torstai 13. toukokuuta 2021

Miten täysipäiväinen sijoittaminen vaikuttaa strategiaani?

Elantoni jäi sijoitustuottojen varaan, kun aloin onnekkaan töytäisyn seurauksena täysipäiväiseksi sijoittajaksi. Vaikka markkinat ovat olleet alkutaipaleella suosiollisia, muutos täysipäiväiseksi sijoittajaksi on sijoitusstrategian ja ajankäytön kannalta haastava. Sijoitusstrategiani on ollut vuosikymmenen ajan suhteellisen yksinkertainen. Sijoittaminen tulisi nähdä yrityksenä, liiketoimintana. Liiketoiminnassa pärjää parhaiten, kun keskittyy yhteen, tai korkeintaan muutaman asiaan, ja tekee sen hyvin. Kun olen tekemässä sijoittamisesta itselleni ammattia, sillä on vaikutus sijoitustoimintaani ja -strategiaan. Millaisia muutoksia näen tällä hetkellä?

Uutta pääomaa ei enää tule salkkuun

Yksi keskeisimmistä muutoksista uudessa tilanteesssani on se, etten tulevaisuudessa enää lisää sijoituksiini uutta pääoma samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Vielä tämän vuoden ajan lisään pääomaa vaiheittain windfall-tuloistani, tämän jälkeen minun on aikalailla pärjättävä sillä, mitä minulla on. Tähän saakka vaurastumiseni onkin ollut pääosin hyvän palkan, korkean säästämisasteen ja kohtuullisen sijoittamisen vauhdittamaa. 

Sijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on ollut luoda osinkotulot, joilla voin kattaa elinkustannukset. Toissijaisena tavoitteena on ollut kasvattaa kokonaisvarallisuutta. Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, sijoittamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu pääoman varjeleminen, riittävien sijoitustuottojen saavuttaminen ja niiden kasvattaminen vähintään inflaation tahdissa. Tämä on hyvin helppo kirjoittaa, paljon vaikeampi toteuttaa.

Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, minun on oltava aiempaa valikoivampi uusien sijoitusmahdollisuuksien suhteen. Tähän saakka olen uuden sijoitusidean saatuani voinut avata uuden position uuden pääoman voimin. Kun uutta pääomaa ei tule, on uusi sijoitus rahoitettava joko nostamalla sijoitusastetta eli vähentämällä käteisen määrää salkussa tai myymällä jokin olemassa olevista sijoituksista. 

Käteispositioni on kokonaisuudessaan tällä hetkellä suuri. Se on liian suuri, kun inflaatio on jo kovassa vauhdissa. Samalla omaisuusarvot ovat historiallisen korkealla. Tilanne on ristiriitainen. Markkinoilta on vaikea olla pois, koska rahalle on huonosti vaihtoehtoisia kohteita ja jos pääomaa ei sijoita, inflaatio syö sitä aiempaa nopeammin. En anna tämän suuresti vaikuttaa sijoitusstrategiaani, vaan jatkan sijoittamista yhtiöihin, jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät maksamaan osinkoa korkean inflaation olosuhteissa ja vaikka osakekurssit laskisivat.

Osinkotuotoilla on elettävä

Osinkosalkkuuni on vuosien saatossa tilittynyt yli 45 000 euroa osinkoja ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut osingot aina uudelleen nostamatta salkusta euroakaan. Vaikka arvosijoittaminen on jäänyt pahasti kasvusijoittamisen jalkoihin viimeisen vuosikymmenen aikana, olen tyytyväinen, että olen luonut osinkotulot, jotka kattavat elämisen peruskustannukset. Kirjoitushetkellä näkisin haastavaksi alkaa luoda osinkosalkkua tyhjästä. Jatkan kuitenkin osinkosalkun kasvattamaista tämän vuoden ajan tuhannen euron kuukausitahtia.  Osinkotulojen turvin voinkin rakentaa ja kehittää sijoitusstrategiani uutta osiota - spekulatiivista sijoittamista.

Koska osingot tuovat perustulon, minun on oltava aiempaa kärsimättömämpi alisuoriutuvien yhtiöiden suhteen. Jos yhtiö ei maksa osinkoa ja näkymät ovat huonot, on varat kiireesti sijoitettava uudelleen. Tällaisia yhtiöitä salkussani on tällä hetkellä jokunen koronan lyömä tapaus: Tallink ja Scandic. Vastikään myin salkustani Hennes&Mauritzin ja Tapestryn, jotka osuivat tähän ruutuun.

Arvonnousulla voita leivän päälle

Osingot, vuokrat, korot ja tuotto-osuudet tuovat minulle perustoimeentulon. Jos haluan kohentaa elintasoani, minun on luotava tuottoa arvopapereiden arvonnousun kautta. Tähän tarkoitukseen minulla on pyhitetty kaksi salkkua, toinen amerikkalaisia sekä toinen ruotsalaisia, suomalaisia ja saksalaisia spekulatiivisia sijoituksia varten. Pärjään hyvin jos nämä salkut tuottavat 10 prosenttia vuodessa verojen jälkeen ja jos kykenen muissa salkuissani luomaan ja kotiuttamaan arvonnousua muutaman prosentin salkkujen arvosta laskettuna. Tavoitteeni arvonnousuun tähtääville spekulatiivisille sijoituksille on toki korkeammalla.

