keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Joulukuun sijoituspäiväkirjamerkintä

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2021

Joulukuun sijoitustapahtumat olivat vähäisiä pitkän ulkomaanmatkan vuoksi. Satun nähtävästi olemaan aina matkoilla, kun markkinat laskettelevat. Matkustaessa on aikaa lukea ja kuunnella, mutta toimeksiantojen tekeminen tai syvällisempi tutkimus on liikkeessä vaikeaa. Sain kuitenkin perattua kymmenittäin myöhempää käyttöä varten talletettuja artikkeleita ja podcasteja. Onneksi raha tekee työtä puolestani, vaikka olisin valtamerten toisella puolen.

Aivan kuun alussa myin vielä toiset 100 kappaletta Wärtsilän osakkeita kasvattaakseni käteispositiota. En jaksa uskoa, että Wärtsilä menestyisi taloudellisesti energiavarastoinnissa. Kuun lopussa myin pienen erän Tallinkin osakkeita, pohjahintaan, realisoidakseni myyntitappioita ja vapauttaakseni pääomaa sijoituksesta, joka tuskin maksaa palkkaa sijoittajille vuonna 2022.

Myin myös viimeisen erän Solwersin osakkeita ja koetin joitakin päiviä myöhemmin ostaa position takaisin jonkin verran alempaa. Ohkaisen vaihdon ja leveän spreadin vuoksi vain osa toimeksiannosta toteutui ja jäin näin kirjaimellisesti rannalle ruikuttamaan, kun Solwersin kurssi lähti vihdoin nousuun. Tein Solwers sijoituksilla pienet myyntivoitot, enkä tuskin enää palaa takaisin omistajaksi. 

Joulukuussa osinkoja tilittyi runsaasti ja vuoden osinkotuotot kipusivat uuteen ennätykseen. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo oli hieman masennuksissa, nousten kohti kuun loppua. Vuoden viimeisessä seurannassa salkku kellotti arvon 413 000 euroa ja kokonaisvarallisuus 673 000 euroa


***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 14. tammikuuta 2022

Yhteenveto 2021 ja tavoitteet

Kun vuosi 2020 jäi historiaan todellisena vuoristoratana, vuosi 2021 noudatti samaa kaavaa, mutta toisella tapaa. Alkuvuodesta kasvuyhtiöt olivat vielä kovassa vedossa, mutta kokivat rajun korjausliikkeen vuoden jälkipuoliskolla. Arvo-osakkeet sen sijaan pitivät melko hyvin pintansa. Onnekseni suurin osa sijoituksistani oli tuttuun tapaan arvo-osakkeissa ja ehdin myydä yli puolet kasvuosakkeista korjausliikkeen alussa. Rajumpi korjausliike sattuu kipeästi puolikkaaseenkin! Kokonaisuudessaan sijoitukseni kehittyivät kuitenkin suotuisasti vuoden 2021 aikana.

Mitä tapahtui vuonna 2021?

  • Varallisuuteni kasvoi vuoden aikana 154 tuhannella eurolla.
  • Kokonaisvarallisuuteni arvo saavutti arvon 673 000 euroa. Tavoite oli 580 000 euroa.
  • Osakesalkkujen arvo nousi 413 000 euroon. Asettamani tavoite oli 340 000 euroa.
  • Velkaa minulla oli 155 000 euroa. Edellisvuonna velkaa oli noin 162 000 euroa.
  • Talletin osakesalkkuihin noin 28 000 euroa lisää pääomaa. Talletukset nousivat 189 000 euroon.
  • Vuoden absoluuttinen osinkotuotto nousi 7900 euroon 5700 eurosta.
  • Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 3,7 % (3,1 %) ja omalle pääomalle 4,15 % (3,5 %).
  • Loppuvuoden aikana realisoin useita tappiollisia ja voitollisia positioita. Tulos koko vuodelta oli ennen veroja 9750 euroa. 
    • Tikkurilan, josta tehtiin toteutunut ostotarjous, osuus tästä oli noin 5000 euroa. 
    • Myyntien seurauksena käteisen osuus salkusta kasvoi noin kymmeneen prosenttiin.
  • Vuoden aikana tässä raportoimastani osakesalkusta 27 000 euroa oli erillisessä satelliittisalkussa, jossa tein spekulatiivisia sijoituksia pääasiassa suomalaisiin ja ruotsalaisiin osakkeisiin. Tämä allokaatio laskee osinkoihin liittyviä tunnuslukuja, mutta tulisi vastaavasti kasvattaa tuottoja arvonnousun muodossa. Vuonna 2021 satelliitin realisoitu myyntivoitto oli 3500 euroa.
  • Vuoden suurimpana sijoitusonnistumisena pidän tavanomaista suurempaa sijoitusta Universal Insuranceen, jonka tunnistin hyvissä ajoin markkinoiden kaltoin kohtelemaksi.
  • Vuoden suurimpana epäonnistumisena pidän spekulointiani tai sekoiluani saksalaisen Corestaten osakkeella. Jälkikäteen katsottuna, vaikka osake tarjosi nopeilla liikkeillään hyviä tuottopaikkoja, en todella ymmärtänyt yhtiötä ja sen tilannetta, ja näin sen laskeva osakekurssi aiheutti minulle turhia. sijoitusperiaatteiden tiukemmalla noudattamisella vältettäviä, tappioita.
  • Vuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi täysiaikaisena sijoittajana vailla päivätyötä.
  • Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja pyöräilin läpi Euroopan.

