Näytetään tekstit, joissa on tunniste HKScan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HKScan. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. marraskuuta 2019

Runsaasti salkkutapahtumia ennen varttimiljoonaa

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2019

Kuun alkupuolella tein kaksi myyntiä parantaakseni salkkuni laatua, lisätäkseni osinkotuloja ja irtautuakseni epäonnistuneista sijoituksista pienentääkseni myyntivoitoista aiheutuneita veroseuraamuksia. Myin salkusta Ratoksen ja HScanin sijoittaakseni varat paremmin uudelleen. Myyntien ajoitus ei onnistunut. HKScan jatkoi nousuaan tulosjulkistuksen jälkeen, itse enteilin kurssireaktiota alaspäin, kun kurssi oli jo voimakkaasti noussut ennen julkistusta. Ratos oli myös irronnut pohjiltaan, jonka jälkeen myin osakkeet. Senkin kurssi jatkoi vielä nousuaan. En lukenut markkinaa oikein, mutta en myöskään kadu myyntejä. En halunnut jatkaa yhtiöiden omistajana, koska yhtiöt eivät tukeneet sijoittamisen tärkeintä tavoitettani eli osinkotulojen jatkuvaa kasvua.

Cramon tarina salkussani tuli päätökseen siitä tehdyn ostotarjouksen myötä. Myin kaikki Cramon osakkeet kahdessa erässä. Konevuokraaja tuotti minulle myyntivoittoina ja osinkoina 12 vuoden aikana noin 3000 euroa. Myin pienellä voitolla suuremman positioni saksalaisessa edistyksellisiä eristeitä valmistavassa V-a-q-tecissä. Kurssi laski ja palasin omistajaksi pienemmällä positiolla. Kurssi palautui jälleen ja otin pikavoiton kotiin. Tein kauppaa jälleen myös Konecranesin osakkeella, ostin ja myin osakkeet kertaalleen pikkiriikkisellä voitolla. Vaihtelevalla menestyksellä pyrin hyötymään kurssivaihtelusta.

Ostin lisää Wärstilän ja Banco Santanderin osakkeita. Mielestäni molempien osakekurssit olivat painuneet ylimitoitetusti alas. Osakekurssit jatkoivat hivenen laskuaan, mutta kuun lopussa Inderes lievensi huolia Wärtsilän suhteen ja myös Santander palautui ylöspäin. Ostoilla oli tarkoitus alentaa keskiostohintaani melko laadukkaissa yhtiöissä, jotka maksavat korkeahkoa osinkoa. Santander on lisäksi vahvasti mukana kehittyvillä Etelä-Amerikan markkinoilla.

Vuoden 2019 aikana olen vaihtanut runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi pyrkien hyötymään edullisesta kruunusta. Marraskuussa ostin kahden uuden ruotsalaisen yhtiön osakkeita, Nilörngruppenia ja CAG Groupia. Ensimmäinen suunnittelee, valmistaa ja jakelee lukuisille vaatemerkeille merkkejä, pakkauksia ja lisätarvikkeita, kuten vaikkapa nappeja. Nilörngruppenin asiakkaita on esimerkiksi Gant, LeeCooper ja Dressman.

CAG on puolestaan pieni IT-konsulttiyhtiö, jonka osakurssia markkina on rankaissut yhtiöstä riippumattomilta vaikuttavista syistä. Molempien yhtiöiden liiketoiminta, myynti ja tulos, on kehittynyt positiivisesti pitkällä aikavälillä, ne maksavat hyvän osingon ja ovat kohtuullisesti arvostettuja. Ensimmäiset ostoni olivat pieniä ja jään tarkkailemaan onko yhtiöistä pidemmäksi omistukseksi.

Marraskuun sijoituspäiväkirja voi vaikuttaa enemmän spekuloijan muistiinpanoilta kuin pitkäaikaisen sijoittajan merkinnöiltä. Ensisijaisesti salkkutapahtumani tähtäävät osinkotulojen kasvattamiseen ja toissijaisesti salkun arvon kasvattamiseen. Marraskuussa salkun arvo kiipesikin yli 250 000 euron merkkipaalun. Varttimiljoonan ylityksen jälkeen tarvitaan enää kolme lisää kohti miljoonaa! Vaikka olen toistaiseksi lopettanut lisätalletukset salkkuuni, etsin jatkuvasti uutta ostettavaa tai kasvattaakseni omistustani nykyisissä sijoituksissani. Salkussani on tällä hetkellä yli 10 000 euroa käteistä odottamassa uutta työpaikkaa. Talletusten keskeyttämisen myötä minulle on kertynyt myös yli 10 000 euroa käteistä pankkitilille. Sivutyöni sijoittajana ei päästä otteestaan.

***
Opi stepit kohti varttimiljoonaa, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Välikatsaus vuoden 2019 osinkoihin

Tavoitellessani taloudellista riippumattomuutta on yksi tärkeimmistä alatavoitteistani kasvavat osinkotulot. Vuoden 2019 loppuun mennessä tavoittelen 6700 euron osinkotuloja. Vuoden puolivälissä on hyvä katsoa, olenko tavoittelemassani vauhdissa. Suomalaiset yhtiöt ovat pääosin maksaneet osinkonsa, vaikka moni yritys on siirtynyt maksamaan osinkonsa kahdesti vuodessa.

Salkkuuni on kilahtanut euromääräisiä osinkoja 2950, dollareita on tullut 770 ja kruunuja 10 300. Vuoden alusta osinkokertymä on siis yhteensä noin 4600 euroa.  Amerikkalaisista osakkeista on odotettavissa vielä noin 1000 dollaria ja suomalaisisten ja ruotsalaisten yhtiöiden odotan maksavan vielä noin 1100 euron edestä osinkoja. Viimeisin luku perustuu Sharevillen osinkokalenteriin, jossa ei näy aivan kaikkien sijoitusten, esimerkiksi saksalaisten yhtiöiden, maksamat osingot. Näin ollen olisin hyvinkin 6700 euron osinkotahdissa.

Osinkopettymyksiä ovat olleet Ratos, Byggmax, F-Secure ja HKScan. Aivan liian monta osingonleikkaajaa osui salkkuuni. Kun yhtiöt lopettavat osingonmaksun kokonaan on se iso takapakki tavoitteeni kannalta, lisäksi yleensä myös sijoituksen arvo laskee merkittävästi. Myös Fiskars jakoi osinkoa vähemmän kuin viime vuonna, mutta jakoi osinkona ulos sen omistamat Wärtsilän osakkeet.

Onneksi huomattavasti useammat, erityisesti amerikkalaiset laatuyhtiöt, kasvattivat osinkoaan. Pidemmän aikavälin suunnaksi onkin varmasti asetettava omistuksien laadun parantaminen, vaikka laatuyhtiöihin sijoittaminen ei ole ollut ensisijainen strategiani. Vaikuttaa siltä, että osingonleikkaajaksi ajautuu vuosittain muutama omistamani yhtiö. Siihen toki vaikuttaa se, että salkkuni on ylihajautettu ja tietoisesti sijoitan ajoittain käännettä tekeviin yhtiöihin. Koska huteja tahtoo osua salkkuuni liikaa, osinkosijoituksissa minun lieneekin syytä siirtyä varmempaan suuntaan.

Joka tapauksessa olen tavoitteessani osinkotulojen osalta ja osinkotulojen rakentaminen jatkuu uusilla sijoituksilla, osinkojen sijoittamisella uudelleen sekä salkun laadun parantamisella.