Aiempaan nähden tärkeämpi osa sijoitusstrategiaani on siis sijoitustuottojen luominen arvonnousulla. Arvonnousulla tarkoitan realisoituja myyntivoittoja. Olen siis asettanut jokaiselle salkulle suhteellisen ja absoluuttisen arvonnousutavoitteen. En ole aiemmin asettanut tällaista tavoitetta, koska se ei ole ollut osa strategiaani. Tavoite on paremman sanan puutteessa ohjeellinen. Toisena vuonna voittoja tulee enemmän, toisena vähemmän ja joskus numero on negatiivinen. Esimerkki havainnollistanee asiaa parhaiten. Jos Tikkurilan ostotarjous menee lävitse, riittää sen tuoma voitto täyttämään tavoitteeni osinkosalkussa useaksi vuodeksi. (Osakkeet olisi kannattanut myydä markkinalla!) Kuten kuusi vuotta sitten, en tänäkään päivänä usko olevan kovinkaan hyvä myyntien ja ostojen ajoittamisessa. Haluan kuitenkin yrittää, kehittyä ja tavoitteen on määrä ohjata toimintaa haluttuun suuntaan.

Tämänhetkiset painopisteet

Kamppailen vielä hieman spekulatiivisen sijoittamisen suhteen. Paperilla olen määritellyt, kuinka haluan toteuttaa spekulatiiviset sijoitukset, mutta käytännön toteutus hakee vielä muotoaan. Ajoittain lipsun liian suureen määrään sijoituksia, ostan aleneviin kursseihin ja katson sijoituskohteita liikaa fundamenttien kautta, kun lyhyellä aikavälillä tärkeämpää voisi olla markkinan ja osakkeen sentimentti sekä tekniset seikat. On psykologisesti haastavaa operoida kahta eri strategiaa ja tämä voi tulla kompastuskiveni. Aion kuitenkin yrittää. Toisin kuin osinkosijoituksissani, spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskitetympään salkkuun, osakkeisiin joilla on momentumia ja selkeästi määritetyt stop-loss ja tavoitehinnat. Nämä kolme seikkaa poikkeavat suuresti osinkosijoittamisesta, joka on nojannut laajaan hajautukseen, hyvien yhtiöiden ostamiseen halvemmalla ja pitkään omistusaikaan. 

Spekulatiivisissa sijoituksissa, amerikkalaisissa yhtiöissä tarkalleen ottaen, olen päättänyt keskittyä kolmeen toimialaan, kannabikseen, 3D-tulostukseen ja verkkokauppaan. Vain keskittymällä pystyn sekä tuntemaan yhtiöt että niiden kurssiliikkeet. Näillä toimialoilla uskon olevan huomattavat tulevaisuuden mahdollisuudet, mikä takaa yhtiöille hyvän myötätuulen. Näiden yhtiöiden osakkeiden kurssiliikkeet ovat myös usein vauhdikkaita, mikä tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssiliikkeistä. Kuten olemme viime viikkoina huomanneet, kasvuosakkeet menevät myös alaspäin. Siksi en jätä spekulatiivista sijoittamista ainoastaan kasvuosakkeiden varaan, vaan koetan samanaikaisesti käydä kauppaa myös hyvin tuntemillani arvoyhtiöillä. 

Yhteenveto

  • Päästrategiani on muuttumaton: Valtaosan sijoituksistani pyrin tekemään aliarvostettuihin osinkoyhtiöihin ja pitämään ne mahdollisimman pitkään.
  • Osinkosijoitusten aktiivisempi hoitaminen: Aktiivisesti mutta rauhallisesti pääoman kierrättäminen heikoista yhtiöistä vahvoihin ja parhaimpiin ideoihin rakentaen kasvavia osinkotuloja.
  • Kahden eri sijoitustyylin tasapainottaminen: Vaikka kahden sijoitustyylin yhteensovittaminen voi olla haastavaa, ne voivat myös tukea toisiaan. Kehittymällä paremmaksi esimerkiksi teknisessä analyysissä, kasvuyhtiöiden ymmärtämisessä ja opiskelemalla uusia toimialoja, voin olla parempi sijoittaja kokonaisuudessaan.
  • Arvonnousulla sijoitustuottoa: Tämä on vahvuudessaan uusi elementti sijoitustoimintaani, jolla haen päiviini mielenkiintoista sisältöä ja haasteita sekä luonnollisesti ajankäytölle korvausta rahan muodossa. Olen usein peräänkuuluttanut sijoitustoimintaani enemmän kurinalaisuutta. Arvonnousulla spekuloidessa ei voi pärjätä ilman sitä ja tämä tarkoittaa sijoitustoimintani kannalta aiempaa selkeämpien prosessien haltuunottoa.
  • Erikoistumalla etua: Osinkosijoittamisessa olen keskittynyt enimmäkseen teollisuusyhtiöihin, vaikka laajasti hajautettu salkku pitää sisällään monenlaista muutakin. Spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskittymään ja ymmärtämään kolmea valittua toimialaa.

