maanantai 17. helmikuuta 2020

Kolme syytä miksi en avaa osakesäästötiliä

Kuultuani uutisen osakesäästötilin mahdollistaneesta laista olin ensin innostunut. Kerrankin kansankapitalismia kehitettäisiin Suomessa ja kotimainen osakesäästäjä tulisi verotuksellisesti hieman lähemmäksi suursijoittajia, rahastoja ja verovapaudesta nauttivia ammattiyhdistyksiä. Halusin kuitenkin antaa pölyn laskeutua ja uutisten virrata, koska edellinen yritelmä, perussäästötili, kuoli paljon nopeammin kuin syntyi.

Osakesäästötiliä onkin käsitelty niin tiedotusvälineissä kuin blogosfäärissä hyvin kattavasti. Näin ollen en aio kirjoittaa kollaasia osakesäästötilin eduista ja haitoista, vaan listaan kolme syytä miksi en itse aio avata osakesäästötiliä, ainakaan nyt heti. Ensimmäinen syy liittyy poliittiseen epävarmuuteen verotuksen osalta, toinen omaan tilanteeseeni ja kolmas markkinatilanteeseen sekä sijoitusstrategiaani. Minulla olisi mahdollisuus avata osakesäästötili ja tallettaa tilille asetettu 50 000 euron enimmäissumma, seuraavista syistä en sitä heti kuitenkaan aio tehdä:
  1. Mielestäni osakesäästötilin yksi suurimmista riskeistä ja haitoista on poliittinen riski. Osakesäästötilin suurin etu, korkoa korolle ilmiöja verojen lykkääntymisen yhdistelmä, perustuu aikakomponenttiin: mitä pidempään annat sijoitusten tuottaa ilman välittömiä veroseuraamuksia, sitä suurempi on osakesäästötilin hyöty verrattuna arvo-osuustiliin. Näin ollen, useimmilla tilin avanneilla ajatuksena on sijoittaa osakesäästötilin kautta 10-20 vuotta ja alkaa sen jälkeen nostaa sijoitusten tuottoja tililtä. Sijoittaja ei voi kuitenkaan tietää, mikä on pääomatulojen veroprosentti vuosikymmenen tai kahden kuluttua. Esimerkiksi väestön ikääntymisen ja vasemmistolaisen ilmapiirin tuloksena voi olla huomattavasti nykyistä korkeampi verotus, jolla osakesäästötilin tuottoja tullaan tulevaisuudessa konfiskoimaan valtiolle.
  2. Ajatuksenani on siirtyä pääoman kerryttämisestä pääomatulojen käyttämiseen. Olen pyrkinyt rakentamaan osakessalkkuni niin, että osinkotuloilla voin kattaa merkittävän osan elinkustannuksistani. Koska osinkoja verotetaan Suomessa vielä vähemmän irvokkaasti kuin muita pääomatuloja, minulle ei tällä hetkellä ole järkevää siirtää pääomaa ja sen tuottoja korkeamman verotuksen piiriin. Arvo-osuustilillä osingot tulevat kohtuullisemmin verotetuksi kuin tilanteessa, jossa nostaisin osinkoja osinkosäästötililtä välittömästi ne saatuani.
  3. Osakesäästötiliissä on valuvika, jonka vuoksi sen kautta ei kannata sijoittaa ulkomaisiin osinkoyhtiöihin. Nykymallissa osakesäästötilillä ulkomaiset osingot tulevat verotetuksi ankarasti ensin lähdeverolla ja myöhemmin pääomaa nostaessa pääomatuloveron seurauksena. Tämä on merkittävä haitta minulle, koska en halua kasvattaa sijoituksiani kotimaisissa yhtiöissä merkittävästi enempää. Samalla en halua ostaa ulkomaisia yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoja. Ylipäätään en ole innokas kasvattamaan osakesijoituksiani 50 000 euron hyppäyksellä tai edes kiihdyttämään osakesijoituksien määrää. Ulkomaisten osinkojen verotus, jo olemassa olevat kotimaiset sijoitukset ja yleinen markkinatilanne eivät siis houkuttele minua avaamaan osakesäästötiliä.
Vaikken aio lähiaikoina avata osakesäästötiliä, pidän mielessäni kolme ajatusta tilin osalta. Jos kehityn spekulatiivisessa sijoittamisessa riittävän korkealle tasolle, saatan ottaa osakesäästötilin käyttöön tehdäkseni tuottoa osakkeiden arvonvaihtelulla ja arvonnousulla ilman välittömiä veroseuraamuksia. Toiseksi, jos osakekurssit laskevat ja/tai Nordnet sekä muut pankit tarjoavat vielä edullista lainaa, voi minulle tulla kyseeseen pyrkiä hyötymään sekä markkinatilanteesta että velkavivusta osakesäästötilillä, jossa tuottojen tukena on verotuksen lykkääminen ja sijoituslainan koron vähennysoikeus muista pääomatuloista.

