torstai 4. maaliskuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 3. osa

Osa 3: Erilaisella painolla osakesijoittamiseen

Nyt kun minusta on tullut sijoittaja, en saa palkkaa jokaisen kuun viidestoista päivä. Palkkani on sijoitustuotot eli korot, vuokrat, osingot ja myyntivoitot. Yli vuosikymmenen ajan olen säästänyt ja sijoittanut osakkeisiin, ostanut muutaman asunnon ja  tehnyt kokeiluja erilaisilla vaihtoehtoisilla sijoituksilla. Isän kanssa kannatti pikkupoikana lukea Kauppalehden pörssiosiota, koska osakkeista tuli minulle myöhemmin tärkeä harrastus ja nyt siitä on kehkeytymässä minulle ammatti. Työvälineenä minulla on lähes koko omaisuuteni, osakesijoittamisesta kiinnostuneena haluan hamuta tuottoja tästä ihmiskuntaa kutkuttavasta omaisuusluokasta.

Minulla on kaksi strategiaa osakemarkkinoilla: osinkosijoittaminen ja spekulatiivinen sijoittaminen. Osinkosijoittamisen tavoitteena on luoda kasvavat passiiviset osinkotulot, jotka kattavat elinkustannukset. Tässä blogissa olen pääasiassa käsitellyt osinkosijoittamista päiväkirjamerkinnöissäni. Spekulatiivinen sijoittamisen tavoitteena on luoda sijoitustuottoja hyötymällä osakkeiden hintamuutoksista, ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka valtaosa pääomastani (~55 % koko varallisuudesta) hakee tuottoa osinkosijoittamisen strategialla, tulevaisuudessa tavoitteeni on luoda spekulatiivisella sijoittamisella huomattavasti allokaatiota suurempi osuus sijoitustuotoista.

Spekulatiivisessa sijoittamisessa haen vielä omaa tyyliäni. Tähän astisen toiminnan perusteella sen voisi parhaiten laittaa swing trading laatikkoon. Hyödynnän sijoituspäätöksiä tehdessäni fundamenttianalyysiä, pyrin tuntemaan yhtiöt joilla käyn kauppaa ja yksinkertaista teknistä analyysiä. Strategiani pitää sisällään, vielä toistaiseksi, kolme erilaista taktiikkaa: range, return to mean ja trend. Sovellan niitä eri tilanteissa oleviin osakkeisiin: vaihteluvälissä [range] kulkeviin osakkeisiin, ylimyydyt osakkeet (return to mean) ja nousevassa trendissä kulkevat osakkeet (trend). Olen määritellyt näihin tilanteisiin erilaiset osto- ja myyntikriteerit, vaikka ne eivät absoluuttisia olekaan. 

Käyn kauppaa kahdessa eri salkussa. Ensimmäinen sijoittaa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja saksalaisiin yhtiöihin. Tammikuussa raportoin, millainen tämän salkun kehitys oli viime vuonna. Tämä salkku, kutsun sitä satelliittisalkuksi, on osa sijoituksiani Nordnetissa. Toisessa salkussa käyn kauppaa Yhdysvaltoihin listatuilla osakkeilla. Teen nämä sijoitukset huomattavasti alhaisempien kaupankäyntikustannusten vuoksi Degirossa. Eurooppalaisiin yhtiöihin sijoittavan satelliittisalkun toiminta oli kohtuullisessa vauhdissa siis jo viime vuoden ajan, joten se sai lentävän lähdön alkaneeseen vuoteen.

Spekulatiivinen sijoittaminen viimeisten kuukausien aikana  

Joulukuun aikana ajoin ylös spekulatiivisia sijoituksia myös amerikkalaisiin yhtiöihin. Salkku oli elänyt hiljaiseloa muutaman takaiskun ja ajanpuutteen vuoksi vuoden verran. Vanhojen virheiden vuoksi lähdin liikkeelle hieman takamatkalta, mutta helmikuun loppuun mennessä olin kirinyt salkun vihreälle. Otin joulukuussa käyttöön kehityksessä olevan strategian, taktiikat ja seurannan myös amerikkalaisten osakkeiden kanssa. Paljon mahdollisuuksia oli lipunut sormien välistä kesästä lähtien, mutta oli parempi lähteä mukaan myöhään kuin ei milloinkaan. Suotuisan momentumin ansiosta päätös on tähän saakka ollut onnistunut. Olen lyhyessä ajassa ottanut tuntumaa itselleni aiemmin vieraisiin yhtiöihin, joiden kurssikehitys on ollut vauhdikkainta.

Teen vielä toistaiseksi hyvin pieniä kertasijoituksia oston ollessa tuhannen euron molemmin puolin välittäjästä riippuen. Degirossa saatan tehdä lisäksi muutaman satasen lisäyksiä positioihin. Positiokoon pitäminen pienenä on ollut vanhojen tapojen orjuutta mutta eniten riskien hallintaa. Vähitellen olen kasvattanut sijoituksia isommaksi ja lisätä positioihin, jotka kehittyvät suotuisasti ja on ajateltu pidempiaikaisiksi spekulaatioksi. Käyn kauppaa pääasiassa osakkeilla, mutta joitakin kertoja salkussani on käynyt myös ETF:iä, esimerkiksi raaka-aineisiin (XAAG) ja MLP-yhtiöihin (SMLD) sijoittavat ETF:t. En ole lähtenyt vielä opettelemaan erikoisimpia fuutuurihimmeleitä, vaikka tarkoitus onkin. Spekuloidessani pyrin ostamaan osakkeita, joista joku on lähitulevaisuudessa valmis maksamaan enemmän tai joiden hintaa markkina heittelee järjen vastaisella tavalla.

Vuoden ensimmäiset kaksi kuukautta olivat kaksijakoiset. Tammikuun alussa tuottoja tuli pääasiassa eurooppalaisten sijoitusten kautta. Tässä näkyi pidempi pohjatyö. Tammikuun puolivälin jälkeen pääsin vauhtiin amerikkalaisten osakkeiden kanssa Spekulointi amerikkalaisilla osakkeilla otti pian suuremman huomion ja samalla huomio Eurooppaan notkahti. Osaksi sen takia ja samanaikaisesti eurooppalaiset osakepoiminnat satelliittisalkussa eivät tahtoneet onnistua ja laiminlöin useissa positioissa perussääntöjä. Helmikuun aikana tuotot satelliittisalkussa olivatkin heikot. Kun myöhemmin katsoin toimintani tason pettäneen, myin useita positioita palatakseni takaisin lähtöruutuun. Tarkastelujakson eli helmikuun lopussa sainkin taas hieman perusteita kasaan: esimerkiksi terävyyttä osakevalintaan ja stop-lossit paikoilleen.

Tilastoja kahdelta eri tililtä, aikavälillä tammi-helmikuu

Amerikkalaiset sijoitukset (Degiro)
Eri amerikkalaispörsseihin listatut yhtiöt

  • Treidejä: 72kpl.
  • Voittoja: 53 kpl (74 %).
  • Tappioita: 19 kpl (26 %).
  • Voitot: 2999 € (57 € per treidi).
  • Tappiot: 914 € (48 € per treidi).
  • Nettotuotto: 2085 € ennen veroja.
  • Keskimääräinen kaupan koko 750 €.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 19 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 9 päivää.
"Mitä kauemmaksi olen mennyt mukavuusalueeltani, sitä parempia ovat olleet sijoitustuotot."

Kolme kommenttia:
  • En tuntenut amerikkalaisia kasvuyhtiöitä riittävästi, jotta olisin tohtinut ottaa riittävästi näkemystä ja pitää positiot riittävän pitkään, trend-taktiikkaa soveltaen. Tämä näkyi lyhyenä keskimääräisenä pitoaikana, kauppojen suurena määränä ja positioiden pienenä kokona.
  • Myönteisenä puolena oli se, että minulla oli stop-loss toimeksianto asetettuna lähes kaikille positioille. Monta kertaa se oli asetettu liian lähelle, mutta useasti toimeksianto säästi minut kivuliaalta reippaammalta laskulta.
  • Pääsin hyvin vauhtiin amerikkalaisten kasvuyhtiöiden kanssa, vaikka näytän ehtineeni mukaan vain yön viimeisille hitaille. Minun on tarkkaan suojeltava salkun pääomaa, jos korkojen nousun myötä rotaatio kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin vauhdittuu. Helmikuun lopussa noin kolmasosa positioista oli arvo-osakkeissa, jotka tunsin verrattain hyvin.
Kolme tähtiosaketta: Ozon, Genmark Diagnostics, Cronos.
 