Osakesalkun tuotto

Vuodesta 2013 lähtien tapanani on ollut raportoida salkun suhteellinen tuotto vain kerran vuodessa. Vuodenvaihteessa Twitterissä on nähnyt prosenttilukujen tykitystä, minä arvostan enemmän euroja. Niillä ostamme vielä ruokaa kaupasta. Tässä blogissa käsittelemäni osakesalkkujen (yllämainitut osinkosalkku- ja satellittisalkku) tuottolukema päättyneeltä vuodelta: 

Vuonna 2021 osakesalkun tuotto oli Nordnetin laskennan perusteella 27,7 %. Helsingin pörssin tuotto osingot huomioon ottaen oli 25 %. Voitin siis Helsingin pörssin täpärästi, vaikkei se aivan oikea vertailukohta olekaan.  Noudattamalla aiempien vuosien laskukaavaa: 

(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Tällä kaavalla saan salkkuni vuosituotoksi 25 %.  Tuotot aiempina vuosina ovat olleet: 2020: 11,3 %, 2019: 21 %, 2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %. 

Oma aktiivinen toiminta ja runsas ajankäyttö sijoittamiseen ei siis tuottanut juuri lisäarvoa, jos vuoden tulosta verrataan vaihtoehtoon, jossa sijoittaisin ja sitoisin varani indeksiin. Tähän on monta syytä. Yksi niistä on se, että tuskin olen (enkä väitä olevani) keskimääräistä parempi sijoittaja, eikä varsinainen tavoitteeni ole voittaa indeksiä vaan saada aikaiseksi riittävä absoluuttinen tuotto. Toinen syy on se, että laajan hajautuksen takia salkun kehitys on taipuvainen seuraamaan indeksin kehitystä. Lisäksi teen vielä yli vuosikymmenen harjoittelunkin jälkeen onnistumisten vastapainoksi virheitä ja strategiallani harvoin osun kurssikehityksellään ylisuoriutuviin yhtiöihin. Toki, koetan olla ammattilaistuva sijoittaja, ja siksi haluan voittaa indeksin. 

Vuoden 2022 tavoitteet

Tänäkin vuonna tavoitteiden asettaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin aikaisempina vuosina. Näen todennäköisenä, että näemme merkittävän korjausliikkeen markkinoilla, kun toimitusketjuongelmat, koronapoissaolot, inflaatio ja korkojen nousu alkavat nakertamaan yhtiöiden tuloksia. Tämän näkemyksen vuoksi, asetan kohtuulliset kasvutavoitteet, jotka asettavat askelmerkkejä toiminnallisille tavoitteille, joita olen tätä kirjoittaessa laatimassa alkaneelle vuodelle.

  • Osakesalkun arvo 460 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 700 000 euroa.
  • Osinkotulot verojen jälkeen 8300 euroa.
  • Sijoitusprosessin kehittäminen systemaattisemmaksi.

Vuoden 2022 tärkeänä erona edellisiin on se, etten enää lisää uutta pääomaa palkasta osakesijoituksiin. Uutta pääomaa ei tule paikkaamaan virheiden tai markkinalaskun aiheuttamia pääomanmenetyksiä. Tämän vaikutuksia sijoitusstrategiaani olen käsitellyt aiemmassa kirjoituksessa.

Vuoden 2022 osakemyynnit

Kirjasin vuoden 2021 myyntikohteiksi Tapestryn, Tallinkin ja Oriolan. Tapestryn myin kokonaan, Tallinkista puolet ja Oriolan kohdalla päätin katsoa tapahtuisiko yhtiön liiketoiminnassa vihdoin käänne. Merkkejä siitä on nähtävissä. Pyrin joka vuosi listaamaan kolme myyntikandidaattia ja myymään vähintään yhden. Tämä harjoitus pakottaa kitkemään salkusta yhtiöitä, jotka eivät paikkaa ansaitse. Tällä kertaa listaan neljä kandidaattia pakottaakseni itseni olemaan aiempaa kriittisempi omistuksieni suhteen.

  • Osinkopolitiikkaa muuttanut Banco Santander.
  • Aina vain rämpivä Panostaja.
  • Perusbisneksen disruptoituessa Western Union.
  • Arvioi uudelleen Betsson.
***
Hanki uusia ajatuksia sijoittamiseen. Lue Vaurastumisen välineet.

maanantai 10. tammikuuta 2022

Varallisuus kasvoi 154k euroa

Tämä on yhdeksäs kerta kun teen katsauksen varallisuuteni kehitykseen kalenterivuoden aikana. Linkit aikaisempiin katsauksiin löytyy selaimen oikeasta laidasta tunnuslukujen kohdalta ja omaisuus sarakkeesta. Kirjoitukset ovat noudattaneet samaa kaavaa usean vuoden ajan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on havainnollistaa lukijoille ja itselleni karkeasti, miten ja mihin lähteisiin varallisuuteni kasvu on perustunut ja mihin säästöni ovat suuntautuneet.

Vuonna 2021 talletin edeltävän vuoden tapaan huomattavasti keskimääräistä enemmän pääomaa osakesijoituksiin. Noin puolet näistä talletuksista meni uuteen ETF-salkkuun. Käteinen talletustileillä väheni viime vuoteen nähden, kun siirsin aiempia talletuksia ja windfall-tuloja erityisesti vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi luokittelemiini kohteisiin. Osingot kasvoivat merkittävästi viime edeltävästä vuodesta. 154 000 euron varallisuuden kasvusta puolet tuli arvon muutoksesta eli osakkeiden hinnan noususta. Asuntosijoituslainat lyhenivät tuttuun hitaaseen tahtiinsa, vuoden lopussa lainoista oli maksettu 44,4 %. Näillä elementeillä varallisuuteni nousi uuteen ennätystahdilla uuteen ennätykseen.