Viimeiseksi, yksi osakesäästötilin vähemmän keskustelluista eduista liittyy progressiivisen pääomatuloveroon. Nykyisellään kaikkia yli 30 000 euron ylittäviä pääomatuloja verotetaan korkeammalla 34 prosentin verokannalla. Osakesäästötili antaa mahdollisuuden lieventää hieman tätä progressiivisuutta: kynnyksen ylittäviä pääomatuloja on vähemmän, koska ne jäävät tilin sisälle. Pääomatuloverotuksen progressiivisyyden kiristyminen onkin yksi enne yllä ensimmäisessä kohdassa maalailemalleni tulevaisuudelle.

***
Aloita tuottoisa osakesijoittaminen - arvo-osuustilillä tai osakesäästötilillä - lue Vaurastumisen välineet

lauantai 8. helmikuuta 2020

Salkkuni on tuottanut asuntoni verran

Ostin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan omistusasuntoni vuonna 2011 Vantaalta 121 000 eurolla. Olin vuotta aloittanut ensimmäisen vakituisen työn Suomessa, enkä laittanut asuntoni ostoon lainkaan omaa rahaa. Antolainauksessa elettiin silloin lähes yhtä hulluja aikoja kuin tänä päivänä, rahaa sai helposti ja alhaisemmalla korolla. Tänä päivänä rahaa ei ehkä saa yhtä helposti, mutta alhaisemmalla korolla.

Aloitin osakesijoittamisen vuoden 2007 lopussa. Osakekurssit olivat vielä silloin matkalla kohti pohjamutia. Laskua oli jo pitkän matkaa takana. Useiden yhtiöiden osakekurssit olivat jo puolittuneet, mutta hinnat puolittuivat vielä kertaalleen. Alettiin elää osakesijoittajan kulta-aikaa, jolloin osakkeeisiin olisi kannattanut laittaa kaikki liikenevä ja vähän lainattuakin. Minä sijoitin keskimääräisestä palkastani mahdollisimman paljon, mutta tuoreena osakesijoittajana arkailin, tein virheitä ja laitoin rahaa markkinoille hiljaa kerran kuukaudessa pienissä erissä.

Nyt tusinan verran vuosia myöhemmin osakesijoitukseni ovat tuottaneet realisoimattomana arvonnousuna ja osinkoina asuntoni verran. Salkkuni arvo on siis yli 121 000 euroa suurempi kuin salkkuuni tallettaman pääoman arvo. Salkkuni arvo on noin 270 000 euroa ja olen tallettanut arvo-osuustilille 143 000 euroa eli salkkuni on kasvanut realisoimattoman arvonnousun, myyntivoittojen ja osinkojen seurauksena noin 127 000 eurolla.

Mikä tekee "salkkuni on tuottanut asuntoni verran" väitteestä kelvottoman? Luonnollisesti veroseuraamukset. Jos myisin omistamani osakkeet tänään, realisoituisi myyntivoittoveroja maksettavaksi noin 23 000 euroa. Verojen jälkeen sijoitusteni tuotto ei olisi enää asuntoni arvon suuruinen. Kirjoituksen tarkoituksena ei ole olla absoluuttisesti oikein, vaan sen tarkoituksena on osoittaa mitä yli kymmenen vuoden säästämisellä ja sijoittamisella voi saada aikaiseksi.

Olen maksanut asuntolainastani noin 40 prosenttia ja maksanut pois huoneistoon kohdistuvan yhtiölainan. Minun ei tarvitsisi myydä kuin 30 % osakesijoituksistani maksaakseni asuntolainani pois. Samanaikaisesti nykyisillä osinkotuloillani voisin helposti kattaa nykyiset asumiskuluni. Tavallaan katson vapautuneeni asuntovelkaorjuudesta, vaikka vielä käytän palkkatuloani näihin kuluihin. Tämä kirjoitus on ajatusleikki. En ole myymässä osakkeitani, vaan jatkan omistajana osinkotuloista nauttien.