Eurooppalaiset sijoitukset (Nordnet), a.k.a. Satelliittisalkku
Suomi, Ruotsi, Saksa
  • Treidejä: 39 kpl.
  • Voittoja: 23 kpl (59 %).
  • Tappioita: 16 kpl (41 %).
  • Voitot: 1990 € (87 € per treidi).
  • Tappiot: 933 € (51 € per treidi).
  • Nettotuotto: 1054 € ennen veroja.
  • Keskimääräinen kaupan koko 1650 €.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 21 000 euroa.
  • Salkun arvo hemikuun lopussa oli noin 24 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 17 päivää.
Kolme kommenttia:
  • Tammikuun puolivälin jälkeen tunnuin menettäväni tuntuman markkinan pulssilta. Yritin kuitenkin kovasti, ja se oli virhe, koska osakevalintani eivät olleet onnistuneita. Avasin usean position osakkeissa, jotka olivat selkeästi laskutrendissä. Onnistuin niilläkin tekemään muutamia pieniä voittoja, mutta lopulta laskeva trendi vei voiton ja jäin istumaan punaisen rivin päälle. Tässä salkussa en ollut yhtä kurinalainen stop-loss toimeksiantojen suhteen. Tein siis kaksi perustavanlaatuista virhettä ja niiden vahingot pidätetään täysimääräisenä palkasta.
  • Salkkuun on vääräoppisesti jäänyt muutama punainen rivi, jotka minun olisi pitänyt myydä ennen tappion suurenemista. Kipuilen varmasti sijoitustyylini kanssa. Uskon näiden yhtiöiden keskipitkän aikavälin menestykseen, mutta lyhyellä alle parin kuukauden tarkastelulla osakekurssi ei ole kehittynyt suotuisaan suuntaan, vaikka markkinakehitys on ollut hyvä. Tämän vuoksi olen tarkastelujaksolla jäänyt vertailuindeksistä jälkeen.
  • Viime vuoteen verrattuna onnistuin kasvattamaan keskimääräisen voiton kokoa. Samalla pidin keskimääräisen tappion koon saman suuruisena. Kurinalaisemmalla toiminnalla pystyn pienentämään varmasti keskimääräisen tappion kokoa. Minun on kuitenkin syytä seurata sitä myös prosenttina, koska haluan toiminnan kehittyessä kasvattaa positioiden kokoa.
Kolme tähtiosaketta: Serviceware, Sievi, SLM Solutions.

Yhteensä
  • Treidejä: 111 kpl.
  • Voittoja: 76 kpl (68 %).
  • Tappioita: 35 kpl (32%).
  • Nettotuotto: 3139 € ennen veroja.
  • Noin 1100 euroa kuukaudessa verojen jälkeen.* 
(*Sijoitustuloni sisältävät lisäksi osinkotulot ja mahdolliset myyntivoitot muista osakesalkuista sekä vuokra- ja korkotulot. Luonnollisesti verotus määräytyy kokonaisuutena näiden mukaan.) 

Muutamia kehityskohteita
  • Perusasiat: Minulla on edelleen parannettavaa toiminnan perusasioissa, joita käsittelin edellisessä katsauksessa: panostaminen suuremmin parhaisiin ideoihin, treidien parempi suunnitteleminen, hätiköinnin välttäminen ostaessa ja myydessä sekä prosessin kehittämisessä. (Päämäärä: Pienet tappiot ja suuremmat voitot.)
  • Vähemmän kurssien tuijottamista: Olen monta kertaa löytänyt itseni tuijottelemasta salkkuni yhtiöiden osakekursseja. Ehkä se on terapeuttista, mutta en näe sen tuovan suuresti lisäarvoa. Mielummin on tehtävä enemmän analyysiä trendeistä ja osakkeista. (Päämäärä: Korkea voittoprosentti.)
  • Tempon rauhoittaminen: Minun on annettava enemmän aikaa yhtiöille ja osakkeille realisoida treidille asetetut odotukset. Keskimäärin odotan tuloksia liian nopeasti. Tämä kehityskohde on sidoksissa seuraavaan. (Päämäärä: Suuremmat voitot.)
  • Oman strategian ja taktiikoiden tarkentaminen: Yksi strategian tärkeimpiä asioita on päättää, mitä ei halua tehdä. Jos koettaa tehdä kaikkea, todennäköisesti onnistuu keskinkertaisesti. Vaikka olen jo karsinut asioita oman tekemiseni ulkopuolelle, minun on tehtävä sitä vielä enemmän. 
Spekuloinnin haasteita

Sijoittajana toimiminen ei ole helppoa. En toki niin odottanutkaan. Paljon lukemista, numeroiden käsittelyä ja päätöksiä. Vaikka päätösten tekemistä on pyrittävä automatisoimaan säännöillä ja prosesseilla, osta-, pidä- ja myy-päätökset ovat joka hetki käsillä. Tässä markkinatilanteessa on kannattanut pitkälti vain ostaa ja pitää, mutta niin ei tule olemaan ikuisesti. Yllä mainituilla kauppamäärillä olen vähintäänkin harjoitellut päätösten tekoa. Spekuloija tekee jatkuvasti virheitä, jotka konkretisoituvat tappioina tai menetettyinä voittoina. Voitotkin voivat näyttäytyä epäonnistumisena, jos osake jatkaa myynnin jälkeen nousuaan. Ei siis sanota turhaan, että oman mielen hallinta on spekuloijan tärkeimpiä taitoja.

Sijoitus- ja trading-aiheisia kirjoja ja nettisivuja on tuhat ja yksi erilaista. Sijoitustoimintaa voi opiskella loputtomasti. En ole vielä kuitenkaan vuosikymmenen aikana löytänyt kirjaa, joka kertoo kuinka asiat tehdään käytännössä. Vaikka olen harjoittanut sijoittamista pitkään, minulla on aivan erilaiset odotukset sijoittamisen harjoittamiselle ammattimaisella tavalla ja tasolla. En voi sanoa yltäneeni lähellekään sitä tasoa kahdessa kuukaudessa. Harjoittelu ja kehittäminen siis jatkuvat. Myös spekuloijan on helppo sortua vertaamaan itseään muihin, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Spekuloijan on kuitenkin keskityttävä omaan tekemiseen ja prosenttien sijasta absoluuttisiin euroihin.

Olen hankkinut uutta ammattiani varten hieman työkaluja. Ostin mukana kulkevan lisänäytön ja kunnon hiiren työtehon parantamiseksi. En ole vielä suuresti panostanut sähköisiin palveluihin, Seeking Alphan lisäksi  kysymykseen saattaisi tulla Trading View tai jokin sen kilpailijoista. Vielä en ole kokenut maksullisten palveluiden kykenevän merkittävästi parantamaan tuloksia tai nostamaan toimintani tehokkuutta. Sen sijaan tulen lisäämään spekulatiiviseen sijoittamiseen noin kolmanneksen lisää pääomaa, korottaen oman pääoman 40 000 eurosta noin 55 000 euroon. Teen sen asteittain kevään aikana. Nordnetissa olevassa satelliittisalkussa olen hyödyntänyt ajoittain myös luotto-ominaisuutta.

Mitä tavoittelen spekulatiivisella sijoittamisella? Asetan tässä tätä kirjoittaessani itselleni kunnianhimoisen tavoitteen. Minun on tähdättävä riittävän korkealle. Vuoden 2021 aikana tavoitteenani on tehdä ennen veroja absoluuttista tuottoa noin 18 000 euroa spekulatiivisella sijoittamisella. Tämä tarkoittaisi noin 33 prosentin bruttotuottoa, kun otan huomioon pääoman, jonka aion lähikuukausien aikana lisätä spekulatiiviseen sijoittamiseen. Tuottotavoite on kova. En aseta sitä siksi, että minun tarvitsisi siihen yltää. Sijoitustoimintaani on pitkään vaivannut se, etten ole ajatellut isommin. Nyt tavoitteeni on määrä ohjata minua ajattelemaan isommin, ottaa näkemystä ja asettaa toimenpiteitä niin, että sijoitustoimintani kasvaa, skaalautuu ja tuottaa parempia tuloksia. Haaste on eniten älyllinen. Se on yksi syy, miksi en tule kovinkaan usein raportoimaan spekuloinnin tuloksista. Raportit tapaavat ohjata toimintaa jopa väärään suuntaan.

