Vuoden 2020 TOP3 sijoitusvirhettä

Sijoittamisessa tapahtuu jatkuvasti sekä virheitä että onnistumisia. Tärkeintä on se, että virheitä sattuu vähemmän kuin onnistumisia tai ainakin niin että onnistumiset ovat kumulatiivisesti suurempia kuin epäonnistumiset. Lisäksi virheistä on tärkeä oppia, ettei niitä tule tehdyksi toistamiseen uudelleen. Pitkän aikavälin sijoittamisessa pienet virheet eivät ole kovinkaan vaarallisia, jos sijoittaja ostaa salkkuunsa laadukkaita yhtiöitä kohtuulliseen hintaan, aika ja osingot huolehtivat siitä, että tuotto-odotus on positiivinen. 

Kuten joka vuosi, myös vuoden 2020 aikana olen tehnyt lukuisia virheitä: ostin esimerkiksi Tallinkia helmikuussa ajatellessani, ettei koronavirus ole vakava uhka. Sijoittamisessa virheet eivät ole pelkästään väistämättömiä, mutta ne ovat osittain jälkiviisautta. Sijoituspäätökset tehdään siinä hetkessä ja parhaan mahdollisen tiedon ja näkemyksen varassa. Oma sijoitusstrategia, sijoituskriteerit ja -prosessi sekä karttunut kokemus ja taidot, ehkäisevät virheiden syntymistä. Kun virheitä sattuu, niitä voi käyttää edellä mainittujen elementtien hiomiseen. Mitkä virheet minulla on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

1

Seuraan markkinoita aktiivisesti päivittäin. Teknologiaosakkeiden rakettimainen nousu koronapohjilta oli jälkikäteen katsottuna trendi, joka olisi pitänyt tunnistaa ja josta olisi pitänyt pyrkiä hyötymään. Kuten kahden seuraavan virheen kohdalla, tässäkin tapauksessa on helppo olla jälkiviisas. Virheeni oli kuitenkin se, etten ajatellut riittävän laaja-alaisesti, mitkä yhtiöt voivat hyötyä muuttuneesta tilanteesta, en seurannut juuri lainkaan teknologiasektorin yhtiöitä ja kehitystä. Olisin voinut sijoittaa teknologiayhtiöihin spekulatiivisissa salkuissani, tinkimättä kasvavaan osinkotuloon tähtäävästä päästrategiastani.

Tästä virheestä viisastuneena, koetin edellisessä kirjoituksessa hahmottaa mitkä trendit voisivat tarjota ensi vuonna sijoittajalle tuottomahdollisuuksia. Seuraavaksi on vain tartuttava toimeen, kartoitettava ja tutkittava potentiaalisimmat sijoituskohteet. Teknologiayhtiöistä olen laatinut seurantalistan, perehdyn vähitellen yksittäisiin yhtiöihin ja luonnostelen sijoitusperiaatteita, joilla voin sektorin kehitykseen osallistua sijoittajana. Kehittyessäni sijoittajana olen alkanut enemmän katsomaan toimialan kehitystä osana sijoitusprosessia.

2

Keskellä koronaa myin muutamia heikkoina pitämiäni omistuksia: Nokiat, Rapalan ja Byggmaxin. Kun olin Rapalan kanssa odotellut vuodesta 2012 "brändiportfolion potentiaalin realisoitumista", olisi varmaankin kannattanut odotella 8 kuukautta pidempään.  Byggmaxin kohdalla toimin oman näkemykseni vastaisesti. Huhtikuun puolivälissä oli jo selviä merkkejä siitä, että ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja matkustamisesta säästyneet rahat kasvattivat kulutusta muilla osa-alueilla. Byggmax kuitenkin peruutti osingonmaksun maaliskuussa ja huhtikuussa luovuin osakkeista reilulla tappiolla, vaikka uskoin, että yhtiö olisi yksi koronakriisin hyötyjistä. Nyt osakekurssi on lähes kaksi kertaa myyntihintaani korkeammalla. Virheen opetus lienee se, että pitkän aikavälin sijoittajan on oltava kärsivällinen, katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja toimialan kehitykseen. 