***
Seuraa Tarinaa vaurastumisesta Twitterissä!

lauantai 5. tammikuuta 2019

Yhteenveto 2018 ja tavoitteet

Vuonna 2018 osakesalkkuni arvo kasvoi suhteessa edellisvuoteen, mutta paperivoitto laski rajusti, kymmenellä tuhannella eurolla. Osakesalkkuni paperivoitto, realisoimaton tuotto, kävi historiansa korkeimmalla tasolla kesäkuussa 2018, jonka jälkeen jokainen kuukausi oli alamäkeä elokuuta lukuunottamatta. Jos punertavaa vuotta katsoo positiivisesti, paperivoittoa jäi vuoden 2018 lopussa jäljelle 69 000 euroa. Sijoitusstrategiani kulmakivenä ovat kuitenkin osingot, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa.

Mitä tapahtui vuonna 2018?
  • Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana 800 000, kiitos lukijoille!
  • Kokonaisvarallisuuteni ylsi lähes 360 000 euroon, kun tavoitteeni vuodelle 2018 oli 370 000 euroa. 
  • Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa 176 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan. Velka vähentyi lähes 7000 eurolla.
  • Talletin osakesalkkuun 14 000 euroa uutta pääomaa. Talletukset ylsivät 133 000 euroon.
  • Salkun arvo nousi 200 000 euroon, vain täpärästi yli vuoden takaisen arvon. Salkun arvo on silti 28 000 euroa yli laskennallisen tavoitteeni (12 000 euroa vuodessa uutta pääomaa + 6 % tuotto).
  • Valuuttakurssit (dollari ja Ruotsin kruunu) pysyivät melko muuttumattomina suhteessa viime vuoteen.
  • Kuten viime vuonna, kasvatin voimakkaasti sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin pyrkien hyödyntämään suhteellisen heikkoa kruunua.
  • Omistuksistani Technopolis lunastettiin ulos pörssistä. Pörssitulokkaista myin Admicomin osakkeet valitettavasti ja Altian sekä Kojamon osakkeet onnekseni ajoissa pois. 
  • Vuoden absoluuttinen osinkotuotto kasvoi tuhannella eurolla noin 6100 euroon. Myös suhteellinen osinkotuotto koheni pysytellen pitkälle yli neljän prosentin verojen jälkeen.
  • Viime vuonna asettamani tavoitteen mukaisesti kasvatin vaihtoehtoisten sijoitusten arvon 50 000 euroon. Lunastin puolet vaihtoehtoisesta sijoituksesta kulutusluototusta tekevän GF Money Consumer Finance Oy:n osakkeisiin. 
  • Vaihtoehtoisista sijoituksista lunastin myös S-Ryhmän osuuksia osuuskauppojen lopetettua osuuspääoman koron maksuja.
  • Vuoden aikana vaihdoin töitä ja sen myötä autoni tuli osaksi varallisuuslaskelmaani. Suuri osa autosta vapautuneista varoista meni hätärahastooni Norwegian Bankiin.
  • Vuodelle 2018 olin asettanut tavoitteeksi yhden asunnon hankinnan. Tätä en toteuttanut kolmesta syystä: ajatukseni asuntomarkkinoiden kehityssuunnasta eivät ole ruusuiset, tällä hetkellä en halua allokoida suoriin asuntosijoituksiin enempää varoja ja yksi omistamistani asunnoista vei runsaasti aikaa ja huomiota päättyneen vuoden aikana .
Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun
Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2018 mennessä olin tallettanut salkkuuni 132 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 200 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 69 000 euroa eli 51 %.

Vuonna 2018 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna -5 % (2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %). (Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin pörssin osingot huomioiva indeksi laski vuoden 2018 aikana hieman alle viisi prosenttia, joten tulosta ei voi pitää aivan kehnona. Osakepoimintaan käyttämälleni ajalle en kuitenkaan saanut juuri rahallista vastinetta lisätuoton muodossa.

Vaikka osakesalkun tuotto oli heikko vuonna 2018, enkä onnistunut myymään osakkeita huippuhintoihin, annan pisteitä muutamille lähimenneisyydessä tekemilleni päätöksille. Kerrytin 7000 euroa taloyhtiölainan maksua varten, sen sijaan, että olisin puskenut rahat kuumille markkinoille. Muutaman viime vuoden aikana olen sijotitanut huomattavia summia, jopa "lainannut" rahaa osakesalkustani, vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Lähtökohtaisesti nämä säilyttävät nimellisarvonsa, jollei koko pääoma katoa luottotappioihin tai vastaaviin. Kolmanneksi, olen kasvattanut huomattavan lähes 24 000 euron hätärahaston. Näistä kolmesta lähteestä minulla on mahdollisuus sijoittaa yli 30 000 euroa osakkeisiin, jos markkinatilanne antaa siihen syyn.

Vuoden 2019 tavoitteet
  • Osakesalkun arvo 230 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 390 000 euroa.
  • Osinkotulot 6700 euroa nettona.
  • Taloudellisen riippumattomuuden julistus.
  • Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.
En aseta tänä vuonna tarkempia tavoitteita sijoitustoimintaani liittyen. Sitä tulee määrittelemään pitkälti yllä olevan listan neljäs kohta: taloudellisen riippumattomuuden julistus. Alkuvuoden aikana minun on tehtävä laskutoimituksia, suunnitelmia ja ajatustyötä: hyppäänkö pois palkkatyöstä. Kun asettaa tavoitteen, tulee tehtyä työtä sen suuntaan!

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2019 kolme kandidaattia ovat siivoussuunnitelmani mukaisesti:
  • Rapala tai HKScan.
  • H&M tai Ratos.
  • F-Secure tai Vaq-tec.
Tänä vuonna tahtotilanani on myydä vähintään kaksi kuudesta yllä mainitusta sijoituksesta. Myynneillä vapautan varoja ensisijaisen tavoitteeni, osinkotulojen, kasvattamiseksi ja päästäkseni eroon alisuoriutujista.

***
Rakenna itsellesi pullea osakesalkku. Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Miten spekulatiiviset sijoitukseni ovat toimineet?

Selkeästi suurin osa sijoituksistani on ydinsijoituksia, joiden tehtävänä on tuottaa tasaisesti kasvavaa osinkotuloa. Koska seuraan markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita aktiivisesti, koen silloin tällöin kohtaavani mahdollisuuksia, joissa voin tehdä tuottoa myös arvonnousulla. Vuoden 2015 puolivälissä siirsin nämä spekulatiiviset sijoitukseni erilleen ydinsalkustani. Vaikka olen tehnyt joitakin spekulatiivisia sijoituksia yhä ydinsalkkuni varoilla, olen pyrkinyt keskittämään osakepelini erilliseen salkkuun.

Miten sijoitukseni ovat menneet? Tuottoa spekulatiivisilla sijoituksilla on tullut absoluuttisesti 560 euroa nettona. Erillisen satelliittisalkkuni alussa sijoitettavia varoja oli 2000 euroa ja tällä hetkellä sijoitettua pääomaa on 3000 euroa. Sijoitusten tuotto ei siis ole päätä huimaava, mutta salkun yksi päätarkoituksista onkin tyydyttää pientä sisälläni piilevää uhkapelaajan viettiä.


Kuten pitkän aikavälin sijoittamisessa myös spekulatiivisessa sijoittamisessa suurempia tuottoja olisi ollut mahdollista saavuttaa antamalla voittojen juosta. Liukuvan stop-loss toimeksiannon käyttäminen voi olla ratkaisu suojella saavutettua paperivoittoa kurssilaskulta. Liukuvalla stop-lossilla tarkoitan, että sijoittaja nostaa stop-loss toimeksiannon tasoa sitä mukaa kun kurssi nousee, kuitenkin turvallisen matkan päähän päivittäisen heilunnan ulottumattomiin. Tällaista menetelmää käytin Fortumin tapauksessa, ja kotiutin pienen voiton lopulta ennen tulosjulkistusta. En halunnut ottaa yllättäviin uutisiin liittyvää riskiä.