***
Yksi toimiala, jolla tavoittelen arvonnousua on kannabis. Lue kannabiksesta tarkemmin tästä.

torstai 6. toukokuuta 2021

Kannabisyhtiöt kasvavat ja kannattavat

Samaan aikaan kun Suomessa vapautettiin nelosolut päivittäistavarakauppaan, Yhdysvalloissa kannabiksen lääketieteellisen ja viihdekäytön laillistaminen on edennyt vauhdilla. Siinä missä kannabis on todennäköisesti terveellisempää kuin alkoholi, joudumme Euroopassa, muutamia edelläkävijämaita lukuunottamatta, katsomaan kannabiksen laillistamista sivusta. Sijoittaja kuitenkin on mahdollisuus osallistua verrattain uuden toimialan kasvuun. Vain harvoin sijoittajan elinaikana syntyy täysin uusia mittavankokoisia kuluttajatuoteryhmiä ja teollisuudenaloja.

Noin 40 osavaltiota Yhdysvalloissa on laillistanut kannabiksen lääkekäytön ja noin 15 osavaltiota on laillistanut sen viihdekäytön. Kanadassa kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin jo vuonna 2018. Laillisella kannabiksella on monia sosiaalisia vaikutuksia: se vähentää rikollisuutta, vankilatuomioita ja lisää työpaikkoja. Kannabiksella voidaan hoitaa monia sairauksia paremmin kuin lääkkeillä. Kannabiksen kriminalisoinnin taustalle on rakennettu monia syitä sekä salaliittoteorioita. Suomessa kannabis tehtiin laittomaksi vuonna 1966, kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltain jälkeen. 

Kun Suomessa pohditaan turpeen polttamisen tulevaisuutta, voisi olla tuottavampaa keskittyö toimialoihin, jotka tuovat uutta kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Illinoisin osavaltiossa kannabiksen tuomat verotulot ylittivätkin vastikään alkoholista saadut verotulot. Toivottavasti emme joudu odottamaan kannabiksen laillistamista kolmeakymmentä vuotta, onneksi HS Visio onkin virittänyt keskustelua kannabiksesta uutisoimalla eri aiheista. Syytä onkin, koska Yhdysvalloissa kannabiksesta on kehittymässä merkittävä teollisuuden ala. 

Miltä laillinen kannabismarkkina näyttää Yhdysvalloissa lukuina?

  • Yhdysvaltain kannabismarkkina oli vuonna 2020 15-20 miljardia dollaria. Kun mukaan lasketaan laiton markkina, koon arvioidaan olevan 100 miljardia dollaria.
  • Yhdysvaltain kannabismarkkinan uskotaan olevan vuoteen 2025 mennessä noin 30-60 miljardia dollaria. Kannabiksen viihdekäytön arvioidaan olevan tuolloin suurempi kuin craft oluen.
  • Yli 4 miljoonaa potilasta oli rekisteröitynyt kannabiksen lääkekäyttäjäksi.
  • Vuonna 2021 kannabisteollisuuden arvioidaan työllistävän noin 400 000 ihmistä.

Sijoittaminen kannabisosakkeisiin ei ole aivan uusi juttu. Useimmiten suomalaiset sijoittajat tuntevat kanadalaiset kannabisyhtiöt. Kanada on kuitenkin pieni markkina ja alaa rasittaa buumin aiheuttama kannabiksen ylitarjonta. Yhdysvalloissa kannabisyhtiöt kuitenkin kasvavat ja kannattavat. Yhtiöitä, jotka toimivat useissa eri osavaltioissa on esimerkiksi Curaleaf, Cresco Labs ja Trulieve. Ne ovat kasvaneet vauhdikkaasti kannattavasti. Nämä yhtiöt ovat niin sanotusti vertikaalisesti integroituneita, eli ne kasvattavat, jalostavat ja jakelevat kannabista ja eri tuotteita. Yhtiöt pyrkivät rakentamaan kuluttajabrändejä ja myymäläketjuja sekä edistämään kannabiksen lääketieteellistä käyttöä. Sen polttamisen lisäksi kannabista käytetäänkin aineosana juomissa, erilaisissa syötävissä ja konsentraatteina.

Kannabisosakkeisiin sijoittamiselle on monia syitä, koska uudehkolla toimialalla on useita ajureita. Tässä niistä muutamia: Kannabiksen laiton markkina siirtyy laillisiin kanaviin, uusia käyttäjiä lähtee kokeilemaan eri kannabistuotteita kun asenneilmapiiri muuttuu myönteisemmäksi, lääkärit määräävät kannabista entistä enemmän useisiin eri sairauksiin ja vaivoihin, kannabiksen käyttömuodot monipuolistuvat ja uusia markkina-alueita avautuu eri valtioiden ja osavaltioiden laillistaessa kannabiksen käyttöä. Koska kannabis ei ole Yhdysvalloissa laillista liittovaltiotasolla, osakkeiden sijoittajakysyntä on rajallista. Jos kannabis laillistetaan Yhdysvalloissa liittovaltiotasolla, voi tämä tilanne muuttua.