3

Myin ja ostin melko laadukkaana pitämäni Etteplanin osakkeet vuoden 2020 aikana kahdesti. Tavoittelin ostoilla ja myynneillä pientä lisätuottoa, spekuloin että kurssi oli hetkellisesti karannut liian kalliiksi. Sille oli kuitenkin syynsä, sillä joulukuussa Etteplan antoi positiivisen tulosvaroituksen - kurssi nousi parikymmentä prosenttia viimeistä myyntihintaani ylemmäksi. Omistukseni Etteplanissa oli hyvin pieni, ainoastaan 100 kappaletta, joten euromääräinen vahinko ei ole suuri. Vahinko on kuitenkin siinä, etten noudattanut strategiaani ja pitänyt hyvästä yhtiöstä kiinni ja malttanut nauttia suhteellisen varmasta osinkotuotosta ja yhtiön hyvästä kehityksestä. Ostamalla ja myymällä osaketta putosin tästä kelkasta pois. Toistin virheen, jonka olen tehnyt usein aikaisemminkin. Spekulatiiviset toimet osakemarkkinoilla minun tulisi tyystin jättää minne ne kuuluvatkin, spekulatiiviseen salkkuun.

***
Vältä pahimmat sijoittamisen sudenkuopat. Lue Vaurastumisen välineet.

Kertaus vuosikymmenen punaisimmasta kuukaudesta

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2020

Maaliskuun alussa lähdin liian nopeasti ostamaan osakkeita. En odottanut koronasta niin suurta shokkia kuin se on ollut ja jatkuvasti kehittymässä. Kuun alussa ostin aivan liian aikaisin Cargotecia, Kemiraa, Konecranesia ja Cityconia. Onneksi kaikkia vain pienen erän. Myin Rapalan, F-Securen ja Nokian osakkeet. Kuun lopussa tein lisäykset, moniin puolta alhaisemmalla hinnalla, Konecranesiin, Kemiraan ja Fortumiin.

Ostin ja myin osinkosalkussani Terveystalon osakkeet kolmeen kertaan. Oston tein kahdeksan euron alapuolelta ja myin hieman kahdeksan euron yläpuolella. Kaupat olivat pieni lohtu yleisesti laskevien kurssien vallitessa. Koetan jäädä Terveystalon omistajaksi, mutta en malttanut olla koettamatta hyötyä voimakkaasti heiluvista kursseista, vaikkei Terveystalo kaikkein volatiilein osake ollutkaan.

Kuun alkupuolella arvioin, että saan tänä vuonna osinkoja noin 7000 euron edestä. Kun monet yhtiöt ovat lopettaneet, leikanneet tai lykänneet osingonmaksuaan, en ole lainkaan varma, että osinkopotti yltää tähän summaan. En ole vielä analysoinut koronakuurin vaikutusta salkkuuni. Kaunis se ei kuitenkaan ole, ellei poliitikot pian hoksaa talouden ja terveyden kieroa yhteenkuuluvuutta. Talouden äkkipysäytys voi pian johtaa tilanteeseen, jossa joudumme tinkimään aivan perustarpeista: esimerkiksi elintarvikkeista, vedestä tai lämmöstä.

Kuun puolivälin tienoilta kurssit ovat menneet uudella alemmalla tasolla vaakasuuntaisesti heittelehtien. Uskon, että markkinat kokevat vielä yksi tai kaksi liikettä alaspäin. En kuitenkaan osaa ostaa osakkeita kerralla pohjalta, joten jatkan osakkeiden ostamista pienissä erissä. Maaliskuun puolivälin seurannassa osinkosalkkuni arvo laski 202 000 euroon edelliskuun 275 000 eurosta. Kokonaisvarallisuus laski myös 470 000 eurosta kahdeksankymmentätuhatta euroa alaspäin 390 000 euroon.