Avoimina positioina minulla on tällä hetkellä Amer Sports, HKScan ja Oriola. Kaksi jälkimmäistä ovat lievästi tappiolla, mutteivät ole alittaneet viiden prosentin tappiorajaani. Amer Sportsin kohdalla annoin sääntöjeni lipsua ja ostin osaketta hivenen lisää. Tappiorajani on liian suuri suhteessa saavuttamiini kurssivoittoihin. Se onkin yksi kehityskohde tuottojen parantamiseksi. Spekuloidessa raha ei kannata olla sidottuna osakkeeseen, jolla ei ole lyhyen aikavälin tuottopotentiaalia.

Pieniä voittoja siirrän ydinsalkkuuni kasvattamaan osinkotuloja. Vielä siirtoja ei ole täytynyt tehdä liian montaa. En aio ottaa satelliittisijoituksista liian suurta stressiä. Jos havaitsen mahdollisuuden markkinoilla, tartun siihen. Vain harvoin metsästän spekulatiivista sijoitusta ja tilaisuudet tulevatkin useimmiten vastaan, kun pohdin kuukausittaista sijoitusta ydinsalkussani.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Pörsin kylmä tammikuu

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2016

Lähtö uuteen vuoteen oli kylmäävä. Kiinalaiset osakkeet putosivat vuoden ensimmäisinä kaupankäyntipäivinä rajusti. Laskeva meno jatkui ja kuun puolivälin seurannassa olin menettänyt yli 7000 euroa joulukuuhun verrattuna.

Ostin IBM:n osakkeita lisää myytyäni Baxterin. Näen IBM:n olevan aliarvostettu ja ehkäpä paremmin suojattu voimakkaammalta kurssilaskulta sekä kysynnän rajulta notkahtamiselta. Yhtiöllä itsellään on toki työtä tehtävänä muutosprosessinsa kanssa ja luotava itsensä uudelleen. Valitettavasti yhtiön tulosjulkistus oli pettymys markkinoille ja osakekurssi laski pian ostoni jälkeen.
                                  
Kurssilaskun myötä tarkastelen erityisesti kuluttajavetoisia yhtiöitä, jotka suoriutuvat yleensä paremmin, mikäli matalasuhdanne alkaa. Rapala, Banco Santander ja Diageo olivat erityisesti seurannassani olemassa olevan position koon ja keskiostokurssin vuoksi. Pienen erän voisin mahdollisesti hankkia lisää Metsoa, BASFia/Kemiraa tai Ratosta. Wisdom Treen emerging markets high dividend fund vaikutti myös houkuttelevalta tilaisuudelta, jos kehittyvien markkinoiden tilanne yhtään helpottuu.

Ostinkin sata kappaletta Kemiraa 9,79 eurolla. Uskon, että vahvistuneen dollarin avulla yritys kykenee pitämään yllä hyvän osinkonsa, vaikka öljyn halpa hinta tulee rasittamaan yhtiön liuskeöljyteollisuuteen suunnattua liiketoimintaa. Samalla tein pienen spekulatiivisen sijoituksen ostamalla HKScanin osakkeita takaisin salkkuuni. Yhtiön kurssi oli puolittunut siltä tasolta, jolla myin osakkeet viime vuoden toukokuussa. Ruoan hinnan lasku ei yhtiötä varmasti tule auttamaan. Mikäli yhtiö luopuisi tappiollisesta Tanskan liiketoiminnasta tai saisi viennin Kiinaan käynnistettyä, voisi katalyyttejä kurssin nousulle löytyä.

Tammikuussa hankin myös lisää yrityslainoja Fundun kautta.


torstai 14. tammikuuta 2016

Osinkovuosi 2015

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Nokian Renkaat, jota hankin voimakkaasti vuoden 2014 aikana neljään kertaan. Heti toiseksi suurimpana osingonmaksajana oli jälleen PowerSharesin amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava ETF. Osingonmaksu kuitenkin hiipunee, mikäli korkotaso jatkaa nousuaan.

Dollarin vahvistuminen auttaa

Kirjaan kruunu- ja dollarimääräisten osinkojen kertymän vuoden viimeisen päivän valuuttakurssinoteerauksen perusteella. Vaikka dollarimääräiset osingot pysyivät absoluuttisesti lähes samalla tasolla, dollarin vahvistuminen nosti noin 12 prosenttia euroiksi käännettyä osinkotuottoa.

Kokonaisuudessaan osinkotuloni kasvoi noin 600 euroa. Euromääräiset osingot kasvoivat voimakkaasti, lähes 400 euroa. Kruunumääräiset osingot kasvoivat suhteellisesti reilusti hankittuani salkkuuni kolme uutta ruotsalaista yhtiötä. Osinkotulot ylsivät lähes 310 euroon kuukaudessa. Osinkotulo alkaa hiljalleen muodostumaan kohtuulliseksi korvaukseksi harrastuksesta, vaikka tuntipalkka jäänee hyvin alhaiseksi.



Mitä tapahtui osinkorintamalla?

  • Panostaja palasi osingonmaksajaksi, mutta aiempaa alhaisemmalla tasolla. Harkitsen yhtiön myyntiä ruotsalaisen Ratoksen otettua paikan pk-yrityksiin sijoittavana yhtiönä.
  • HKScan piristi euromääräisiä osinkoja lisäosingollaan. Tämä oli hyvä tilaisuus luopua alisuoriutujasta ja myynnin ajoitus (5,81 €) osoittautui jälkikäteen katsottuna onnistuneeksi.
  • Lisäksi luovuin jakaantuneen Baxterin molemmista jäännöksistä, jotka pyyhkivät osinkoaristokraatin maineensa leikkaamalla osinkonsa murto-osaan aiemmasta. Parin vuoden sijoitus oli kuollutta lastia salkulleni.
  • Textainer ja Ensco leikkasivat osinkoaan rajusti. Tämä heikensi dollarimääräisten osinkojen kasvua merkittävästi. Yritys parantaa amerikkalaisten sijoitusten osinkotuottoa kääntyi päälaelleen.
  • Keskiostohinnalleni kolme parasta osingonmaksajaa olivat Tieto (8,7 %), UPM (7,6 %) ja Fiskars (7 %). Kehnoimpia olivat Nokia, YIT ja Sanoma, jonka myin vuoden lopussa.
  • Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle asettui vain vähän yli 4 prosenttiin.
Kuten vuonna 2014, myös vuoteen 2015 osui osinkopettymyksiä. Niiden vaikutusta onneksi pehmentää laaja hajautus, muutamat osingonkasvattajat ja uusi pääoma. Keskinkertaisiin osinkoaan leikkaaviin yhtiöihin sijoittaminen tulee kuitenkin kalliiksi: osinkotulot laskevat, sijoituksen arvo laskee ja sijoituksesta luopuminen aiheuttaa kaupankäyntikuluja. 

Kaikenkaikkiaan voin olla melko tyytyväinen osinkovuoteen 2015. Päätavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton, näkökulmasta strategiani toimii. Osinkotulot kasvoivat 200 euroa enemmän kuin pelkkä uuden pääoman lisäys tuo osinkoja. Alkaneena vuonna tähtäänkin reilusti yli 4000 euron!

torstai 2. heinäkuuta 2015

Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.


torstai 4. kesäkuuta 2015

Blogien seuraaminen kannattaa

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2015

Aivan huhtikuun lopussa päätin myydä pienen sijoitukseni Finasta Russia Top 20 rahastoon. Sijoitin rahastoon ensimmäisen kerran joulukuussa ja jatkoin pienten erien ostoa helmikuun puoliväliin saakka. Sijoituksen arvo nousi tällä ajanjaksolla lähes 50 prosenttia, joten annualisoitu tuotto kipusi varsin kohtuulliseksi! Idea oli lainattu mukailtuna Laiska sijoittajalta. Blogien lukeminen siis kannattaa. Kiitos!