Kannabisosakkeisiin sijoittaminen pitää luonnollisesti sisällään useita riskejä. Uusi toimiala on käynyt lävitse jo muutaman boom&bust syklin, siksi sijoittajan tuleekin sietää voimakkaita hintavaihteluita. Toimialalle on tullut ja tulossa paljon uusia yrityksiä, mikä voi johtaa kilpailun kiristymiseen. Kannabiksen tarjonta voi kasvaa jopa kysynnän kasvua nopeammin, kuten on käynyt Kanadassa. Kannabis on lopulta vain bulkkia tai raaka-ainetta, josta jalostetaan lääke- ja kuluttajatuotteita. Pystyykö kannabiksesta tekemään kannattavaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä? Lisäksi poliittinen sääntely tarjoaa toimialalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Vaikka kannabiksen laillistamisen kehittyminen tarjoaa alalle suuren potentiaalin, voi alan sääntely tulevaisuudessa olla myös uhka.

***
Jos haluat nopeasti sisään kannabismarkkinaan ja -osakkeisiin, osta yli 50 sivuiset muistiinpanoni verkkokaupasta.

torstai 29. huhtikuuta 2021

Salkku kasvoi 65 tonnia neljässä kuukaudessa

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2021

Huhtikuussa tein kaksi pidempään pitoon tarkoitetun ostoa. Tein pienen 200 kappaleen lisäyksen ruotsalaiseen Resurs Bankiin. En ole vakuuttunut, että Resurs olisi kovinkaan hyvä pitkän aikavälin sijoitus. Laskin ostoksella keskihintaa ja tarrauduin yhtiön korkeaan osinkoon, joka noin 50 kruunun hinnalla oli yli 5 prosenttia. Resurs saattaa maksaa lisää osinkoa vielä loppuvuodesta, jos poliitikot sen sallivat. Tarkastan loppuvuodesta kuinka Resursin liiketoiminta kehittyy, yhtiö voi jonain päivänä yltää vuotuiselle myyntilistalle. Kirjoitin tämän kappaleen ennen Resursin osavuositulosta, joka osoittautui kehnoksi ja kurssi niiasi huomattavasti. Lisäys oli siis virhe ja olisi kannattanut jättää vallan tekemättä, kun ajatukseni yhtiön suhteen olivat suhteellisen selvät.

Ostin lisäksi pienen erän Pfizeria kuun alussa. Minulla oli yhtiön osakkeita kahdessa muussakin salkussa, kaikenkaikkiaan sata kappaletta. Pääteesinä oli se, että koronarokote sataisi yhtiön laariin. Sitä odotellessa yhtiö maksaa noin 4 prosentin osingon ja tekee muitakin lääkkeitä. Yhtiö on poistanut patenttiongelmat siirtämällä geneeriset lääkkeet Viatrikseen. Vihdoin kuun loppupuolella markkinat alkoivatkin tunnistaaa Pfizerin menestystä rokotteissa, kun muiden valmistajien rokotteet saivat kielteistä julkisuutta. Pfizerin osake alkoikin kivuta ylöspäin.

Ostin myös Kemiran takaisin osinkosalkkuuni sen koettua kovia tulosjulkistuksen jälkeen. Toisin kuin Inderes pidän todennäköisenä, ettei Kemira saa siirrettyä kasvaneita raaka-ainekustannuksia myyntihintoihin niin, ettei kustannusten nousulla olisi kielteistä tulosvaikutusta lyhyellä aikavälillä. On naiivia uskoa, että Kemiran asiakkaat “ymmärtävät”, että raaka-ainehinnat nousevat ja heidän on maksettava korkeampaa hintaa. Toivottavasti olen väärässä. Kemiran osake on kuitenkin kohtuullisen hintainen nykytilanteessa, vaikka myin osakkeet viimeksi 11-12,5 euron hintaan. Kun Tikkurila on todennäköisesti lähdössä salkusta, on siellä hyvä olla yksi Paasikivi-yhtiö.

Olen melko hyvin onnistunut pitämään itseäni varten tehdyn lupauksen, etten käy osinkosalkussa spekulatiivista kauppaa. Huhtikuussa itsekuri petti ja tein useita kauppoja. Myytyäni Hennes&Mauritzin maaliskuussa, käytin pienemmän erän salkussa, kun kurssi laski alle 200 kruunun ja nousi nopeasti 207 kruunun tienoille, jossa myin osakkeet. Lisäksi kävin kauppaa useasti ruotsalaisella Bimobjectilla, jonka kurssi liikkui oppikirjamaisesti ja vauhdikkaasti 9 ja 10 kruunun välissä. Ostin myös saksalaisen Servicewaren osakkeita, kun sen kurssi luiskahti lähelle 15 euroa ja myin osakkeet 16 eurolla kurssin pyrähdettyä ylöspäin. Huhtikuun veivaukset osinkosalkussa tuottivat 400 € pienellä pääomalla tehtynä. Hauska harrastus, mutta en suosittele. Bimobjectia ja Servicewarea minulla onkin suuremmat positiot spekulatiivisessa salkussa.

