kannalta haastava. Sijoitusstrategiani on ollut vuosikymmenen ajan suhteellisen yksinkertainen. Sijoittaminen tulisi nähdä yrityksenä, liiketoimintana. Liiketoiminnassa pärjää parhaiten, kun keskittyy yhteen, tai korkeintaan muutaman asiaan, ja tekee sen hyvin. Kun olen tekemässä sijoittamisesta itselleni ammattia, sillä on vaikutus sijoitustoimintaani ja -strategiaan. Millaisia muutoksia näen tällä hetkellä?

Uutta pääomaa ei enää tule salkkuun

Yksi keskeisimmistä muutoksista uudessa tilanteesssani on se, etten tulevaisuudessa enää lisää sijoituksiini uutta pääoma samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Vielä tämän vuoden ajan lisään pääomaa vaiheittain windfall-tuloistani, tämän jälkeen minun on aikalailla pärjättävä sillä, mitä minulla on. Tähän saakka vaurastumiseni onkin ollut pääosin hyvän palkan, korkean säästämisasteen ja kohtuullisen sijoittamisen vauhdittamaa. 

Sijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on ollut luoda osinkotulot, joilla voin kattaa elinkustannukset. Toissijaisena tavoitteena on ollut kasvattaa kokonaisvarallisuutta. Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, sijoittamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu pääoman varjeleminen, riittävien sijoitustuottojen saavuttaminen ja niiden kasvattaminen vähintään inflaation tahdissa. Tämä on hyvin helppo kirjoittaa, paljon vaikeampi toteuttaa.

Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, minun on oltava aiempaa valikoivampi uusien sijoitusmahdollisuuksien suhteen. Tähän saakka olen uuden sijoitusidean saatuani voinut avata uuden position uuden pääoman voimin. Kun uutta pääomaa ei tule, on uusi sijoitus rahoitettava joko nostamalla sijoitusastetta eli vähentämällä käteisen määrää salkussa tai myymällä jokin olemassa olevista sijoituksista. 

Käteispositioni on kokonaisuudessaan tällä hetkellä suuri. Se on liian suuri, kun inflaatio on jo kovassa vauhdissa. Samalla omaisuusarvot ovat historiallisen korkealla. Tilanne on ristiriitainen. Markkinoilta on vaikea olla pois, koska rahalle on huonosti vaihtoehtoisia kohteita ja jos pääomaa ei sijoita, inflaatio syö sitä aiempaa nopeammin. En anna tämän suuresti vaikuttaa sijoitusstrategiaani, vaan jatkan sijoittamista yhtiöihin, jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät maksamaan osinkoa korkean inflaation olosuhteissa ja vaikka osakekurssit laskisivat.

Osinkotuotoilla on elettävä

Osinkosalkkuuni on vuosien saatossa tilittynyt yli 45 000 euroa osinkoja ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut osingot aina uudelleen nostamatta salkusta euroakaan. Vaikka arvosijoittaminen on jäänyt pahasti kasvusijoittamisen jalkoihin viimeisen vuosikymmenen aikana, olen tyytyväinen, että olen luonut osinkotulot, jotka kattavat elämisen peruskustannukset. Kirjoitushetkellä näkisin haastavaksi alkaa luoda osinkosalkkua tyhjästä. Jatkan kuitenkin osinkosalkun kasvattamaista tämän vuoden ajan tuhannen euron kuukausitahtia.  Osinkotulojen turvin voinkin rakentaa ja kehittää sijoitusstrategiani uutta osiota - spekulatiivista sijoittamista.

Koska osingot tuovat perustulon, minun on oltava aiempaa kärsimättömämpi alisuoriutuvien yhtiöiden suhteen. Jos yhtiö ei maksa osinkoa ja näkymät ovat huonot, on varat kiireesti sijoitettava uudelleen. Tällaisia yhtiöitä salkussani on tällä hetkellä jokunen koronan lyömä tapaus: Tallink ja Scandic. Vastikään myin salkustani Hennes&Mauritzin ja Tapestryn, jotka osuivat tähän ruutuun.

Arvonnousulla voita leivän päälle

Osingot, vuokrat, korot ja tuotto-osuudet tuovat minulle perustoimeentulon. Jos haluan kohentaa elintasoani, minun on luotava tuottoa arvopapereiden arvonnousun kautta. Tähän tarkoitukseen minulla on pyhitetty kaksi salkkua, toinen amerikkalaisia sekä toinen ruotsalaisia, suomalaisia ja saksalaisia spekulatiivisia sijoituksia varten. Pärjään hyvin jos nämä salkut tuottavat 10 prosenttia vuodessa verojen jälkeen ja jos kykenen muissa salkuissani luomaan ja kotiuttamaan arvonnousua muutaman prosentin salkkujen arvosta laskettuna. Tavoitteeni arvonnousuun tähtääville spekulatiivisille sijoituksille on toki korkeammalla.

Aiempaan nähden tärkeämpi osa sijoitusstrategiaani on siis sijoitustuottojen luominen arvonnousulla. Arvonnousulla tarkoitan realisoituja myyntivoittoja. Olen siis asettanut jokaiselle salkulle suhteellisen ja absoluuttisen arvonnousutavoitteen. En ole aiemmin asettanut tällaista tavoitetta, koska se ei ole ollut osa strategiaani. Tavoite on paremman sanan puutteessa ohjeellinen. Toisena vuonna voittoja tulee enemmän, toisena vähemmän ja joskus numero on negatiivinen. Esimerkki havainnollistanee asiaa parhaiten. Jos Tikkurilan ostotarjous menee lävitse, riittää sen tuoma voitto täyttämään tavoitteeni osinkosalkussa useaksi vuodeksi. (Osakkeet olisi kannattanut myydä markkinalla!) Kuten kuusi vuotta sitten, en tänäkään päivänä usko olevan kovinkaan hyvä myyntien ja ostojen ajoittamisessa. Haluan kuitenkin yrittää, kehittyä ja tavoitteen on määrä ohjata toimintaa haluttuun suuntaan.

Tämänhetkiset painopisteet

Kamppailen vielä hieman spekulatiivisen sijoittamisen suhteen. Paperilla olen määritellyt, kuinka haluan toteuttaa spekulatiiviset sijoitukset, mutta käytännön toteutus hakee vielä muotoaan. Ajoittain lipsun liian suureen määrään sijoituksia, ostan aleneviin kursseihin ja katson sijoituskohteita liikaa fundamenttien kautta, kun lyhyellä aikavälillä tärkeämpää voisi olla markkinan ja osakkeen sentimentti sekä tekniset seikat. On psykologisesti haastavaa operoida kahta eri strategiaa ja tämä voi tulla kompastuskiveni. Aion kuitenkin yrittää. Toisin kuin osinkosijoituksissani, spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskitetympään salkkuun, osakkeisiin joilla on momentumia ja selkeästi määritetyt stop-loss ja tavoitehinnat. Nämä kolme seikkaa poikkeavat suuresti osinkosijoittamisesta, joka on nojannut laajaan hajautukseen, hyvien yhtiöiden ostamiseen halvemmalla ja pitkään omistusaikaan. 

Spekulatiivisissa sijoituksissa, amerikkalaisissa yhtiöissä tarkalleen ottaen, olen päättänyt keskittyä kolmeen toimialaan, kannabikseen, 3D-tulostukseen ja verkkokauppaan. Vain keskittymällä pystyn sekä tuntemaan yhtiöt että niiden kurssiliikkeet. Näillä toimialoilla uskon olevan huomattavat tulevaisuuden mahdollisuudet, mikä takaa yhtiöille hyvän myötätuulen. Näiden yhtiöiden osakkeiden kurssiliikkeet ovat myös usein vauhdikkaita, mikä tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssiliikkeistä. Kuten olemme viime viikkoina huomanneet, kasvuosakkeet menevät myös alaspäin. Siksi en jätä spekulatiivista sijoittamista ainoastaan kasvuosakkeiden varaan, vaan koetan samanaikaisesti käydä kauppaa myös hyvin tuntemillani arvoyhtiöillä. 

Yhteenveto

  • Päästrategiani on muuttumaton: Valtaosan sijoituksistani pyrin tekemään aliarvostettuihin osinkoyhtiöihin ja pitämään ne mahdollisimman pitkään.
  • Osinkosijoitusten aktiivisempi hoitaminen: Aktiivisesti mutta rauhallisesti pääoman kierrättäminen heikoista yhtiöistä vahvoihin ja parhaimpiin ideoihin rakentaen kasvavia osinkotuloja.
  • Kahden eri sijoitustyylin tasapainottaminen: Vaikka kahden sijoitustyylin yhteensovittaminen voi olla haastavaa, ne voivat myös tukea toisiaan. Kehittymällä paremmaksi esimerkiksi teknisessä analyysissä, kasvuyhtiöiden ymmärtämisessä ja opiskelemalla uusia toimialoja, voin olla parempi sijoittaja kokonaisuudessaan.
  • Arvonnousulla sijoitustuottoa: Tämä on vahvuudessaan uusi elementti sijoitustoimintaani, jolla haen päiviini mielenkiintoista sisältöä ja haasteita sekä luonnollisesti ajankäytölle korvausta rahan muodossa. Olen usein peräänkuuluttanut sijoitustoimintaani enemmän kurinalaisuutta. Arvonnousulla spekuloidessa ei voi pärjätä ilman sitä ja tämä tarkoittaa sijoitustoimintani kannalta aiempaa selkeämpien prosessien haltuunottoa.
  • Erikoistumalla etua: Osinkosijoittamisessa olen keskittynyt enimmäkseen teollisuusyhtiöihin, vaikka laajasti hajautettu salkku pitää sisällään monenlaista muutakin. Spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskittymään ja ymmärtämään kolmea valittua toimialaa.

***
Yksi toimiala, jolla tavoittelen arvonnousua on kannabis. Lue kannabiksesta tarkemmin tästä.

torstai 6. toukokuuta 2021

Kannabisyhtiöt kasvavat ja kannattavat

Samaan aikaan kun Suomessa vapautettiin nelosolut päivittäistavarakauppaan, Yhdysvalloissa kannabiksen lääketieteellisen ja viihdekäytön laillistaminen on edennyt vauhdilla. Siinä missä kannabis on todennäköisesti terveellisempää kuin alkoholi, joudumme Euroopassa, muutamia edelläkävijämaita lukuunottamatta, katsomaan kannabiksen laillistamista sivusta. Sijoittaja kuitenkin on mahdollisuus osallistua verrattain uuden toimialan kasvuun. Vain harvoin sijoittajan elinaikana syntyy täysin uusia mittavankokoisia kuluttajatuoteryhmiä ja teollisuudenaloja.

Noin 40 osavaltiota Yhdysvalloissa on laillistanut kannabiksen lääkekäytön ja noin 15 osavaltiota on laillistanut sen viihdekäytön. Kanadassa kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin jo vuonna 2018. Laillisella kannabiksella on monia sosiaalisia vaikutuksia: se vähentää rikollisuutta, vankilatuomioita ja lisää työpaikkoja. Kannabiksella voidaan hoitaa monia sairauksia paremmin kuin lääkkeillä. Kannabiksen kriminalisoinnin taustalle on rakennettu monia syitä sekä salaliittoteorioita. Suomessa kannabis tehtiin laittomaksi vuonna 1966, kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltain jälkeen. 

Kun Suomessa pohditaan turpeen polttamisen tulevaisuutta, voisi olla tuottavampaa keskittyö toimialoihin, jotka tuovat uutta kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Illinoisin osavaltiossa kannabiksen tuomat verotulot ylittivätkin vastikään alkoholista saadut verotulot. Toivottavasti emme joudu odottamaan kannabiksen laillistamista kolmeakymmentä vuotta, onneksi HS Visio onkin virittänyt keskustelua kannabiksesta uutisoimalla eri aiheista. Syytä onkin, koska Yhdysvalloissa kannabiksesta on kehittymässä merkittävä teollisuuden ala. 

Miltä laillinen kannabismarkkina näyttää Yhdysvalloissa lukuina?