Tärkeä osa spekulatiivista sijoittamista on todennäköisyyksien arviointi ja varautuminen erilaisiin tulevaisuudenkuviin. Jos ajan nykyisellä osakelastilla osakeromahdukseen, on varallisuuteni kokonaiskehityksen kannalta yhdentekevää, onnistunko spekulatiivisessa sijoittamisessa. Yli kolmensadantuhannen osinkosalkku pitää siitä huolen yksinään. Yksi spekuloijan tärkeistä taidoista on myönteinen asenne. Tappioputki voi kääntää suupielet herkästi alaspäin ja voittoputki viedä virheille alttiiseen hurmioon. Mitä syvemmälle sijoittamisessa menee, sitä monipuolisemmiksi käyvät sen mahdollisuudet. Spekuloijalla riittää aina työtä, ja tämä on mukavaa.

***
Laajenna sijoitusuniversumiasi. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 26. helmikuuta 2021

Ostin lisää turvallisuutta salkkuuni

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2021

Helmikuun blogimerkinnöissä julistin itseni päätoimiseksi sijoittajaksi. Vaikka minulla on sijoittamisesta kokemusta tusinan verran vuosia, on täysipäiväinen sijoittaminen vasta alussa. Tällä hetkellä olen keskittynyt sukeltamaan syvälle sijoittamiseen ja toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat sijoittamisen ammattina. Näistä kerron tarkemmin ensi viikon kirjoituksessa. Sitä ennen on aika raportoida osinkosalkun helmikuun tapahtumat, jotka pyrin tarkoituksella pitämään lukumäärältään mahdollisimman pienenä.

Ostin osinkosalkkuuni erän lisää Securitaksen osakkeita. Olin ostanut yhtiön osakkeita viimeksi vuonna 2012 50 kruunun hintaan. Nyt maksoin osakkeesta 130 kruunua kappaleelta. Vaikka yhtiön tulos laski viime vuonna 10 prosenttia koronan kurittamana, yhtiö lupasi maksaa 4,8 kruunun osingon toukokuussa. Securitas siirtyy tarjoomassaan jatkuvasti kohti ‘elektoronista turvallisuutta’, joka kasvoi parikymmentä prosenttia viime vuonna.

Ostin myös lisää tickerillä EXV2 kulkevaa ETF:ää, joka seurasi eurooppalaisia telekommunikaatioyhtiöitä. Teesini tässä oli se, keskihinnan alentamisen lisäksi, että rotaatio arvo-osakkeisiin voisi siivittää puhelinoperaattoreiden osakekursseja. Samalla siirtymä 5G:hen voi tuoda puhelinoperaattoreille uusia liiketoimintamahdollisuuksia markkinaan, joka ei juuri kasva. Teleoperaattoreiden arvostustasot eivät päätä huimaa. Sillä välin kun odottelen, että nämä yhtiöt tulevat taas hylkiöistä hyväksytyiksi, tilittää ETF kohtuullisen tuotto-osuuden.

Helmikuun puolivälin seurannassa osakesalkku nousi jälleen uuteen ennätykseen lähes 328 000 euroon. Eiköhän tehdä tästä perinne! Kokonaisvarallisuus nousi 585 000 euroon usean eri tekijän siivittämänä, suurin komponentti oli uuden pääoman lisäys ja arvonnousu muutamissa alaluoksissa kuten spekulatiivisissa sijoituksissa. Mielestäni markkinoilla on havaittavissa jonkin verran hermoilua. Vaikka viime kuussa kerroin lisänneeni käteispainoa, meni ne rahat nopeasti takaisin osakkeisiin. Nyt sitä voisi hieman taas lisätä. Saammeko elää viime vuoden alamäen uudelleen?

***

perjantai 19. helmikuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 2. osa

Osa 2: Lähtökohdat uuteen lukuun

Minusta on tullut päätoiminen sijoittaja. Avasin tähän tilanteeseen johtanutta loppukohtausta kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa. Viimeinen töytäisy oli päätös yli vuosikymmenen mittaiselle työuralle ja sinetti siirtyä rakentamaan jotakin omaa. En hae tällä hetkellä aktiivisesti töitä, vaan keskityn sijoitustoimintaan ja sen kehittämiseen. Se tarkoittaa opiskelua, prosessien ja työvälineiden kehittämistä, yhtiöiden ja trendien analysointia sekä kaupankäyntiä, kirjanpitoa ja suunnittelua.

Sijoittajauraan johtaneiden tapahtumien myötä olin ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen yli kolme viikkoa tekemättä työtä. Se on tehnyt hyvää, vaikka olen toki työstänyt sijoittamista, lähestulkoon samaan tapaan kuin edellisvuonna varautuessani siihen mitä tuleman pitää. Olen lukenut, opiskellut espanjaa ja urheillut. Olen viettänyt elämää taloudellisesti riippumattomana, matkustamista lukuunottamatta lähes samalla tavalla kuin kolme vuotta sitten hahmottelin. Olenko taloudellisesti riippumaton? Tavallaan, eikä sillä oikeastaan ole väliä, koska harrastuksena alkaneesta sijoittamisesta on muotoutumassa mielenkiintoinen ammatti.

Työvälineenä 0,75 miljoonan varallisuus

Muutama viikko sitten listasin koko omaisuuteni, josta nyt tulee pääasiallinen työvälineeni. Pottia täydentää alkuvuoden säästöt ja arvonnousu sekä katsantokannasta riippuen jonkinkokoiset erokorvaukset. En tule muuttamaan sijoitusstrategiaani, mutta tulen painottamaan siinä aiempaa enemmän spekulatiivista sijoittamista, jonka kiihdyttämisen aloitin jo viime vuonna. Spekulatiivisella sijoittamisella pyrin tavoittelemaan sijoitustuottoja osinkojen sijasta osakkeiden arvonnousulla. Olen pyrkinyt viemään spekulointia systemaattisempaan suuntaan ja tulen raportoimaan tuloksista kirjoitussarjan kolmannessa osassa. Systemaattisuuden tukemana on parannettava toiminnan laatua ja kokoa. Minun on otettava paremmin näkemystä ja ajateltava isommin.

Osinkosijoittaminen on toimeentuloni tukijalka, jonka tulen pitämään samalla tasolla tai hieman kasvattamaan. Asuntosijoittamisen pidän nykyisellään tai luovun kohteista (jos olet kiinnostunut ostamaan kolme vuokrattua yksiötä, n. 185 k€, ota yhteyttä). Vaihtoehtoisista sijoituksista karsin rönsyjä. Näiden omaisuuslajien sisällä, olemassa olevassa portfoliossani kokonaisuutena ajateltuna, on paljon trimmattavaa ja tehostettavaa. Olemassa olevat sijoitukseni tuovat minulle perustulon ja spekulatiivisen sijoittamisen on määrä tuoda voita leivän päälle. Lisään spekulatiivisiin sijoituksiin kohdistettuja pääomia noin kolmanneksella tulevien kuukausien aikana.

Koska minulla ei ole palkkatyön tuomia ansioita, en pysty lisäämään pääomaa salkkuuni säästöistä. Minun on elätettävä itseni pääoman tuotoilla - tai jos en saa niitä aikaiseksi kulutettava pääomaa. Tämä on perustavanlaatuinen muutos sijoitustoimintaani. Jos näen markkinoilla uuden idean, pääoma on siirrettävä siihen jostakin toisesta kohteesta. Minulla on hätärahastossa 30 000 euroa. Vaikka minulla ei suurta hätää olekaan, käteinen on varattu tämänkaltaisiin tilanteisiin. Hätärahaston varoilla pärjään puolitoista vuotta. Sen aikaa voin hyvin sijoittaa uudelleen sijoitustuotot ja muut tulot. Samalla voin rakentaa yksinkertaisen systeemin pääoman päätoimiseen ja tehokkaampaan hallintaan ja kuinka säännöstelen rahat elämiseen.

Yksi sijoittajaksi ryhtymisen mahdollistava tekijä on alhainen kulutaso. Hahmottelin budjettia tällaisen tilanteen varalle aiemmin, eikä se ole siitä suuresti muuttunut. Passiiviset tuloni, osingot, vuokrat ja korot, riittävät kattamaan menot. Kaikki aktiivisesti hankitut tulot ovat lisä, jolla voin kohentaaa elintasoani. En koe kaipaavani elämääni enempää asioita jotka tarvitsisi rahoittaa, siksi voin kehittää sijoittamista ilman suurta painetta saavuttaa nykyistä suurempia tuottoja. Suurin paine tuleekin varmasti oman pääni sisältä. Haluan menestyä siinä mitä teen, osaanko rakentaa oikeanlaisen infrastruktuurin sijoitustoiminnan ympärille ja maltanko keskittyä riittävästi oikeanlaiseen tekemiseen?