Toinen sijoitusidea, jonka otin hiljattain tarkkailuun, tuli Pikkusijoittajat blogista. Olen pidempään halunnut sijoittaa korkeaa efektiivistä osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin. Tämän ajatuksen takana on puolestaan halu kasvattaa dollarimääräisten sijoitusten suhteellista ja absoluuttista tuottoa. Koska yksittäisen yhtiön riski leikata osingonmaksuaan on verrattain korkea, en ole halunnut ajaa tavoitetta kohti suorin sijoituksin. Laajasti hajauttava ETF on mielestäni huomattavasti turvallisempi ja helpompi vaihtoehto sijoittaa korkeaa osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin.

Olen useasti etsinyt sopivaa ETFää löytämättä kuitenkaan sopivaa. Pikkusijoittajat kertoi sijoittaneensa tikkerillä SDIV kulkevaan Global X SuperDividend ETFään. Sen osinkotuotto on 6,3 prosenttia ja osingonmaksu kuukausittain. ETF sijoittaa 0,58 prosentin kulusuhteella noin sataan eri yhtiöön, joiden joukosta löytyy usea suomalainenkin yhtiö: Fortum, Elisa ja UPM. ETF:n korkea osingonmaksu ja kuukausittaiset maksuerät tukevat hyvin osingot uudelleen sijoittavaa strategiaa.

Lisäsin ETFän seurantalistalleni tutustuakseni siihen paremmin. Dollarit ovat tällä hetkellä tiukassa ja joudun odottamaan osingonmaksua nykyisistä sijoituksistani pystyäkseni tekemään järkevän kokoisen oston. Dollareistani toki kilpailee myös muutama muu houkutteleva sijoituskohde.

Salkun hienosäätöä

Ostin Kemiran takaisin salkkuun sen laskettua 10,5 euron tasolle. Kemira on minulle edelleen enemmän spekulatiivinen sijoitus kuin pitkän aikavälin sijoitus. Mikäli kurssi palautuu uudelleen 11-12 euron välimaastoon en jääne odottamaan ensi vuoden osinkoja. Tämän sijoituksen jälkeen minulla oli 5000-6000 euroa Nordnetissa käteistä orastavan korjausliikkeen varalle.

Käteinen poltteli salkussani. Olin pitkään seurannut muutamia amerikkalaisia vakuutusyhtiöitä: Aflac, Old Republic ja Chubb. Näistä kolmesta Old Republic oli ollut oman tarkkailulistani kärkipäässä. Koska minulla oli jälleen dollareita niukasti ja Nordnetilla oli käynnissä saksalaisten osakkeiden kampanja, vilkaisin tarkemmin kampanjayhtiötä – jälleenvakuuttaja MunichRe:tä. Kahkdeksan kappaleen hankintaan tärkeimpiä syitä oli: huipputasoltaan houkuttelevasti laskenut osakekurssi, reilu osinkotuotto ja osingonmaksun pitkä kasvuhistoria. Lisäksi saattaisin irrottautua Banco Santanderista, joka laski aiemmin voimakkaasti osinkoaan.

Ostettuani lisää BASF:ia viime syyskuussa ja tämän position avauksen myötä minun kannattanee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota saksalaisten yhtiöiden osingonmaksun verotukseen. Thomas Brandin artikkelin mukaan liikaa perityt lähdeverot voi pyytää takaisin Saksan verottajalta vielä neljä vuotta osingonmaksun jälkeen.

Pieni korjausliike tuli vihdoin

Toukokuussa myin HKScanin osakkeet ja hankin tilalle lisää TeliaSoneraa. Tässä markkinatilanteessa takuuosingot oli tärkein syy kasvattaa positiotani. Lisäyksellä halusin myös pitää käteisen määrän hallinnassa.

Kuun puolivälin seurannassa oli huomattavaa, että pienoinen korjausliike leikkasi viisi tonnia salkkuni arvosta. Ensimmäistä kertaa seurantahistoriani aikana salkun voitto oli kasvanut kaksinumeroisin luvuin neljä kuukautta perätysten. Kuun loppua lähestyttäessä OMXH-indeksi suuntasi kuitenkin ylöspäin. Yllä oli kuitenkin aivan riittävästi, jopa liikaa, aktiviteettia yhdelle kuukaudelle.



***

Blogilista palvelu on lopettanut toimintansa. Tarinaa vaurastumisesta voit seurata myös Blogipolun kautta.

torstai 28. toukokuuta 2015

HKScan - alisuorituja ulos

Myin toukokuun puolivälissä HKScanin osakkeeni. Keskihintani oli aivan liian korkea tyytyäkseni HKScanin viimeisen neljän vuoden osinkotasoon. Tämän kevään ruhtinaallinen osinko ja sitä seurannut kurssinousu tarjosi paikan irtautumiselle ja saada kipurahoja viiden vuoden korpivaelluksesta.

Olin ostanut HKScanin salkkuuni lokakuussa 2010 seuraavin kommentein:
"HKScan hankittiin satelliittisalkkuun. Yhtiön arvostustaso vaikutti houkuttelevalta ja osinkotuotto kohtuulliselta. Yhtiön yritysostot luovat korkeamman riskikertoimen. Synergiahyötyjen löytyminen on aina epävarmaa, mutta mahdollistavat liiketoiminnan kasvun sekä vahvemman aseman markkinoilla. Jo ostohetkellä oli epävarmuutta ostoajoituksen onnistumisesta. HKScan suuntasikin hieman alaspäin"

Heinäkuussa 2011 kommentoin yhtiötä ja osaketta seuraavasti:
"Kesäkuukausina ikuisen pohdinnan aiheena oli jälleen, tällä kertaa satelliittiosakkeita koskien, ajoituksen ja hyvän osakevalinnan välinen ristiriita. Alkuvuodesta salkkuun hankitut satelliittiosakkeet eivät olleet ajoituksen kannalta parhaita sijoituksia, mutta aiheellisena jatkokysymyksenä toki heräsi kysymys siitä, olivatko sijoitukset ylipäätään hyviä osakevalintoja? HKScan paljastui hyvin pian pitkän tähtäimen käänneosakkeeksi, mikä sellaisenaan on juuri satelliittisijoitus."

Vuonna 2012 huhtikuussa kirjoitin yhtiöstä jälleen:
"Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki."

Monet sijoitushetkellä havaitsemani riskit toteutuivat HKScanin kohdalla. Ajoitukseni ei ollut todellakaan onnistunut. Kuten usein tapahtuu, yritys ei kyennyt kääntämään yritysostojaan edukseen. Yrityksen toimintaympäristö (tuottajien ja asiakkaiden neuvotteluvoima) oli erittäin haastava kilpailuedun ja sitä kautta terveellisten marginaalien luomiseksi. Vaikka kyseessä oli satelliittisijoitus, yhtiövalinta oli sijoitusfilosofiani kannalta väärä.

Selvisin sijoituksesta kuivin jaloin tällä kertaa. En toistanut Oriola-KD:n kanssa tekemääni epäonnekasta myyntiä. HKScan sijoituksen annualisoiduksi nettotuotoksi muodostui 5,3 prosenttia osinkoineen. Sijoittamalla myynnistä vapautuneet varat varmempiin osingonmaksajiin pystyn kohentamaan absoluuttista osinkokertymää tuntuvasti.

HKScan oli näin kolmas irtautuminen listaamastani viidestä vikatikistä. Aikaisemmin olin luopunut Stockmannista ja Oriola-KD:stä. Jäljelle jäivät vielä Panostaja ja Sanoma.