Kuinka aion toimia koronakriisissä, lue:
Unleash the cash - osa 1
Unleash the cash - lähtökohdat

Olen maksanut asunnoistani 40 %

***

Nyt on oiva hetki aloittaa osakesijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Virus painaa salkut punaiselle

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2020

Kirjoittaessani sijoituspäiväkirjaa helmikuun viimeisellä viikolla koronavirus on vielä voimakkaasti uutisotsikoissa. Osakekurssit ovat laskeneet voimakkaasti useita päiviä perätysten. Vuoden alun kurssinousun jälkeen osakemarkkinoilla on palattu takaisin lähtöpisteeseen. Samoin on tapahtui salkussani, joka oli vielä kuun puolivälissä parikymmentätuhatta euroa arvokkaampi kuin vuoden alussa, mutta salkun arvosta haihtui tämä arvonnousu muutamissa viruksen tähdittämissä päivissä.

Koronaviruksella ei ole vaikutusta sijoitusstrategiaani. Pyrin edelleen ostaman hyviä ja osinkoa maksavia yhtiöitä kohtuulliseen hintaan. Parantaakseni jo korkeaa ostovalmiuttani myin 21.2. F-Securen ja 25.2. Rapalan osakkeet. Molemmat alisuoriutujia, jotka eivät maksa osinkoa vuodelta 2019. Kun kurssit laskevat laajalla rintamalla, hyvienkin yhtiöiden kurssit seuraavat. Haluan saada tuottoa osingon muodossa, jotta voin ostaa lisää osakkeita aleneviin kursseihin. F-Securella ja Rapalalla oli molemmilla jo korkea aika poistua salkustani. Ensimmäisellä tein reilusti voittoa ja jälkimmäisellä reilusti tappiota. Koronavirus sai siis minut heräämään ja toteuttamaan strategiani mukaista sijoittamista.

Myytyäni alisuoritujia ja talletettuani salkkuun jälleen tonnin verran uutta pääomaa, minulla on reilusti rahaa ostaa salkkuun lisää tavaraa. Koetan kuitenkin malttaa ja tehdä ostoja rauhalliseen tahtiin. Ennen koronaviruspudotusta olin reilusti ostokannalla: ostin lisää Vincitin ja Tallinkin osakkeita sekä ostin takaisin puolet kuun alussa myymistäni Konecranesin osakkeista. Juuri ennen voimakasta laskua avasin position Cargotecissa. Kun laskusta otettiin ensimmäistä kertaa happea 26. päivä helmikuuta, ostin toisen puolikkaan jo tyypilliseksi tuleesta Konecranes positiosta takaisin salkkuuni.

Helmikuussa sain aikaiseksi suuren uudistuksen kirjanpitoon, jossa seuraan ostoja, myyntejä, osinkoja ja salkun kehitystä. Siirsin yli 10 vuotta vanhan kirjanpidonmuistitikulta Excel pohjaisesta taulukkohässäkästä pilveen Google Sheets taulukkolaskentaohjelmaan. Vuosikymmenen kuluessa hiljalleen rakennettu taulukkorakennelma alkoi käydä sijoitustoiminnan laajuuteen nähden hieman kankeaksi. Nyt minulla on pääsy seurantaani miltä laitteelta tahansa ja pystyn hyödyntämään Googlen varsin käteviä Google Finance toimintoja omassa seurantataulukossani. Uudistettu kirjanpito vapauttaa aikaa kirjausten tekemisestä tärkeämpään eli sijoituskohteiden analysointiin, tutkimukseen ja kirjoittamiseen.

Helmikuun puolivälin seurannassa salkkuni saavutti uuden ennätyksen 275 000 euroa. Salkkuni oli noussut uudelle kymmentuhannelle neljänä kuukautena perätysten. Vuoden 2015 alussa salkkuni oli noussut kolmena kuukautena perätysten uudelle kymmentuhannelle. Myös silloin salkkuni arvo laski pitkän noususarjan jälkeen. Ensi kuun kirjaukseen tuleekin suurella todennäköisyyydellä pitkä miinus, koronaviruksen aiheuttama shokki tulee vaikuttamaan niin yritysten tuloksiin kuin osakekursseihinkin. Markkinat tulevat luonnollisesti toipumaan, mutta se tapahtuu pikemminkin myöhemmin kuin aiemmin.