Mitä muuta sitten kuuluu vasta-alkaneelle sijoittajan uralle?

Muutama muu koukku vedessä

En ole lähettänyt yhtään työhakemusta. En tiedä miksi, mutta minulla on silti yksi tai kaksi koukkua vedessä työllistymisen suhteen. Luulen, että en ole vielä päässyt irti siitä harhaluulosta, etteikö itseään voisi elättää jotenkin muuten kuin tekemällä työtä jonkun toisen lompakon eteen. Tähän ajatteluun vaikuttanee suuresti läheisten ja yhteiskunnan ajatukset ja odotukset kuinka elää ja olla. Korona-aikana voisi olla yhdentekevää käydä päivätöissä. Samalla on vaikea uskoa todeksi, että on saavuttanut tai vähintäänkin saavuttamassa oman pitkäaikaisen tavoitteen ja pystyy elättämään itsensä työllä, josta nauttii. Jos eteeni ilmestyy liian hyvä tarjous, saatan ahneuksissani siihen suostua.

Koska en ainakaan toistaiseksi käy yhteiskunnan määrittelemällä tavalla työssä, saatan olla oikeutettu työttömyystukeen. En ole koskaan elämässäni hakenut tai saanut työttömyystukea, enkä siksi tiedä olenko siihen oikeutettu. Moraalisesti katson, että nostan tukea, jos olen siihen sääntöjen puitteissa oikeutettu. Jos päätän tukea hakea, jätän byrokraattien arvioitavaksi kelpoisuuteni. Olen osallistunut suurituloisena, kun tuloja katsotaan Suomen mittapuun mukaan, yhteiskunnan laskujen maksuun ja tulen tekemään niin myös jatkossa pääoma- ja yhteisötuloverojen muodossa.

Tarina vaurastumisesta, eli tämä blogi, tulee jatkamaan nykymuodossaan. Minulla tuskin riittää mielenkiintoa sen ulkoasun kohentamiseen, mutta pidän kirjoittamisesta. Arvon lukijoille voi olla mielenkiintoista nähdä, kuinka tarina jatkuu, kun tavoitteeseen on päästy puolenkymmentä vuotta etuajassa. Pystyykö sijoituksilla elämään vai tuhoaako kuplan puhkeaminen tämän haaveen? Ehkäpä ehdin kirjoittaa myös aiempaa syvääluotaavampia kirjoituksia. Koetan olla aktiivisempi sosiaalisissa medioissa, vaikka se ei ominta aluetta olekaan. (Seuraa Twitterissä.) Nyt kun yksi haave sijoittamisen osalta on saavutettu, jatkan haaveilua siitä, että voisin kirjoittamisella täydentää elantoani. 

Yksi ajatuksistani on tehdä pienimuotoista liiketoimintaa osakeyhtiön välityksellä. Osakeyhtiö on perustettu jo kauan sitten, mutta varsinaista liiketoimintaa yhtiössä on ollut vain vähän. Liiketoimintasuunnitelmaa minulla ei ole, enkä sellaiseen sitten kauppakorkeakoulun suuremmin usko. Yhtiön, pääoman ja vapaan päiväohjelman myötä minulla on hieman aiempaa parempi mahdollisuus tarttua eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Minua voisi kiinnostaa esimerkiksi tukea kasvuyhtiöitä myynti- ja markkinointiprojekteissa, tuottaa myyntihenkistä tai sijoitusaiheista sisältöä tai vaikkapa tehdä jonkinlaista koulutusta tai maahantuontia. Aion ainakin kirjoittaa muutaman uuden julkaisun syventäessäni tietämystäni eri sijoitusmahdollisuuksista.

Kun päivästä vapautuu kahdeksasta kymmeneen tuntia aikaa, huomaa, että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Varsinkin pörssi. Ensivilkaisulla moni niistä voi näyttää olevan ulottumattomissa, mutta päättäväisellä työnteolla moni tulee lähemmäksi. Vaikka ajatukseni saattavat olla vielä vähän hajallaan, tähän mennessä fokukseni on vienyt spekulatiivinen sijoittaminen. Kirjoitussarjan kolmannessa osassa avaan, kuinka olen onnistunut tarttumaan mahdollisuuksiin pörssissä.

***
Miten pääsin tähän asemaan? Ota oppaaksesi yksi Vaurastumisen välineistä.

perjantai 12. helmikuuta 2021

Nyt minusta tuli sijoittaja - 1. osa

Osa 1: Mistä tämä alkoi?

Ei, minusta ei tullut sijoittajaa sen vuoksi ainoastaan, että markkinat ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen ajan. Vaikka se seikka on toki siivittänyt asioita, kertomus siitä, miten ja miksi minusta tuli juuri nyt sijoittaja, on hullunkurisempi. En siis ole nousumarkkinan humalluttama, vaikka saatan taas ajaa markkinakuoppaan suurella osakepainolla. Minusta tuli sijoittaja, koska järjestelmä joka on mahdollistanut korkean säästämisasteen ja sijoittamisen, töytäisi minut ulos.

Olen reilun kymmenvuotisen työurani aikana ollut useasti irtisanomisuhan alla. Kolmannella kerralla isku kohdistui minuun. Uudessa organisaatiokaaviossa ei ollut enää nimeäni, vaan tehtävä jaettiin kahteen osaan, hoidettavaksi kahdesta eri maasta kahden eri henkilön toimesta. Vaikka olin varautunut uutiseen henkisesti aina viime toukokuusta lähtien, oli tilanne hämmentävä. Koska en ollut sitoutunut yhtiön uuteen toimintamalliin, olin valmistautunut irtisanoutumaan. Nyt minun ei onnekseni tarvinnut irtisanoutua, vaan sen sijaan sain korvauksen irtisanomisesta. 

Koska näin työtilanteeni viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yllä olevalla tavalla, olin ollut jo pidempään osana lupaavaa rekrytointiprosessia. Parin viikon kuluttua irtisanomisesta minulle tarjottiin töitä. Mietin muutaman päivän ajan tarjousta, jonka ehdot olivat paremmat kuin edellisessä yrityksessä. Miksi pohdin asiaa? Vaikka kyseessä oli suuri kansainvälinen yhtiö, rekrytointiprosessissa, tehtävässä ja muutamissa yritykseen liittyvissä yksityiskohdissa oli asioita, jotka eivät minua täysin vakuuttaneet. Lisäksi olin ajatellut pitäväni vapaata pohtiakseni, mitä haluan isona tehdä. Muuttuneen työtilanteeni takia olin kuitenkin tarjoukselle avoimempi - tai paremminkin sokeampi?

Taivuttelin itseni hyväksymään työtarjouksen. Toki minulla oli päätökseen monta hyvää syytä, vaikka epäilykset oman motivaationi ja mahdollisuuden erinomaisuuden suhteen säilyivät. Tilanne oli kuitenkin määrä kääntyä parhain päin, mielenkiintoisella tavalla. Alle kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta tuleva esimieheni soitti  ja kertoi, että yritys oli aloittanut suuren organisaatiouudistuksen. Se saattaisi tarkoittaa sitä, että tehtävää, johon minut oli juuri palkattu, ei mahdollisesti enää olisi olemassa. Puhelun lopuksi hän kysyi, halusinko vielä tulla. Vastasin, että mietin asiaa ja palaan. Ilmoitin, että tulen töihin, mutta olen valmis neuvottelemaan myös muista vaihtoehdoista. He toivottivat minut tervetulleeksi töihin.

Mainitsemani kaikki vaihtoehdot säilyivät omassa mielessäni. Kului yli kuukausi ja vain viikkoa ennen sovittua aloituspäivää asiat saivat harvinaisen käänteen. Valitettavasti en voi paljastaa aivan kaikkia yksityiskohtia muutaman päivän aikana tapahtuneista keskusteluista. Puntaroimme muutamia eri vaihtoehtoja ja ehdotuksia molemmin puolin, neuvottelimme ja pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen. En tulisi menemään töihin, vaan katsoimme työsopimuksen katoavan ja lakkaavan olemasta. Olin onnekas, sain jälleen pienen korvauksen vapaudestani, tekemättä tuntiakaan työtä. 

