perjantai 26. helmikuuta 2016

Osinkokauden kynnyksellä

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2016

Helmikuussa Panostaja maksoi ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä osinkonsa. Sentin korotus osinkoon oli mukava parannus. Vaikka kurssit laskevatkin, osinkosijoittajalle näyttää tulevan mukava kevät useiden yhtiöiden korottaessa osinkoaan keväällä.

Ostin lisää Rapalan osakkeita. Yhtiö ei vakuuta vielä suorituskyvyllään ja se on toistuvasti pettänyt sijoittajat painiessaan aina uuden ongelman kanssa. Yhtiön brändit, liiketoimintamalli ja markkina-asema, omassa kapeassa liiketoiminnassa, luo houkuttelevan lähtökohdan, mikäli esimerkiksi varastotasoihin ja Venäjään (liikevaihto laski 2015 15m€) liittyvät haasteet saadaan ratkottua. Rapala valitettavasti laskee osinkoaan, toista vuotta perätysten, mutta osinko antaa tyydyttävän noin 3,4 prosentin osinkotuoton.

Pienen lisähankinnan tein myös ostamalla BASFin osakkeita. Yhtiön kurssi on yhä alimmillaan kolmeen vuoteen. Yhtiön liikevaihto on laskenut sen karsiessa heikoimmin kannattavia liiketoimintojaan. Lisäksi BASF kärsii alentuneesta öljyn hinnasta öljy ja kaasuliiketoiminnan tuodessa yli 20 prosenttia yhtiön tuloksesta. BASF on kuitenkin pääasiallisesti kemian alan yhtiö, jonka liiketoiminta tukeutuu useisiin eri tuotealueisiin. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan vuodesta 2009 lähtien.

Toteutin yhden taktisista toimenpiteistäni nostamalla Nordnetistä luottoa 4000 euroa ja sijoitin varat Lainasto Oy:n osakkeisiin. Lyhennän lainaa hiljalleen vaihtoehtoisista sijoituksista saamillani tuotoilla sekä palkkatuloista. Tämä on korkeariskinen sijoitus. Merkillepantavaa on esimerkiksi se, että yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa. Kuinka pitkään lainahulina voi jatkua?

torstai 18. helmikuuta 2016

Taktisia toimenpiteitä vuodelle 2016

Olen onnistunut kasvattamaan varallisuuttani vuosi vuodelta kahdeksan vuoden ajan. Osakkeiden edustaessa varallisuudestani 60 prosenttia, luo viimeisin kurssilasku haasteen samanlaisen voittokulun jatkamiselle. Pelkästään aikavälillä 15.12.-15.1. osakesalkkuni arvosta katosi 7000 euroa.

Kulujen pienentäminen ja pääomalle saatavan tuoton parantaminen ovat vaurastumisen yhtälön komponentteja. Vaikka pienillä toimenpiteillä on lyhellä aikavälillä ja suuremmassa kokonaisuudessa vain pieni vaikutus, ovat niillä tärkeä koneistoa rasvaava vaikutus.
  • Superluoton käyttö lisätuoton saamiseksi. Osakemarkkina ei mielestäni nykytilassaan juuri salli sijoittamista lainarahalla, enkä siihen herkästi ryhdykään. Tässä kohtaa ajattelen kokonaisvarallisuuteeni nähden pienen, 4000-5000 euron, lainan käyttöä pienen lisätuoton luomiseksi. Vaikka riskit eivät ole yhtään sen alhaisemmat, pohdin lainarahan käyttöä vaihtoehtoisiin sijoituksiin tarkoituksenani maksaa laina tuotolla ja omalla pääomalla 1-2 vuoden kuluessa pois.
  • Sijoitusasuntolainan siirtäminen toiseen pankkiin. Ensimmäiseen (ja toistaiseksi ainoaan) sijoitusasuntoon ottamani laina on varsin korkealla marginaalilla. Olen jo pitkään suunnitellut lainan siirtämistä toiseen pankkiin. Nyt on toimeenpanon aika.
  • Uusi vaihtoehtoinen sijoitus. Pörssikurssit laskevat ja haluan saada tuottoa pörssin kehityksestä riippumatta.Vaihtoehtoisissa sijoituksissa näen hajautuksen erityisen tärkeäksi niiden riskisyyden vuoksi. Uusi vaihtoehtoinen sijoitus tukee tavoitettani kasvattaa kokonaisvarallisuuttani. Tässä passiivinen tulo yksi tärkeimmistä ajureista.
  • Yritystoiminta. Perinteeksi muodostunut listaus, josta en anna periksi. Liikevaihtoni vuodelta 2015 jäi vaatimattomaksi, yltäen täpärästi nelinumeroiseksi. En koe työtilannettani kovinkaan vakaaksi, ja haluan välttämättä luoda vaihtoehtoisen tulovirran palkkatulojen rinnalle.
Näillä toimenpiteillä uskon saavani pientä lisävauhtia vaurastumiseeni niin vuonna 2016 kuin tulevinakin vuosina.