(Ja mikä minua estää ostamasta osaketta satelliittisalkkuun uudelleen, mikäli yhtiö osoittaa piristymisen merkkejä.)

torstai 22. toukokuuta 2014

Salkkuni vikatikit - ja mitä tehdä niille?

Edellisessä kirjoituksessani korostin sijoitusten laadun varmistamisen tärkeyttä. Ylläpitääkseen ja kehittääkseen salkun tuottoa on varmistettava, että salkkuun ei pääse kertymään alisuoriutujia. Useat sijoittajat kutsuvatkin tätä salkun siivoukseksi. Minulla säännöllisen siivouksen jääminen liian vähälle huomiolle on johtamassa suursiivoukseen.

Tämän vuoden tavoitteistani on parantaa sijoitetun pääoman tuottoa. Nousumarkkinassa on usein hyvä ajankohta luopua alisuoriutujista, vaikka omat vikatikkini eivät ole onnistuneet kipuamaan plussalle. Minulla on sijoitettuna hieman yli 9300 euroa alla listaamiini alisuoriutujiin. Se tarkoittaa 9 % salkun arvosta ja 13 prosenttia salkun omasta pääomasta. Suuri osa näistä yhtiöistä on vastikään lopettanut osingonmaksun tai leikannut sitä rajusti. Näin sijoitushetkellä huomioitu turvakerroin on kadonnut.

Useita alla mainittuja yrityksiä yhdistää usea tekijä, joiden tulisi saada osinko- ja arvosijoitan huolestumaan. Yhtiöt ovat myyneet usein kannattavia liiketoimintojaan tai omistuseriään rahoittaakseen toimintaansa. Esimerkiksi Sanoma myi vastikään Sanomatalon ja HKScan Puolan liiketoimintansa. Yhtiöiden liiketoimintaa uhkaavat kansainväliset megatrendit. Stockmann kärsii vähittäiskaupan siirtymisestä sähköisiin kanaviin ja myös Sanoman kohdalla kuluttajien ajankäyttö suuntautuu enemmän sähköisiin medioihin. Esimerkiksi Panostaja ja HKScan ovat tehneet kannattamattomiksi osoittautuneita yritysostoja. Panostajan Takoma sijoitus, HKScanin yritysostot Ruotsissa sekä Oriola-KD:n Venäjän toiminnot rasittavat yhtiöiden tuloksentekokykyä.

Mitä tehdä näille sijoituksille? Jokaisessa yhtiössä on myös hyviä puolia, mutta sijoittajan on oltava tunteeton tuottoa hakiessaan. Useampi yhtiö saattaisi nykyisellä kurssitasollaan olla tuottoisa käänneyhtiö, mutta en ole enää valmis tekemään lisäsijoituksia. Esimerkiksi HKScan ja Oriola-KD olivat käännesijoituksiksi tekemiäni hankintoja - väärällä kurssitasolla. Yksi näiden yhtiöiden myyntiä jarruttanut (teko)syy on ollut korvaavien sijoituskohteiden vähäisyys ja salkkuun virtaava uusi pääoma, mitkä ovat tarjonneet selityksen yhtiöiden käänteen odotteluun.

Alla nostan oman ajattelun tukemiseksi esiin yhtiökohtaisia tekijöitä pyrkiessäni selkityttämään ajatuksiani:

Panostaja

  • Panostaja on yksi Helsingin pörssin ainoista yhtiöistä, joka mahdollistaa sijoituksen pienyhtiöihin.
  • Yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tappiollisia liiketoimintasegmenttejä on vain yksi, Takoma. Vuodelta 2013 yhtiö ei kuitenkaan jaa osinkoja.
  • Yhtiö ei ole tehnyt merkittäviä irtaantumisia omistuksistaan, mikä tarjoaisi mahdollisuuden myyntivoittoihin ja sitä kautta omistajien palkitsemiseen. 

Sanoma

  • Sanoma on "noudattanut strategiaansa" ja irtaantunut useista eri liiketoiminnoistaan viime vuosien aikana. Usean eri tukijalan varaan nojanneesta yhtiöstä on tullut entistä enemmän puhtaaseen muutoksen alla olevaan medialiiketoimintaan keskityvä yhtiö.
  • Onko Antti Herlin väärässä sijoittaessaan Sanomaan vai nokittaako tämä vain veljelleen Niklakselle, joka on merkittävä omistaja kilpailevassa leirissä?
  • Yrityksen strateginen muutos on tuhonnut omistaja-arvoa ja yhtiö on ajautunut luopumaan useista omistuseristään rahoittaakseen epäonnistuneita valintoja.

Stockmann
  • Yhtiön arvokkaat kiinteistöomistukset tarjoavat suojaa yhtiön markkina-arvolle.
  • Seppälän valtaisat vaikeudet ovat huolestuttavia. Ensimmäisen kvartaalin n. 20 miljoonan liikevaihdolla ketju teki 10 miljoonan euron tappion.
  • Onko nopea verkkokaupan kasvu riittävää korvatakseen alenevat myyntimäärät tavarataloissa?
  • Ruplamääräinen myynti Venäjällä ja myynti Baltiassa kehittyy yhä positiivisesti (25 % liikevaihdosta).
HKScan
  • Makkarayhtiössä korostuu yhtiön toimialan piirre, jossa asiakkailla on erittäin suuri neuvotteluvoima ja raaka-ainetuottajien ollessa omistajina voivat tietyt muutostoimet kohdata vastarintaa.
  • Yhtiö syyttää voimakkaasti markkinaolosuhteita huonon kehityksen vuoksi: hintakilpailu, kaupan omat merkit ja voimakas lihan tuonti, raaka-aineen ylitarjonta, alhainen kysyntä. Näkymät eivät ole lohdulliset.
Oriola-KD
  • Oriola-KD on laajentunut voimakkaasti tukkukaupasta apteekkeihin ja sitä kautta vähittäiskauppaan. Yhtiö haluaa olla muuttamassa erityisesti lääkekaupan markkinoita Ruotsissa, jossa sääntely on vapauttanut apteekkitoimintaa.
  • Niklas Herlin on voimakkaasti lisännyt omistustaan yhtiössä ja ensimmäisellä kvartaalilla yhtiön kannattavuus on parantunut merkittävästi viime vuoteen nähden.
  • Vaikeudet Venäjällä on suuri riski sijoittajalle ja investoinnit maassa jatkuvat edelleen rajoittaen yhtiön tuloksentekokykyä. Sekä myynti että tulos ovat laskivat rajusti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Mikä yhtiö kykenee vielä nousemaan jaloilleen ja mikä tuo tuottoa myös sijoittajalle lyhyellä aikavälillä? Tällä kirjoituksella pyrin luomaan pohjan valitakseni seuraavan pölypunkin huiskan kohteeksi. Tulevalla toimenpiteellä keskitän varojani ja vapautan varoja mahdolllista korjausliikettä varten.

Minkä yhtiön sinä siivoaisit?

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Osinkokertaus 2012

Sijoituspäiväkirja


Kuun vaihteessa salkkuun muodostettiin uusi divisioona Internet yhtiöitä varten. Divisioonaan sijoitettiin ruotsalainen DIBS sekä F-Secure, jonka strategiasta olin hiljalleen entistä vakuuttuneempi, vaikka yhtiö ei yltänyt tulosodotuksiinsa. Internet-yhtiöissä houkuttelevaa oli liiketoiminnan skaalautuvuus, korkea oman pääoman tuottoaste sekä liiketoimintaa tukevat megatrendit.