Kylläpä liippasi läheltä. Olin vähällä ajautua heti uusiin töihin päästyäni eroon edellisistä suotuisalla tavalla.  Jos uskoo sattumaan, se töytäisi minua kahdesti. Jos uskoo onneen, se oli puolellani. Nyt olen ilman palkkatyötä ja haluan olla sijoittaja, ken kohtaloon uskoo, se töytäisi minua puolestani. Nyt ehdin myös miettiä, haluanko tehdä jotakin muuta. Samalla olen miettinyt paljon myös sitä, kuinka ihmisillä ylipäätään on aikaa käydä töissä? On mukavaa, kun työ ja harrastus ovat sama asia, niin jää paljon enemmän vapaa-aikaa.

*

Kirjoitussarja jatkuu kahdella jatko-osalla.

Vinkki: Kannattaa maksaa YTK-Yhdistyksen 18 euron jäsenmaksu. Sillä saa oikeusneuvontaa, jolle voi yhtäkkiä olla runsaastikin tarvetta. (Tämä ei ole mainos.)

Miten edetä uralla nopeasti? 21 vinkkiä urallesi ja paljon oppia omaltani: Lue Uraopas - 21 neuvoa uran alkuvaiheille.  (Tämä on mainos.)

perjantai 5. helmikuuta 2021

Vuosi alkaa myönteisesti mutta osinkouutiset pelottavat

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2021

Tammikuussa tein ainoastaan yhden oston sekä yhden spekulatiivisen oston ja myynnin, pyrkiessäni rauhoittamaan spekuloinnin sitä varten tarkoitettuun satelliittisalkkuun, jonka kehityksestä raportoin satunnaisesti. Tässä päiväkirjassa kerron pääasiassa osinkosalkun tapahtumista. Yksi niistä oli järjestysluvultaan kolmas osto Tieton osakkeita 27 euron kappalehintaan. Olin hankkinut Tiedon osakkeita ensimmäisen kerran yli 10 vuotta sitten puolet edullisemmin. Toisen kerran olin ostanut Tietoa vuonna 2011, jolloin maksoin osakkeista 9,5 euroa kappaleelta. Joskus kannattaa ostaa laskeviin kursseihin.

Kävin osinkosalkussani taas kauppaa saksalaisen Corestaten osakkeilla. Olin jäämässä spekulatiiviseen positioon jumiin, kun osakekurssi ei kehittynyt myönteiseen suuntaan. Voimakkaana nousupäivänä myin kaikki osakkeet pienellä voitolla. Jo saman päivän aikana kurssi laski sen verran, että ostin kaksi kolmasosaa myymistäni osakkeista takaisin lähes viisi prosenttia edullisemmin. Seuraavan pompun yhteydessä luovun osakkeista ja jätän spekulaation sille pyhitettyyn paikkaan.  Tilaisuus tulikin joitakin päiviä ennen tämän tekstin julkaisua ja myin osakkeet pienellä voitolla pois.

Vuosi 2020 oli osinkojen osalta pettymys, osinkotuloni laskivat ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Alkaneesta vuodesta uhkaa tulla myös pettymys, jos uutiset jatkuvat tammikuun tapaan. Wärtsilä ja Lassila&Tikanoja ilmoittivat leikkaavansa osinkoaan ja Hennes&Mauritz ilmoitti, ettei ainakaan alkuvuodesta maksaisi osinkoa. Vaatekauppa aikoo sulkea muutaman sata myymällä vuoden 2021 aikana. Minulla on onneksi taloudellinen ja ajankäytöllinen mahdollisuus siirtää tai vahvistaa sijoittamisen painopistettä spekulatiivisempaan suuntaan eli pyrkiä sijoitustuottoihin arvonnousun kautta. 

Kuun puolivälin seurannassa osakesalkku nousi, tuttuun tapaan, uuteen ennätykseen 325 000 euroon ja myös kokonaisvarallisuus tykitti uuden ennätyksen saavuttaen lähes 550 000 euron lukeman. Vasta marraskuussa omaisuuteni arvo ylitti puolen miljoonan euron rajan. Tammikuun kasvu selittyikin pitkälti osakkeiden arvon nousulla. Joulukuuhun verrattuna omaisuuden arvo kasvoi 30 000 euroa, josta kaksi kolmasosaa selittyi osakkeiden arvon nousulla. Mielestäni markkinat näyttävät jo siltä, ettei tämä tule lähikuukausina jatkumaan. Olenkin spekulatiivisissa sijoituksissa myynyt positioita käteiseksi.

***
Hanki uutta tietoa alkaneen vuoden sijoituksiin. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 29. tammikuuta 2021

Päivitys: Koko omaisuuteni listattuna

Olen kirjoittanut tätä blogia kahdeksan vuotta. Tässä ajassa sijoitukseni ovat rönsyilleet useisiin suuntiin. Blogissa olen koettanut keskittyä sijotuksiin, jotka olen tehnyt palkkatyöstä säästetyillä varoilla. Kuukausittain kirjoittamassani sijoituspäiväkirjassa keskityn pääasiassa osakesijoituksiin, jotka ovat hieman alle puolet kokonaisvarallisuudestani. Tässä kirjoituksessa koetan purkaa kaikki sijoitukseni osiin ja antaa kokonaiskuvan koko sijoitusportfoliosta. Myös siitä osasta, josta en kovin usein tässä blogissa käsittele. Tämä kirjoitus on samalla päivitys "Salkkuni" alasivulle, joka alkaa olla pahasti ajasta jäljessä.

En lähde tässä kirjoituksessa spekuloimaan mitä eri omaisuuserien suhteen kannattaisi tehdä tai millaisia suunnitelmia minulla niiden osalta on. Kokonaisuuden kannalta eri sijoitukset eivät välttämättä ole optimaalisia. Hankintahetkellä sijoitukseen on luonnollisesti aina ollut jokin perustelu, vaikka jälkikäteen sijoituksen järkevyyden voi kyseenalaistaa. Näin on luonnollisesti kaikkien päätösten kanssa, siksi en myöskään loputtomasti spekuloi mitä teen joillekin sijoituksille. Pidän ne portfoliossani, jos ne tuottavat hyvän kassavirran suhteessa riskiin. 

Omassa kirjanpidossa jaan varallisuuteni kolmeen pääosaan: omin töin ansaittuun, perintönä saatuun ja käteiseen. Ensimmäinen osa on selkeästi suurin, 78 prosenttia kokonaisuudesta. toinen 15 prosenttia ja käteistä hieman yli 7 prosenttia. Näiden kolmen sisällä jaan sijoitukset neljään omaisuusluokkaan: osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kiinteistöihin ja käteiseen. Kaksi ensimmäistä pääosaa, omin töin ansaitut ja perintönä saadut, pitävät sisällään sijoituksia kaikkiin omaisuusluokkiin.

Seuraavaksi siis listaan sijoitukseni jaoteltuna näihin eri osoihin:

1. Omin töin ansaitut

1A: Osakesijoitukset

Osinkosalkku

Osinkosalkku on suurin kokonaisuus osakkeita ja sijoituksia, ja käsittelen sen salkkutapahtumia tässä blogissa eniten. Osinkosalkku on taloudellisen riippumattomuuden kulmakiviä, sen tarkoituksena on tuottaa kasvava tulovirta osinkoja. Salkku on ylihajautettu kokoelma osakkeita. Osinkosalkun sisältö on nähtävissä Sharevillestä

Osinkosalkun koko ~290 000 euroa.

Satelliittisalkku

Satelliittisalkku on ollut minulla olemassa jo useita vuosia, mutta en ole ehtinyt sen kehittämiseen panostaa. Satelliittisalkussa minulla on tavoitteena luoda sijoitustuottoja spekuloimalla osakkeiden arvonnousulla. Raportoin tammikuussa miten spekulatiiviset sijoitukset sujuivat vuonna 2020. Satelliittisalkun tarkoituksena on olla tärkeä lisätuottolähde erityisesti silloin, kun päätän elää täysin sijoitusteni tuotoilla.

Satelliittisalkun koko ~22 000 euroa.

ETF-salkku ja rahastot

ETF-salkun olen perustanut vuonna 2021. Perustin vielä yhden salkun lisää, koska haluan ulottaa sijoitukseni myös sellaisiin kolkkiin, jonne en suorilla osakesijoituksilla yllä. Lisäksi varaudun luomaan sijoituspaikan kertaluonteiselle erälle käteistä, jonka sijoittaminen tulee ajankohtaiseksi keväällä 2021. Osinkosalkun tapaan ETF-sijoitusten tarkoituksena on luoda kassavirtaa tuotto-osuuksin.

Rahastosijoituksilla pyrin rauhoittamaan rauhatonta sijoitustoimintaani ostelemalla säännöllisesti pieniä eriä rahastoja, jotka sijoittavat aliarvostetuille maantieteellisille alueille tai toimialoille.