  • Yhdysvaltain kannabismarkkina oli vuonna 2020 15-20 miljardia dollaria. Kun mukaan lasketaan laiton markkina, koon arvioidaan olevan 100 miljardia dollaria.
  • Yhdysvaltain kannabismarkkinan uskotaan olevan vuoteen 2025 mennessä noin 30-60 miljardia dollaria. Kannabiksen viihdekäytön arvioidaan olevan tuolloin suurempi kuin craft oluen.
  • Yli 4 miljoonaa potilasta oli rekisteröitynyt kannabiksen lääkekäyttäjäksi.
  • Vuonna 2021 kannabisteollisuuden arvioidaan työllistävän noin 400 000 ihmistä.

Sijoittaminen kannabisosakkeisiin ei ole aivan uusi juttu. Useimmiten suomalaiset sijoittajat tuntevat kanadalaiset kannabisyhtiöt. Kanada on kuitenkin pieni markkina ja alaa rasittaa buumin aiheuttama kannabiksen ylitarjonta. Yhdysvalloissa kannabisyhtiöt kuitenkin kasvavat ja kannattavat. Yhtiöitä, jotka toimivat useissa eri osavaltioissa on esimerkiksi Curaleaf, Cresco Labs ja Trulieve. Ne ovat kasvaneet vauhdikkaasti kannattavasti. Nämä yhtiöt ovat niin sanotusti vertikaalisesti integroituneita, eli ne kasvattavat, jalostavat ja jakelevat kannabista ja eri tuotteita. Yhtiöt pyrkivät rakentamaan kuluttajabrändejä ja myymäläketjuja sekä edistämään kannabiksen lääketieteellistä käyttöä. Sen polttamisen lisäksi kannabista käytetäänkin aineosana juomissa, erilaisissa syötävissä ja konsentraatteina.

Kannabisosakkeisiin sijoittamiselle on monia syitä, koska uudehkolla toimialalla on useita ajureita. Tässä niistä muutamia: Kannabiksen laiton markkina siirtyy laillisiin kanaviin, uusia käyttäjiä lähtee kokeilemaan eri kannabistuotteita kun asenneilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi, lääkärit määräävät kannabista entistä enemmän useisiin eri sairauksiin ja vaivoihin, kannabiksen käyttömuodot monipuolistuvat ja uusia markkina-alueita avautuu eri valtioiden ja osavaltioiden laillistaessa kannabiksen käyttöä. Koska kannabis ei ole Yhdysvalloissa laillista liittovaltiotasolla, osakkeiden sijoittajakysyntä on rajallista. Jos kannabis laillistetaan Yhdysvalloissa liittovaltiotasolla, voi tämä tilanne muuttua.

Kannabisosakkeisiin sijoittaminen pitää luonnollisesti sisällään useita riskejä. Uusi toimiala on käynyt lävitse jo muutaman boom&bust syklin, siksi sijoittajan tuleekin sietää voimakkaita hintavaihteluita. Toimialalle on tullut ja tulossa paljon uusia yrityksiä, mikä voi johtaa kilpailun kiristymiseen. Kannabiksen tarjonta voi kasvaa jopa kysynnän kasvua nopeammin, kuten on käynyt Kanadassa. Kannabis on lopulta vain bulkkia tai raaka-ainetta, josta jalostetaan lääke- ja kuluttajatuotteita. Pystyykö kannabiksesta tekemään kannattavaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä? Lisäksi poliittinen sääntely tarjoaa toimialalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Vaikka kannabiksen laillistamisen kehittyminen tarjoaa alalle suuren potentiaalin, voi alan sääntely tulevaisuudessa olla myös uhka.

***
Jos haluat nopeasti sisään kannabismarkkinaan ja -osakkeisiin, osta yli 50 sivuiset muistiinpanoni verkkokaupasta.

torstai 29. huhtikuuta 2021

Salkku kasvoi 65 tonnia neljässä kuukaudessa

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2021

Huhtikuussa tein kaksi pidempään pitoon tarkoitetun ostoa. Tein pienen 200 kappaleen lisäyksen ruotsalaiseen Resurs Bankiin. En ole vakuuttunut, että Resurs olisi kovinkaan hyvä pitkän aikavälin sijoitus. Laskin ostoksella keskihintaa ja tarrauduin yhtiön korkeaan osinkoon, joka noin 50 kruunun hinnalla oli yli 5 prosenttia. Resurs saattaa maksaa lisää osinkoa vielä loppuvuodesta, jos poliitikot sen sallivat. Tarkastan loppuvuodesta kuinka Resursin liiketoiminta kehittyy, yhtiö voi jonain päivänä yltää vuotuiselle myyntilistalle. Kirjoitin tämän kappaleen ennen Resursin osavuositulosta, joka osoittautui kehnoksi ja kurssi niiasi huomattavasti. Lisäys oli siis virhe ja olisi kannattanut jättää vallan tekemättä, kun ajatukseni yhtiön suhteen olivat suhteellisen selvät.

Ostin lisäksi pienen erän Pfizeria kuun alussa. Minulla oli yhtiön osakkeita kahdessa muussakin salkussa, kaikenkaikkiaan sata kappaletta. Pääteesinä oli se, että koronarokote sataisi yhtiön laariin. Sitä odotellessa yhtiö maksaa noin 4 prosentin osingon ja tekee muitakin lääkkeitä. Yhtiö on poistanut patenttiongelmat siirtämällä geneeriset lääkkeet Viatrikseen. Vihdoin kuun loppupuolella markkinat alkoivatkin tunnistaaa Pfizerin menestystä rokotteissa, kun muiden valmistajien rokotteet saivat kielteistä julkisuutta. Pfizerin osake alkoikin kivuta ylöspäin.

Ostin myös Kemiran takaisin osinkosalkkuuni sen koettua kovia tulosjulkistuksen jälkeen. Toisin kuin Inderes pidän todennäköisenä, ettei Kemira saa siirrettyä kasvaneita raaka-ainekustannuksia myyntihintoihin niin, ettei kustannusten nousulla olisi kielteistä tulosvaikutusta lyhyellä aikavälillä. On naiivia uskoa, että Kemiran asiakkaat “ymmärtävät”, että raaka-ainehinnat nousevat ja heidän on maksettava korkeampaa hintaa. Toivottavasti olen väärässä. Kemiran osake on kuitenkin kohtuullisen hintainen nykytilanteessa, vaikka myin osakkeet viimeksi 11-12,5 euron hintaan. Kun Tikkurila on todennäköisesti lähdössä salkusta, on siellä hyvä olla yksi Paasikivi-yhtiö.

Olen melko hyvin onnistunut pitämään itseäni varten tehdyn lupauksen, etten käy osinkosalkussa spekulatiivista kauppaa. Huhtikuussa itsekuri petti ja tein useita kauppoja. Myytyäni Hennes&Mauritzin maaliskuussa, käytin pienemmän erän salkussa, kun kurssi laski alle 200 kruunun ja nousi nopeasti 207 kruunun tienoille, jossa myin osakkeet. Lisäksi kävin kauppaa useasti ruotsalaisella Bimobjectilla, jonka kurssi liikkui oppikirjamaisesti ja vauhdikkaasti 9 ja 10 kruunun välissä. Ostin myös saksalaisen Servicewaren osakkeita, kun sen kurssi luiskahti lähelle 15 euroa ja myin osakkeet 16 eurolla kurssin pyrähdettyä ylöspäin. Huhtikuun veivaukset osinkosalkussa tuottivat 400 € pienellä pääomalla tehtynä. Hauska harrastus, mutta en suosittele. Bimobjectia ja Servicewarea minulla onkin suuremmat positiot spekulatiivisessa salkussa.

Jotta välttyisin kiusaukselta spekulointiin osinkosalkussa, toukokuun projektina onkin löytää sijoitusstrategiani mukaista ostettavaa. Kun Tikkurilasta irtoaa vielä kymppitonnin verran pääomaa, on tämä projekti vielä tärkeämpi. Korkea sijoitusaste on minulle vakuutus sen varalta, etten keinottele osakkeilla liiaksi. Spekulointia varten minulla on oma salkku. Järkevät uudet ostokset tai lisäykset vanhoihin ovat kiven alla. Kuun puolivälin seurannassa osakesalkkuni arvo nousi 367 000 euroon ja varallisuuden arvo nousi 605 000 euroon. Lisäsin pääomaa salkkuun 3000 euroa, tonnin osinkosijoituksiin ja kaksi spekulatiivisiin sijoituksiin. Salkun arvo on noussut 65 tuhatta euroa joulukuun puolivälin seurannasta laskettuna, tästä kasvusta 47 000 euroa on osinkoja ja arvonnousua.

***
Katso uusi pakettitarjous kaikista julkaisuistani verkkokaupasta!

torstai 22. huhtikuuta 2021

Mitä teet työksesi?

Kävin hiljattain lunastamassa viimeisetkin S-Ryhmän osuuskaupan jäsenyydet. Pankkineiti kysyi minulta, mikä on ammattini. Vastasin, ettei minulle ole sellaista. Keskustelin erään varainhoitoyhtiön myyjän kanssa ja hän kysyi työtilanteestani. Lakisääteisessä lomakkeessa se näyttäytyi monivalintakymyksenä, johon myyjä laittoi täpän kohtaan työtön. Totesimme yhteistuumin, että näin se asia taitaa olla Suomessa. Omaan henkilökohtaiseen lukuun toimivaa sijoittajaa voi huonosti laskea palkansaajaksi tai yrittäjäksi.

"Oletko hakenut töitä", on useimmiten ensimmäisiä kysymyksiä, jonka kuulen tuttavalta joka tietää, etten ole päivätöissä, mutta ei tunne tilannettani. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ensimmäisiä kysymyksiä vieraalle on utelut tämän työstä tai ammatista. Suomalaiset ovat työkeskeistä kansaa, työ määrittelee usein meitä tai meitä arvotetaan työn perusteella. Jos vastaan kysyjälle, etten ole lähettänyt ainuttakaan työhakemusta, voi se herättää hieman kiusaantunutta kummastusta. Osingot juoksee, minä en, voisi olla enemmän hymyä herättävä vastaus. "Kai se on hyvä vähän aikaa levätä, ennen kuin hakee töitä." Olen kuitenkin tehnyt omia töitä enemmän kuin muutamana viimeisenä vuonna tapasin tehdä palkkatöissä.

Pääoman hoitaminen on työtä ainakin jos vertaan konkreettista tekemistä päättyneeseen palkkatyöhön: istun tietokoneella, luen, kirjoitan, liikutan hiirtä ja teen päätöksiä. Näin ainakin korona-aikana. Onneksi minun ei tarvitse istua enää Teams-palavereissa. Ennen korona-aikaa palkkatöissä istuin enemmän lentokoneessa, autossa ja tapaamisissa kuin nyt. Lentokonetta kaipaan lähinnä matkailun puutteesta. Autoa en koe tarvitsevani. Oli päivittäinen tekeminen mitä tahansa, pääoman hoitamisella saa päivän täytettyä oikein helposti. Pyrin kuitenkin täyttämään päiviäni aiempaa enemmän lukemisella, urheilulla ja opiskelulla.

Ihmisille on kuitenkin vaikea kertoa olevansa sijoittaja. Ihmiset tietävät paremmin mitä opettaja, lääkäri tai autonkorjaaja tekee, mutta harva osaa kuvitella mitä sijoittaja tekee. Vaikka blogit, valtamedia ja kaikkien aikojen nousumarkkina onkin tehnyt sijoitttamisesta aiempaa suositumpaa, on sijoittamisella vielä epäilyttävä kaiku monien korvissa. "Onnistuitko bitcoinilla tekemään rahat vai kuinka?" Valitettavasti en ymmärtänyt siihen sijoittaa, enkä ole onnistunut edes sijoittamisessa isosti, vaan luonut sijoitukseni hyvällä palkalla, tasaisen varmalla säästämisellä ja sijoittamisella. Moni kysyy, tuleeko sillä sijoittamisella toimeen?