Jotta välttyisin kiusaukselta spekulointiin osinkosalkussa, toukokuun projektina onkin löytää sijoitusstrategiani mukaista ostettavaa. Kun Tikkurilasta irtoaa vielä kymppitonnin verran pääomaa, on tämä projekti vielä tärkeämpi. Korkea sijoitusaste on minulle vakuutus sen varalta, etten keinottele osakkeilla liiaksi. Spekulointia varten minulla on oma salkku. Järkevät uudet ostokset tai lisäykset vanhoihin ovat kiven alla. Kuun puolivälin seurannassa osakesalkkuni arvo nousi 367 000 euroon ja varallisuuden arvo nousi 605 000 euroon. Lisäsin pääomaa salkkuun 3000 euroa, tonnin osinkosijoituksiin ja kaksi spekulatiivisiin sijoituksiin. Salkun arvo on noussut 65 tuhatta euroa joulukuun puolivälin seurannasta laskettuna, tästä kasvusta 47 000 euroa on osinkoja ja arvonnousua.

***
Katso uusi pakettitarjous kaikista julkaisuistani verkkokaupasta!

torstai 22. huhtikuuta 2021

Mitä teet työksesi?

Kävin hiljattain lunastamassa viimeisetkin S-Ryhmän osuuskaupan jäsenyydet. Pankkineiti kysyi minulta, mikä on ammattini. Vastasin, ettei minulle ole sellaista. Keskustelin erään varainhoitoyhtiön myyjän kanssa ja hän kysyi työtilanteestani. Lakisääteisessä lomakkeessa se näyttäytyi monivalintakymyksenä, johon myyjä laittoi täpän kohtaan työtön. Totesimme yhteistuumin, että näin se asia taitaa olla Suomessa. Omaan henkilökohtaiseen lukuun toimivaa sijoittajaa voi huonosti laskea palkansaajaksi tai yrittäjäksi.

"Oletko hakenut töitä", on useimmiten ensimmäisiä kysymyksiä, jonka kuulen tuttavalta joka tietää, etten ole päivätöissä, mutta ei tunne tilannettani. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ensimmäisiä kysymyksiä vieraalle on utelut tämän työstä tai ammatista. Suomalaiset ovat työkeskeistä kansaa, työ määrittelee usein meitä tai meitä arvotetaan työn perusteella. Jos vastaan kysyjälle, etten ole lähettänyt ainuttakaan työhakemusta, voi se herättää hieman kiusaantunutta kummastusta. Osingot juoksee, minä en, voisi olla enemmän hymyä herättävä vastaus. "Kai se on hyvä vähän aikaa levätä, ennen kuin hakee töitä." Olen kuitenkin tehnyt omia töitä enemmän kuin muutamana viimeisenä vuonna tapasin tehdä palkkatöissä.

Pääoman hoitaminen on työtä ainakin jos vertaan konkreettista tekemistä päättyneeseen palkkatyöhön: istun tietokoneella, luen, kirjoitan, liikutan hiirtä ja teen päätöksiä. Näin ainakin korona-aikana. Onneksi minun ei tarvitse istua enää Teams-palavereissa. Ennen korona-aikaa palkkatöissä istuin enemmän lentokoneessa, autossa ja tapaamisissa kuin nyt. Lentokonetta kaipaan lähinnä matkailun puutteesta. Autoa en koe tarvitsevani. Oli päivittäinen tekeminen mitä tahansa, pääoman hoitamisella saa päivän täytettyä oikein helposti. Pyrin kuitenkin täyttämään päiviäni aiempaa enemmän lukemisella, urheilulla ja opiskelulla.

Ihmisille on kuitenkin vaikea kertoa olevansa sijoittaja. Ihmiset tietävät paremmin mitä opettaja, lääkäri tai autonkorjaaja tekee, mutta harva osaa kuvitella mitä sijoittaja tekee. Vaikka blogit, valtamedia ja kaikkien aikojen nousumarkkina onkin tehnyt sijoitttamisesta aiempaa suositumpaa, on sijoittamisella vielä epäilyttävä kaiku monien korvissa. "Onnistuitko bitcoinilla tekemään rahat vai kuinka?" Valitettavasti en ymmärtänyt siihen sijoittaa, enkä ole onnistunut edes sijoittamisessa isosti, vaan luonut sijoitukseni hyvällä palkalla, tasaisen varmalla säästämisellä ja sijoittamisella. Moni kysyy, tuleeko sillä sijoittamisella toimeen?