***

Tätä kirjoitusta tehdessäni on myös järkevää katsoa onnistuinko viime vuoden taktisten toimenpiteiden toteutuksessa. Hyödynsin asuntolainan lyhennysvapaata ottamalla vapaata asuntolainani puolikkaasta. Lyhensin siitä vapautuneilla varoilla korkeampi korkoista sijoitusasuntolainaa pienentääkseni korkokuluja tulevaisuudessa.

Loin erillisen tilin satelliittisijoituksilleni. Sijoitusten alku oli huolestuttava, kunnes ne kääntyivät voitolle ja tein muutaman hyvän tuloksen, ajaekseni jälleen karille YIT:n ja Outotecin kanssa. Osa satelliittisijoituksistani viipyvät yhä ydinsalkussani, koska en tee muutosta aikataulun mukaan vaan päätavoitteideni ehdoilla. 

Avasin arvo-osuustilin edullisemmalle osakevälittäjälle, mutta en ole valitettavasti sitä vielä hyödyntänyt. On ilo olla Nordnetin osakkeenomistaja, koska asiakas on hyvin lukittu palveluun. Toisaalta pitkäaikaiseen omistajuuteen tähtäävä sijoitusstrategiani ei edellytä halvimpia kaupankäyntipalkkioita. 

Yritystoimintaa koskevassa tavoitteessa en onnistunut. Elämänmuutokset olivat liikaa työskennäkseni tavoitteen eteen. Sen sijaan toin saataville helppolukuisen esityksen ensimmäisen 100 000 euron saavuttamisesta. Kiinnostuksen aiheen saralla on aina mukava tehdä luovaa työtä.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Pörsin kylmä tammikuu

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2016

Lähtö uuteen vuoteen oli kylmäävä. Kiinalaiset osakkeet putosivat vuoden ensimmäisinä kaupankäyntipäivinä rajusti. Laskeva meno jatkui ja kuun puolivälin seurannassa olin menettänyt yli 7000 euroa joulukuuhun verrattuna.

Ostin IBM:n osakkeita lisää myytyäni Baxterin. Näen IBM:n olevan aliarvostettu ja ehkäpä paremmin suojattu voimakkaammalta kurssilaskulta sekä kysynnän rajulta notkahtamiselta. Yhtiöllä itsellään on toki työtä tehtävänä muutosprosessinsa kanssa ja luotava itsensä uudelleen. Valitettavasti yhtiön tulosjulkistus oli pettymys markkinoille ja osakekurssi laski pian ostoni jälkeen.
                                  
Kurssilaskun myötä tarkastelen erityisesti kuluttajavetoisia yhtiöitä, jotka suoriutuvat yleensä paremmin, mikäli matalasuhdanne alkaa. Rapala, Banco Santander ja Diageo olivat erityisesti seurannassani olemassa olevan position koon ja keskiostokurssin vuoksi. Pienen erän voisin mahdollisesti hankkia lisää Metsoa, BASFia/Kemiraa tai Ratosta. Wisdom Treen emerging markets high dividend fund vaikutti myös houkuttelevalta tilaisuudelta, jos kehittyvien markkinoiden tilanne yhtään helpottuu.