Sijoittaminen poikkeaakin työstä luonnollisesti yhdellä keskeisellä tavalla. Osakemarkkinat eivät ole velvoitettu maksamaan sijoittajalle palkkaa. Korvaus tehdystä työstä tulee, jos sijoittaja tekee onnistuneita päätöksiä. Jos päätökset ovat kehnoja, sijoittaja menettää rahaa. Harva palkansaaja menettää palkkaa, jos tekee työssään virhepäätöksen, tappio jää yrittäjän kannettavaksi. Sijoittamisessa aikaa voi tuhrautua tuntikaupalla, eikä korvausta tipu. En ansaitse sijoittamisella vielä yhtä paljon kuin tienasin palkkatyöllä, mutta saan tehdä sitä mistä tykkään. Minulla ei ole esimiestä, alaisia tai asiakkaita, joille vastata omasta tekemisestä. Vastaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisista itse. En tee työtä kuin yhteiskunta sen määrittelee, mutta työllistän itseni, pääoma työllistää muita ja veroprosenttikin lienee tuloluokan korkeinta tasoa.

***
Laajenna sijoitusreviiriäsi, rakenna oma kiinteistörahasto.
Sijoita kiinteistöjen sijasta pilveen, lue olisiko kannabis sinua varten.

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Viisi helmeä blogistani

Olen kirjoittanut blogiini 470 kirjoitusta. Toinen toistaan parempia ja aika monta huonoakin. Blogi on ollut minulle tapa pureksia omia ajatuksia sijoittamisesta, kirjata matkani harrastelijasta täysipäiväiseksi sijoittajaksi ja toimia päiväkirjana lukuisille sijoituspäätöksille. Kevään helliessä suomalaisia lumisateella päätin hieman lueskella vanhoja kirjoituksiani. Koetin poimia blogistani viisi helmeä, jotkut vähemmälle huomiolle jääneitä, jotka voivat auttaa oman talouden hallinnassa ja sijoittamisessa.

Vaurastumisen resepti on yksinkertainen:

Näin vaurastut varmasti - 10 keinoa

Tässä kirjoituksessa vuodelta 2017 listaan ne keinot, jotka toteuttamalla vaurastuu varmasti. Kirjoitus on blogin kymmenen luetuimman kirjoituksen joukossa. Se ohjaa lukijan syvemmälle ajatuksiini siitä, kuinka omaa vaurastumista voi vauhdittaa. En ole aivan noudattanut omia ohjeitani. Olen varastoinut liikaa käteistä ja keskittynyt ajoittain liian moneen asiaan kerrallaan. 

Hyvässä sijoituksessa on vähän downsidea:

Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

KSB oli ja on yhä arvosijoittajan märkä päiväuni. Kirjoitushetkellä yhtiöllä oli kassassa rahaa lähes yhtiön markkina-arvon verran. Tämä on se syy miksi nostan KSB:n parhaaksi ideaksi. Riski pääoman menetykselle oli siis erittäin alhainen eli sijoituksella oli siis erittäin korkea risk/reward suhde. Siksi minulla oli KSB:hen sijoitettuna suurimmillaan hieman alle 6-8 prosenttia salkustani, mutta minäkään en malttanut vaurastua ja pitää kaikkia osakkeita tähän päivään saakka, kun osake on 50 % kirjoitushetkeä korkeammalla. 

Kylmä totuus sijoittamisesta:

Rahan tekeminen rahalla on volyymibisnestä

Jos haluat elättää itsensä sijoittamisella tai sijoituksilla, on pääomaa oltava työssä paremman sanan puuttuessa riittävästi. Jos pääomaa on vähän, ei suuri prosentuaalinen tuotto riitä kattamaan elinkustannuksia. Kun pääoman määrä kasvaa, on suurten prosentuaalisten tuottojen saavuttaminen vaikeutuu useasta syystä. Siksi rahan tekemiseksi rahalla on volyymibisnestä. 

Jokainen sijoittaa omalla tavallaan:

Miksi omistan niin paljon eri osakkeita?

Menestyvän osakesijoittamisen taustalla on omaan tilanteeseen, tavoitteisiin ja taitoihin soveltuva sijoitusstrategia. Jokainen sijoittaa omalla tavallaan. Tässä kirjoituksessa avaan hieman syitä siihen miksi oma osakesalkkuni on varmasti ylihajautettu. Osakesalkkuni on tuottanut aikalailla markkinoiden mukaisen tuoton. Tarjoten samalla minulle osinkotuloja, joilla voin kattaa päivittäisiä kulujani vähentämättä omistuksiani yhtiöissä, joita haluan omistaa. Etsi ja määritä sinulle sopiva tapa, ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaikka toki tulokset vaihtelevat.

Katso sijoittamista liiketoimintana tai sivutyönä:

40 € sivutuloja kuukaudessa

Tämä on kirjoitus vuodelta 2015, mutta aina yhtä ajankohtainen. Se avaa sijoitusstrategiaani mutta etenkin sitä, kuinka näin sijoittamisen sijoitusurani alkupuolella. Kun sijoitin kuukausittain 1000 euroa osinkoja maksaviin yhtiöihin, tarkoitti se noin 40 euron kuukausittaista tulonlisäystä. Kun työ, sijoituskohteen valinta ja ostotoimeksianto, on tehty, osingot kilahtavat arvo-osuustilille vuodesta toiseen tekemättä mitään. Sijoituspiireistä löytyy vahvasti osinkojen vastainen sijoittajakunta, heidän argumentaatiotaan kannattaa kuunnella, mutta osinkojen huonot puolet eivät poista osinkojen hyviä puolia.

***
Haetko suuntaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Anteja, myyntejä ja ostoja - lisäsin Sitowisea

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2021

Salkustani meni myyntiin amerikkalainen Tapestry, jonka olin määrittänyt vuoden alussa osakkeeksi, jolla ei ollut enää paikkaa osinkosalkussani. Luksusasusteita valmistava Tapestry oli lakannut maksamasta osinkoa. Asetin osakkeelle trailing stop loss toimeksiannon, joka toteutti myynnin, kun kurssi laski 8 prosenttia huippuarvosta. Kurssi palautui myynnin jälkeen, mutta sain osakkeesta tällä tapaa kohtuullisen hinnan tai vähintäänkin paremman jos olisin myynyt osakkeet jo tammikuussa. Olin ostanut Tapestryä vuonna 2014 ja sain 1300 euron sijoitukselle 332 euron (netto) edestä osinkoa ja myyntivoittoa saman verran (brutto). 

Myin myös vaatekauppa Hennes&Mauritzin osakkeet 214 kruunun hintaan. Pääsin sijoituksessa täpärästi kuiville. Ostin osakkeita ensimmäisen kerran 2017 ja osinkoja sain ennakonpidätysten jälkeen n. 10 % edestä. Hyvin nopeasti ensioston jälkeen tajusin, että sijoitus oli jonkinasteinen virhe. En suostunut kuitenkaan myymään tappiolla, vaan ajattelin, että H&M on aliarvostettu. Jälkikäteen katsottuna H&M teki strategisen virheen investoimalla voimakkaasti fyysisiin myymälöihin jokapuolella maailmaa. Nyt Yhdysvalloissa Amazon on noussut suurimmaksi vaatekauppiaaksi ohi kivijalkakauppiaiden. Voi olla, että H&M tilapäisesti hyötyy myymäläverkostostaan talouksien avautuessa koronan väistyessä, mutta jo keskipitkällä aikavälillä ylimitoitettu myymäläverkosto voi olla rasite. Amerikkalaiset vaatemerkit ovatkin nousseet vauhdikkaasti koronapohjilta uusiin ennätyksiin. Minulla on salkussani vielä Kontoor Brandsia (KTB) ja VF Corporationia (VFC), josta Kontoor on irtautunut omaksi yhtiökseen. 

Tapestrystä vapautuneiden varojen puolikkaalla ostin amerikkalaisen The Chemours Companyn osakkeita. Chemours irtaantui kemianyhtiö DuPontista vuonna 2015. Kemianyhtiöt ovat syklisiä ja pääomaintensiivisiä. Chemoursissa kiinnosti sen erikoistuminen muutamiin erityisiin kemiantuotteisiin, erityisesti jäähdytyksessä käytettäviin kemikaaleihin Freon ja Opteon brändeillä. Jäähdytyksen määrä kasvaa ja tulee kasvamaan maapallollamme voimakkaasti. Chemours valmistaa myös muita tunnettuja brändejä kuten Teflon ja Viton. Ensimmäisen tuntevat monet paistinpannuista ja jälkimmäinen on tunnettu tiivistemateriaali eri sovelluksiin. Suuri liiketoiminta-alue on myös titaniumoksidi, jota ymmrtääkseni käytetään muun muassa maaleissa. Chemours ei välttämättä sykliseksi yhtiöksi ole kirjoitushetkellä edullinen, kuten niin montaa muutakin sitä olisi saanut pilkkahintaan koronapohjilta. 26 dollarin ostohinnalle yhtiö maksoi 3,8 % osingon.

Ostin osinkosalkkuuni ruotsalaista Coor Service Managementia, joka tekee kiinteistöhuoltoa kaikissa Pohjoismaissa. Olen tarkkaillut yhtiötä jo useamman vuoden ja 64 kruunun hintaan yhtiö vaikutti kohtuullisen hintaiselta, hieman riippuen mitä lukuja katsoo. Placeran mukaan yhtiö tekee suuria alaskirjauksia Sen myynti laski vuonna 2020 koronan seurauksena, mutta sen oli siitä huolimatta määrä maksaa 4,4 kruunua osinkoa kahdessa erässä, joista toinen 2,4 kruunun erä oli vuonna 2020 maksamatta jääneitä voittovaroja. Coorin tulevaisuutta toki varjostaa etätyön lisääntyminen, mikä vähentää toimistojen siivoustarpeita. Yhtiön liikevaihdosta kolmasosa tulee siivouksesta. Tulosperusteisesti katsottuna yhtiö vaikuttaa kalliilta, mutta jos tulosta oikaisee poistoilla, vaikuttaa yhtiö kassavirtaperusteisesti edulliselta. Ilkka Herlinin sijoitusyhtiöt ovat yhtiön viidentoista suurimman sijoittajan joukossa.

Osallistuin myös Sitowisen ja Orthexin listautumisanteihin. Orthexin ämpärit myin toisena kaupankäyntipäivänä ja otin pikkiriikkisen voiton kotiin, kun annista ei herunut kuin 62 kappaletta osakkeita. Sitowisea puolestaan ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä lisää ja kasvatin omistukseni 300 kappaleeseen. Arvoin että teknisellä suunnittelutoimistolla kysyntänäkymät voivat olla sumuiset, kun markkinoita ylläpitäneet asuntorakentaminen hiipuu ja jokaiseen kaupunkiin on kohta rakennettu uusi sairaala. Suunnittelu on kuitenkin liiketoimintana suhteellisen perusvarmaa tekemistä, kuin Coorin siivous mutta suunnittelua ei pysty aivan kuka tahansa tekemään. Jos yhtiö onnistuu jatkamaan kasvuaan yritysostoilla ja tehostamaan liiketoimintaa digitalisaatiolla, voidaan ehkäpä puhua Talenom/Aallon tilitoimistotyyppisistä ajureista.

Maaliskuun seurannassa osakesalkkuni kasvoi merkittävästi, kun tein merkittävän lisätalletuksen, jolla rahoitin luotolla avaamani ETF-salkun. Kokonaisvarallisuus ei kasvanut helmikuuhun nähden, koska tein samalla alaskirjauksen vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Osakesalkkuni arvo nousi 352 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo oli 585 000 euroa. Vaikka arvo-osakkeisiin nojautuva salkku voi hyvin, osakemarkkinat ottavat mielestäni haparoivia askeleita. En ole muodostanut tarkkaa kuvaa salkkuni kevään osinkovirrasta, mutta ainakin se tulee hieman piristämään salkkua huhtikuussa. 