Sijoittaminen poikkeaakin työstä luonnollisesti yhdellä keskeisellä tavalla. Osakemarkkinat eivät ole velvoitettu maksamaan sijoittajalle palkkaa. Korvaus tehdystä työstä tulee, jos sijoittaja tekee onnistuneita päätöksiä. Jos päätökset ovat kehnoja, sijoittaja menettää rahaa. Harva palkansaaja menettää palkkaa, jos tekee työssään virhepäätöksen, tappio jää yrittäjän kannettavaksi. Sijoittamisessa aikaa voi tuhrautua tuntikaupalla, eikä korvausta tipu. En ansaitse sijoittamisella vielä yhtä paljon kuin tienasin palkkatyöllä, mutta saan tehdä sitä mistä tykkään. Minulla ei ole esimiestä, alaisia tai asiakkaita, joille vastata omasta tekemisestä. Vastaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisista itse. En tee työtä kuin yhteiskunta sen määrittelee, mutta työllistän itseni, pääoma työllistää muita ja veroprosenttikin lienee tuloluokan korkeinta tasoa.

***
Laajenna sijoitusreviiriäsi, rakenna oma kiinteistörahasto.
Sijoita kiinteistöjen sijasta pilveen, lue olisiko kannabis sinua varten.

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Viisi helmeä blogistani

Olen kirjoittanut blogiini 470 kirjoitusta. Toinen toistaan parempia ja aika monta huonoakin. Blogi on ollut minulle tapa pureksia omia ajatuksia sijoittamisesta, kirjata matkani harrastelijasta täysipäiväiseksi sijoittajaksi ja toimia päiväkirjana lukuisille sijoituspäätöksille. Kevään helliessä suomalaisia lumisateella päätin hieman lueskella vanhoja kirjoituksiani. Koetin poimia blogistani viisi helmeä, jotkut vähemmälle huomiolle jääneitä, jotka voivat auttaa oman talouden hallinnassa ja sijoittamisessa.

Vaurastumisen resepti on yksinkertainen:

Näin vaurastut varmasti - 10 keinoa

Tässä kirjoituksessa vuodelta 2017 listaan ne keinot, jotka toteuttamalla vaurastuu varmasti. Kirjoitus on blogin kymmenen luetuimman kirjoituksen joukossa. Se ohjaa lukijan syvemmälle ajatuksiini siitä, kuinka omaa vaurastumista voi vauhdittaa. En ole aivan noudattanut omia ohjeitani. Olen varastoinut liikaa käteistä ja keskittynyt ajoittain liian moneen asiaan kerrallaan. 

Hyvässä sijoituksessa on vähän downsidea:

Pumppu- ja venttiiliyhtiö KSB

KSB oli ja on yhä arvosijoittajan märkä päiväuni. Kirjoitushetkellä yhtiöllä oli kassassa rahaa lähes yhtiön markkina-arvon verran. Tämä on se syy miksi nostan KSB:n parhaaksi ideaksi. Riski pääoman menetykselle oli siis erittäin alhainen eli sijoituksella oli siis erittäin korkea risk/reward suhde. Siksi minulla oli KSB:hen sijoitettuna suurimmillaan hieman alle 6-8 prosenttia salkustani, mutta minäkään en malttanut vaurastua ja pitää kaikkia osakkeita tähän päivään saakka, kun osake on 50 % kirjoitushetkeä korkeammalla. 

Kylmä totuus sijoittamisesta:

Rahan tekeminen rahalla on volyymibisnestä

Jos haluat elättää itsensä sijoittamisella tai sijoituksilla, on pääomaa oltava työssä paremman sanan puuttuessa riittävästi. Jos pääomaa on vähän, ei suuri prosentuaalinen tuotto riitä kattamaan elinkustannuksia. Kun pääoman määrä kasvaa, on suurten prosentuaalisten tuottojen saavuttaminen vaikeutuu useasta syystä. Siksi rahan tekemiseksi rahalla on volyymibisnestä. 

Jokainen sijoittaa omalla tavallaan:

Miksi omistan niin paljon eri osakkeita?

Menestyvän osakesijoittamisen taustalla on omaan tilanteeseen, tavoitteisiin ja taitoihin soveltuva sijoitusstrategia. Jokainen sijoittaa omalla tavallaan. Tässä kirjoituksessa avaan hieman syitä siihen miksi oma osakesalkkuni on varmasti ylihajautettu. Osakesalkkuni on tuottanut aikalailla markkinoiden mukaisen tuoton. Tarjoten samalla minulle osinkotuloja, joilla voin kattaa päivittäisiä kulujani vähentämättä omistuksiani yhtiöissä, joita haluan omistaa. Etsi ja määritä sinulle sopiva tapa, ei ole oikeaa tai väärää tapaa, vaikka toki tulokset vaihtelevat.