Talletusten lisäys +28 000 €
Käteisen lisäys -2000 €
Osingot +7900 €
Arvon muutos  +74 100 €
Korkotulot +1000 €
Asunnot  0 €
Lainanlyhennykset +7000 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset +38 000 €

Varallisuuden kasvu noin 154 000 €


Talletusten lisäys = uusi pääoma osakesalkkuun
Käteisen lisäys = käteisen lisäys talletustileille
Osingot = osingot osakesijoituksista 2021
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2021 vs. 2020
Korkotulot = korot tai osingot vaihtoehtoisista sijoituksista
Asunnot = oma pääoma uuteen sijoitusasuntoon
Lainanlyhennykset = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnoista
Vaihtoehtoiset sijoitukset = pääoman lisäys ja tuotto vaihtoehtoisissa sijoituksissa

Vaihtoehtoiset sijoitukset kategoria on vuosien saatossa muuttunut luonteeltaan, kuten viime vuoden katsauksessa avasin. Tänä päivänä se on nimeltään harhaanjohtava ja tässä tilastossa sellaisenaan musta laatikko. Se pitää kuitenkin sisällään seuraavat rivit: spekulatiiviset sijoitukset amerikkalaisissa osakkeissa (24 k€), sijoitukset kannabisyhtiöihin (9 k€), sijoitukset kiinteistö- ja metsärahastoon hankintahintaan (15 k€), vertaislainaus (10 k€) ja maailmanlaajuiset osakesijoitukset total return/deep value periaatteilla (60 k€). 38 000 euron arvonlisäyksestä noin 10 000 euroa oli arvonnousua, osinkoja ja tuotto-osuuksia, loput uutta pääomaa.

Varallisuuden kehitys

Vuonna 2021 varallisuuteni ylsi 673 000 euroon (519 000 €). Marraskuun puolivälissä lukema kävi yli 690 000 euron, mutta niiasi kohti joulukuun puoliväliä, jolloin ynnään koko vuoden luvut yhteen. Tavoitteeksi olin asettanut 580 000 euroa. Tulokseen voinee olla tyytyväinen, vaikka huomattavasti suurempaan omaisuuden kasvuun olisi ollut kaikki edellytykset: markkinoilla oli tilaisuus sekä minulla aikaa ja pääomaa, jätetään kuitenkin jälkiviisastelulle paikka mahdollisesti omaan kirjoitukseensa. Vuoden 2021 varallisuuden kasvu on joka tapauksessa poikkeama 11 vuoden tarkasteluvälillä, jonka varallisuuden kasvun keskiarvo on noin 61 000 euroa vuodessa. 


Varallisuuden jakauma 2021.

Vuoden lopussa varallisuuteni jakauma oli seuraava: osakkeet 61 % (58 %), asunnot 18 % (23 %), vaihtoehtoiset sijoitukset 19 % (16 %) ja käteinen 2 % (3 %). Viime vuoteen nähden, johtuen pitkälti osakkeiden hintojen noususta ja osakeostoista, asuntojen suhteelliset osuus laski. Todellisuudessa käteisen osuus on suurempi, koska noin 10 % pääsalkustani, osinkosalkusta, on käteisenä. Koska tämä käteinen on lähtökohtaisesti korvamerkitty osakesijoituksiin, menee se tässä tilastossa yksinkertaisuuden vuoksi osakkeet ryhmään. Tässä kirjoituksessa raportoituun varallisuuteen en laske mukaan hätärahastoani (noin 30 000 euroa), vuokra-asuntojen tuottamaa ylijäämää (noin 21 000 euroa) enkä perintönä saamiani varoja. Tarkemman katsauksen koko varallisuudestani voit lukea täältä

Varallisuuteni kehitys on aina vain aiempaa riippuvaisempi markkinoiden kehityksestä, kun suurempi osa varallisuudesta on kiinni osakemarkkinoilla. Olen pitkään suunnitellut salkun suojauksen harjoittelua, mutta luulen, että sitä saa pian tehdä tositoimissa. Vaikka varallisuuteni kehitys on tärkeää, se on edelleen toissijaista, koska ensisijaista on luoda sijoitustoiminnalla riittävä tulovirta elinkustannusten kattamiseksi. Ne olivatkin tänä vuonna suhteellisen korkeat, koska vuodesta kului kaksi kokonaista kuukautta urheilun ja matkustamisen parissa. Nopeasti kulunut vuosi 2021 olikin ensimmäinen vuosi täysiaikaisena sijoittajana ja vuoden tekemiselle voinee antaa kohtuullisen ja lopputulokselle hyvän arvosanan, suurin kiitos siitä kuuluu markkinoiden myötätuulelle. 

***
Laita oma varallisuutesi kasvuun, hanki Vaurastumisen välineet.

torstai 6. tammikuuta 2022

Osinkovuosi 2021

Vuosi 2021 päättyi onnellisesti osinkotulojen osalta. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 osinkotulot niiasivat rajusti, mutta palautuivat päättyneen vuoden aikana pörssikurssien tapaan. 

Osinkotulot nousivat uuteen ennätykseen

Asetin edellisessä katsauksessa vuoden 2021 osinkotulotavoitteeksi 7600 euroa. Osinkotulot ylsivät 7900 euroon eli 660 euroon kuukaudessa ennakonpidätysten jälkeen. Tähän summaan sisältyi tuotto-osuudet (360 €)  ETF-sijoituksista, jotka tein vuoden alussa. Vuoteen 2019 nähden kasvua oli noin 1000 euroa ja vuoteen 2020 noin 2200 euroa. Vuodesta 2020 tuli todennäköisesti tilapäinen kuoppa alla olevaan pylväsdiagrammiin.

Vuosittaiset osinkotulot ennakonpidätyksen jälkeen.