***
Opiskele jotakin uutta sijoittamisesta, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 19. maaliskuuta 2021

Pienen ETF-salkkuni sisältö

Avasin joitakin viikkoja sitten koko omaisuuteni lukuja ja portfolion rakennetta. Yksi silmäänpistävä asia oli käteisen suuri määrä. Toinen huomio oli se, että olin perustanut jälleen yhden salkun jo ylihajautetun osakesalkkuni rinnalle. Portfoliossani tulisi pikemminkin karsia versoja kuin istuttaa uusia puita. Suurin syy uuteen avaukseen oli se, että tiesin tänä keväänä saavani läjän käteistä jo pankkitilillä laiskottelevien lisäksi. Tästä syystä teinkin suuren talletuksen salkkuuni helmikuun lopussa.

Näillä varoilla olen ostanut seuraavia ETF:iä:

  • EHDL - Invesco FTSE Emerging Markets High and Low Volatility UCITS ETF Dist
  • WTEE - WisdomTree Europe Equity Income UCITS ETF
  • IQQ4 - iShares Asia Property Yield UCITS ETF USD
  • VGWD - Vanguard FTSE All-World High Dividend Yield UCITS ETF
  • IQQX - iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD

Tein ensimmäisen oston jo viime vuoden puolella hyödyntäen Nordetin luottoa. Ensimmäinen osto kehittyville markkinoille sijoittavaan ETF:ään oli varsin onnistunut ajoitukseltaan. Jatkoin ostoja tammi-, helmi-, ja maaliskuussa. Sijoitin kuhunkin ETF:ään noin 2000 euroa.  Jokainen ETF maksaa noin 3-4 prosentin tuotto-osuutta. Odotan saavani kymppitonnin salkulle noin 300-400 euron vuotuiset osinkotulot. Myyntisuunnitelmaa minulla ei ole - laajasti hajautettu osinkosijoittaminen on toiminut kohdallani kohtuullisesti viimeiset 12 vuotta.

"I also believe that assets in the mature developed reserve currency countries will underperform the Asian emerging countries' markets." -Ray Dalio

ETF:t ovat oiva väline hajauttaa maantieteellisille alueille, yritysjoukkoihin tai omaisuuslajeihin, joihin muuten olisi vaikea sijoittaa suoraan. Tässä salkussa halusin painottaa filosofiani mukaisesti osinkoja, mutta myös kehittyviä markkinoita. Olen aiemminkin parkeerannut käteistä ETF:iin. Sijoitusten on usein pitänyt olla tilapäisiä, mutta suuri osa on yhä salkussani niiltä ajoilta kun saimme vielä sijoittaa amerikkalaisiin ETF:iin. Kun amerikkalaiset ETF:t kiellettiin, meni pitkään ennen kuin kuin taas katselin ETF:iä sijoituskohteena, nyt valikoimasta löytyy näköjään minullekin sopivaa.

***
Etkä tiedä mihin sijoittaa seuraavaksi? Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 12. maaliskuuta 2021

Aloita ajoissa jotakin omaa

Aikojen saatossa olen kirjannut muistiinpanoihini useita eri liiketoimintaideoita laidasta laitaan. Muistiinpanot ovat yleensä vain muutaman sanan mittaisia ranskalaisia viivoja ja sellaisenaan arvottomia. Ranskalaisesta viivasta on useimmiten todella pitkä matka laskutukseksi. Toki listassa on myös yksinkertaisesti toteutettavia ideoita, mutta sellainenkin vaatii asiakkaan löytämisen, lähestymisen ja kaupat. Monimutkaisempien liikeideoiden kehittämisessä runsaammaksi laskutukseksi voisi mennä vähintään kuukausia ellei vuosia.

Työelämä on täynnä muutoksia ja harva tekee enää pitkän työuran yhdessä ammatissa tai samalla työnantajalla. Tein hieman yli vuosikymmenen työuran yhdellä toimialalla ja lähestulkoon yhden työnantajan palveluksessa. Turvallinenkin asema ja työpaikka voi nopeasti muuttua luotaan työntäväksi. Onnekseni aloin jo varhain säästämään ja sijoittamaan - rakentamaan alustoja vaurastumiselle. Ne mahdollistavat huolettoman siirtymän harrastelijasta ammattilaiseksi osakesijoittamisessa. Minun ei enää tarvitse työskennellä jonkin muun vaurastumisen eteen.

"Minä olen antanut teille aikani. Se on kaikki mitä minulla on antaa - se on kaikki mitä ihmisellä ylipäätään voi olla. Ja vaivaisesta taalasta ja neljänneksestä tunnissa." -Henry Chinaski saatuaan potkut, Charles Bukowskin kirjasta Pystyssä kaiken aikaa.

Olen ajatellut, että päätoimisen sijoittamisen ohella olisi aikaa sivutoimiseen yrittäjyyteen. Tällä hetkellä olen pyhittänyt aikatauluni ja aivokapasiteetin sijoittamiselle. Siksi en ole vielä liiketoiminnalle juuri suonut ajatusta, mutta hiljalleen ajatukset yritystoiminnasta hivuttautuvat tajuntaan itsestään.  Toisen suuremman projektin ottaminen sen rinnalle vaikuttaa tässä vaiheessa todella vaikealta huomion ja ajan suuntaamisen kannalta. En usko, että useampaan asiaan voi panostaa järkevästi yhtäaikaisesti, ne voisi ehkä tehdä vaiheittain. Lista kivoista projekteista on usein pitkä ja niihin käytettävissä olevan vapaa-ajan yliarviointi on helppoa.   

Aloita siis ajoissa jotakin omaa. Rakenna sitä vähitellen palkkatyön ohessa. Tämä on klassinen ohje henkilökohtaisen talouden hallintaan ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun. Se pitää paikkansa. On tärkeää aloittaa yksi kerrallaan ja mahdollisimman varhain. Myöhemmin tiellä voi olla jotakin muuta tärkeämpää, akuutimpaa tai ohittamatonta. Minulle sijoittaminen on ollut sivutoimista yrittäjyyttä, kun useampi yritys oman bisneksen käynnistämiseksi ei ole edistynyt paljoa ideaa pidemmälle. Niin käy monelle idealle. Ideat vaativat fokusta. Tänä päivänä se, joka kykenee fokusoitumaan ja keskittämään huomionsa menestyy.

***
Tutustu luovuuteni tuloksiin, kehitä sijoitusosaamistasi. Lue Vaurastumisen välineet

torstai 4. maaliskuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 3. osa

Osa 3: Erilaisella painolla osakesijoittamiseen

Nyt kun minusta on tullut sijoittaja, en saa palkkaa jokaisen kuun viidestoista päivä. Palkkani on sijoitustuotot eli korot, vuokrat, osingot ja myyntivoitot. Yli vuosikymmenen ajan olen säästänyt ja sijoittanut osakkeisiin, ostanut muutaman asunnon ja  tehnyt kokeiluja erilaisilla vaihtoehtoisilla sijoituksilla. Isän kanssa kannatti pikkupoikana lukea Kauppalehden pörssiosiota, koska osakkeista tuli minulle myöhemmin tärkeä harrastus ja nyt siitä on kehkeytymässä minulle ammatti. Työvälineenä minulla on lähes koko omaisuuteni, osakesijoittamisesta kiinnostuneena haluan hamuta tuottoja tästä ihmiskuntaa kutkuttavasta omaisuusluokasta.

Minulla on kaksi strategiaa osakemarkkinoilla: osinkosijoittaminen ja spekulatiivinen sijoittaminen. Osinkosijoittamisen tavoitteena on luoda kasvavat passiiviset osinkotulot, jotka kattavat elinkustannukset. Tässä blogissa olen pääasiassa käsitellyt osinkosijoittamista päiväkirjamerkinnöissäni. Spekulatiivinen sijoittamisen tavoitteena on luoda sijoitustuottoja hyötymällä osakkeiden hintamuutoksista, ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka valtaosa pääomastani (~55 % koko varallisuudesta) hakee tuottoa osinkosijoittamisen strategialla, tulevaisuudessa tavoitteeni on luoda spekulatiivisella sijoittamisella huomattavasti allokaatiota suurempi osuus sijoitustuotoista.

Spekulatiivisessa sijoittamisessa haen vielä omaa tyyliäni. Tähän astisen toiminnan perusteella sen voisi parhaiten laittaa swing trading laatikkoon. Hyödynnän sijoituspäätöksiä tehdessäni fundamenttianalyysiä, pyrin tuntemaan yhtiöt joilla käyn kauppaa ja yksinkertaista teknistä analyysiä. Strategiani pitää sisällään, vielä toistaiseksi, kolme erilaista taktiikkaa: range, return to mean ja trend. Sovellan niitä eri tilanteissa oleviin osakkeisiin: vaihteluvälissä [range] kulkeviin osakkeisiin, ylimyydyt osakkeet (return to mean) ja nousevassa trendissä kulkevat osakkeet (trend). Olen määritellyt näihin tilanteisiin erilaiset osto- ja myyntikriteerit, vaikka ne eivät absoluuttisia olekaan. 

Käyn kauppaa kahdessa eri salkussa. Ensimmäinen sijoittaa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja saksalaisiin yhtiöihin. Tammikuussa raportoin, millainen tämän salkun kehitys oli viime vuonna. Tämä salkku, kutsun sitä satelliittisalkuksi, on osa sijoituksiani Nordnetissa. Toisessa salkussa käyn kauppaa Yhdysvaltoihin listatuilla osakkeilla. Teen nämä sijoitukset huomattavasti alhaisempien kaupankäyntikustannusten vuoksi Degirossa. Eurooppalaisiin yhtiöihin sijoittavan satelliittisalkun toiminta oli kohtuullisessa vauhdissa siis jo viime vuoden ajan, joten se sai lentävän lähdön alkaneeseen vuoteen.

Spekulatiivinen sijoittaminen viimeisten kuukausien aikana  

Joulukuun aikana ajoin ylös spekulatiivisia sijoituksia myös amerikkalaisiin yhtiöihin. Salkku oli elänyt hiljaiseloa muutaman takaiskun ja ajanpuutteen vuoksi vuoden verran. Vanhojen virheiden vuoksi lähdin liikkeelle hieman takamatkalta, mutta helmikuun loppuun mennessä olin kirinyt salkun vihreälle. Otin joulukuussa käyttöön kehityksessä olevan strategian, taktiikat ja seurannan myös amerikkalaisten osakkeiden kanssa. Paljon mahdollisuuksia oli lipunut sormien välistä kesästä lähtien, mutta oli parempi lähteä mukaan myöhään kuin ei milloinkaan. Suotuisan momentumin ansiosta päätös on tähän saakka ollut onnistunut. Olen lyhyessä ajassa ottanut tuntumaa itselleni aiemmin vieraisiin yhtiöihin, joiden kurssikehitys on ollut vauhdikkainta.

Teen vielä toistaiseksi hyvin pieniä kertasijoituksia oston ollessa tuhannen euron molemmin puolin välittäjästä riippuen. Degirossa saatan tehdä lisäksi muutaman satasen lisäyksiä positioihin. Positiokoon pitäminen pienenä on ollut vanhojen tapojen orjuutta mutta eniten riskien hallintaa. Vähitellen olen kasvattanut sijoituksia isommaksi ja lisätä positioihin, jotka kehittyvät suotuisasti ja on ajateltu pidempiaikaisiksi spekulaatioksi. Käyn kauppaa pääasiassa osakkeilla, mutta joitakin kertoja salkussani on käynyt myös ETF:iä, esimerkiksi raaka-aineisiin (XAAG) ja MLP-yhtiöihin (SMLD) sijoittavat ETF:t. En ole lähtenyt vielä opettelemaan erikoisimpia fuutuurihimmeleitä, vaikka tarkoitus onkin. Spekuloidessani pyrin ostamaan osakkeita, joista joku on lähitulevaisuudessa valmis maksamaan enemmän tai joiden hintaa markkina heittelee järjen vastaisella tavalla.