Euron juustoja vitosella

Nordnet uusi paljon odotetun euron kampanjan pienille alle 200 euron osakeo-ostoille houkutellakseen suomalaiset sijoittamaan osingot takaisin osakemarkkinoille. Halusin myös hyödyntää tarjousta ja sijoittaa olemassaoleviin positioihini, joiden arvostustaso vaikutti minusta houkuttelevalta. Tarkoituksenani oli tehdä kuusi eri osakeostoa, ehdin tehdä kolme kunnes huomasin, ettei tarjous kosketa Nordnetin "private banking" -asiakkaita. Maksoin siis kolmesta nappikaupasta 15 euroa. Mitä ehdin ostamaan ja mitä olisin ostanut?

Uponor
Ostin lisää Uponorin osakkeita. Tunnen yhtiön hyvin ja osakekurssi lanaa historiallisesti houkuttelevalla tasolla, jolla myös yrityksen pääomistaja hankki osakkeita joulukuussa. Uponorin liiketoiminta on toki syklistä ja rakentaminen on todennäköisesti syklin huippuvaiheessa.

Rapala
Sijoitin myös Rapalaan, vaikka se pikemminkin ansaitsisi pikalähdön salkusta. Pieni lisäys oli vedonlyöntiä sen puolesta, että firma saisi vihdoin aikaiseksi käänteen ja osakekurssi ottaisi aimo harppauksen ylöspäin. Lienee toiveajattelua.

UPM
UPM alkaa mielestäni olla lähellä laatuyhtiötä. Se on uusiutunut ja takoo kasvavaa liikevaihtoa sekä korkeaa EBIT:iä. Osakekurssin tultua alas huipputasoiltaan halusin kasvattaa positiotani yhtiössä. UPM maksaa kohtuullisilla arvostusluvuilla korkeaa yli kuuden prosentin osinkoa.

Jos olisin kuulunut tarjouksen piiriin, olisin todennäköisesti ostanut myös YIT:n, L&T:n ja Evlin osakkeita. Pohjaonkijalle olisi voinut sopia myös pieni erä Oriolan osakkeita.

Nordnetin hintakilpailukyky on heikentynyt vuosien saatossa ja monet ovat siirtäneet kaupankäyntiään muualle. Arvopaperiomistuksistani kolmasosa on muualla kuin Nordnetissa: Lynxissä, Degirossa, ja Nordeassa, joista kahdessa viimeisessä parinsadan eriä on kaupankäyntipalkkioiden puolesta mahdollista ostaa aina. Nordnetin euron kampanja lienee keino välttyä asiakasenemmistön täyskapinalta. Asiakkaana minun on vaikea ymmärtää miksi private banking asiakkaat jätettiin tarjouksen ulkopuolelle.

Muista aina lukea pieni präntti.

***
Lue Vaurastumisen välineet ja aloita osakesäästäminen.

Yhteenveto 2018 ja tavoitteet

Vuonna 2018 osakesalkkuni arvo kasvoi suhteessa edellisvuoteen, mutta paperivoitto laski rajusti, kymmenellä tuhannella eurolla. Osakesalkkuni paperivoitto, realisoimaton tuotto, kävi historiansa korkeimmalla tasolla kesäkuussa 2018, jonka jälkeen jokainen kuukausi oli alamäkeä elokuuta lukuunottamatta. Jos punertavaa vuotta katsoo positiivisesti, paperivoittoa jäi vuoden 2018 lopussa jäljelle 69 000 euroa. Sijoitusstrategiani kulmakivenä ovat kuitenkin osingot, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa.

Mitä tapahtui vuonna 2018?

• Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana 800 000, kiitos lukijoille!
• Kokonaisvarallisuuteni ylsi lähes 360 000 euroon, kun tavoitteeni vuodelle 2018 oli 370 000 euroa. 
• Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa 176 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan. Velka vähentyi lähes 7000 eurolla.
• Talletin osakesalkkuun 14 000 euroa uutta pääomaa. Talletukset ylsivät 133 000 euroon.
• Salkun arvo nousi 200 000 euroon, vain täpärästi yli vuoden takaisen arvon. Salkun arvo on silti 28 000 euroa yli laskennallisen tavoitteeni (12 000 euroa vuodessa uutta pääomaa + 6 % tuotto).
• Valuuttakurssit (dollari ja Ruotsin kruunu) pysyivät melko muuttumattomina suhteessa viime vuoteen.
• Kuten viime vuonna, kasvatin voimakkaasti sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin pyrkien hyödyntämään suhteellisen heikkoa kruunua.
• Omistuksistani Technopolis lunastettiin ulos pörssistä. Pörssitulokkaista myin Admicomin osakkeet valitettavasti ja Altian sekä Kojamon osakkeet onnekseni ajoissa pois. 
• Vuoden absoluuttinen osinkotuotto kasvoi tuhannella eurolla noin 6100 euroon. Myös suhteellinen osinkotuotto koheni pysytellen pitkälle yli neljän prosentin verojen jälkeen.
• Viime vuonna asettamani tavoitteen mukaisesti kasvatin vaihtoehtoisten sijoitusten arvon 50 000 euroon. Lunastin puolet vaihtoehtoisesta sijoituksesta kulutusluototusta tekevän GF Money Consumer Finance Oy:n osakkeisiin. 
• Vaihtoehtoisista sijoituksista lunastin myös S-Ryhmän osuuksia osuuskauppojen lopetettua osuuspääoman koron maksuja.
• Vuoden aikana vaihdoin töitä ja sen myötä autoni tuli osaksi varallisuuslaskelmaani. Suuri osa autosta vapautuneista varoista meni hätärahastooni Norwegian Bankiin.
• Vuodelle 2018 olin asettanut tavoitteeksi yhden asunnon hankinnan. Tätä en toteuttanut kolmesta syystä: ajatukseni asuntomarkkinoiden kehityssuunnasta eivät ole ruusuiset, tällä hetkellä en halua allokoida suoriin asuntosijoituksiin enempää varoja ja yksi omistamistani asunnoista vei runsaasti aikaa ja huomiota päättyneen vuoden aikana .

Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun

Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2018 mennessä olin tallettanut salkkuuni 132 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 200 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 69 000 euroa eli 51 %.

Vuonna 2018 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna -5 % (2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %). (Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin pörssin osingot huomioiva indeksi laski vuoden 2018 aikana hieman alle viisi prosenttia, joten tulosta ei voi pitää aivan kehnona. Osakepoimintaan käyttämälleni ajalle en kuitenkaan saanut juuri rahallista vastinetta lisätuoton muodossa.

Vaikka osakesalkun tuotto oli heikko vuonna 2018, enkä onnistunut myymään osakkeita huippuhintoihin, annan pisteitä muutamille lähimenneisyydessä tekemilleni päätöksille. Kerrytin 7000 euroa taloyhtiölainan maksua varten, sen sijaan, että olisin puskenut rahat kuumille markkinoille. Muutaman viime vuoden aikana olen sijotitanut huomattavia summia, jopa "lainannut" rahaa osakesalkustani, vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Lähtökohtaisesti nämä säilyttävät nimellisarvonsa, jollei koko pääoma katoa luottotappioihin tai vastaaviin. Kolmanneksi, olen kasvattanut huomattavan lähes 24 000 euron hätärahaston. Näistä kolmesta lähteestä minulla on mahdollisuus sijoittaa yli 30 000 euroa osakkeisiin, jos markkinatilanne antaa siihen syyn.

Vuoden 2019 tavoitteet

• Osakesalkun arvo 230 000 euroa.
• Omaisuuden arvo 390 000 euroa.
• Osinkotulot 6700 euroa nettona.
• Taloudellisen riippumattomuuden julistus.
• Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.

En aseta tänä vuonna tarkempia tavoitteita sijoitustoimintaani liittyen. Sitä tulee määrittelemään pitkälti yllä olevan listan neljäs kohta: taloudellisen riippumattomuuden julistus. Alkuvuoden aikana minun on tehtävä laskutoimituksia, suunnitelmia ja ajatustyötä: hyppäänkö pois palkkatyöstä. Kun asettaa tavoitteen, tulee tehtyä työtä sen suuntaan!

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2019 kolme kandidaattia ovat siivoussuunnitelmani mukaisesti:

• Rapala tai HKScan.
• H&M tai Ratos.
• F-Secure tai Vaq-tec.