***
Vapaudu asuntolainaorjuudesta, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 1. helmikuuta 2020

Itämeren osinkoja kalastamaan

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2020

Heti tammikuun alussa tein pienen lisäyksen Metsoon. En pitänyt osaketta kovinkaan edullisena, mutta halusin kasvattaa omistustani saadakseni enemmän siitä irtautuvan Neleksen osakkeita. Metson venttiililiiketoiminta on sen kruununjalokivi. Riippuen Nelekselle asetettavasta hinnasta, tulen todennäköisesti ostamaan sitä, kun sen kaupankäynti omana yhtiönä alkaa. Metson lisäksi, lisäsin omistusta myös ruotsalaisessa Resurs pankissa. Resursin liiketoiminta vaikuttaa kehittyvän hyvin, mutta osakekurssi ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Jään nauttimaan Resursin muhkeista osingoista tai myyn osakkeet kokonaan, jos rahoitusalan osakkeet lähtevät markkinanousuun mukaan.

Kun laivayhtiönä tunnettu Tallink rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin, vannoin, etten koskaan tule sitä ostamaan. Tehdessäni yleissilmäilyä yhtiöiden tunnuslukuihin Talouselämässä, kiinnittyi huomioini Tallinkiin. Perinteisillä tunnususluvuilla yhtiö oli kohtuullisesti arvostettu. Se lupasi “takuusosingoksi” 5 % tuoton. Liikevaihto ja tulos olivat kasvussa. Sen markkinaosuus oli 48 prosenttia lähes oligopolistisella markkinalla. Suolana kokonaisuuteen Tallink oli saanut Burger Kingin franchise oikeudet Baltiaan ja useat sen sisäpiirin jäsenet ovat ostaneet osaketta, yksi hallituksen jäsenistä yli miljoonalla eurolla. Näillä perusteilla ostin pienen erän Tallinkin osakkeita.

Tein jälleen aktiivisempaa kauppaa Konecranesin osakkeilla. Olin ostanut sitä kahteen otteeseen joulukuussa. Myin osakkeet 21. päivä ja ostin puolet takaisin 23. päivä euron edullisemmin ja 27. päivä toisen puolikkaan takaisin pari euroa halvemmalla. Olen jo vuoden verran pyrkinyt ostamaan Konecranesia aina alle 28 eurolla ja myymään yli 29 eurolla. Viimeisen 12 kuukauden aikana olen tehnyt noin 300 euroa kaupankäyntikulujen jälkeen ja ennen veroja. Absoluuttisesti suurempi tuotto olisi ollut mahdollista saavuttaa hieman suuremmalla positiokoolla ja juoksuttamalla voittoja hivenen pidempään.

Kun joulukuussa sain hyvin sijoitettua salkkuuni kertyneen käteisen,  tammikuussa sitä oli taas salkussa reilusti. Myin Neste sijoituksestani 40 prosenttia ja lisäsin pitkästä aikaa 1000 euroa uutta pääomaa salkkuuni. Kuun puolivälin seurannassa sekä salkun arvo että kokonaisvarallisuuteni kipusivat jälleen molemmat uuteen ennätykseen, ensimmäinen 264 000 euroon ja jälkimmäinen 456 000 euroon.

***
Aloita osakesäästäminen. Lue Vaurastumisen välineet.

torstai 23. tammikuuta 2020

Myin Nesteet 1000 % voitolla

Tammikuussa myin 40 % omistamistani Nesteen osakkeista. Olin harkinnut myyntiä jo pidempään ja myyntitoimeksiantoa tehdessäni hiirenosoitin lepäsi pitkään myyntinapin päällä ennen klikkausta. Myin 120 kappaletta osakkeita 34,5 euron hintaan. Tämän erän olin hankkinut vuonna 2009 3,47 euron hintaan, kun huomioidaan osakkeen split vuonna 2019. Salkkuuni jäi vuonna 2012 hankkimani 180 kappaleen erä, joka on ostettu 2,74 euron hintaan.