ETF-salkun ja rahastosijoitusten koko ~13 000 euroa.

Yhteensä: 325 000 euroa.

1B: Vaihtoehtoiset sijoitukset

Vaihtoehtoisten sijotusten piirissä olen sijoittanut sekalaiseen joukkoon erilaisia sijoituskohteita:

  • Kaksi rahastosijoitusta: metsärahasto 5000 € ja kiinteistörahasto 10 000 €.
  • Osakesijoitukset pääasiassa infrastruktuuri-, kiinteistö-, vakuutus- ja rahoitus- sekä yhdyskuntapalvelualan yhtiöihin: 30 000 euroa.
  • Spekulatiiviset sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin: 15 000 euroa.
  • Sijoitukset pikavippejä tarjoavien yhtiöiden osakkeisiin: neljä sijoitusta, yhteensä 15 000 euroa.
  • Sijoitukset joukkorahoituspalveluihin, pääasiassa kiinteistörahoitukseen: 7200 euroa.
  • S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyydet: 500 euroa.
  • Yksityislaina 10 000 euroa.

Yhteensä: 92 000 euroa.

1C: Kiinteistöt

Kun raportoin kiinteistöistä, se käsittää kolme kokonaan omistuksessani olevaa sijoitusasuntoa ja yhden puoleksi omistuksessani olevan sijoitusasunnon. Asunnoista kolme on yksiöitä ja yksi pieni kaksio. Kaikki sijaitsevat Uusimaalla.

Yhteensä: 118 000 euroa.
(=ostohinta - velka)

1D: Käteinen

Käteistä minulla on muutamilla käyttö- ja talletustileillä 15 000 euroa.

Omin töin ansaitut yhteensä: 550 000 euroa.

2. Perintönä saadut

Sain joitakin vuosia sitten perinnön, jonka olen suureksi osaksi sijoittanut ja onnistunut sitä reilusti kasvattamaan. Tyylilleni uskollisena, olen jakanut perintövarat useaan osaan:

  • Osakkeet: Sijoitukset amerikkalaisiin korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin ja ETF:iin: 35 000 euroa.
  • Osakkeet: Sijoitukset amerikkalaisiin REIT-yhtiöihin: 20 000 euroa.
  • Vaihtoehtoiset: Sijoitus kotimaiseen kiinteistörahastoon: 10 000 euroa.
  • Vaihtoehtoiset: Yksityislaina: 25 000 euroa.
  • Käteinen: 14 000 euroa.

Yhteensä: 104 000 euroa.

3. Käteinen

Kahden edellisen lisäksi minulla on käteistä sivussa muutamalla eri korvamerkinnällä: hätärahasto suuruudeltaan 30 000 euroa ja tulevia remontteja varten sivuun laitettuja vuokratuloja 24 000 euroa.

Yhteensä: 54 000 euroa.

Kaikki yhteensä

Yhteensä: 708 000 euroa.

Sijoitukseni jakautuvat seuraavasti neljään eri omaisuusluokkaan, osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kiinteistöihin ja käteiseen:

Sijoitukseni voivat vaikuttaa kokonaisuutena sekavalta seurakunnalta. Se onkin osittain sitä. Sijoitussalkkuni on yli kymmenen vuoden kehityksen tulos. Sitä on rakennettu tiiviin palkkatyön ohessa. Lisäksi olen halunnut pitää omat ja perityt rahat erillään toisistaan, mikä on jakanut varallisuuden kahteen eri blokkiin. Olen myös ollut (yli)varovainen ja kartuttanut huomattavan hätärahaston, jolle tasapainoisessa henkilökohtaisessa taloudessa on harvoin tarvetta.  Portfoliossani on siis selkeästi varaa tehostamiseen, rönsyjen karsintaan ja tuottojen virittämiseen.

***
Ala vaurastua. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 22. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 spekulatiiviset sijoitukset

Tässä blogissa käsittelemäni omaisuuserä nimeltään "osakesijoitukset" jakautuvat kahteen osaan: osinkosalkkuun ja satelliittisalkkuun. Ensimmäisessä keskityn pitkäaikaisiin sijoituksiin hyvää osinkoa maksaviin yhtiöihin. Jälkimmäisessä, jota kutsun jostakin syystä satelliittisalkuksi, pyrin sijoitustuottoihin arvonnousun kautta ostamalla ja myymällä osakkeita. Vaikka vielä sorrun spekulointiin myös osinkosalkussani silloin tällöin, eriytin spekulatiiviset sijoitukset omaan salkkuun jo vuonna 2015. Ajanpuutteen ja muiden prioriteettien vuoksi spekulatiiviset sijoitukset ovat olleet pieni osa sijoitustoimintaani ja käynnissä vain pienellä liekillä.

Satelliittisalkussa olen tehnyt spekulatiivisia sijoituksia pääasiassa suomalaisiin, ruotsalaisiin ja jonkin verran myös saksalaisiin yhtiöihin. Spekulaatiot amerikkalaisilla osakkeilla hoidan Degirossa satelliittisalkun ulkopuolella. Haen ja tarkennan minulle sopivaa strategiaa ja prosessia. Haen kolmen tyyppisiä tilanteita ja sovellan niihin erilaisia taktiikoita: vaihteluvälissä [range] kulkevia osakkeita, ylimyytyjä osakkeita ja nousevassa trendissä kulkevia osakkeita. Tyylejä on hieman liikaa, mutta hakiessani ja kehittyessä, treidaajana tai spekulanttina, etenen tällä tavalla kokeillen. 

Haluan olla sijoittaja, elättää itseni sijoitustuotoilla. Yksi tärkeä osa tavoitetta on luoda sijoitustuottoja spekulatiivisilla sijoituksilla. Kulunut vuosi oli ensimmäinen, jolloin panostin spekulointiin toden teolla, tinkien jopa ajankäytöstä osinkosijoituksiin. Vuoden 2020 aikana tein enemmän treidejä  kuin aikaisempana viitenä vuotena yhteensä. Koronan mahdollistama etätyö antoi hyvät lähtökohdat spekulatiivisen sijoittamisen kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Paikoitellen vieden jopa liiaksi huomiota päätoiminnasta, osinkosijoittamisesta.

Huomionarvoista lienee se, että osinkosalkkuni osinkotulot olivat vain tonnin korkeammat kuin spekulatiivisen salkun absoluuttinen tuotto. Osinkosalkussa omaa pääomaa oli kymmenkertaisesti. Onnistuessaan spekulatiiviset sijoitukset voivat siis olla hyvä tuoton lähde, tosin se ei ole passiivinen. Nordnetin ilmoittaman tuottohistorian mukaan satelliittisalkkuni tuotto vuonna 2020 oli lähes 50 prosenttia. Menin koronakuoppaan suurehkolla käteispainolla ja myin muutamat positioni välttääkseni tappioita. 

Keskeisimmät tunnusluvut vuodelta 2020:
  • Treidejä: 135 kpl.
  • Voittoja: 112 kpl (83 %).
  • Tappioita: 23 kpl (17 %).
  • Voitot: 5913 € (53 € per treidi).
  • Tappiot: 1181 € (51 € per treidi).
  • Nettotuotto: 4732 € ennen veroja.
  • Osinkoja 184 € ennakonpidätysten jälkeen.
  • Omaa pääomaa salkussa oli 15 000-18 000 euroa.
  • Salkun arvo vuoden lopussa oli noin 22 000 euroa.
  • Keskimääräinen pitoaika per treidi oli noin 10 päivää.
Vuoden loppupuolisko oli hyvä hetki aloittaa aktiivisempi spekulatiivinene sijoittaminen. Osakkeet nousivat kautta linjan ja oli vaikea olla väärässä. Olen itsekin syyllistynyt syyllistämään pörssiä korkeasta arvostuksesta useaan otteeseen, mutta olen onneksi pysynyt markkinoiden mukana. Nyt opiskelen, kuinka voin suojata salkkuani ja hyötyä myös laskevista kursseista.

Hyvin korkealla tasolla kommentoituna, keskimääräinen voitto per treidi oli liian pieni, katkaisin voitot liian aikaisin. Pidin usein position avoimena liian pitkään pinnistääkseni edes hieman voitolle, mikä myös selittää matalaa keskimääräistä voittoa. En riittävästi hakenut tuottopotentiaalia momentumosakkeista, vaan keskityin käymään kauppaa osakkeilla, jotka tunnen. Tämä oli toki hyvin tiedostettu valinta. Pitkin vuotta kasvatin kuitenkin ulottuvuutta oman läänini ulkopuolelle. Hyvän markkinakehityksen lisäksi, tämä lienee yksi syy miksi tappiollisia treidejä on (liian) vähän.