Katso sijoittamista liiketoimintana tai sivutyönä:

40 € sivutuloja kuukaudessa

Tämä on kirjoitus vuodelta 2015, mutta aina yhtä ajankohtainen. Se avaa sijoitusstrategiaani mutta etenkin sitä, kuinka näin sijoittamisen sijoitusurani alkupuolella. Kun sijoitin kuukausittain 1000 euroa osinkoja maksaviin yhtiöihin, tarkoitti se noin 40 euron kuukausittaista tulonlisäystä. Kun työ, sijoituskohteen valinta ja ostotoimeksianto, on tehty, osingot kilahtavat arvo-osuustilille vuodesta toiseen tekemättä mitään. Sijoituspiireistä löytyy vahvasti osinkojen vastainen sijoittajakunta, heidän argumentaatiotaan kannattaa kuunnella, mutta osinkojen huonot puolet eivät poista osinkojen hyviä puolia.

***
Haetko suuntaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Anteja, myyntejä ja ostoja - lisäsin Sitowisea

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2021

Salkustani meni myyntiin amerikkalainen Tapestry, jonka olin määrittänyt vuoden alussa osakkeeksi, jolla ei ollut enää paikkaa osinkosalkussani. Luksusasusteita valmistava Tapestry oli lakannut maksamasta osinkoa. Asetin osakkeelle trailing stop loss toimeksiannon, joka toteutti myynnin, kun kurssi laski 8 prosenttia huippuarvosta. Kurssi palautui myynnin jälkeen, mutta sain osakkeesta tällä tapaa kohtuullisen hinnan tai vähintäänkin paremman jos olisin myynyt osakkeet jo tammikuussa. Olin ostanut Tapestryä vuonna 2014 ja sain 1300 euron sijoitukselle 332 euron (netto) edestä osinkoa ja myyntivoittoa saman verran (brutto). 

Myin myös vaatekauppa Hennes&Mauritzin osakkeet 214 kruunun hintaan. Pääsin sijoituksessa täpärästi kuiville. Ostin osakkeita ensimmäisen kerran 2017 ja osinkoja sain ennakonpidätysten jälkeen n. 10 % edestä. Hyvin nopeasti ensioston jälkeen tajusin, että sijoitus oli jonkinasteinen virhe. En suostunut kuitenkaan myymään tappiolla, vaan ajattelin, että H&M on aliarvostettu. Jälkikäteen katsottuna H&M teki strategisen virheen investoimalla voimakkaasti fyysisiin myymälöihin jokapuolella maailmaa. Nyt Yhdysvalloissa Amazon on noussut suurimmaksi vaatekauppiaaksi ohi kivijalkakauppiaiden. Voi olla, että H&M tilapäisesti hyötyy myymäläverkostostaan talouksien avautuessa koronan väistyessä, mutta jo keskipitkällä aikavälillä ylimitoitettu myymäläverkosto voi olla rasite. Amerikkalaiset vaatemerkit ovatkin nousseet vauhdikkaasti koronapohjilta uusiin ennätyksiin. Minulla on salkussani vielä Kontoor Brandsia (KTB) ja VF Corporationia (VFC), josta Kontoor on irtautunut omaksi yhtiökseen. 

Tapestrystä vapautuneiden varojen puolikkaalla ostin amerikkalaisen The Chemours Companyn osakkeita. Chemours irtaantui kemianyhtiö DuPontista vuonna 2015. Kemianyhtiöt ovat syklisiä ja pääomaintensiivisiä. Chemoursissa kiinnosti sen erikoistuminen muutamiin erityisiin kemiantuotteisiin, erityisesti jäähdytyksessä käytettäviin kemikaaleihin Freon ja Opteon brändeillä. Jäähdytyksen määrä kasvaa ja tulee kasvamaan maapallollamme voimakkaasti. Chemours valmistaa myös muita tunnettuja brändejä kuten Teflon ja Viton. Ensimmäisen tuntevat monet paistinpannuista ja jälkimmäinen on tunnettu tiivistemateriaali eri sovelluksiin. Suuri liiketoiminta-alue on myös titaniumoksidi, jota ymmrtääkseni käytetään muun muassa maaleissa. Chemours ei välttämättä sykliseksi yhtiöksi ole kirjoitushetkellä edullinen, kuten niin montaa muutakin sitä olisi saanut pilkkahintaan koronapohjilta. 26 dollarin ostohinnalle yhtiö maksoi 3,8 % osingon.

Ostin osinkosalkkuuni ruotsalaista Coor Service Managementia, joka tekee kiinteistöhuoltoa kaikissa Pohjoismaissa. Olen tarkkaillut yhtiötä jo useamman vuoden ja 64 kruunun hintaan yhtiö vaikutti kohtuullisen hintaiselta, hieman riippuen mitä lukuja katsoo. Placeran mukaan yhtiö tekee suuria alaskirjauksia Sen myynti laski vuonna 2020 koronan seurauksena, mutta sen oli siitä huolimatta määrä maksaa 4,4 kruunua osinkoa kahdessa erässä, joista toinen 2,4 kruunun erä oli vuonna 2020 maksamatta jääneitä voittovaroja. Coorin tulevaisuutta toki varjostaa etätyön lisääntyminen, mikä vähentää toimistojen siivoustarpeita. Yhtiön liikevaihdosta kolmasosa tulee siivouksesta. Tulosperusteisesti katsottuna yhtiö vaikuttaa kalliilta, mutta jos tulosta oikaisee poistoilla, vaikuttaa yhtiö kassavirtaperusteisesti edulliselta. Ilkka Herlinin sijoitusyhtiöt ovat yhtiön viidentoista suurimman sijoittajan joukossa.