Kun osakeostosta on kulunut yli kymmenen vuotta, voin hyödyntää verotuksessa 40 prosentin hankintameno-olettamaa. Kun osakkeen tuotto oli noin 1000 prosenttia, minun kannattaa hyödyntää hankintameno-olettamaa, joka tarkoittaa, että voin laskea hankintahinnaksi 40 % luovutushinnasta. Alla olevassa kuvassa havainnollistan veroseuraamuksia hyödyntäen hankintameno-olettamaa verrattuna tilanteeseen, jossa hankintahinnaksi luettaisiin todellinen ostohinta. Laskelma ei huomioi kaupankäyntikuluja. Nesteen myynnistä minulle tulee veroseuraamuksia 745 euroa. Hankintameno-olettamalla veroseuraamus on 372 euroa pienempi kuin tavanomaisessa tilanteessa.


Koko omistusaikana Neste oli maksanut minulle osinkoja 625 euroa verojen jälkeen laskettuna eli noin 70 % koko hankintahinnasta. Myydyt Nesteen osakkeet jättävät noin 70 euron loven vuotuisiin osinkotuloihini. Verojen jälkeen minulle jää myynnistä noin 3400 euroa uudelleen sijoitettavaksi. Jos onnistun sijoittamaan rahat 4 prosentin nettotuotolla osinkotuloksi muodostuu noin 135 euroa. Osinkotuloni kasvaisivat siis 65 eurolla. Tämä ei ollut kuitenkaan pääsyy osakkeiden myynnille, koska on suuri haaste löytää yhtä hyvässä vireessä olevia yhtiöitä kuten Neste.

Miksi sitten myin Nesteen osakkeet? Ensimmäiseksi täytyy huomata, että myin vain pienemmän osan koko omistuksestani. Olen siis vielä mukana, jos osake jatkaa nousuaan. Myyntihetkellä Neste oli kuitenkin teknisesti yliostettu. Uskoin saavani lyhyellä aikavälillä katsottuna hyvän hinnan osakkeista. Lisäksi, vaikken olekaan energia-alan asiantuntija, en jaksa uskoa, että Nesteen kilpailuetu ja sitä myöden huikeat marginaalit tulevat säilymään keskipitkällä aikavälillä. Neste on pieni tekijä kansainvälisesti ja pelkästään suurilla öljy-yhtiöillä on suunnattomat resurssit kehittää uusiutuvia polttoaineita. Nesteellä saattaa olla etumatka, mutta muut tulevat perässä hillopurkille.

Hillopurkilla luonnollisesti kannattaa olla niin pitkään kuin mahdollista. Voi olla, että myyntini oli, kuten usein aikaisemmin, ennenaikainen. Saatankin ostaa Nesteen osakkeita alemmalta tasolta takaisin. Tällä hetkellä 28-30 euron tuntumasta. Jos kurssi laskee alle 28 euron, voi matkaa alas olla pidemmästikin. Sillä tasolla osakekurssi on käynyt kääntymästä useammasti. Asetan kurssihälytyksen 30,5 euroon ja jään laatimaan osto-ohjelmaa kolmelle tuhannelle.

***
Mihin sijoittaisin 10 000 euroa? Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 17. tammikuuta 2020

Mitä kaikkea voisin tehdä osingoillani?

Osinkosalkkuni sijoitukset tuottivat vuonna 2019 noin 6800 euroa osinkoja. Joka vuosi aina vuodesta 2008 olen sijoittanut osingot uudelleen takaisin pörssiin. Noin seitsemäntonnia sijoitettuna osakkeisiin, jotka maksavat neljän prosentin osinkotuottoa, tarkoittaa noin 200 euron lisäystä vuotuisiin osinkotuloihin verojen jälkeen. Osinkojen uudelleen sijoittamisesta on siis tullut vuosi vuodelta tärkeämpi komponentti osinkotulojeni kasvattamiseksi.

Mitä voisinkaan tehdä, jos en sijoittaisi osinkojani uudelleen?

Minulla on lainoja omistusasuntooni ja kahteen ja puoleen sijoitusasuntoon. Lainat ovat 25 vuoden maksuajalla, niiden korko on 0,6 prosentin molemmin puolin ja olen maksanut lainoista noin 40 prosenttia. Lyhennän kaikkia lainojani 6800 eurolla vuodessa. Lähes täsmälleen samalla summalla kuin vuotuiset osinkotuloni olivat vuonna 2019. Voisin siis osinkotuloillani kuitata lainalyhennykset kokonaisuudessaan. Vain korot jäisi rahoitettavaksi vuokratuloista tai palkasta.