Kirjoitin itseäni varten lyhyen kuvauksen vuodesta 2020 osaksi luonnostelemaani spekulatiivisen sijoittamisen strategiaa:
"Satelliittisalkussa yhtenä vuoden onnistumisista voidaan pitää myyntejä, jotka tein koronaromahduksen alettua. Realisoin tappioita kohtuullisen nopeasti. Siirryin hetkellisesti tarkkailuasemiin. Näin minulla oli käteistä vain kuukauden päästä alkaneeseen nousuun, enkä ollut tappioiden lamaannuttama ja kiinni punaisissa riveissä.

Tein loppuvuodesta voitollisia kauppoja hyvällä onnistumisprosentilla. Useimmat osakkeet, jotka myin nousivat pian asettamaani tavoitehintaan tai vielä korkeammalle. Korkea win-rate ja kurssinousun jatkuminen olivat vähintäänkin osittain nousumarkkinan ansiota. Ostin siis pääsääntöisesti oikeita yhtiöitä, mutta myyntipäätökseni olivat kehnoja.

Töistä vapautunut aika marras-joulukuussa vei spekulointiani askeleen edemmäksi. Otin lisää pääomaa käyttöön, uuden kirjanpidon ja aloin täsmentämään strategiaani luomalla tämän dokumentin. Aloin myös tekemään pomintoja kasvuosakkeista ostamalla esimerkiksi Optomedia ja Bimobjectia. Suurimmat voitot tein treidaamalla KSB:tä*, joka oli esimerkki onnistuneesta tutkimustyöstä, ajoituksesta ja panostamisesta isosti parhaimpiin ideoihin. Mistä löytää vuoden 2021 KSB?"
(*tein ostamalla KSB:tä kurssipohjilta ja veivaamalla sitä edestakaisin yli 1000 euroa noin kymmenellä treidillä. Loppuvuonna osake ylsi tavoitehintaani 235 euroon ja näin suurimman nousupotentiaalin poistuneen. Minulla on yhtiötä osinkosalkussani vielä 30 kappaletta.)

Neljä tärkeintä kehityskohdetta ja muistutusta vuodelle 2021 ovatkin:
  • Panosta suuremmin parhaimpiin ideoihin.
  • Suunnitelma jokaiselle treidille. Ei hätiköityjä ostoja.
    • "Plan the trade, trade the plan." + "Don't force the trade."
  • Älä kiirehdi myyntejä, juoksuta tuottoa. Pidä kiinni asettamastasi tavoitehinnasta. Suojele pääomaa ja tuottoa kuitenkin stop-lossilla.
    • "One of the toughest things about investing is letting your stocks play out. The markets will do everything they can to cause you to doubt your position, your investment, your strategy, yourself." -Keith Fitzgerald
  • Prosessin kehittäminen. Systemaattisen spekulatiivisen sijoittamisen järjestäminen.
    • “Do you have system and set of rules that you filter every idea through?”
Haluan siis ostaa osakkeita, joista muut sijoittajat ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan enemmän. Ostan ja myyn osakkeita kuin kauppias ostaa ja myy tavaraa. Yhtiöt ovat spekuloijan kauppatavaraa. Markkina antaa yhtiöille päivittäin vaihtuvan hinnan, sijoittajat suosivat eri yhtiöitä vuoron perään ja yhtiöt ajautuvat välillä ongelmiin ja seuraavaksi menestykseen. Spekuloijana liiketoimintani on käydä kauppaa, ostaa tänään sellaisia yhtiöitä, joiden hinnan arvioin lähitulevaisuudessa olevan korkeampi. 

***
Eikö spekulointi kiinnosta? Osta salkkuun hyvän osinkotuoton REIT-yhtiöitä!

perjantai 15. tammikuuta 2021

Yhteenveto 2020 ja tavoitteet

Viime vuoden yhteenvedossa kuvasin vuotta 2019 "osakesijoittajalle mieluisaksi". Vuodesta 2020 tuli osakesijoittajalle niin jännittävä kuin mieluisa. Tunnelmat keväällä olivat hyvin erilaiset kuin joulukuussa, kun salkkuni arvo teki taas uusia ennätyksiä useita kuukausia perätysten. Keväällä ehdin jo pohtia, miksi en myynyt kaikkia osakkeita helmikuussa ennen romahdusta. Syyt ovat yhä samat kuin keskellä koronaromahdusta, omasta strategiasta kiinni pitäminen kannattaa useimmiten. Osinko- ja arvosijoittajalle vuosi 2020 ei ollut mieltä ylentävä. Tekno-osakkeiden voittokulku oli ylivoimainen ja syytkin melko selkeät. Omalla strategiallani ei pärjännyt Nasdaqin kehitykselle, mutta laajasti hajautetulla salkulla ylsin lähes Helsingin pörssin keskituottoon.

Mitä tapahtui vuonna 2020?

  • Merkittäköön tähän muistiin, että vuosi 2020 oli toivottavasti kiivain koronavuosi.
  • Varallisuuteni kasvoi vuoden aikana noin 78 000 eurolla.
  • Osakesalkkujen arvo nousi 302 000 euroon. Asettamani tavoite oli 275 000 euroa.
  • Kokonaisvarallisuuden arvo saavutti 519 000 euroa. Tavoite oli 480 000 euroa.
  • Velkaa minulla oli 162 250 euroa. Edellisvuonna velkaa oli noin 170 000 euroa.
  • Talletin osakesalkkuihin noin 20 000 euroa lisää pääomaa. Talletukset nousivat 161 000 euroon.
  • Vuoden absoluuttinen osinkotulo laski noin 1200 eurolla 5670 euroon (6800 €).
  • Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 3,1 % (4,31 %) ja omalle pääomalle 3,5 % (4,88 %).
  • Vuoden aikana minulla oli noin 18 000 - 22 000 euroa (15 000 €) kiinni spekulatiivisissa sijoituksissa, mikä heikensi päätavoitteeseeni, osinkotuottoon, liittyviä tunnuslukuja.
    • Aiempiin vuosiin verrattuna kävin aktiivista osakekauppaa satelliittisalkussani. Tein yhteensä 135 treidiä, joiden yhteistulos oli 4900 euroa plussaa muutamine osinkoineen ja ennen veroja. Laadin tästä tuotoksesta oman tarkemman raportin.
  • Osinkotuloihin tähtäävässä pääsalkussa tein myös myyntejä, salkun siivousta ja muutamia opportunistisia kauppoja. Myyntien yhteistulos oli 2200 euroa voittoa (2700 €).
    • Vuonna 2020 kävin aktiivisimmin kauppaa Kemiralla, Terveystalolla ja Corestatella pääsalkkuni sisällä.
  • Tein 5000 € merkinnän metsärahastoon.
Osakesalkun tuotto

En juuri tarkastele salkun suhteellista tuottoa. Kilpailen itseäni vastaan ja työskentelen kohti asettamiani tavoitteita, eikä niihin kuulu markkinoiden voittaminen. Toki, oman työn järkevyyttä ja tuloksellisuutta voi suhteuttaa markkinatuottoon. Minun säästämisen ja sijoittamisen tavoitteena on luoda passiiviset tulot, joilla voin rahoittaa päivittäiset kuluni ja siksi osinkotulot ovat minun päätavoitteni. Kuinka sijoitusteni arvonnousu ja osingot pärjäsivät suhteessa Helsingin pörssiin?

Vuonna 2020 osakesalkun tuotto oli Nordnetin laskennan perusteella 11,3 %. Helsingin pörssin tuotto osingot huomioon ottaen oli 12,3 %. Hävisin siis Helsingin pörssille, vaikkei se aivan oikea vertailukohta olekaan.  Noudattamalla aiempien vuosien laskukaavaa: 

(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Tällä kaavalla saan salkkuni vuosituotoksi 12,7 %.  Tuotot aiempina vuosina ovat olleet: 2019: 21 %, 2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %. 


Vuoden 2021 tavoitteet

Mielikuvituksen puutteen vuoksi tavoitteiksi asetettakoon samat mittarit kuin edellisellä kerralla mutta eri lukemin.
  • Osakesalkun arvo 340 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 580 000 euroa.
  • Osinkotulot verojen jälkeen 7600 euroa.
  • Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.
Työtilanteeni on kirjoitushetkellä risteyskohdassa ja olen saamassa "windfall" tyyppisiä poikkeuksellisen suuria tuloja. Kirjoitan näistä myöhemmin tarkemmin ja siinä yhteydessä tulen todennäköisesti päivittämään tavoitteitani. Siksi en käytä tässä katsauksessa enempää palstatilaa tavoitteisiin, joiden asettamisen tärkeydestä ei kuitenkaan kannata kiistellä.