Vappupäivänä konepajadivisioonaan tarkkailemani Emerson Electric varoitti heikosta tuloskehityksestään ja vaisummasta aktiviteetista Aasiassa. Yhtiön liikevaihto ja tulos säilyivät silti kasvavalla uralla. Konepajadivisioonaan olin jo pidempään ruotsalaista yhtiötä, mutta sopivaa kandidaattia ei ollut tutkaan ilmaantunut. Emerson päätyi salkkuun 7.5. ja täydensi sijoitusten kolmannen vaiheen rakenteen viimeiseltä konepajadivisioonan osalta.

Verrattuna alkuvuoteen valopilkku salkussa oli Uponor, joka oli kivunnut vähitellen plussan puolelle. Tärkeä kysymys olikin, jatkuisiko yhtiön vahva osingonmaksu ja pääsisikö yhtiö takaisin kasvu-uralle. Sijoituksen paino oli varsin huomattava yhtiön ollessa reilusti suurin yksittäinen sijoituskohde Nordnetin salkussa. Suomessa ja Pohjoismaissa rakennusmarkkinoiden kehitys ei antanut tukea sijoituksen pitämiselle, mutta yhtiö oli onnistuneesti kyennyt kohentamaan kannattavuuttaan Q1:n aikana. Yleisen kurssilaskun myötä Uponor-sijoitus kuitenkin valui tappiolle jälleen kuun lopussa.

Toukokuun lopussa ostin vielä Keskoa, jonka kurssi oli mielestäni laskenut houkuttelevan alas (20,2 €) sekä HKScania, jonka kurssi (3,54 €) oli puolittunut keskihintaan nähden. HKScan säilyi edelleen hyvin riskipitoisena sijoituksena. Dollar-costing-average on kuitenkin hyvä tekosyy peruste sijoittaa kehnoihinkin yhtiöihin. Toukokuun ikävimpiä uutisia oli Saxo Privatbankin uutinen lopettaa palveluiden tarjoaminen suomalaisille asiakkaille.

Toukokuun osinkokatsaus

Osingon laskijat
Osinko ennallaan
Osingon kasvattajat
Nordea (0,29; 0,26)
NesteOil
Metso
Uponor (0,55; 0,35) (L)
Vaisala (L)
YIT
Sanoma (1,1; 0,6) (L)
Fortum (L)
TeliaSonera
HKScan (0,22; 0,17)
L&T
UPM-Kymmene
Nokia (0,4; 0,2)
F-Secure
Fiskars
Oriola-KD (0,18; 0,08)
Panostaja (L)
Orion (myyty)
(Stockmann)
-
Tieto (L)
-
-
Pohjola Pankki (L)

Kommentit osingoista: Euromääräiset osingot eivät kehittyneet odotetusti. Osingon laskijoihin lukeutui usea suurella painolla salkussa oleva yhtiö kuten Uponor ja Sanoma. Lisäostot näihin riittivät lähinnä turvaamaan vuoden 2011 tason. Banco Santanderin ja BASFin osingot säilyivät vielä toukokuussa arvoituksena. Jatkaakseni osinkojen nopeaa kasvua tulisi vuoden 2013 osingot budjetoida ja suhteuttaa ostoja budjetin puitteisiin. Absoluuttista osinkotuottoa vähensi lisäksi tiukentunut verokohtelu. 

Lindströmit kommentoivat osinkokevättä seuraavasti:

”Mikäli Nokian osingon puolittamista ei oteta huomioon, viime vuodelta jaettavat osingot pysyivät vuoden 2010 tasolla. Kotimaisten pörssiyhtiöiden osinkosumma (ml. pääoman palautukset ja Fiskarsin syyskuussa maksuun tuleva lisäosinko) viime vuodelta on toistaiseksi 5.940 miljoonaa euroa. Viime keväänä jaetut vuoden 2010 osingot olivat 6.667 miljoonaa euroa. Pörssin toistaiseksi paras osinkovuosi oli 2007. Tuolloin jaettiin 8.911 miljoonaa euroa.”

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Toiseksi suurin nettikauppias

Sijoituspäiväkirja 

Huhtikuu 2012

Huhtikuun puolivälin lähestyessä oli korjausliikkeen merkkejä ilmoilla. 11.4. Nokia petti jälleen ja antoi tulosvaroituksen. Kurssi lasketteli 15 prosenttia ja teki melkoisen loven salkkuun. Päivää ennen varoitusta hankin vihdoin salkkuun Staplesia reilulla 900 dollarilla hintaan 15,64$. Yhtiössä oli paljon yhteneviä piirteitä YUM Brandsiin verrattuna, tosin sen kasvu Aasiassa ei yllä samalle tasolle. Uhkakuvia kivijalkakauppojen yllä hälventää Staplesin asema kakkosena internetkaupan-käynnissä Amazonin jälkeen. Kohtuullinen osinkotuotto, alhainen osingonmaksuaste ja nopea osingon kasvu olivat osinkosijoittajalle hyviä syitä hankinnalle.

Ennen osingonmaksuja myin vihdoin Orionin osakkeet ja hankin tilalle Fortumia kasvattaakseni euromääräisten osinkojen määrää. Fortumin osakekurssi oli lisäksi samalla tasolla kuin sitä ensimmäisen kerran hankkiessani lokakuussa vuonna 2011. Vuoden 2011 osakeostot olivat lähinnä kohdistuneet seuraavaksi käsiteltäviin osinkopettäjiin ja siksi osinkovirta oli pikemminkin tyrehtymään päin.

Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki. Oriolan kyvyttömyys tehdä toiminnastaan Venäjällä kannattavaa koetteli myös kärsivällisen sijoittajan hermoja. Vaikka yhtiö ei nähnyt liikearvon alennuksia riskinä, olivat ne kuitenkin yhtiön yritysostojen takia uhka. Staplesin hankinnan jälkeen kaupan alan yhtiöiden määrä salkussa oli kasvanut varsin suureksi. Suurin kysymys näiden kolmen yhtiön osalta oli kuitenkin se, että oliko syytä myydä osakkeet, säilyttää nykyiset positiot vai laskea keskihintaa hankkimalla osakkeita lisää? Seuraamalla yhtiöiden kehitystä tarkasti saattaisi tähän kysymykseen löytyä vastaus.

Toiseksi vastikään lisäämäni sijoitukset Uponoriin (28.12.), Sanomaan (30.3.) ja Vaisalaan (23.1.) olivat reilusti tappiolla. Näistä kolmesta usko Vaisalaan oli suurin. Uhkapeli Sanoman strategian onnistumisella saattaisi osoittautua tuottoisaksi ja sillä välin tuottaa osingon muodossa kompensaatiota korkeasta riskistä. Sen sijaan kysymykset Uponorin näkymistä olivat suuret osingonmaksun pienentyessä. Yhtiön tilapäiset kustannuserät veroseuraamusten takia antavat hieman valoa hyvän osingonmaksun jatkumiselle.

Kolmanneksi Santanderin ympärillä leijui kysymyksiä Espanjan kansantalouden kestokykyä kritisoivien uutisten myötä. Myös Lassila&Tikanojan kurssikehitys oli jatkunut pitkään kehnona yhtiön johdon kykenemättä tekemään onnistuneita investointeja tai korjaamalla yhtiön suuntaa. Osinkokauden päättyessä oli kuitenkin aika keskittyä positioiden kasvattamiseen amerikkalaisissa yhtiöissä ja hankkia em. osakkeita näennäisellä alennuksella myöhemmin vuodesta.