Omistusasuntoni lainalyhennys ja korko ovat yhteensä 292 euroa kuukaudessa eli 3504 euroa vuodessa. Maksettuani omistusasuntooni kohdistuvan taloyhtiölainan pois, hoitovastikkeeni on 183 euroa kuukaudessa eli 2196 euroa vuodessa. Sähkölasku ja kotivakuutus lienevät noin 250 euroa vuodessa. Internetiä en asuntooni osta vaan käytän matkapuhelin jaettua verkkoa. Asumiskuluni ovat siis noin 6000 euroa vuodessa. Voisin siis osinkotuloillani kuitata asumiskuluni kokonaisuudessaan ja matkustaa vielä kerran ulkomaille.

Voisin myös ostaa LG:n 55 tuuman Smart 4K Ultra HD Led televisioita yhden kappaleen joka kuukausi tai parin vuoden osinkotuloilla voisin hankkia kuudentoistatuhannen euron Sonyn 85 tuuman Android 8K Ultra HD Smart LED television ottamatta kulutusluottoa. Katson kuitenkin edelleen vuonna 2011 ostamaani 32 tuumaista televisiota. Melko moni onkin ilveillyt televisioni koosta. En ole käsittänyt, että juuri sen koolla on jopa naisille niin suuri merkitys. Television sijasta käyttäisin mielelläni rahat yhden tavoitteeni toteuttamiseen: sadan maan keräämiseen. Tavoitteeseen päästäkseni minun tulee käydä kolmessa maassa joka vuosi seuraavan 20 vuoden ajan. Osinkotuloillani voisin rahoittaa tämän tavoitteen toteuttamisen.

Totuus on, etten tietäisi mitä tekisin osinkotuloillani, joten sijoitan ne uudelleen. Olen rakentanut osinkotuloni, jotta voin rahoittaa niillä tavanomaiset elämisen kustannukset, kun lopetan päivätyöni. Työssä käydessäni minun ei ole kuitenkaan ollut tarve käyttää osinkoja muuhun kuin omistusteni kasvattamiseen osinkoa maksavissa yhtiöissä: rahan tekeminen rahalla on volyymibisnestä. Osinkojen sijoittaminen uudelleen on siis ollut toiseksi tärkein komponentti päästessäni asemaan, jossa voin lyhentää lainani tai kattaa asumiskuluni pelkästään osingoilla. Tavallaan voin katsoa vapautuneeni asuntovelkaorjuudesta. Jos en huomioi muita pääomatulojani, tarvitsen kuukausipalkkaa ainoastaan ruokaan ja muihin välttämättömiin menoihin.

Vuosikymmenen jälkeen on ilo nähdä pitkäaikaisen, järjestelmällisen ja tavoitteellisen säästämisen sekä sijoittamisen tulokset - hivenen konkreettisella tavalla.

***
Opi osinkosijoittamisen perusteet, lue Vaurastumisen välineet.

torstai 9. tammikuuta 2020

Yhteenveto 2019 ja tavoitteet

Vuodesta 2019 tuli osakesijoittajalle mieluisa. Osakesalkkuni arvo rikkoi ennätyksiä pitkin vuotta. Salkun arvo nousi uudelle kymmentuhannelle vuoden aikana neljästi, vaikka lakkasin elokuussa laittamasta salkkuun uutta pääoma. Pörssi ei kärsinyt viime vuoden kaltaisesta notkahduksesta, vaikka salkkuni veti happea toukokuussa ja elo-syyskuussa. Joulukuun viimeisessä seurannassa salkkuni absoluuttinen tuotto oli 113 000 euroa, lähes kaksinkertainen viime vuoteen nähden. Osakkeista ei siis tänäkään vuonna kannattanut olla pois.