Osallistuin myös Sitowisen ja Orthexin listautumisanteihin. Orthexin ämpärit myin toisena kaupankäyntipäivänä ja otin pikkiriikkisen voiton kotiin, kun annista ei herunut kuin 62 kappaletta osakkeita. Sitowisea puolestaan ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä lisää ja kasvatin omistukseni 300 kappaleeseen. Arvoin että teknisellä suunnittelutoimistolla kysyntänäkymät voivat olla sumuiset, kun markkinoita ylläpitäneet asuntorakentaminen hiipuu ja jokaiseen kaupunkiin on kohta rakennettu uusi sairaala. Suunnittelu on kuitenkin liiketoimintana suhteellisen perusvarmaa tekemistä, kuin Coorin siivous mutta suunnittelua ei pysty aivan kuka tahansa tekemään. Jos yhtiö onnistuu jatkamaan kasvuaan yritysostoilla ja tehostamaan liiketoimintaa digitalisaatiolla, voidaan ehkäpä puhua Talenom/Aallon tilitoimistotyyppisistä ajureista.

Maaliskuun seurannassa osakesalkkuni kasvoi merkittävästi, kun tein merkittävän lisätalletuksen, jolla rahoitin luotolla avaamani ETF-salkun. Kokonaisvarallisuus ei kasvanut helmikuuhun nähden, koska tein samalla alaskirjauksen vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Osakesalkkuni arvo nousi 352 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo oli 585 000 euroa. Vaikka arvo-osakkeisiin nojautuva salkku voi hyvin, osakemarkkinat ottavat mielestäni haparoivia askeleita. En ole muodostanut tarkkaa kuvaa salkkuni kevään osinkovirrasta, mutta ainakin se tulee hieman piristämään salkkua huhtikuussa. 

***
Opiskele jotakin uutta sijoittamisesta, lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 19. maaliskuuta 2021

Pienen ETF-salkkuni sisältö

Avasin joitakin viikkoja sitten koko omaisuuteni lukuja ja portfolion rakennetta. Yksi silmäänpistävä asia oli käteisen suuri määrä. Toinen huomio oli se, että olin perustanut jälleen yhden salkun jo ylihajautetun osakesalkkuni rinnalle. Portfoliossani tulisi pikemminkin karsia versoja kuin istuttaa uusia puita. Suurin syy uuteen avaukseen oli se, että tiesin tänä keväänä saavani läjän käteistä jo pankkitilillä laiskottelevien lisäksi. Tästä syystä teinkin suuren talletuksen salkkuuni helmikuun lopussa.

Näillä varoilla olen ostanut seuraavia ETF:iä:

  • EHDL - Invesco FTSE Emerging Markets High and Low Volatility UCITS ETF Dist
  • WTEE - WisdomTree Europe Equity Income UCITS ETF
  • IQQ4 - iShares Asia Property Yield UCITS ETF USD
  • VGWD - Vanguard FTSE All-World High Dividend Yield UCITS ETF
  • IQQX - iShares Asia Pacific Dividend UCITS ETF USD

Tein ensimmäisen oston jo viime vuoden puolella hyödyntäen Nordetin luottoa. Ensimmäinen osto kehittyville markkinoille sijoittavaan ETF:ään oli varsin onnistunut ajoitukseltaan. Jatkoin ostoja tammi-, helmi-, ja maaliskuussa. Sijoitin kuhunkin ETF:ään noin 2000 euroa.  Jokainen ETF maksaa noin 3-4 prosentin tuotto-osuutta. Odotan saavani kymppitonnin salkulle noin 300-400 euron vuotuiset osinkotulot. Myyntisuunnitelmaa minulla ei ole - laajasti hajautettu osinkosijoittaminen on toiminut kohdallani kohtuullisesti viimeiset 12 vuotta.

"I also believe that assets in the mature developed reserve currency countries will underperform the Asian emerging countries' markets." -Ray Dalio

ETF:t ovat oiva väline hajauttaa maantieteellisille alueille, yritysjoukkoihin tai omaisuuslajeihin, joihin muuten olisi vaikea sijoittaa suoraan. Tässä salkussa halusin painottaa filosofiani mukaisesti osinkoja, mutta myös kehittyviä markkinoita. Olen aiemminkin parkeerannut käteistä ETF:iin. Sijoitusten on usein pitänyt olla tilapäisiä, mutta suuri osa on yhä salkussani niiltä ajoilta kun saimme vielä sijoittaa amerikkalaisiin ETF:iin. Kun amerikkalaiset ETF:t kiellettiin, meni pitkään ennen kuin kuin taas katselin ETF:iä sijoituskohteena, nyt valikoimasta löytyy näköjään minullekin sopivaa.

***
Etkä tiedä mihin sijoittaa seuraavaksi? Lue Vaurastumisen välineet.