Hyötyäkseni alhaisista kaupankäyntipalkkioista huhti- ja toukokuussa laitoin Tiedon myyntiin. Sen kurssinousupotentiaali oli rajallinen ja osakekurssi oli varsin hyvällä tasolla suhteutettuna että osinko oli vastikään irronnut. Yhtiö kuului satelliittisalkkuun, koska uskoni yhtiön pitkänaikavälin menestykseen oli varsin heikko, suurten IT-yhtiöiden kuten IBM ja Accenture puritstuksessa oli vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön kurssi kuitenkin laski odotuksia heikomman tuloksen jälkeen ja myyntitoimeksianto jäi toteutumatta. Tämän jälkeen satelliittisalkussa oli Stockmannia lukuun ottamatta ainoastaan kurssihäviäjiä – melko huonolaatuisia yhtiöitä. Laatuyhtiönä pitämäni F-Secure luisui myös 2 euron tasoltaan täpärästi alle 1,9 euron. Olikin ehkä aika kasvattaa ydinsalkun pieniä positioita?

Vappuaattona lisäsinkin salkkuun F-Securea, joka vajosi yli 8 prosenttia Q1-tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan loppuvuoden odotuksista kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Nähdäkseni kurssireaktio oli kuitenkin yliampuva. Yhtiö oli nettovelaton, liikevaihdon kasvu ja kannattavuus huippuluokkaa, osinko kohtuullisella tasolla sekä kilpailuetu ja osaaminen operaattorikanavassa tarjoaisi myös tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät. Myös Kesko vajosi odotuksia alhaisemman tulosjulkistuksen jälkeen ja osakekurssi liikkui houkuttelevalle tasolle.

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi      Voitto
1/2012 39250 43328 54784 113,1 4078
2/2012 41000 47109 59002 118,4 6109
3/2012 42300 49357 62102 120,8 7057
4/2012 43300 47793 62140 114,5 4493

torstai 11. heinäkuuta 2013

10 - Täytä positiosi vaiheittain

Sijoitusvihjeet ja virheet

Voitot tehdään ostamalla. Ostamalla laadukkaiden yhtiöiden osakkeita. Ostojen ajoittaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, kun markkinoiden sentimentti vie hyvienkin yhtiöiden osakekursseja ylös ja alas. Jakamalla osakkeiden ostot eriin ajallisesti hajauttaen on kuitenkin keino onnistua ostamaan melkein pohjilta (kts. sijoituspäiväkirjani merkintä tammikuulta 2012). Sijoitusoppaissa suositellaan asettamaan alaraja tappiolle, vaikkapa -15 %, jonka täyttyessä sijoittajan tulee myydä osakkeet välttyäkseen suurenevilta tappioilta. Henkilökohtaisesti, pitkänaikavälin sijoittajana, toimin toisin. Koen, että alhaiset kaupankäyntikustannukset tarjoavat mahdollisuuden täyttää position hiljalleen hyötyen suhdanteista, jotka painavat laadukkaiden yhtiöiden kurssit alas.

Vuonna 2009 kiinnitin huomioni Vaisalaan. Sen alhainen velkaantuneisuus, perheomisteisuus, vakaa osinko, toimialan markkinajohtajuus sekä kansainvälisyys olivat tärkeitä syitä hankinnalle. Jälkikäteen katsottuna osakkeen arvostustaso oli tuolloin korkea, Markkinat painoivat kurssin todella alas vasta 2012 ja lisäsin yhtiötä salkkuuni 2012 kahteen otteeseen. Kurssi kävi pian vuonna 2013 jälleen 23 euron tuntumassa ja on tällä hetkellä (07/2013) 20 euron tuntumassa.

    Vaisala               Kpl            Hinta
14.8.2009 20 25,11
21.6.2010 20 20,18
23.1.2012 35 17,09
8.10.2012 50 15,97

Yksi tärkeimmistä syistä uskallukselleni sijoittaa lisää varoja Vaisalaan oli yhtiön vaikeudet toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, mitkä heikensivät yhtiön tulosta - nähdäkseni - tilapäisesti. Yhtiön palautettua tilanteen normaalitasolle oli myös taloudellinen suorituskyky tavanomaisella tasolla. Tällä hetkellä uhkakuvana voi kuitenkin olla valtioiden velkaantuneisuus, joka luultavasti näkyy yhtiön laskeneessa tilauskannassa. Mikäli kurssi laskee, saatanpa ostaa yhtiötä vielä lisää. Efektiivinen osinkotuotto on tälläkin hetkellä 4,4 % tuntumassa. Osinkotuotto tuokin aina turvaa ja tuottoa markkinavoimien painaessa laadukkaiden yhtiöiden kurssikehitystä.
Vaisalan kurssikehitys (lähde: Nordnet)

Ajallisessa ostojen hajauttamisessa on myös vaarallinen karikko. Mikäli analyysisi yhtiön laadusta on väärä, voit ajautua ostamaan yhtiötä, jonka kurssi ei niinkään laske markkinoiden vuoksi vaan sen sisäisten ongelmien takia. Tämän virheen olen tehnyt niin Nokian, HKScanin kuin Oriola-KD:n kanssa. Nokian tarinan tuntevat kaikki. HKScanin näin puolestaan käänneyhtiönä, mutta markkinaolosuhteet ja kalliit yritysostot ovat olleet yhtiölle liian raskaita. Oriola-KD on samoin kamppaillut ankaran kilpailutilanteen kanssa ja suurten toimialamuutosten keskellä tuloksen tekeminen on ollut vaativaa. Tarttuessa putoavaan puukkoon on tärkeää, että yhtiö toimii vakaassa markkinatilanteessa, on alan johtava globaali toimija (kuten Vaisala säähavaintolaitteissa) ja sen talous on terveellä pohjalla.

Yhtiön laadun ja toimialan lisäksi sijoittajan on toki otettava huomioon oma riskinsietokyky, pääoman vaihtoehtoiskustannus (jota osinkotuotto minulla suojaa) sekä riittävä hajautus.

perjantai 24. toukokuuta 2013

Yhtiön laatu vai oston ajoitus?

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2011

Kesä- heinäkuun vaihteessa lisäsin salkkuun Oriola-KD:tä, jonka kurssi oli laskenut huomattavasti ensimmäisestä ostosta. Lisäyksen tavoitteena oli laskea sijoituksen keskihintaa. Lisäksi osakkeen arvostustaso vaikutti houkuttelevalta, kun kurssia oli lyöty alaspäin heikosti edenneiden Venäjän toimintojen vuoksi. Menestys Venäjällä ei kuitenkaan tule hetkessä vaan pitkäjänteisyydellä ja siksi osake onkin – toistaiseksi – hyvä pelipaperi satelliittisalkkuun, mutta Venäjän ja Ruotsin pelinavauksien onnistuessa mahdollinen yhtiö aina ydinsalkkuun saakka.

Kuun ensimmäisellä täydellä viikolla markkinoilla tapahtui hienoinen korjausliike ylöspäin. Oma osallistumiseni seurantaan jäi kuitenkin Itä-Eurooppaan suuntautuneen kesälomamatkan vuoksi vähälle. Käteisvarannot Nordnetin ja Etraden salkuissa olivat heinäkuun alussa melko vähissä. Heinäkuun puolivälin jälkeen lisäsin salkkuun Procter&Gamblea. Lisäys oli hätiköity ja pohjustamaton. Tein lisäyksen, koska sijoitus näytti olevan miinuksella, mutta tämä johtui ainoastaan valuuttakurssimuutoksesta. Amatöörimäinen virhe. 