Mitä tapahtui vuonna 2019?
  • Blogin sivukatselujen määrä ylitti 900 000 ja lähestyy kovaa vauhtia miljoonaa! Kiitos kaikille lukijoille!
  • Varallisuus kasvoi vuoden aikana noin 82 000 euroa.
  • Salkun arvo nousi 255 000 euroon. Asettamani tavoite oli 230 000 euroa.
  • Kokonaisvarallisuuden arvo saavutti 440 000 euroa. Tavoite oli 390 000 euroa.
  • Velkaa minulla oli vuoden lopussa 170 063 euroa. Olin maksanut kaikista asunnoistani 40 prosenttia. Velka lyheni vuoden aikana 6800 euroa.
  • Talletin salkkuuni 10 000 euroa uutta pääomaa. Talletukset nousivat kokonaisuudesaan näin 142 000 euroon. 
  • Keskeytin pääoman lisäykset salkkuuni kesken vuoden sijoittaakseni salkussa olevan käteisen ja varautuakseni mahdolliseen korjausliikkeeseen.
  • Vuoden absoluuttinen osinkotuotto kasvoi noin 700 eurolla ja ylsi noin 6800 euroon.
  • Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 4,31 % ja omalle pääomalle 4,88 %.
  • Vuoden lopussa minulla oli noin 15 000 euroa kiinni spekulatiivisissa sijoituksissa, mikä heikensi päätavoitteeseeni, osinkotuottoon, liittyviä tunnuslukuja.
  • Omistuksistani poistui Cramo ja DNA yritysostojen myötä.
  • Tein aktiivisesti kauppaa Konecranesin osakkeella, jota ostin ja myin vuoden aikana kuusi kierrosta. 
  • Myyntivoittoja kertyi ennen veroja yhteensä noin 5000 eurolla ja myyntitappioita 2400 eurolla.
  • Vaihtoehtosista sijoituksista lunastin jälleen S-Ryhmän osuuksia. 
  • Tein merkittävän sijoituksen kotimaiseen kiinteistörahastoon ja lunastuksen kotimaisesta hoivakiinteistörahastosta, josta pääoma palautuu vuoden 2020 puolella.
Osakesalkun tuotto

Tämä blogikirjoitus on lähes ainoa kerta vuoden aikana kun tarkastelen salkun suhteellista tuottoa. 15.12.2019 mennessä olin tallettanut salkkuuni 142 000 euroa ja salkun arvo oli 255 000 euroa. Realisoimaton tuotto oli siis 113 000 euroa eli 80 prosenttia.

Vuonna 2019 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna 21 % (2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %). (Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Vaikka Helsingin pörssi ei olekaan täysin oikea vertailukohta omaan salkkuuni, se nousi vuoden 2019 aikana noin 20 prosenttia osingot huomioonottaen. Voitin Helsingin pörssin tuottoindeksin siis täpärästi. Ottaen huomioon liian suuren käteispainon salkussani, olen melko tyytyväinen vuoden 2019 prosentuaaliseen tuottoon.

Vuoden 2020 tavoitteet
  • Osakesalkun arvo 275 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 480 000 euroa.
  • Osinkotulot verojen jälkeen 7200 euroa.
  • Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.
Oikeanlaisten ja riittävän haastavien tavoitteiden asettaminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Suotuisan markkinan ansiosta ylitin vuonna 2019 asettamani tavoitteet reilusti. Markkinan kehityssuuntaa on kuitenkin lähes mahdotonta arvioida. Kun markkinan vaikutus salkun arvoon ja omaisuuden arvoon on suuri, tavoitteiden asettaminen niille ei ole mielekästä. Siksi toiminnallisten tavoitteiden, esimerkiksi yhden sijoitusasunnon hankinta, asettaminen olisi järkevämpää. En halua laajentaa asuntosijoitustoimintaani, ja siksi toiminnallisena tavoitteena yksinkertaisesti on jatkaa sijoittamista sijoitusstrategiani mukaisesti ja virittää kassavirtaa ulos eri omaisuuslajeista.

Vuoden 2020 osakemyynnit

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuonna 2019 toteutin linjaamani osakemyynnit. Myin HKScanin, Ratoksen ja Vaq-tecin osakkeet. Myyntien ajoituksessa olisin voinut onnistua paremmin, pitää osakkeet hieman pidempään. Päätavoite suunnittelemillani osakemyynneillä on välttää tarrautuminen yhtiöihin, jotka eivät sovi salkkuuni tai joita ei arvioni mukaan kannata omistaa.

Vuodelle 2020 kandidaatteja ovat:
  • H&M tai Byggmax - vähennä vähittäiskaupan painoarvoa salkussa.
  • F-Secure - yhtiö ei maksa osinkoa.
  • Rapala tai Oriola - paranna salkun laatua luopumalla heikoista yhtiöistä.
***
Rakenna itsellesi tuottava osakesalkku. Lue Vaurastumisen välineet.