Vuoden ensimmäiset kaksi kuukautta olivat kaksijakoiset. Tammikuun alussa tuottoja tuli pääasiassa eurooppalaisten sijoitusten kautta. Tässä näkyi pidempi pohjatyö. Tammikuun puolivälin jälkeen pääsin vauhtiin amerikkalaisten osakkeiden kanssa Spekulointi amerikkalaisilla osakkeilla otti pian suuremman huomion ja samalla huomio Eurooppaan notkahti. Osaksi sen takia ja samanaikaisesti eurooppalaiset osakepoiminnat satelliittisalkussa eivät tahtoneet onnistua ja laiminlöin useissa positioissa perussääntöjä. Helmikuun aikana tuotot satelliittisalkussa olivatkin heikot. Kun myöhemmin katsoin toimintani tason pettäneen, myin useita positioita palatakseni takaisin lähtöruutuun. Tarkastelujakson eli helmikuun lopussa sainkin taas hieman perusteita kasaan: esimerkiksi terävyyttä osakevalintaan ja stop-lossit paikoilleen.

Tilastoja kahdelta eri tililtä, aikavälillä tammi-helmikuu

Amerikkalaiset sijoitukset (Degiro)
Eri amerikkalaispörsseihin listatut yhtiöt

  • Treidejä: 72kpl.
  • Voittoja: 53 kpl (74 %).
  • Tappioita: 19 kpl (26 %).
  • Voitot: 2999 € (57 € per treidi).
  • Tappiot: 914 € (48 € per treidi).
  • Nettotuotto: 2085 € ennen veroja.
  • Keskimääräinen kaupan koko 750 €.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 19 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 9 päivää.
"Mitä kauemmaksi olen mennyt mukavuusalueeltani, sitä parempia ovat olleet sijoitustuotot."

Kolme kommenttia:
  • En tuntenut amerikkalaisia kasvuyhtiöitä riittävästi, jotta olisin tohtinut ottaa riittävästi näkemystä ja pitää positiot riittävän pitkään, trend-taktiikkaa soveltaen. Tämä näkyi lyhyenä keskimääräisenä pitoaikana, kauppojen suurena määränä ja positioiden pienenä kokona.
  • Myönteisenä puolena oli se, että minulla oli stop-loss toimeksianto asetettuna lähes kaikille positioille. Monta kertaa se oli asetettu liian lähelle, mutta useasti toimeksianto säästi minut kivuliaalta reippaammalta laskulta.
  • Pääsin hyvin vauhtiin amerikkalaisten kasvuyhtiöiden kanssa, vaikka näytän ehtineeni mukaan vain yön viimeisille hitaille. Minun on tarkkaan suojeltava salkun pääomaa, jos korkojen nousun myötä rotaatio kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin vauhdittuu. Helmikuun lopussa noin kolmasosa positioista oli arvo-osakkeissa, jotka tunsin verrattain hyvin.
Kolme tähtiosaketta: Ozon, Genmark Diagnostics, Cronos.
 
Eurooppalaiset sijoitukset (Nordnet), a.k.a. Satelliittisalkku
Suomi, Ruotsi, Saksa
  • Treidejä: 39 kpl.
  • Voittoja: 23 kpl (59 %).
  • Tappioita: 16 kpl (41 %).
  • Voitot: 1990 € (87 € per treidi).
  • Tappiot: 933 € (51 € per treidi).
  • Nettotuotto: 1054 € ennen veroja.
  • Keskimääräinen kaupan koko 1650 €.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 21 000 euroa.
  • Salkun arvo hemikuun lopussa oli noin 24 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 17 päivää.
Kolme kommenttia:
  • Tammikuun puolivälin jälkeen tunnuin menettäväni tuntuman markkinan pulssilta. Yritin kuitenkin kovasti, ja se oli virhe, koska osakevalintani eivät olleet onnistuneita. Avasin usean position osakkeissa, jotka olivat selkeästi laskutrendissä. Onnistuin niilläkin tekemään muutamia pieniä voittoja, mutta lopulta laskeva trendi vei voiton ja jäin istumaan punaisen rivin päälle. Tässä salkussa en ollut yhtä kurinalainen stop-loss toimeksiantojen suhteen. Tein siis kaksi perustavanlaatuista virhettä ja niiden vahingot pidätetään täysimääräisenä palkasta.
  • Salkkuun on vääräoppisesti jäänyt muutama punainen rivi, jotka minun olisi pitänyt myydä ennen tappion suurenemista. Kipuilen varmasti sijoitustyylini kanssa. Uskon näiden yhtiöiden keskipitkän aikavälin menestykseen, mutta lyhyellä alle parin kuukauden tarkastelulla osakekurssi ei ole kehittynyt suotuisaan suuntaan, vaikka markkinakehitys on ollut hyvä. Tämän vuoksi olen tarkastelujaksolla jäänyt vertailuindeksistä jälkeen.
  • Viime vuoteen verrattuna onnistuin kasvattamaan keskimääräisen voiton kokoa. Samalla pidin keskimääräisen tappion koon saman suuruisena. Kurinalaisemmalla toiminnalla pystyn pienentämään varmasti keskimääräisen tappion kokoa. Minun on kuitenkin syytä seurata sitä myös prosenttina, koska haluan toiminnan kehittyessä kasvattaa positioiden kokoa.
Kolme tähtiosaketta: Serviceware, Sievi, SLM Solutions.

Yhteensä
  • Treidejä: 111 kpl.
  • Voittoja: 76 kpl (68 %).
  • Tappioita: 35 kpl (32%).
  • Nettotuotto: 3139 € ennen veroja.
  • Noin 1100 euroa kuukaudessa verojen jälkeen.* 
(*Sijoitustuloni sisältävät lisäksi osinkotulot ja mahdolliset myyntivoitot muista osakesalkuista sekä vuokra- ja korkotulot. Luonnollisesti verotus määräytyy kokonaisuutena näiden mukaan.) 

Muutamia kehityskohteita
  • Perusasiat: Minulla on edelleen parannettavaa toiminnan perusasioissa, joita käsittelin edellisessä katsauksessa: panostaminen suuremmin parhaisiin ideoihin, treidien parempi suunnitteleminen, hätiköinnin välttäminen ostaessa ja myydessä sekä prosessin kehittämisessä. (Päämäärä: Pienet tappiot ja suuremmat voitot.)
  • Vähemmän kurssien tuijottamista: Olen monta kertaa löytänyt itseni tuijottelemasta salkkuni yhtiöiden osakekursseja. Ehkä se on terapeuttista, mutta en näe sen tuovan suuresti lisäarvoa. Mielummin on tehtävä enemmän analyysiä trendeistä ja osakkeista. (Päämäärä: Korkea voittoprosentti.)
  • Tempon rauhoittaminen: Minun on annettava enemmän aikaa yhtiöille ja osakkeille realisoida treidille asetetut odotukset. Keskimäärin odotan tuloksia liian nopeasti. Tämä kehityskohde on sidoksissa seuraavaan. (Päämäärä: Suuremmat voitot.)
  • Oman strategian ja taktiikoiden tarkentaminen: Yksi strategian tärkeimpiä asioita on päättää, mitä ei halua tehdä. Jos koettaa tehdä kaikkea, todennäköisesti onnistuu keskinkertaisesti. Vaikka olen jo karsinut asioita oman tekemiseni ulkopuolelle, minun on tehtävä sitä vielä enemmän. 
Spekuloinnin haasteita

Sijoittajana toimiminen ei ole helppoa. En toki niin odottanutkaan. Paljon lukemista, numeroiden käsittelyä ja päätöksiä. Vaikka päätösten tekemistä on pyrittävä automatisoimaan säännöillä ja prosesseilla, osta-, pidä- ja myy-päätökset ovat joka hetki käsillä. Tässä markkinatilanteessa on kannattanut pitkälti vain ostaa ja pitää, mutta niin ei tule olemaan ikuisesti. Yllä mainituilla kauppamäärillä olen vähintäänkin harjoitellut päätösten tekoa. Spekuloija tekee jatkuvasti virheitä, jotka konkretisoituvat tappioina tai menetettyinä voittoina. Voitotkin voivat näyttäytyä epäonnistumisena, jos osake jatkaa myynnin jälkeen nousuaan. Ei siis sanota turhaan, että oman mielen hallinta on spekuloijan tärkeimpiä taitoja.

Sijoitus- ja trading-aiheisia kirjoja ja nettisivuja on tuhat ja yksi erilaista. Sijoitustoimintaa voi opiskella loputtomasti. En ole vielä kuitenkaan vuosikymmenen aikana löytänyt kirjaa, joka kertoo kuinka asiat tehdään käytännössä. Vaikka olen harjoittanut sijoittamista pitkään, minulla on aivan erilaiset odotukset sijoittamisen harjoittamiselle ammattimaisella tavalla ja tasolla. En voi sanoa yltäneeni lähellekään sitä tasoa kahdessa kuukaudessa. Harjoittelu ja kehittäminen siis jatkuvat. Myös spekuloijan on helppo sortua vertaamaan itseään muihin, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Spekuloijan on kuitenkin keskityttävä omaan tekemiseen ja prosenttien sijasta absoluuttisiin euroihin.

Olen hankkinut uutta ammattiani varten hieman työkaluja. Ostin mukana kulkevan lisänäytön ja kunnon hiiren työtehon parantamiseksi. En ole vielä suuresti panostanut sähköisiin palveluihin, Seeking Alphan lisäksi  kysymykseen saattaisi tulla Trading View tai jokin sen kilpailijoista. Vielä en ole kokenut maksullisten palveluiden kykenevän merkittävästi parantamaan tuloksia tai nostamaan toimintani tehokkuutta. Sen sijaan tulen lisäämään spekulatiiviseen sijoittamiseen noin kolmanneksen lisää pääomaa, korottaen oman pääoman 40 000 eurosta noin 55 000 euroon. Teen sen asteittain kevään aikana. Nordnetissa olevassa satelliittisalkussa olen hyödyntänyt ajoittain myös luotto-ominaisuutta.

Mitä tavoittelen spekulatiivisella sijoittamisella? Asetan tässä tätä kirjoittaessani itselleni kunnianhimoisen tavoitteen. Minun on tähdättävä riittävän korkealle. Vuoden 2021 aikana tavoitteenani on tehdä ennen veroja absoluuttista tuottoa noin 18 000 euroa spekulatiivisella sijoittamisella. Tämä tarkoittaisi noin 33 prosentin bruttotuottoa, kun otan huomioon pääoman, jonka aion lähikuukausien aikana lisätä spekulatiiviseen sijoittamiseen. Tuottotavoite on kova. En aseta sitä siksi, että minun tarvitsisi siihen yltää. Sijoitustoimintaani on pitkään vaivannut se, etten ole ajatellut isommin. Nyt tavoitteeni on määrä ohjata minua ajattelemaan isommin, ottaa näkemystä ja asettaa toimenpiteitä niin, että sijoitustoimintani kasvaa, skaalautuu ja tuottaa parempia tuloksia. Haaste on eniten älyllinen. Se on yksi syy, miksi en tule kovinkaan usein raportoimaan spekuloinnin tuloksista. Raportit tapaavat ohjata toimintaa jopa väärään suuntaan.

Tärkeä osa spekulatiivista sijoittamista on todennäköisyyksien arviointi ja varautuminen erilaisiin tulevaisuudenkuviin. Jos ajan nykyisellä osakelastilla osakeromahdukseen, on varallisuuteni kokonaiskehityksen kannalta yhdentekevää, onnistunko spekulatiivisessa sijoittamisessa. Yli kolmensadantuhannen osinkosalkku pitää siitä huolen yksinään. Yksi spekuloijan tärkeistä taidoista on myönteinen asenne. Tappioputki voi kääntää suupielet herkästi alaspäin ja voittoputki viedä virheille alttiiseen hurmioon. Mitä syvemmälle sijoittamisessa menee, sitä monipuolisemmiksi käyvät sen mahdollisuudet. Spekuloijalla riittää aina työtä, ja tämä on mukavaa.

***
Laajenna sijoitusuniversumiasi. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 26. helmikuuta 2021

Ostin lisää turvallisuutta salkkuuni

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2021

Helmikuun blogimerkinnöissä julistin itseni päätoimiseksi sijoittajaksi. Vaikka minulla on sijoittamisesta kokemusta tusinan verran vuosia, on täysipäiväinen sijoittaminen vasta alussa. Tällä hetkellä olen keskittynyt sukeltamaan syvälle sijoittamiseen ja toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat sijoittamisen ammattina. Näistä kerron tarkemmin ensi viikon kirjoituksessa. Sitä ennen on aika raportoida osinkosalkun helmikuun tapahtumat, jotka pyrin tarkoituksella pitämään lukumäärältään mahdollisimman pienenä.