Vuoden 2021 osakemyynnit

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuoden 2020 aikana myin kaikki listaamani osakkeet lähdettäessä koronaromahdukseen: Rapalan, Byggmaxin ja F-Securen. Rapala oli ollut alisuoriutuja jo pitkään, mutta heräsi vuonna 2020 8 vuoden odotuksen jälkeen - valitettavasti olin myynyt osakkeet. Byggmaxin myin vähentääkseni riippuvuutta kivijalkakaupasta - ihmiset intoutuivatkin ostamaan rautakauppatavaraa. F-Securen myin osingon puutteesta, mutta SaaSia myyvät yhtiöt pääsivät nosteeseen vuoden 2020 loppupuolella.  

Pitääkseni salkkuni iskussa vuonna 2021 ajattelin irtautua joistakin seuraavista:
  • Amerikkalainen muotifirma Tapestry.
  • Koronasta vaikeuksiin joutunut Tallink.
  • Sarjaepäonnistuja Oriola.
***
Sijoita helposti kiinteistöihin. Rakenna oma kiinteistörahasto REIT-yhtiöillä

lauantai 9. tammikuuta 2021

Rakenna oma kiinteistörahasto

Haluatko sijoittaa helposti erilaisiin kiinteistöihin?

Kiinteistöt ovat tärkeä omaisuuslaji osana hajautettua sijoitussalkkua. Erityisesti liikekiinteistöihin on kuitenkin hankala sijoittaa suoraan - harva ostaa teollisuushallia ja alkaa vuokrata sitä. Asuntosijoittaminen on yleistynyt, mutta se vaatii vaivannäköä, paikallistuntemusta ja suurehkon alkupääoman.

On olemassa helpompi tapa. Amerikkalaiset REIT-yhtiöt tuovat sijoittajan ulottuville kaikki eri kiinteistösektorit aina datacentereistä pienvarastoihin. REIT-yhtiöiden liiketoimintana on ostaa, omistaa ja vuokrata kiinteistöjä. Yhtiöihin voi sijoittaa tavanomaisen osakkeen tapaan, niiden osakkeita voi ostaa ja myydä päivittäin pörssissä.

Rakenna oma kiinteistörahasto -julkaisu tutustuttaa lukijan REIT-yhtiöihin, eri kiinteistösektoreihin ja REIT-yhtiöiden analysointiin. Pieni opiskelu kannattaa, koska REIT-yhtiöt ovat kustannustehokas vaihtoehto pankkiiriliikkeiden kiinteistörahastoille, jotka perivät sijoittajan pääomasta sievoisat hallinnointipalkkiot. 

Yli 60 sivun selkeästi jäsennelty tietopaketti tuo sinulle ymmärryksen omaisuuslajista, joka on tehnyt enemmän miljonäärejä kuin mikään toinen toimiala.

Vaikka useat kiinteistösektorit ovatkin murroksessa ja sijoittajien hyljeksimiä, voi epäsuosio tarjota kärsivälliselle sijoittajalle houkuttelevia ostopaikkoja. Lisäksi REIT-yhtiöt tarjoavat useimmiten vakaata ja keskimääräistä korkeampaa osinkotuottoa. 

Aloin tutustua amerikkalaisiin REIT-yhtiöihin vuonna 2011. Julkaisu tuo ulottuvillesi vuosien aikana kertyneen tiedon, joka REIT-yhtiöihin sijoitettaessa on hyvä ottaa huomioon. Sijoittaminen REIT-yhtiöihin on tuonut omaan salkkuuni vakautta ja tasaista tulovirtaa osinkojen muodossa.

Rakenna oma kiinteistörahasto -julkaisun saat helposti luettavassa muodossa .pdf-tiedostona sähköpostiisi alle vitosella. 

Verkkokauppaan tästä linkistä.

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Osinkovuosi 2020

Vuodesta 2020 tuli poikkeuksellinen vuosi myös osinkojen kannalta. Osinkotuloni laskivat ensimmäistä kertaa edellisvuoteen verrattuna. Osinkotulot ovat minulle tärkein taloudellisen riippumattomuuden mahdollistaja, päätavoitteeni ja 

Pohdin vuonna 2019 kuinka osinkotuloilleni mahdollisesti käy, jos asiat sijoitusrintamalla menevät mönkään. Arvioin, että osinkotuloni voivat hyvinkin laskea 30-40 prosenttia. Kuten seuraavaksi nähdään tarkemmin, verrattuna vuoteen 2019 osinkotuloni laskivat noin 20 prosenttia. Vertailukelpoinen lasku on kuitenkin suurempi, koska talletin päättyneen vuoden aikana huomattavasti lisää pääomaa. Koska lisätalletukset tapahtuivat pitkin vuotta, on vaikea laskea vertailukelpoista pudotusta.

Osinkotulot laskivat 1200 eurolla

Vuonna 2020 salkkuni otti osinkotulojen osalta reilusti takapakkia. Vuonna 2019 osinkotulot olivat 6835 euroa ja vuonna 2020 ne jäivät 5670 euroon. Suurin syy oli korona, joka sai monet yhtiöt leikkaamaan tai lykkäämään osingonmaksuaan. Vuodelle 2020 olin asettanut tavoitteeksi saavuttaa 7200 euron osinkotulot. Vuosien hyvä kehityskulku siis katkesi ja jäin päätavoitteestani reilusti. Tältä osin sijoitusvuotta 2020 voi pitää pettymyksenä.

Vuosittaiset osinkotulot ennakonpidätyksen jälkeen.

Uskon, että vuodesta 2021 tulee hyvä osinkosijoittajan kannalta. Yhtiöillä on paljon jakamattomia voittovaroja, joille ei löydy riittävän tuottavaa investointikohdetta. Varoja ei tule eikä kannata pitää yhtiöiden taseessa, vaan ne on järkevä jakaa osinkona omistajille, jotka voivat etsiä rahoilleen tuottavan sijoituskohteen. Osinkosijoittajalle oli luonnollisesti pettymys, että pankkien osingonmaksua rajoitetaan myös vuonna 2021. Riskin kantavat sijoittajat eivät saa pääomalleen palkkaa.

Tällä perusteella haluan lähteä tavoittelemaan vuodelle 2021 7600 euron osinkotuloja. Tällä suorituksella pysyisin tavoitellussa tahdissa.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

  • Euromääräisesti mitattuna salkkuni suurimmat osingonmaksajat olivat UPM-Kymmene, Teliasonera ja Kesko.
  • Erityisesti ruotsalaiset omistukseni jättivät osingon maksamatta: Bufab, Knowit, H&M, Resurs, Nobina, Scandic ja Afry eivät maksaneet osinkoa. Tämän johdosta kruunumääräiset osingot puolittuivat. Absoluuttisesti tämä tarkoitti noin 600 euron heikennystä.
  • Ruotsalaisiin yhtiöihin nähden suomalaiset pärjäsivät hyvin. Tosin koronakevään aikana tankkasin salkkuuni pääasiassa suomalaisia yhtiöitä. Euromääräiset osinkotulot laskivat noin 500 eurolla.
  • Amerikkalaiset yhtiöt osoittivat vahvuuttaan ja lähes kaikki omistamani yhtiöt jatkoivat osingonmaksuaan ja valtaosa jopa korotti osingonmaksuaan. Toisaalta dollari heikkeni vuoden loppua kohti ja pienensi näin osinkokertymää euroissa mitattuna.
  • Kehittyville markkinoille sijoittavan DEM:n, alemman tuotto-osuuden maksun vuoksi dollarimääräiset osingot laskivat viime vuoteen nähden viidelläkymmenellä dollarilla.
  • Vuoden loppuun mennessä olin tallettanut osakesalkkuun omaa pääomaa 162 000 euroa. Osinkotuotto omalle pääomalle oli siis 3,5 % (4,88 %) ja sijoitetulle pääomalle 3,1 % (4,3 %). Sijoitettuun pääomaan lasken ainoastaan osinkosalkkuni, en spekulatiivisia sijoituksia (~20 000 €).
***
Kasvata osinkotulojasi, rakenna oma kiinteistörahasto. Lue Rakenna oma kiinteistörahasto.