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Osinkovuosi 2019

Uusi vuosi on jälleen paras aloittaa tarkastelemalla päätavoitteen eli osinkotulojen kehitystä. Kolmatta vuotta perätysten Nordea oli salkkuni suurin osingonmaksaja. Toisena seurasi Nokian Renkaat ja aivan sen perässä UPM-Kymmene. Dollarimääräisistä sijoituksista suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi ETF, joka sijoittaa korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin kehittyvillä markkinoilla.

Osinkotulot kasvoivat 700 eurolla

Osinkotuloni olivat noin 6835 euroa vuonna 2019. Tämä luku ei sisällä osinkotuloja satelliittisalkussani. Ylitin siis täpärästi asettamani 6700 euron tavoitteen. 6800 euroa tarkoittaa noin 570 euroa kuukaudessa. Kohtuulliseen, mutta edellisvuotta pienempään, kasvuun saattoivat uusi pääoma ja osinkojen sijoittaminen uudelleen. Valuuttakurssit eivät vaikuttaneet merkittävästi euromääräiseen osinkokertymään.

Vuoden 2020 osinkotulojen ennustaminen ja arviointi on tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeaa. Olen keskeyttänyt pääoman lisäykset salkkuuni toistaiseksi ja päätöksen myötä en ole tallettanut salkkuuni 5000 euroa, minkä olisin tyypillisen talletusohjelmani mukaisesti tehnyt. Osinkotuloni eivät siis kasva uuden pääoman myötä. Olen tosin siojittanut vastaavan summan salkussani olevaa käteistä ja kierrättänyt pääomaa huonoista sijoituksista parempiin. Näillä toimenpiteillä on toivoakseni lähes yhtä suuri vaikutus osinkotuloihin kuin viidellä tonnilla pääomaa.

Nordean ja Nokian osingonleikkaukset tekevät suuren loven minunkin osinkotuloihin, tarkalleen ottaen 320 euron suuruisen. Pelkästään tämän loven täyttäminen vaatii useita toimenpiteitä: lisään todennäköisesti hieman pääomaa salkkuuni ja tehostan edelleen salkkuani osinkojen näkökulmasta. Kahdesta edellä mainitusta päähaasteesta huolimatta lähden tavoittelemaan 7200 euron osinkotuloja vuonna 2020.


Mitä tapahtui osinkorintamalla?
  • Korkeimman osinkotuoton ostohinnalleni maksoi jälleen Neste (18,8 %) ja toiseksi korkeimman myöskin viime vuoden kakkonen UPM-Kymmene (11,3 %).
  • Lisäosinkoa maksoi vuonna 2019 useampi yhtö: Panostaja ja VMP eli Eezy. Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita omistajilleen.
  • Osingonleikkaajia osui jälleen salkkuuni: F-Secure lopetti osingonmaksun kokonaan, samoin Byggmax ja HK-Scan. Osinkoa leikkasi Ratos ja Betsson. Swedish Match ei jakanut lisäosinkoa.
  • Vaikka olin tehnyt runsaasti sijoituksia Tukholman pörssin yhtiöihin, kruunumääräiset osingot polkivat paikallaan yllä mainituista yhtiöistä johtuen.
  • Dollarimääräiset osingot kasvoivat parilla sadalla dollarilla parin vuoden tasaisen kehityksen jälkeen.
  • Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,31 prosenttiin. Edellisvuonna tuotto oli noin 4,33 prosenttia. Osinkotuotto salkkuun talletetuille varoille oli 4,88 prosenttia. 
Osinkotulot ovat jatkaneet vuosi vuodelta kasvuaan. Joka vuosi yksi tai kaksi yhtiötä pettää osingonmaksussaan, mutta laajan hajautuksen ansiosta salkkuun osuu myös myönteisiä yllätyksiä. Itse koen, että onnistumisten rinnalla pettymykset ovat väistämättömiä. Sijoittajana minun on huolehdittava, että onnistumisia on enemmän ja että pidän salkun laadusta huolta myymällä heikosti suoriutuvat yhtiöt. Lopulta, pääoman lisäykset ja osinkojen sijoittaminen uudelleen tukevat kasvua.

***
Rakenna oma osinkosalkkusi. Lue Vaurastumisen välineet.