Ostin osinkosalkkuuni erän lisää Securitaksen osakkeita. Olin ostanut yhtiön osakkeita viimeksi vuonna 2012 50 kruunun hintaan. Nyt maksoin osakkeesta 130 kruunua kappaleelta. Vaikka yhtiön tulos laski viime vuonna 10 prosenttia koronan kurittamana, yhtiö lupasi maksaa 4,8 kruunun osingon toukokuussa. Securitas siirtyy tarjoomassaan jatkuvasti kohti ‘elektoronista turvallisuutta’, joka kasvoi parikymmentä prosenttia viime vuonna.

Ostin myös lisää tickerillä EXV2 kulkevaa ETF:ää, joka seurasi eurooppalaisia telekommunikaatioyhtiöitä. Teesini tässä oli se, keskihinnan alentamisen lisäksi, että rotaatio arvo-osakkeisiin voisi siivittää puhelinoperaattoreiden osakekursseja. Samalla siirtymä 5G:hen voi tuoda puhelinoperaattoreille uusia liiketoimintamahdollisuuksia markkinaan, joka ei juuri kasva. Teleoperaattoreiden arvostustasot eivät päätä huimaa. Sillä välin kun odottelen, että nämä yhtiöt tulevat taas hylkiöistä hyväksytyiksi, tilittää ETF kohtuullisen tuotto-osuuden.

Helmikuun puolivälin seurannassa osakesalkku nousi jälleen uuteen ennätykseen lähes 328 000 euroon. Eiköhän tehdä tästä perinne! Kokonaisvarallisuus nousi 585 000 euroon usean eri tekijän siivittämänä, suurin komponentti oli uuden pääoman lisäys ja arvonnousu muutamissa alaluoksissa kuten spekulatiivisissa sijoituksissa. Mielestäni markkinoilla on havaittavissa jonkin verran hermoilua. Vaikka viime kuussa kerroin lisänneeni käteispainoa, meni ne rahat nopeasti takaisin osakkeisiin. Nyt sitä voisi hieman taas lisätä. Saammeko elää viime vuoden alamäen uudelleen?

***

perjantai 19. helmikuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 2. osa

Osa 2: Lähtökohdat uuteen lukuun

Minusta on tullut päätoiminen sijoittaja. Avasin tähän tilanteeseen johtanutta loppukohtausta kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa. Viimeinen töytäisy oli päätös yli vuosikymmenen mittaiselle työuralle ja sinetti siirtyä rakentamaan jotakin omaa. En hae tällä hetkellä aktiivisesti töitä, vaan keskityn sijoitustoimintaan ja sen kehittämiseen. Se tarkoittaa opiskelua, prosessien ja työvälineiden kehittämistä, yhtiöiden ja trendien analysointia sekä kaupankäyntiä, kirjanpitoa ja suunnittelua.

Sijoittajauraan johtaneiden tapahtumien myötä olin ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen yli kolme viikkoa tekemättä työtä. Se on tehnyt hyvää, vaikka olen toki työstänyt sijoittamista, lähestulkoon samaan tapaan kuin edellisvuonna varautuessani siihen mitä tuleman pitää. Olen lukenut, opiskellut espanjaa ja urheillut. Olen viettänyt elämää taloudellisesti riippumattomana, matkustamista lukuunottamatta lähes samalla tavalla kuin kolme vuotta sitten hahmottelin. Olenko taloudellisesti riippumaton? Tavallaan, eikä sillä oikeastaan ole väliä, koska harrastuksena alkaneesta sijoittamisesta on muotoutumassa mielenkiintoinen ammatti.

Työvälineenä 0,75 miljoonan varallisuus

Muutama viikko sitten listasin koko omaisuuteni, josta nyt tulee pääasiallinen työvälineeni. Pottia täydentää alkuvuoden säästöt ja arvonnousu sekä katsantokannasta riippuen jonkinkokoiset erokorvaukset. En tule muuttamaan sijoitusstrategiaani, mutta tulen painottamaan siinä aiempaa enemmän spekulatiivista sijoittamista, jonka kiihdyttämisen aloitin jo viime vuonna. Spekulatiivisella sijoittamisella pyrin tavoittelemaan sijoitustuottoja osinkojen sijasta osakkeiden arvonnousulla. Olen pyrkinyt viemään spekulointia systemaattisempaan suuntaan ja tulen raportoimaan tuloksista kirjoitussarjan kolmannessa osassa. Systemaattisuuden tukemana on parannettava toiminnan laatua ja kokoa. Minun on otettava paremmin näkemystä ja ajateltava isommin.

Osinkosijoittaminen on toimeentuloni tukijalka, jonka tulen pitämään samalla tasolla tai hieman kasvattamaan. Asuntosijoittamisen pidän nykyisellään tai luovun kohteista (jos olet kiinnostunut ostamaan kolme vuokrattua yksiötä, n. 185 k€, ota yhteyttä). Vaihtoehtoisista sijoituksista karsin rönsyjä. Näiden omaisuuslajien sisällä, olemassa olevassa portfoliossani kokonaisuutena ajateltuna, on paljon trimmattavaa ja tehostettavaa. Olemassa olevat sijoitukseni tuovat minulle perustulon ja spekulatiivisen sijoittamisen on määrä tuoda voita leivän päälle. Lisään spekulatiivisiin sijoituksiin kohdistettuja pääomia noin kolmanneksella tulevien kuukausien aikana.

Koska minulla ei ole palkkatyön tuomia ansioita, en pysty lisäämään pääomaa salkkuuni säästöistä. Minun on elätettävä itseni pääoman tuotoilla - tai jos en saa niitä aikaiseksi kulutettava pääomaa. Tämä on perustavanlaatuinen muutos sijoitustoimintaani. Jos näen markkinoilla uuden idean, pääoma on siirrettävä siihen jostakin toisesta kohteesta. Minulla on hätärahastossa 30 000 euroa. Vaikka minulla ei suurta hätää olekaan, käteinen on varattu tämänkaltaisiin tilanteisiin. Hätärahaston varoilla pärjään puolitoista vuotta. Sen aikaa voin hyvin sijoittaa uudelleen sijoitustuotot ja muut tulot. Samalla voin rakentaa yksinkertaisen systeemin pääoman päätoimiseen ja tehokkaampaan hallintaan ja kuinka säännöstelen rahat elämiseen.

Yksi sijoittajaksi ryhtymisen mahdollistava tekijä on alhainen kulutaso. Hahmottelin budjettia tällaisen tilanteen varalle aiemmin, eikä se ole siitä suuresti muuttunut. Passiiviset tuloni, osingot, vuokrat ja korot, riittävät kattamaan menot. Kaikki aktiivisesti hankitut tulot ovat lisä, jolla voin kohentaaa elintasoani. En koe kaipaavani elämääni enempää asioita jotka tarvitsisi rahoittaa, siksi voin kehittää sijoittamista ilman suurta painetta saavuttaa nykyistä suurempia tuottoja. Suurin paine tuleekin varmasti oman pääni sisältä. Haluan menestyä siinä mitä teen, osaanko rakentaa oikeanlaisen infrastruktuurin sijoitustoiminnan ympärille ja maltanko keskittyä riittävästi oikeanlaiseen tekemiseen?

Mitä muuta sitten kuuluu vasta-alkaneelle sijoittajan uralle?

Muutama muu koukku vedessä

En ole lähettänyt yhtään työhakemusta. En tiedä miksi, mutta minulla on silti yksi tai kaksi koukkua vedessä työllistymisen suhteen. Luulen, että en ole vielä päässyt irti siitä harhaluulosta, etteikö itseään voisi elättää jotenkin muuten kuin tekemällä työtä jonkun toisen lompakon eteen. Tähän ajatteluun vaikuttanee suuresti läheisten ja yhteiskunnan ajatukset ja odotukset kuinka elää ja olla. Korona-aikana voisi olla yhdentekevää käydä päivätöissä. Samalla on vaikea uskoa todeksi, että on saavuttanut tai vähintäänkin saavuttamassa oman pitkäaikaisen tavoitteen ja pystyy elättämään itsensä työllä, josta nauttii. Jos eteeni ilmestyy liian hyvä tarjous, saatan ahneuksissani siihen suostua.

Koska en ainakaan toistaiseksi käy yhteiskunnan määrittelemällä tavalla työssä, saatan olla oikeutettu työttömyystukeen. En ole koskaan elämässäni hakenut tai saanut työttömyystukea, enkä siksi tiedä olenko siihen oikeutettu. Moraalisesti katson, että nostan tukea, jos olen siihen sääntöjen puitteissa oikeutettu. Jos päätän tukea hakea, jätän byrokraattien arvioitavaksi kelpoisuuteni. Olen osallistunut suurituloisena, kun tuloja katsotaan Suomen mittapuun mukaan, yhteiskunnan laskujen maksuun ja tulen tekemään niin myös jatkossa pääoma- ja yhteisötuloverojen muodossa.

Tarina vaurastumisesta, eli tämä blogi, tulee jatkamaan nykymuodossaan. Minulla tuskin riittää mielenkiintoa sen ulkoasun kohentamiseen, mutta pidän kirjoittamisesta. Arvon lukijoille voi olla mielenkiintoista nähdä, kuinka tarina jatkuu, kun tavoitteeseen on päästy puolenkymmentä vuotta etuajassa. Pystyykö sijoituksilla elämään vai tuhoaako kuplan puhkeaminen tämän haaveen? Ehkäpä ehdin kirjoittaa myös aiempaa syvääluotaavampia kirjoituksia. Koetan olla aktiivisempi sosiaalisissa medioissa, vaikka se ei ominta aluetta olekaan. (Seuraa Twitterissä.) Nyt kun yksi haave sijoittamisen osalta on saavutettu, jatkan haaveilua siitä, että voisin kirjoittamisella täydentää elantoani. 

Yksi ajatuksistani on tehdä pienimuotoista liiketoimintaa osakeyhtiön välityksellä. Osakeyhtiö on perustettu jo kauan sitten, mutta varsinaista liiketoimintaa yhtiössä on ollut vain vähän. Liiketoimintasuunnitelmaa minulla ei ole, enkä sellaiseen sitten kauppakorkeakoulun suuremmin usko. Yhtiön, pääoman ja vapaan päiväohjelman myötä minulla on hieman aiempaa parempi mahdollisuus tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Minua voisi kiinnostaa esimerkiksi tukea kasvuyhtiöitä myynti- ja markkinointiprojekteissa, tuottaa myyntihenkistä tai sijoitusaiheista sisältöä tai vaikkapa tehdä jonkinlaista koulutusta tai maahantuontia. Aion ainakin kirjoittaa muutaman uuden julkaisun syventäessäni tietämystäni eri sijoitusmahdollisuuksista.

Kun päivästä vapautuu kahdeksasta kymmeneen tuntia aikaa, huomaa, että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Varsinkin pörssi. Ensivilkaisulla moni niistä voi näyttää olevan ulottumattomissa, mutta päättäväisellä työnteolla moni tulee lähemmäksi. Vaikka ajatukseni saattavat olla vielä vähän hajallaan, tähän mennessä fokukseni on vienyt spekulatiivinen sijoittaminen. Kirjoitussarjan kolmannessa osassa avaan, kuinka olen onnistunut tarttumaan mahdollisuuksiin pörssissä.

Lue kirjoitussarjan kolmas osa tästä.

***
Miten pääsin tähän asemaan? Ota oppaaksesi yksi Vaurastumisen välineistä.

perjantai 12. helmikuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 1. osa

Osa 1: Mistä tämä alkoi?

Ei, minusta ei tullut sijoittajaa sen vuoksi ainoastaan, että markkinat ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen ajan. Vaikka se seikka on toki siivittänyt asioita, kertomus siitä, miten ja miksi minusta tuli juuri nyt sijoittaja, on hullunkurisempi. En siis ole nousumarkkinan humalluttama, vaikka saatan taas ajaa markkinakuoppaan suurella osakepainolla. Minusta tuli sijoittaja, koska järjestelmä joka on mahdollistanut korkean säästämisasteen ja sijoittamisen, töytäisi minut ulos.