Uskon, että vuonna 2022 suuri osa yhtiöistä jakaa avokätisesti osinkoa. En ole kuitenkaan varma, jatkaako omat osinkotuloni voimakasta kasvuaan. Olen kasvattanut käteisen määrää salkussani päättyneen vuoden viimeisten kuukausien aikana. Tämä toimenpide pienentää alkaneen vuoden osinkotuloja, ellen sijoita varoja tehokkaasti uudelleen. Toisaalta olen myynyt myös sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden osingonmaksukyky ja -näkymät ovat heikot (esim. Scandic tai Tallink). En aio sijoittaa käteistä nopeasti uudelleen, ellei näkymä kokonaistuotosta ole kohtuullinen. En siis aio asettaa vapautunutta pääomaa kurssilaskun armoille pelkän osinkotuoton takia.

Vuoden 2022 painopisteitä osinkosalkussani voisikin olla salkkuhuolto teemalla osinkotuoton kohentaminen, huolehtien samalla salkkuyhtiöiden laadusta. Huomioiden käteispainoni ja sen etten enää lisää uutta pääomaa salkkuuni, asetan osinkotulotavoitteeksi vuodelle 2022 8200 euroa.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

  • Euromääräisesti mitattuna salkkuni suurin osingonmaksaja oli Nordea lisäosingollaan. Satoja euroja alempana olivat Kesko, BASF ja Titanium.
  • Vuonna 2020 erityisesti ruotsalaiset yhtiöt pettivät osingonmaksussaan, mutta korjasivat tilanteen vuonna 2021. Resurs Bank maksoi suuren lisäosingon ja spinnasi ulos myös vakuutusyhtiön.
  • Amerikkalaisten yhtiöiden osingonmaksu jatkoi vuodesta 2010 jatkunutta kasvua, jota kiihdytti muutamat uudet hankinnat: Pfizer, Chemours, Virtu ja Universal Insurance.
  • Vuoden loppuun mennessä olin tallettanut osakesalkkuun omaa pääomaa 189 000 euroa. Osinkotuotto omalle pääomalle oli siis 4,15 % (3,5 %) ja sijoitetulle pääomalle 3,7 % (3,1 %). Sijoitettuun pääomaan kaikki sijoitukset paitsi erillisen spekulatiivisen salkkuni (~30 000 €).

***
Rakenna itsellesi kasvavat osinkotulot. Lue Vaurastumisen välineet.

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Marraskuussa monen monta myyntiä

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2021

Ennen omikron laskettelua ehdin keventämään muutamia positioita. Myin erät Konecranesia, Cargotecia, Wärtsilää ja Vaisalaa. Myin osan annista saamiani Duellin osakkeita ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Merkitsin osakkeita kymppitonnilla, joten sain osakkeita kohtuullisen määrän. Myin pienempiä eriä, koska olen hiljalleen oppinut kuinka vaikeaa ajoittaminen on ja ylläpitääkseni tulevaisuuden osinkovirtaa. Laskumarkkinassa näemme varmasti myös kirejä ylöspäin, kuten tätä kirjoittaessa on tapahtumassa.

Myin kokonaan Scandicin osakkeet 43,5 kruunun hintaan, koska yhtiöltä on epätodennäköistä saada osinkoja lähivuosina. Myin kokonaan myös YIT:n osakkeet hieman alle 5 euron hintaan. Näistä molemmista realisoitui huomattava myyntitappio. Myin Puuilon osakkeet kokonaan 8,14 euron hintaan, mutta saatan ostaa osakkeita hiljalleen takaisin alemmilta tasoilta.

Myin myös kokonaisia pienempiä positioita erinäisistä syistä, mutta pääasiallisena tarkoituksena siivota rönsyjä ja etenkin kasvattaa käteisen määrää salkussa. Näillä myynneillä olen realisoinut huomattavan määrän myyntivoittoja, joista verottaja muistaa ensi vuonna. Joulukuussa pyrinkin vielä myymään yhden tai kaksi tappiollista positiota keventääkseni verotaakkaa ja vapauttaakseni pääomaa tuottavampaan käyttöön.

Näiden myyntien jälkeen salkun arvosta noin 10 % on käteistä. Spekulatiivisissa sijoituksissa minulla oli noin 50 % käteispaino ennen omikron laskua, mutta siitä huolimatta lasku kirpaisi tuntuvasti. Joulukuussa olen matkoilla ja tulen pääasiassa seurailemaan markkinoita sivusta ja huomattavasti vähemmän, tuli sitten joulupukkirallia tai ei. Olen pyrkinyt positioitumaan markkinoiden laskun varalle ja jatkan tämän teesin mukaista sijoitustoimintaa lähikuukausina.

Marraskuun puolivälin seurannassa kirjasin kaikkien aikojen ennätyslukemat. Osakesalkku ylsi 424 000 euroon ja kokonaisvarallisuus lähes 692 000 euroon. Vuonna 2021 olisi ollut hienoa päästä yli 700 000 euron, kun vuosi alkoi lukemalta 550 000 euroa. 


torstai 25. marraskuuta 2021

Melkein vuosi sijoittajana

On kulunut miltei vuosi, kun jäin pois palkkatyöstä ja päätin kokeilla siipiäni täysiaikaisena sijoittajana. Elämä sijoittamisen ohessa on edennyt melko muuttumattomasti. Aikaa on enemmän, mutta se kuluu yhtä nopeasti ja päivän tunnit valloittaa aina jokin. Suhtautuminen aikaan ja rahaan on muuttumassa. Vaikka rahaa on, mietin vielä onko varaa. Sijoitustoiminnan virheet kalvavat aiempaa enemmän, mutta onko päätoimiseksi sijoittajaksi ryhtyminen ollut virhe?