Ostinkin sata kappaletta Kemiraa 9,79 eurolla. Uskon, että vahvistuneen dollarin avulla yritys kykenee pitämään yllä hyvän osinkonsa, vaikka öljyn halpa hinta tulee rasittamaan yhtiön liuskeöljyteollisuuteen suunnattua liiketoimintaa. Samalla tein pienen spekulatiivisen sijoituksen ostamalla HKScanin osakkeita takaisin salkkuuni. Yhtiön kurssi oli puolittunut siltä tasolta, jolla myin osakkeet viime vuoden toukokuussa. Ruoan hinnan lasku ei yhtiötä varmasti tule auttamaan. Mikäli yhtiö luopuisi tappiollisesta Tanskan liiketoiminnasta tai saisi viennin Kiinaan käynnistettyä, voisi katalyyttejä kurssin nousulle löytyä.

Tammikuussa hankin myös lisää yrityslainoja Fundun kautta.


keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Fortum teki Sanomat

Tämänkin blogin kommenteissa pohdittiin Fortumin syitä sähköverkkojen myyntiin. Illan televisiouutisten mukaan yhtiö keskittyy uusiutuvaan energiaan ja erityisesti aurinkovoimaan - erityisesti Intiassa. Kuulostaa aivan televisioyhtiöiden hankinnalta Belgiasta ja Hollannista.

Fortum myi siis monopoliasemassa olevan sähkönsiirtoliiketoiminnan, jolle lainsäädännöllisesti oli taattu kohtuullinen tuotto. Sen sijaan yhtiö myi vakaan liiketoiminnan ja keskittyi liiketoimintaan, jossa tällä hetkellä on laskeva hintataso ja valtio tukimekanismein muuttaa toimialaa tukemalla uusiutuvia energiamuotoja luoden ylitarjontaa. Samalla kysyntä laskenee teollisuuden energiatarpeen vähentyessä ja EU:n ohjatessa esimerkiksi sähköäkuluttavia tuotteita tehokkaampaan suuntaan (kts. esim. ErP direktiivi).

Oma arvaukseni koko uuden omistajan luoman uutiskohun ja Fortumin liiketoimintamyynnin taustalla olevista syistä on seuraava: Sähköverkkoihin saattoi hyvinkin olla edessä mittavia investointeja. Fortum, taannoisten optiokohujen jäljiltä ja valtion ollessa pääomistaja, ei uskaltautunut tekemään tarvittavia hinnankorotuksia investointien rahoittamiseksi.

Sen sijaan todennäköisesti jonkin konsulttiyhtiön tekemän selvityksen perusteella yhtiön tulisi suuntautua uusiutuvaan energiaan. Kuten esimerkiksi jätteenpolttopohjaiseen energiantuotantoon, mitä moni arvosteli Fortumin ydinbisnekseen kuulumattomaksi - kuten Fortum koki sähköverkot.

Yhtiön strategiamuutos on aina vakava harkinnan paikka sijoittajalle. Vaikka on vielä suhteellisen varhaista sanoa, Fortumin strategiamuutoksessa vaikuttaa riskit realisoituvan. Valtava kassa ei tuota sijoittajille mitään ja vaarana on, että yhtiö käyttää tuottavassa käytössä olleet varat harkitsemattomaan yritysostoon.

Sähköverkkojen uusi omistaja vaikuttaa pärjäävän hinnoitteluvoimallaan monopoliasemassa. Huonosti ei tehnyt myöskään Sanomalta elokuvateatterit ostanut Ratos, joka hiljattain myi Finnkino ostoksellaan luodun yrityskokonaisuuden ja teki sievoisen voiton..