Olen reilun kymmenvuotisen työurani aikana ollut useasti irtisanomisuhan alla. Kolmannella kerralla isku kohdistui minuun. Uudessa organisaatiokaaviossa ei ollut enää nimeäni, vaan tehtävä jaettiin kahteen osaan, hoidettavaksi kahdesta eri maasta kahden eri henkilön toimesta. Vaikka olin varautunut uutiseen henkisesti aina viime toukokuusta lähtien, oli tilanne hämmentävä. Koska en ollut sitoutunut yhtiön uuteen toimintamalliin, olin valmistautunut irtisanoutumaan. Nyt minun ei onnekseni tarvinnut irtisanoutua, vaan sen sijaan sain korvauksen irtisanomisesta. 

Koska näin työtilanteeni viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yllä olevalla tavalla, olin ollut jo pidempään osana lupaavaa rekrytointiprosessia. Parin viikon kuluttua irtisanomisesta minulle tarjottiin töitä. Mietin muutaman päivän ajan tarjousta, jonka ehdot olivat paremmat kuin edellisessä yrityksessä. Miksi pohdin asiaa? Vaikka kyseessä oli suuri kansainvälinen yhtiö, rekrytointiprosessissa, tehtävässä ja muutamissa yritykseen liittyvissä yksityiskohdissa oli asioita, jotka eivät minua täysin vakuuttaneet. Lisäksi olin ajatellut pitäväni vapaata pohtiakseni, mitä haluan isona tehdä. Muuttuneen työtilanteeni takia olin kuitenkin tarjoukselle avoimempi - tai paremminkin sokeampi?

Taivuttelin itseni hyväksymään työtarjouksen. Toki minulla oli päätökseen monta hyvää syytä, vaikka epäilykset oman motivaationi ja mahdollisuuden erinomaisuuden suhteen säilyivät. Tilanne oli kuitenkin määrä kääntyä parhain päin, mielenkiintoisella tavalla. Alle kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta tuleva esimieheni soitti  ja kertoi, että yritys oli aloittanut suuren organisaatiouudistuksen. Se saattaisi tarkoittaa sitä, että tehtävää, johon minut oli juuri palkattu, ei mahdollisesti enää olisi olemassa. Puhelun lopuksi hän kysyi, halusinko vielä tulla. Vastasin, että mietin asiaa ja palaan. Ilmoitin, että tulen töihin, mutta olen valmis neuvottelemaan myös muista vaihtoehdoista. He toivottivat minut tervetulleeksi töihin.

Mainitsemani kaikki vaihtoehdot säilyivät omassa mielessäni. Kului yli kuukausi ja vain viikkoa ennen sovittua aloituspäivää asiat saivat harvinaisen käänteen. Valitettavasti en voi paljastaa aivan kaikkia yksityiskohtia muutaman päivän aikana tapahtuneista keskusteluista. Puntaroimme muutamia eri vaihtoehtoja ja ehdotuksia molemmin puolin, neuvottelimme ja pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen. En tulisi menemään töihin, vaan katsoimme työsopimuksen katoavan ja lakkaavan olemasta. Olin onnekas, sain jälleen pienen korvauksen vapaudestani, tekemättä tuntiakaan työtä. 

Kylläpä liippasi läheltä. Olin vähällä ajautua heti uusiin töihin päästyäni eroon edellisistä suotuisalla tavalla.  Jos uskoo sattumaan, se töytäisi minua kahdesti. Jos uskoo onneen, se oli puolellani. Nyt olen ilman palkkatyötä ja haluan olla sijoittaja, ken kohtaloon uskoo, se töytäisi minua puolestani. Nyt ehdin myös miettiä, haluanko tehdä jotakin muuta. Samalla olen miettinyt paljon myös sitä, kuinka ihmisillä ylipäätään on aikaa käydä töissä? On mukavaa, kun työ ja harrastus ovat sama asia, niin jää paljon enemmän vapaa-aikaa.

*

Kirjoitussarja jatkuu kahdella jatko-osalla.

Vinkki: Kannattaa maksaa YTK-Yhdistyksen 18 euron jäsenmaksu. Sillä saa oikeusneuvontaa, jolle voi yhtäkkiä olla runsaastikin tarvetta. (Tämä ei ole mainos.)

Miten edetä uralla nopeasti? 21 vinkkiä urallesi ja paljon oppia omaltani: Lue Uraopas - 21 neuvoa uran alkuvaiheille.  (Tämä on mainos.)

perjantai 5. helmikuuta 2021

Vuosi alkaa myönteisesti mutta osinkouutiset pelottavat

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2021

Tammikuussa tein ainoastaan yhden oston sekä yhden spekulatiivisen oston ja myynnin, pyrkiessäni rauhoittamaan spekuloinnin sitä varten tarkoitettuun satelliittisalkkuun, jonka kehityksestä raportoin satunnaisesti. Tässä päiväkirjassa kerron pääasiassa osinkosalkun tapahtumista. Yksi niistä oli järjestysluvultaan kolmas osto Tieton osakkeita 27 euron kappalehintaan. Olin hankkinut Tiedon osakkeita ensimmäisen kerran yli 10 vuotta sitten puolet edullisemmin. Toisen kerran olin ostanut Tietoa vuonna 2011, jolloin maksoin osakkeista 9,5 euroa kappaleelta. Joskus kannattaa ostaa laskeviin kursseihin.

Kävin osinkosalkussani taas kauppaa saksalaisen Corestaten osakkeilla. Olin jäämässä spekulatiiviseen positioon jumiin, kun osakekurssi ei kehittynyt myönteiseen suuntaan. Voimakkaana nousupäivänä myin kaikki osakkeet pienellä voitolla. Jo saman päivän aikana kurssi laski sen verran, että ostin kaksi kolmasosaa myymistäni osakkeista takaisin lähes viisi prosenttia edullisemmin. Seuraavan pompun yhteydessä luovun osakkeista ja jätän spekulaation sille pyhitettyyn paikkaan.  Tilaisuus tulikin joitakin päiviä ennen tämän tekstin julkaisua ja myin osakkeet pienellä voitolla pois.

Vuosi 2020 oli osinkojen osalta pettymys, osinkotuloni laskivat ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Alkaneesta vuodesta uhkaa tulla myös pettymys, jos uutiset jatkuvat tammikuun tapaan. Wärtsilä ja Lassila&Tikanoja ilmoittivat leikkaavansa osinkoaan ja Hennes&Mauritz ilmoitti, ettei ainakaan alkuvuodesta maksaisi osinkoa. Vaatekauppa aikoo sulkea muutaman sata myymällä vuoden 2021 aikana. Minulla on onneksi taloudellinen ja ajankäytöllinen mahdollisuus siirtää tai vahvistaa sijoittamisen painopistettä spekulatiivisempaan suuntaan eli pyrkiä sijoitustuottoihin arvonnousun kautta. 

Kuun puolivälin seurannassa osakesalkku nousi, tuttuun tapaan, uuteen ennätykseen 325 000 euroon ja myös kokonaisvarallisuus tykitti uuden ennätyksen saavuttaen lähes 550 000 euron lukeman. Vasta marraskuussa omaisuuteni arvo ylitti puolen miljoonan euron rajan. Tammikuun kasvu selittyikin pitkälti osakkeiden arvon nousulla. Joulukuuhun verrattuna omaisuuden arvo kasvoi 30 000 euroa, josta kaksi kolmasosaa selittyi osakkeiden arvon nousulla. Mielestäni markkinat näyttävät jo siltä, ettei tämä tule lähikuukausina jatkumaan. Olenkin spekulatiivisissa sijoituksissa myynyt positioita käteiseksi.

***
Hanki uutta tietoa alkaneen vuoden sijoituksiin. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 29. tammikuuta 2021

Päivitys: Koko omaisuuteni listattuna

Olen kirjoittanut tätä blogia kahdeksan vuotta. Tässä ajassa sijoitukseni ovat rönsyilleet useisiin suuntiin. Blogissa olen koettanut keskittyä sijotuksiin, jotka olen tehnyt palkkatyöstä säästetyillä varoilla. Kuukausittain kirjoittamassani sijoituspäiväkirjassa keskityn pääasiassa osakesijoituksiin, jotka ovat hieman alle puolet kokonaisvarallisuudestani. Tässä kirjoituksessa koetan purkaa kaikki sijoitukseni osiin ja antaa kokonaiskuvan koko sijoitusportfoliosta. Myös siitä osasta, josta en kovin usein tässä blogissa käsittele. Tämä kirjoitus on samalla päivitys "Salkkuni" alasivulle, joka alkaa olla pahasti ajasta jäljessä.

En lähde tässä kirjoituksessa spekuloimaan mitä eri omaisuuserien suhteen kannattaisi tehdä tai millaisia suunnitelmia minulla niiden osalta on. Kokonaisuuden kannalta eri sijoitukset eivät välttämättä ole optimaalisia. Hankintahetkellä sijoitukseen on luonnollisesti aina ollut jokin perustelu, vaikka jälkikäteen sijoituksen järkevyyden voi kyseenalaistaa. Näin on luonnollisesti kaikkien päätösten kanssa, siksi en myöskään loputtomasti spekuloi mitä teen joillekin sijoituksille. Pidän ne portfoliossani, jos ne tuottavat hyvän kassavirran suhteessa riskiin. 

Omassa kirjanpidossa jaan varallisuuteni kolmeen pääosaan: omin töin ansaittuun, perintönä saatuun ja käteiseen. Ensimmäinen osa on selkeästi suurin, 78 prosenttia kokonaisuudesta. toinen 15 prosenttia ja käteistä hieman yli 7 prosenttia. Näiden kolmen sisällä jaan sijoitukset neljään omaisuusluokkaan: osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kiinteistöihin ja käteiseen. Kaksi ensimmäistä pääosaa, omin töin ansaitut ja perintönä saadut, pitävät sisällään sijoituksia kaikkiin omaisuusluokkiin.

Seuraavaksi siis listaan sijoitukseni jaoteltuna näihin eri osoihin:

1. Omin töin ansaitut

1A: Osakesijoitukset

Osinkosalkku

Osinkosalkku on suurin kokonaisuus osakkeita ja sijoituksia, ja käsittelen sen salkkutapahtumia tässä blogissa eniten. Osinkosalkku on taloudellisen riippumattomuuden kulmakiviä, sen tarkoituksena on tuottaa kasvava tulovirta osinkoja. Salkku on ylihajautettu kokoelma osakkeita. Osinkosalkun sisältö on nähtävissä Sharevillestä

Osinkosalkun koko ~290 000 euroa.

Satelliittisalkku

Satelliittisalkku on ollut minulla olemassa jo useita vuosia, mutta en ole ehtinyt sen kehittämiseen panostaa. Satelliittisalkussa minulla on tavoitteena luoda sijoitustuottoja spekuloimalla osakkeiden arvonnousulla. Raportoin tammikuussa miten spekulatiiviset sijoitukset sujuivat vuonna 2020. Satelliittisalkun tarkoituksena on olla tärkeä lisätuottolähde erityisesti silloin, kun päätän elää täysin sijoitusteni tuotoilla.

Satelliittisalkun koko ~22 000 euroa.

ETF-salkku ja rahastot

ETF-salkun olen perustanut vuonna 2021. Perustin vielä yhden salkun lisää, koska haluan ulottaa sijoitukseni myös sellaisiin kolkkiin, jonne en suorilla osakesijoituksilla yllä. Lisäksi varaudun luomaan sijoituspaikan kertaluonteiselle erälle käteistä, jonka sijoittaminen tulee ajankohtaiseksi keväällä 2021. Osinkosalkun tapaan ETF-sijoitusten tarkoituksena on luoda kassavirtaa tuotto-osuuksin.

Rahastosijoituksilla pyrin rauhoittamaan rauhatonta sijoitustoimintaani ostelemalla säännöllisesti pieniä eriä rahastoja, jotka sijoittavat aliarvostetuille maantieteellisille alueille tai toimialoille.