Elämästä

Vuoden ensimmäinen puolikas kului vanhan harrastuksen parissa. Pyöräilyprojektini otti harjoitteluineen ja oheistoimintoineen keskimäärin 2-3 tuntia päivässä. Varsinaiseen suoritukseen kului 3 viikkoa. Vanhan haaveen toteuttamisen mahdollisti uusi ammatti ja antoi perspektiiviä niin elämään kuin sijoittamiseen. Projektin jäljiltä jäi kuitenkin aikatyhjiö, jota en ole täyttänyt urheilulla. Motivaatio urheiluun on ollut alamaissa, kiinnostus osallistua vaikkapa Tampereen puolimaratonille ei voisi olla alhaisempi. Jokin uusi laji ja tavoite kannattelisivat vastapainoa istumatyölle.

Korona valitettavasti vaikeuttaa yhä matkustamista Euroopan ulkopuolella. Koska olen käynyt jo lähes jokaisessa Euroopan maassa, tähtäimeni matkustamisessa on kauempana. Olen kuitenkin lähdössä kuukauden mittaiselle matkalle Väli-Amerikkaan ja matkan tulisi viedä minut puoliväliin sadan maan tavoitteessa. Koska lento kohteeseen kulkee Yhdysvaltain kautta, vaaditaan vielä kielteinen koronatestitulos. Matkaa varten ja etenkin itseäni kehittääkseni olen opiskellut espanjaa säännöllisesti mutten kovinkaan ahkerasti jo 300 päivää perätysten Duolingossa. Omistan myös yhtiön osakkeita. 

Sijoittajalle marraskuu ehkäpä ikävystyttävämpi kuin kehäteitä töihin kulkevalle. En enää kuuntele yhtä paljoa äänikirjoja. Maisema ikkunasta on harmaa ja märkä. Sijoittajalla ei ole samanlaista työyhteisöä kuin useimmilla, mikä konkretisoituu, kuten useat muut asiat elämässä, vasta sitten kun sen menettää. Valitettavasti olen melko huono verkostoitumaan. Alkuvuoden ajan minulla oli tapana käydä lounaalla ulkona, mutta lounassetelivaraston ehdyttyä olen laittanut ruokaa itse. Tämän ansiosta ruokalista on täydentynyt aiemmasta kourallisesta ruokalajeja ehkäpä kaksinkertaiseen lukumäärään. 

Ajasta

Toisin kuin monet pelkäävät käyvän työt lopettaessaan tai eläköityessään, en ole tylsistynyt tai alkoholisoitunut vielä. Vaikka aikaa on nyt kuuluisiin omiin juttuihin enemmän, ei sitä koskaan ole liikaa. On yksinkertaisesti paljon mielenkiintoisia asioita. Kun päivät eivät kulu palavereissa, asiakaskäynneillä tai muissa työtehtävissä, on mukava käydä juoksulenkillä päivänvalossa, piipahtaa kirjastossa lukemassa lehtiä tai lounaan jälkeen kellahtaa sängylle ja lukea kirjaa. Rutiinin puute on pienoinen haaste, aikaa on helppo käyttää epäolennaisiin asioihin. Tähänkin haasteeseen löytyy äppi avuksi.

Sijoittamiseen voi käyttää loputtomasti aikaa. Löydän osakemarkkinoilta jatkuvasti mielenkiintoisia yrityksiä, olemassa olevat sijoitukset vaativat seurantaa sekä sijoitusprosessia voi aina vain koettaa kehittää vähemmän epäsystemaattiseksi. Mielenkiintoista luettavaa löytyy useasta eri kanavasta aina Twitteristä uutiskirjeisiin. Tämä piirre kertonee siitä, että pidän siitä mitä teen. Kun sijoitan sekä Euroopan että Yhdysvaltain osakemarkkinoille, työt ovat vähintäänkin takaraivossa koko hereilläoloajan. Tämä on samalla vaarallista, mutta mahdollistaa sovittaa sijoittamisen muun elämän ympärille. Parempia sijoituspäätöksiä teen yleensä pidemmän harkinta-ajan jälkeen. 

Rahasta

En ole toimeentulossani tukeutunut vielä sijoitustuottoihin, vaan toistaiseksi olen kuluttanut käteisvaroja. Rahan nostaminen arvo-osuustileiltä tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan henkisesti vaikeaa, olenhan tallettanut niihin säästöjä kuukausittain jo reilusti yli vuosikymmenen ajan. En ole näkyvästi muuttanut kulutustottumuksiani, vaikka tulenkin siirtymään iltapäivälehtien verokoneesta kaiken kansan näkymättömiin. Kun on elänyt suhteellisen vaatimattomasti mutta mistään tinkimättä, ei palkkatulojen puutos vaikuta elämään suuresti. Olen useasti sanonut, ettei kannata tottua liian hyvään.

Koetan kuitenkin suhtautua sekä aikaan että rahaan kuin ne eivät olisi katoavia luonnonvaroja. Aikaa ei voi ostaa lisää, mutta siitä voi nauttia enemmän ottamalla rennommin. Rahaa sen sijaan saa aina lisää, toisinaan helpommin ja toisinaan se on kovemman työn takana. Tällä hetkellä panos-tuotos -suhde ei ole kovinkaan korkealla tasolla, toisin sanoen sijoitustoimintaan käyttämäni aika ei vielä näy tuloksissa. Koetan usein muistuttaa itseän, että sijoittaminen on kuin yritystoimintaa ja pääoman säilyttäminen ja absoluuttinen tuotto on tärkeämpää kuin indeksin voittaminen.

Tavoitteeni tulojen suhteen on nykyistä korkeammalla. Sijoitustulojen osalta pohdin siihen liittyviä haasteita edellisessä kirjoituksessa. Sivutoimista palkkatyötä minun ei ole kannattanut tänä vuonna tehdä korkean veroprosentin vuoksi. Ensi vuonna haluan tehdä töitä pienimuotoisesti sijoitustoiminnan ohessa tuodakseni hieman vaihtelua arkeen. Muutamia kertoja olen selannut vapaaehtoistyötarjontaa, mutta vaikuttaa siltä, että esimerkiksi Punaisen ristin töihin vaaditaan kurssitusta, enkä siksi ole päässyt suunnitelmassa kovin pitkälle. Sijoitustoiminnan tuotot puolestaan kasvavat pelkästään sillä, että vähennän tyhmiä virheitä ja toimin strategiani mukaisesti.