Kesäkuukausina ikuisen pohdinnan aiheena oli jälleen, tällä kertaa satelliittiosakkeita koskien, ajoituksen ja hyvän osakevalinnan välinen ristiriita. Alkuvuodesta salkkuun hankitut satelliittiosakkeet eivät olleet ajoituksen kannalta parhaita sijoituksia, mutta aiheellisena jatkokysymyksenä toki heräsi kysymys siitä, olivatko sijoitukset ylipäätään hyviä osakevalintoja? HKScan paljastui hyvin pian pitkän tähtäimen käänneosakkeeksi, mikä sellaisenaan on juuri satelliittiosake. Panostajan lasku tuli suurehkona yllätyksenä. Kesän kynnyksellä yhtiö raportoi parantuneesta tuloksesta, mikä antoi aihetta lisäostokselle. Rakennussektorin käänne parempaan siivittänee Panostajan kurssia viiveellä. Tiedon menestys pitkällä tähtäimellä on Nokian vuoksi myös suuri kysymysmerkki ja sen vuoksi osakekurssi otti melkoisen takapakkia ostohetkeen (8/2010) nähden. Lisäys Tietoon syksyllä on mahdollinen hyvän osinkotuoton toivossa. 

perjantai 17. toukokuuta 2013

Huhti- ja toukokuu 2011


Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu

Huhtikuun aikana ostin vihdoin salkkuun takaisin Vestasin osakkeet, vain hieman veivaushintaa korkeampaan kurssiin. Suurin osa osingoista ropisi salkkuun kuun puoliväliin mennessä. Kaikki viime vuotiset osingon maksajat nostivat osinkojaan tuntuvasti. 

HKScanin laskiessa lisäsin osaketta salkkuuni, kuitatakseni osingot ja laskeakseni keskihintaa. Käännettä odotellessa maksaa yhtiö kohtuullisen osingon. Huhtikuu oli sijoitusten kannalta hiljaista aikaa. Asuntolainan lisälyhennykset näyttelivät myös suurta roolia säästämisessä.

Toukokuu

Aivan toukokuun lopussa ostin salkkuun Wal-Martia. Nordnetin kaupankäynti tarjous houkutteli ostamaan voimakkaasti kansainvälisillä markkinoilla laajentuvaa kauppaketjua. Vaikka valtaosa yhtiön tuloista kertyy Yhdysvaltojen markkinoilta, on Wal-Mart läsnä niin Aasiassa, Etelä-Amerikassa kuin Afrikassakin. Sen nopeasti kasvava osinko sekä kohtuulliset arvostusluvut olivat tärkeimmät syyt hankkia Wal-Mart Keskon rinnalle Kauppa-divisioonaan.

Touko- kesäkuun vaihteessa osakkeet olivat laskusuhdanteessa ja viimeisenä salkkuun hankitut osakkeet painuivat reilusti tappiolle (HKScan, Oriola-KD, Panostaja). 

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Vero-optimointia Nokialla

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2010

Vuoden toiseksi viimeisenä kuukautena rahastosijoitukset kipusivat nipin napin plussan puolelle. Tämä oli historiallinen hetki. Jätän kuitenkin realisointien tekemisen ensi vuoden puolelle veroseuraamusten vuoksi. Myös edellisten myyntien jäljiltä oli pankkitilillä 1000 euroa odottamassa jonkinlaista ratkaisua. Verrattuna tilanteeseen 11/2009 sijoitussalkun koko oli kaksinkertaistunut 15 000 eurosta 30 000 euroon.

Marraskuussa salkkuun lisättiin erä Lassila&Tikanojaa, joka oli laskenut hivenen ensimmäisestä hankinnasta toukokuussa. Aivan marraskuun lopussa tein pitkään pohditun Nokia veivauksen. Tosin ilman välitöntä vastaliikettä eli osakkeen hankkimista takaisin salkkuun. Se osoittautui virheeksi, koska Nokian kurssi suuntasi myynnin jälkeen ylöspäin.

Marraskuussa pohdittiin yksittäisen sijoituserän kokoa kohonneiden kaupankäyntikulujen vuoksi.
Yksi askel tätä kohti oli satelliittiosakkeeksi lokakuussa hankitun HKScanin eräkoon suurentaminen.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Myyntikatumus on sijoittajan vitsaus


Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2010

Lokakuun alkupuolella lisämietteitä Ahlströmin myyntiin aiheutti Kauppalehden uutisointi:
Kärkiviisikossa Ahlstromia voi pitää yllätysnousijana. Yhtiötä ehdittiin jo pitää ikuisena lupauksena.
Yhtiön tulos ennen veroja nousi huhti-kesäkuulta 22,5 miljoonaan euroon. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 4,7 miljoonaan euroa.
Loppuvuoden näkymä on hyvä: Ahlstromin liikevaihto ylittää vuoden 2008 huipputason.
Ahlstrom ei ole tyytynyt pelkästään kulujen viilailuun. Yhtiön ongelmana on ollut sen vajavainen läsnäolo Aasian markkinoilla. Tilanne on hiljalleen korjaantumassa. Tästä on esimerkkinä  kiinalaisen Shandong Puri Filter & Paper Products Ltd:n osto, jonka Ahlstrom sai päätökseen syyskuun puolivälissä.  Hankittu yhtiö valmistaa suodatinmateriaaleja kuljetusteollisuudelle.”
Osakkeen myynti oli valitun strategian mukaisesti oikein, mutta jälkikäteen ajateltuna Ahlströmistä olisi voinut nauttia yhden osingon ja jatkuvan kurssikehityksen tuotot. Nousu oli kuitenkin nopea ja yllättävä, joten jään odottelemaan, että sijoittavat kotiuttavat tuottojaan ja osakkeen voi ostaa takaisin satelliittisalkkuun. 18.10 kurssi oli laskenut hieman, 16,05 euroon.

Kuun puolivälin tienoilla ostin salkkuun Pohjola Pankkia. Nordean omistus tuskin säilyy toimialajärjestelyjen seurauksena pitkän aikavälin sijoituksena. Pohjolan hyvä osinkotuotto, maltillinen kurssikehitys, vahva ja vakaa asema Suomessa sekä hyvä liiketoimintaportfolio olivat tärkeimmät syyt osakkeen hankintaan. Lisäksi vähäiset omistukset pankkisektorilla oli korkea aika vahvistaa läsnäoloa finanssialalla. Huolet asuntomarkkinoiden kuplasta eivät kuitenkaan anna aihetta omistuksen voimakkaaseen lisäämiseen lähiaikoina.

18.10. osakesijoitusten arvo (pl. rahastosijoitukset) puhkaisi 30 000 euron rajapyykin. Tämä tapahtui lähinnä kiihtyneiden talletusten vuoksi. Pienensin likviditeettiä käyttötilillä ja siirsin arvo-osuustileille rahastosijoitusten myynnistä vapautuneita varoja. Myös sijoitusten arvo kehittyi suotuisasti osakemarkkinoiden suunnatessa ylöspäin. Myös useat amerikkalaiset yhtiöt maksoivat osinkoja. Lokakuussa dollarin arvo heikkeni takaisin 1,4:n euron tuntumaan. Vaihdoinkin dollareita "runsaasti" (n. 600€).

Kuun loppuvaiheessa hankin salkkuun Pepsiä ja HKScania. Pepsi pitkään osinko-salkkuun. Osinkojen kasvu, kohtuullinen osinkotuotto, kasvu kehittyvillä markkinoilla sekä laaja ja vahva brändiportfolio olivat tärkeimmät syyt osakkeen hankkimiseen. HKScan hankittiin satelliittisalkkuun. Yhtiön arvostustaso vaikutti houkuttelevalta ja osinkotuotto kohtuulliselta. Yhtiön yritysostot luovat korkeamman riskikertoimen. Synergiahyötyjen löytyminen on aina epävarmaa, mutta mahdollistavat liiketoiminnan kasvun sekä vahvemman aseman markkinoilla. Jo ostohetkellä oli epävarmuutta ostoajoituksen onnistumisesta. HKScan suuntasikin hieman alaspäin (29.10.2010 – 5%).