ETF-salkun ja rahastosijoitusten koko ~13 000 euroa.

Yhteensä: 325 000 euroa.

1B: Vaihtoehtoiset sijoitukset

Vaihtoehtoisten sijotusten piirissä olen sijoittanut sekalaiseen joukkoon erilaisia sijoituskohteita:

  • Kaksi rahastosijoitusta: metsärahasto 5000 € ja kiinteistörahasto 10 000 €.
  • Osakesijoitukset pääasiassa infrastruktuuri-, kiinteistö-, vakuutus- ja rahoitus- sekä yhdyskuntapalvelualan yhtiöihin: 30 000 euroa.
  • Spekulatiiviset sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin: 15 000 euroa.
  • Sijoitukset pikavippejä tarjoavien yhtiöiden osakkeisiin: neljä sijoitusta, yhteensä 15 000 euroa.
  • Sijoitukset joukkorahoituspalveluihin, pääasiassa kiinteistörahoitukseen: 7200 euroa.
  • S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyydet: 500 euroa.
  • Yksityislaina 10 000 euroa.

Yhteensä: 92 000 euroa.

1C: Kiinteistöt

Kun raportoin kiinteistöistä, se käsittää kolme kokonaan omistuksessani olevaa sijoitusasuntoa ja yhden puoleksi omistuksessani olevan sijoitusasunnon. Asunnoista kolme on yksiöitä ja yksi pieni kaksio. Kaikki sijaitsevat Uusimaalla.

Yhteensä: 118 000 euroa.
(=ostohinta - velka)

1D: Käteinen

Käteistä minulla on muutamilla käyttö- ja talletustileillä 15 000 euroa.

Omin töin ansaitut yhteensä: 550 000 euroa.

2. Perintönä saadut

Sain joitakin vuosia sitten perinnön, jonka olen suureksi osaksi sijoittanut ja onnistunut sitä reilusti kasvattamaan. Tyylilleni uskollisena, olen jakanut perintövarat useaan osaan:

  • Osakkeet: Sijoitukset amerikkalaisiin korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin ja ETF:iin: 35 000 euroa.
  • Osakkeet: Sijoitukset amerikkalaisiin REIT-yhtiöihin: 20 000 euroa.
  • Vaihtoehtoiset: Sijoitus kotimaiseen kiinteistörahastoon: 10 000 euroa.
  • Vaihtoehtoiset: Yksityislaina: 25 000 euroa.
  • Käteinen: 14 000 euroa.

Yhteensä: 104 000 euroa.

3. Käteinen

Kahden edellisen lisäksi minulla on käteistä sivussa muutamalla eri korvamerkinnällä: hätärahasto suuruudeltaan 30 000 euroa ja tulevia remontteja varten sivuun laitettuja vuokratuloja 24 000 euroa.

Yhteensä: 54 000 euroa.

Kaikki yhteensä

Yhteensä: 708 000 euroa.

Sijoitukseni jakautuvat seuraavasti neljään eri omaisuusluokkaan, osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kiinteistöihin ja käteiseen:

Sijoitukseni voivat vaikuttaa kokonaisuutena sekavalta seurakunnalta. Se onkin osittain sitä. Sijoitussalkkuni on yli kymmenen vuoden kehityksen tulos. Sitä on rakennettu tiiviin palkkatyön ohessa. Lisäksi olen halunnut pitää omat ja perityt rahat erillään toisistaan, mikä on jakanut varallisuuden kahteen eri blokkiin. Olen myös ollut (yli)varovainen ja kartuttanut huomattavan hätärahaston, jolle tasapainoisessa henkilökohtaisessa taloudessa on harvoin tarvetta.  Portfoliossani on siis selkeästi varaa tehostamiseen, rönsyjen karsintaan ja tuottojen virittämiseen.

***
Ala vaurastua. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 22. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 spekulatiiviset sijoitukset

Tässä blogissa käsittelemäni omaisuuserä nimeltään "osakesijoitukset" jakautuvat kahteen osaan: osinkosalkkuun ja satelliittisalkkuun. Ensimmäisessä keskityn pitkäaikaisiin sijoituksiin hyvää osinkoa maksaviin yhtiöihin. Jälkimmäisessä, jota kutsun jostakin syystä satelliittisalkuksi, pyrin sijoitustuottoihin arvonnousun kautta ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka vielä sorrun spekulointiin myös osinkosalkussani silloin tällöin, eriytin spekulatiiviset sijoitukset omaan salkkuun jo vuonna 2015. Ajanpuutteen ja muiden prioriteettien vuoksi spekulatiiviset sijoitukset ovat olleet pieni osa sijoitustoimintaani ja käynnissä vain pienellä liekillä.

Satelliittisalkussa olen tehnyt spekulatiivisia sijoituksia pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja jonkin verran myös saksalaisiin yhtiöihin. Spekulaatiot amerikkalaisilla osakkeilla hoidan Degirossa satelliittisalkun ulkopuolella. Haen ja tarkennan minulle sopivaa strategiaa ja prosessia. Haen kolmen tyyppisiä tilanteita ja sovellan niihin erilaisia taktiikoita: vaihteluvälissä [range] kulkevia osakkeita, ylimyytyjä osakkeita ja nousevassa trendissä kulkevia osakkeita. Tyylejä on hieman liikaa, mutta hakiessani ja kehittyessä, treidaajana tai spekulanttina, etenen tällä tavalla kokeillen. 

Haluan olla sijoittaja, elättää itseni sijoitustuotoilla. Yksi tärkeä osa tavoitetta on luoda sijoitustuottoja spekulatiivisilla sijoituksilla. Kulunut vuosi oli ensimmäinen, jolloin panostin spekulointiin toden teolla, tinkien jopa ajankäytöstä osinkosijoituksiin. Vuoden 2020 aikana tein enemmän treidejä  kuin aikaisempana viitenä vuotena yhteensä. Koronan mahdollistama etätyö antoi hyvät lähtökohdat spekulatiivisen sijoittamisen kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Paikoitellen vieden jopa liiaksi huomiota päätoiminnasta, osinkosijoittamisesta.

Huomionarvoista lienee se, että osinkosalkkuni osinkotulot olivat vain tonnin korkeammat kuin spekulatiivisen salkun absoluuttinen tuotto. Osinkosalkussa omaa pääomaa oli kymmenkertaisesti. Onnistuessaan spekulatiiviset sijoitukset voivat siis olla hyvä tuoton lähde, tosin se ei ole passiivinen. Nordnetin ilmoittaman tuottohistorian mukaan satelliittisalkkuni tuotto vuonna 2020 oli lähes 50 prosenttia. Menin koronakuoppaan suurehkolla käteispainolla ja myin muutamat positioni välttääkseni tappioita. 

Keskeisimmät tunnusluvut vuodelta 2020:
  • Treidejä: 135 kpl.
  • Voittoja: 112 kpl (83 %).
  • Tappioita: 23 kpl (17 %).
  • Voitot: 5913 € (53 € per treidi).
  • Tappiot: 1181 € (51 € per treidi).
  • Nettotuotto: 4732 € ennen veroja.
  • Osinkoja 184 € ennakonpidätysten jälkeen.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 15 000-18 000 euroa.
  • Salkun arvo vuoden lopussa oli noin 22 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 10 päivää.
Vuoden loppupuolisko oli hyvä hetki aloittaa aktiivisempi spekulatiivinene sijoittaminen. Osakkeet nousivat kautta linjan ja oli vaikea olla väärässä. Olen itsekin syyllistynyt syyllistämään pörssiä korkeasta arvostuksesta useaan otteeseen, mutta olen onneksi pysynyt markkinoiden mukana. Nyt opiskelen, kuinka voin suojata salkkuani ja hyötyä myös laskevista kursseista.

Hyvin korkealla tasolla kommentoituna, keskimääräinen voitto per treidi oli liian pieni, katkaisin voitot liian aikaisin. Pidin usein position avoimena liian pitkään pinnistääkseni edes hieman voitolle, mikä myös selittää matalaa keskimääräistä voittoa. En riittävästi hakenut tuottopotentiaalia momentumosakkeista, vaan keskityin käymään kauppaa osakkeilla, jotka tunnen. Tämä oli toki hyvin tiedostettu valinta. Pitkin vuotta kasvatin kuitenkin ulottuvuutta oman läänini ulkopuolelle. Hyvän markkinakehityksen lisäksi, tämä lienee yksi syy miksi tappiollisia treidejä on (liian) vähän.

Kirjoitin itseäni varten lyhyen kuvauksen vuodesta 2020 osaksi luonnostelemaani spekulatiivisen sijoittamisen strategiaa:
"Satelliittisalkussa yhtenä vuoden onnistumisista voidaan pitää myyntejä, jotka tein koronaromahduksen alettua. Realisoin tappioita kohtuullisen nopeasti. Siirryin hetkellisesti tarkkailuasemiin. Näin minulla oli käteistä vain kuukauden päästä alkaneeseen nousuun, enkä ollut tappioiden lamaannuttama ja kiinni punaisissa riveissä.

Tein loppuvuodesta voitollisia kauppoja hyvällä onnistumisprosentilla. Useimmat osakkeet, jotka myin nousivat pian asettamaani tavoitehintaan tai vielä korkeammalle. Korkea win-rate ja kurssinousun jatkuminen olivat vähintäänkin osittain nousumarkkinan ansiota. Ostin siis pääsääntöisesti oikeita yhtiöitä, mutta myyntipäätökseni olivat kehnoja.

Töistä vapautunut aika marras-joulukuussa vei spekulointiani askeleen edemmäksi. Otin lisää pääomaa käyttöön, uuden kirjanpidon ja aloin täsmentämään strategiaani luomalla tämän dokumentin. Aloin myös tekemään pomintoja kasvuosakkeista ostamalla esimerkiksi Optomedia ja Bimobjectia. Suurimmat voitot tein treidaamalla KSB:tä*, joka oli esimerkki onnistuneesta tutkimustyöstä, ajoituksesta ja panostamisesta isosti parhaimpiin ideoihin. Mistä löytää vuoden 2021 KSB?"
(*tein ostamalla KSB:tä kurssipohjilta ja veivaamalla sitä edestakaisin yli 1000 euroa noin kymmenellä treidillä. Loppuvuonna osake ylsi tavoitehintaani 235 euroon ja näin suurimman nousupotentiaalin poistuneen. Minulla on yhtiötä osinkosalkussani vielä 30 kappaletta.)

Neljä tärkeintä kehityskohdetta ja muistutusta vuodelle 2021 ovatkin:
  • Panosta suuremmin parhaimpiin ideoihin.
  • Suunnitelma jokaiselle treidille. Ei hätiköityjä ostoja.
    • "Plan the trade, trade the plan." + "Don't force the trade."
  • Älä kiirehdi myyntejä, juoksuta tuottoa. Pidä kiinni asettamastasi tavoitehinnasta. Suojele pääomaa ja tuottoa kuitenkin stop-lossilla.
    • "One of the toughest things about investing is letting your stocks play out. The markets will do everything they can to cause you to doubt your position, your investment, your strategy, yourself." -Keith Fitzgerald
  • Prosessin kehittäminen. Systemaattisen spekulatiivisen sijoittamisen järjestäminen.
    • “Do you have system and set of rules that you filter every idea through?”
Haluan siis ostaa osakkeita, joista muut sijoittajat ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan enemmän. Ostan ja myyn osakkeita kuin kauppias ostaa ja myy tavaraa. Yhtiöt ovat spekuloijan kauppatavaraa. Markkina antaa yhtiöille päivittäin vaihtuvan hinnan, sijoittajat suosivat eri yhtiöitä vuoron perään ja yhtiöt ajautuvat välillä ongelmiin ja seuraavaksi menestykseen. Spekuloijana liiketoimintani on käydä kauppaa, ostaa tänään sellaisia yhtiöitä, joiden hinnan arvioin lähitulevaisuudessa olevan korkeampi. 

***
Eikö spekulointi kiinnosta? Osta salkkuun hyvän osinkotuoton REIT-yhtiöitä!