Virheistä

Palkkatyössä virheet harvoin näkyvät tilipussissa. Kuukausipalkka tulee tilille, vaikka tekisi saman virheen kolmatta kertaa. Sijoittamisessa tilipussi voi päätyä miinusmerkkiseksi virheiden takia. Eniten tässä työssä harmittavat tyhmät virheet eli sijoitukset, jotka jo etukäteen näyttäytyvät hieman väkisin tehdyiltä ja jälkikäteen idioottimaisilta. Tällaisissa sijoituksissa poikkeama omista kriteereistä, säännöistä ja strategiasta useimmiten johtaa epäonnistumiseen ainakin lyhyellä aikavälillä katsottuna. Kuten psykologian tutkimus on todennut, tappiot sattuvat enemmän kuin voitot tuottavat iloa. 

Heittäytyminen palkkatyön ulkopuolelle ei ole ollut virhe. Kadumme yleensä eniten tekemättömiä asioita ja tämä on asia johon olen pitkään valmistautunut ja halunnut.  Onnistumista sijoittamisessa ei voi mitata vuodessa, joten lopputulos selvinnee vasta vuoden tai kahden kuluttua. Kysymys on kuitenkin toimeentulosta, joten omaan tekemiseen tulee suhtautua terveen kriittisesti. Markkina-arvo työmarkkinoilla laskee ja Suomessa työttömyysjaksot sekä keskimääräistä suuremmat sijoitussalkut ovat huonossa huudossa. Epäilys on kuitenkin tuhoisaa ja kukaan ei usko puolestasi. Itse uskon vielä tarinaan sijoittajasta.

***
Hanki sijoituksiisi uusia ideoita. Hanki yksi Vaurastumisen välineistä.

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Suuret panokset yksittäisiin osakkeisiin

Menestyneiden sijoittajien sanotaan luoneen valtavat omaisuutensa keskitetyillä panoksilla [concentrated bets] harvalukuisiin sijoituksiin. Kun suurella pääomalla osuu yhtiöön ja osakkeeseen, jonka arvo nousee voimakkaasti vuosia, pääoma kasvaa satumaisiin lukemiin. Kaikkien tuntema Warren Buffettin Berkshire Hathaway sijoitti Applen osakkeisiin vuosina 2016-2018 36 miljardia dollaria - osakkeiden arvo on tänään noin 140 miljardia dollaria. 

Reilun vuosikymmenen sijoitusurani aikana olen ollut huono ottamaan vahvaa näkemystä ja tekemään suuria sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin. Olenkin pohtinut teemaa suurista yksittäisistä sijoituksista kuluneen vuoden aikana ja pyrin tässä selkiyttämään omia näkemyksiäni. Ensinnäkin, mitä on keskitetty sijoittaminen? Annetaan aiheesta kirjan (tiivistelmä) kirjoittaneiden tehdä määrittely:

"It [concentrated investing] is investing in such a way that one is not relying on diversification to keep the effect of individual errors in one’s portfolio remaining tolerably small. To put it a different way, it is investing in a sufficiently small number of positions such that if any individual position is a mistake that results in the permanent loss of capital, it will be an unpleasant mistake. A concentrated investor invests in from 10 to 30 positions typically, with more than half of the portfolio exposure coming from the top 10 positions." 

Kuten Benello, Van Biema ja Carlisle kirjoittavat keskitetty sijoittaminen ei ole kaikkia varten. Minä olen ylihajauttaja omista syistäni, enkä suosittele sitä kenellekään. Muutamat salkun sijoitukset ovat kasvaneet ajoittaisten lisäostojen ja erityisesti arvonnousun myötä suurehkoon painoon, mutta kovinkaan tietoisesti en ole painoa kasvattanut. Esimerkkejä näistä yhtiöistä ovat vaikkapa Vaisala, Bufab ja Kesko. Vaikka sijoituspääomani on suhteellisen suuri, kaikki kertaostoni ovat yhä edelleen hyvin pieniä. Se kielii riskin kaihtamisesta. Olenko panostanut mihinkään osakkeeseen isosti?

Viimeisen vuoden aikana olen tehnyt kaksi huomattavasti keskimääräistä suurempaa sijoitusta. Ensimmäinen niistä oli saksalainen KSB, jota käsittelin blogimerkinnässä lokakuussa 2020. Viimeisimpänä olen sijoittanut amerikkalaiseen vakuutusyhtiöön Universal Insuranceen. Kumpikaan sijoituksista ei ollut kymmentäkään prosenttia koko portfoliostani, mutta noin kymmenen kertaa tavanomaista sijoitusta suurempia. Suuremmissa sijoituksissa olen keskittynyt etenkin varmistumaan siitä, että todennäköisyys osakkeen suuremmalle kurssilaskulle on alhainen. Molempia sijoitusteesejä sekä yhtiöitä yhdisti monta eri piirrettä: vahva markkina-asema, tuotteiden välttämättömyys, vahva tase, pitkä toimintahistoria, tilapäiset vaikeudet, teknologisesti vakaa toimiala, turvallinen osinko ja matala arvostustaso.

Mikä sitten tekee suurista panoksista niin haastavaa?

Vaikka olisin kuinka analysoinut yhtiötä en tiedä mihin suuntaan ja milloin osakekurssi liikkuu.

Sijoitusten keskittämisen etuna sanotaan usein olevan sijoituskohteen syvä tuntemus. Yksityissijoittajina teemme päätöksiä julkisen tiedon varassa ja siksi informaatioetua on vaikea saavuttaa. Käyttämällä useita viikkotyötunteja yhden yhtiön tutkimiseen voi toki saavuttaa informaatioedun keskimääräiseen sijoittajaan nähden, muttei kuitenkaan verrattuna institutionaalisiin sijoittajiin, jotka lopulta liikuttavat osakekursseja, ja tekevät sitä usein ennen varsinaisia uutisia. Kuten seuraaavaksi huomaamme, pelkästään sijoituskohteen syvä tuntemus ei usein riitä, vaan on tunnettava pintaa syvemmältä myös yhtiön toimiala ja sen dynamiikka. Yhtiöt eivät elä tyhjiössä, ellei kyse ole monopolista. 

Tehdessäni laajaa analyysiä Universal Insurancesta tulin aina vain vakuuttuneemmaksi siitä, että yhtiö on aliarvostettu. Yhtiö oli kärsinyt ulkoisista tekijöistä, jotka mielestäni ovat parhaillaan ja vähitellen kääntymässä sille vastatuulesta myötätuuleksi. En kuitenkaan tiennyt asiaa varmaksi, enkä sen tarkkaa ajankohtaa. Totesin kuitenkin, että oli hyvin todennäköistä, että yhtiön suotuisasti kehittyvä talous jatkaisi urallaan eri katalyyttien vaikutuksesta ja sitä odotellessani yhtiö maksaisi reilun kokoista osinkoa. 

Tämän päätelmän tukemana kasvatin positiotani kuukausien aikana reilun kokoiseksi ja tein viimeisen suuremman lisäyksen juuri ennen kolmannen kvartaalin tuloksen julkistusta. Ostonappia painaessani ajattelin enää vain, että on uskottava itseensä ja omaan analyysiin. Tulosjulkistus ja sitä seurannut kurssinousu toi vahvistusta sijoitusteesilleni ja ostin osaketta jälleen hieman lisää. Teesini vahvistumisesta huolimatta, en vieläkään voi olla varma ovatko muut sijoittajat yhtä mieltä kanssani siitä, että osakkeen hinnan tulisi olla reilusti nykykurssia korkeammalla. Luotan arviooni aiempaa enemmän, mutta osakemarkkinoilla vain epävarmuus on varmaa.

Yhtiön ja osakkeen ollessa suurella painolla salkussa, on tunnistettava nopeasti, mikäli on väärässä tai yhtiön kehityksessä tapahtuu käänne pysyvästi huonompaan. Ennen lähtöäni kolmen viikon pyörämatkalle, twiittasin Keskosta, jonka osakekurssi oli pitkällisen trendin myötä noussut jo yliarvostetun puolelle. Vaikka olisi kannattanut, en myynyt yhtään osaketta, vaan pyöräilin jossain Euroopan pelloilla tai vuorilla tyytyväisen tietämättömänä kurssiluisusta. Tämä sattuma vähintäänkin tuplasi matkani kustannukset. Usein käykin niin, että sijoittajan toivoessa käännettä osakekurssi lipuukin vähitellen aina vain alaspäin. Toisinaan osakeurssi tulee viheltäen alas läpi kaikkien teknisten tukitasojen. Näissä tilanteissa vuosien aikana kertyneet paperivoitot hupenevat nopeasti.

Nämä tilanteet aiheutuvat muutoksissa sijoittajien odotuksissa. Mikäli sijoittajat näkevät yhtiön kasvun tai kannattavuuden hidastuvan, osake arvostetaan nopeasti matalammin kertoimin. Sijoittajien osakkeelle asettamia odotuksia voi toki mallintaa, mutta tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa. Nämä tuntemattomat tekijät aiheuttavat (yksityis)sijoittajalle vaikeasti ennakoitavia riskejä, jotka voivat pahimmillaan johtaa suuriin heilahteluihin salkun arvossa. Volatiliteetti ei kuitenkaan ole pahasta, jos sitä on valmis sietämään. Keskitettyjä sijoituksia tehdessä on kuitenkin hyvä ymmärtää mitkä odotukset ja tulevaisuuden mahdolliset kehityskulut ohjaavat osakkeen hintaa, niiden vaikutus koko salkun tuottoon voi olla huomattava.

Yhtiöt ja toimialat ajautuvat ajoittain vaikeuksiin tai sijoittajien epäsuosioon sisäisistä tai ulkoisista syistä.

Kun hyvä yhtiö on tilapäisissä vaikeuksissa ulkoisista syistä, on usein hyvä tilaisuus ostaa osakkeita edullisesti. Pyrin aktiivisesti löytämään tällaisia tilanteita. Mikäli sijoittajien odotukset yhtiön tulevaisuudesta ovat alhaiset ja yhtiöllä on korkea todennäköisyys ylittää nämä odotukset, on oikea hetki sijoittaa isosti. Kiinteistövakuuttaja Universal Insurance on näkemykseni mukaan juuri tällaisessa tilanteessa. Yhtiön taloudellista suorituskykyä on runnellut niin sään ääri-ilmiöt kuin toimintaympäristön epäsuotuisuus. Myrskyistä voi olla taukoa, vaikka ne tuskin vähenevät pitkällä aikavälillä, 

Ulkoisia tekijöitä on toimialaa tuntemattoman sijoittajan usein vaikea arvioida tai ainakin niitä on helppo aliarvioida. Nokian huippuvuodet lienee klassinen esimerkki ja viimeisimpänä Kiinan kiinteistömarkkinoiden vaikeudet pyykäisivät Konen osakekurssin takaisin koronakriisiä edeltävälle tasolle. Näissä tilanteissa suuresti näihin pitkän aikavälin voittajiin uskoneet ovat nopeasti menettäneet paljon pääomaa tai paperivoittoja. Oli kyseessä sitten laadukas huippuyhtiö, kuumin tekno-osake tai keskinkertainen käänneyhtiö sijoittajan on syytä suojella pääomaansa eri menetelmin, esimerkiksi stop-loss toimeksiannolla. Olisi hienoa, että myös Nordnetissa sen voisi tehdä GTC-periaatteella. Vinks vinks. 

Hajautettuna nukun paremmin.

Sijoittajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata pääomaa, se on sijoittajan työkalu. Hajautettu salkku suojaa sijoittajaa yhtiökohtaisilta riskeiltä, ja samalla vaimentaa yksittäisten yhtiöiden arvonnousun vaikutusta koko salkun tuottoon. Keskitetyssä salkussa sijoittajan on välttämätöntä seurata sijoituksiaan hyvin tarkasti, muutoin idealta putoaa pohja. Salkun kehitykselle kriittisiä hetkiä ovat kvartaalitulokset ja muut yhtiötä koskettavat merkittävät tapahtumat, vaikkapa tuotelanseeraukset ja markkinoiden kehitystä koskettavat uutiset. Hajautetussa salkussa näiden tapahtumien vaikutukset jäävät pienemmiksi. 

Koska pyrin elämään osingoilla, minulle pääasiallisesti riittää, että salkkuni yhtiöt pystyvät maksamaan osinkoa. Samanaikaisesti haluan haastaa itseäni sijoittajana ja löytämään kohteita, joiden avulla voin kasvattaa pääomaani arvonnousun muodossa. Suuremmat sijoitukset ovat sekä viihdyttävää aarteen metsästystä että älyllinen haaste. Ne pitävät mielen virkeänä. Samalla niiden tekeminen on kuitenkin ajankäytöllinen haaste, sijoituskriteerit täyttäviä kohteita ja tilanteita tulee vain harvoin vastaan ja analyysin tekeminen vaatii tuntikausien työtä.

Miten olen vastannut näihin haasteisiin?

Luonnollisesti pitkän aikavälin tähtäin on yksi tärkeimpiä onnistumisen elementtejä asettaessa suuria panoksia yksittäisiin osakkeisiin. Parhaimpienkin yhtiöiden osakkeet kokevat suuria kurssipudotuksia, mutta lopulta fundamentit saattavat osakekurssin aiempaa korkeammalle. Osakkeet kulkevat alas hissillä ja ylös liukuportaita pitkin. Suuret arvonnousut ottavat siis aikaa. Käänteet liiketoiminnassa tai toimintaympäristössä tapahtuvat hitaasti. Vaikka strategiani on kasvattaa osinkotuloja hajautetulla salkulla, pyrin pitkällä aikavälillä tekemään aiempaa enemmän suurempia harkittuja sijoituksia. Seuraavilla keinoilla pyrin vaimentamaan edellä mainittuja suurten panosten henkisiä haasteita:

  • Ajallinen hajauttaminen ostaessa ja myydessä: Luonnollisesti suurta positiota harvoin kannattaa rakentaa yhdellä ostolla. Kun ostan osaketta salkkuun ensimmäisen erän, vaivaudun helpommin tutkimaan sitä tarkemmin. Seuraavaa ostoa tehdessäni tunnen yhtiön ja osakekurssin luonteen paremmin. 
  • Sijoitusten tekeminen useampaan salkkuun: Täydellinen silmänkääntötemppu on ostaa samoja osakkeita eri salkkuihin. Näin joutuu ainakin miettimään useammin kuin kerran ennen kuin myy salkustaan osakkeen, joka jatkaa nousuaan myyntipäätöksen jälkeen. Kun positio on jakautunut eri salkkuihin, sen henkinen painolasti voi olla pienempi. Toimii minulla.
  • Kaupankäynti position ympärillä: Vaikka taloudellisesta parempaan lopputulokseen voi usein päästä yksinkertaisesti pitämällä osakkeista kiinni, voi henkisesti helpompaa olla myydä pieni osa suuresta positiosta lyhyiden nousupyrähdysten jälkeen ja pyrkiä ostamaan osakkeet takaisin, kun osakekurssi korjaa alas lentoradalleen. Näin saa kotiutettua voittoa pidemmällä matkalla ja hyödynnettyä markkinoiden aaltoliikettä.
  • Stop-loss toimeksiannot: Käytän paljon aiempaa enemmän stop-loss toimeksiantoja. Roikun aiempaa vähemmän osakkeen kyydissä, jos on todennäköisempää, että kurssi jatkaa laskuaan. 
  • Osinkosijoittaminen: Kun sijoitan osinkoa maksavaan yhtiöön, tiedän, että saan tuottoa vaikkei ajoitukseni osuisi suoraan arvonnousua tuovaan käännekohtaan. 

Yhtiön ja osakkeen syvällinen tutkiminen ei ole yksinään ratkaisu haasteeseen. Kun käytämme aikaa johonkin paljon, tulemme sitoutuneemmaksi toiminnan kohteeseen, vaikkei siihen järkisyytä olisikaan.  On myös helppo etsiä omaa teesiä tukevia tietoja ja jättää vastakkaiset näkökohdat huomiotta. Mitä enemmän tutkin yksittäistä yhtiötä ja osaketta, sitä enemmän skeptikkona näen myös yhtiötä koskettavat riskit. Tämä onkin varmasti kohdallani suurin haasteeni, pessimistit kun eivät osakemarkkinoilla pärjää, usein perustellun analyysin ja näkemyksen rinnalle tarvitaan siis lujaa uskoa.

Lisää aiheesta
Insights on How to Manage a Concentrated Portfolio
Concentrated bets - how the world's best value investors got rich

***
Hanki uusia sijoitusideoita - lue Vaurastumisen välineet.