Tänä vuonna tahtotilanani on myydä vähintään kaksi kuudesta yllä mainitusta sijoituksesta. Myynneillä vapautan varoja ensisijaisen tavoitteeni, osinkotulojen, kasvattamiseksi ja päästäkseni eroon alisuoriutujista.

***
Rakenna itsellesi pullea osakesalkku. Lue Vaurastumisen välineet.

Yhteenveto 2017 ja tavoitteet

Vuonna 2017 osakesalkkuni kehittyi jälleen positiivisesti. Salkun arvo kohosi 178 tuhannesta eurosta 197 tuhanteen euroon. Päättyneestä vuodesta ei tullut yhtä suuri menestys kuin edellisestä, erityisesti osakesalkun osalta. Muutamat epäonniset sijoitukset ja valuuttakurssien muutokset toimivat osakesalkun riippakivinä.

Seuraavaksi tiivistelmä vuodesta 2017 osakesalkku painotuksella ja lyhyesti päätavoitteet alkaneelle vuodelle:

• Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana puolimiljoonaa, kiitos lukijoille!
• Onnistuin hyvin vuoden 2017 tavoitteiden toteuttamisessa. Jälkikäteen katsottuna olisin ehkäpä voinut asettaa hivenen vaativampia tavoitteita, koska vaurastumisen kehitys ei ole  vuosina kiihtynyt, vaan kasvu on absoluuttisesti mitattuna ollut yhtä vuotta lukuunottamatta yhtä suurta. Tosin kasvu on suurilta osin osakemarkkinoiden kehityksen varassa.
• Kokonaisvarallisuuteni ylsi reiluun 335 000 euroon, juuri asettamani tavoitteen yläpuolelle kasvaen 46 000 eurolla.
• Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa noin 183 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan.
• Siirsin osakesalkkuun 13 000 euroa uutta pääomaa, talletukset ylsivät 118 000 euroon.
• Salkun arvo nousi 197 000 euroon, kivuten muutaman tuhannen ylitse asettamani tavoitteen ja reilusti yli 151 000 euron laskennallisen tavoitteen (perustuen 12k€ vuotuiseen pääoman lisäykseen ja 6 prosentin tuottoon).
• Valuuttakurssit taistelivat sekä salkun arvon että osinkokertymän kehitystä vastaan. Niin dollari kuin Ruotsin kruunu heikentyivät euroa vastaan pitkin vuotta.
• Valuuttakurssien lisäksi arvon kehitystä heikensi epäonnistunut sijoitus Hennes&Mauritziin sekä General Electricin ja Mattelin osingonleikkaukset, mitkä laskivat sijoitusten arvoa voimakkaasti. Myös Nokian kurssilasku teki loppuvuodesta hallaa.
• Kasvatin merkittävästi sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin. Vuoden aikana vaihdoin yli 7000 euroa kruunuiksi ja salkkuun tuli 4 uutta ruotsalaisyhtiötä.
• Vuoden osinkokertymä kohosi noin 5130 euroon. Absoluuttinen kasvu oli vaatimaton johtuen muutamista osingonleikkauksista ja valuuttakurssimuutoksista. Lisäksi salkusta oli runsaasti käteistä ulkona tienaamassa korkotuloja osinkojen sijasta.
• Ostin puolikkaan sijoitusasunnon, joka alkoi kartuttamaan varallisuuttani huhti-toukokuusta lähtien. Vapaan kassavirran talletan korkeakorkoiselle tilille tulevia remontteja varten. Näitä varoja en kirjaa varallisuuteeni.
• Sijoitin jälleen huomattavan summan vaihtoehtoisiin sijoitusokohteisiin. Lyhensin sisäistä velkaani, joka kohdistui muun muassa kiinteistörahastoon ja kahteen muuhun pienempään vaihtoehtoiseen sijoitukseen.

Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun

Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2017 mennessä olin tallettanut salkkuuni 118 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 197 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 80 000 euroa eli 66 %. Tämä ei suhteellisesti ole edellisvuotta korkeampi mutta absoluuttisesti noin 9000 euroa korkeampi.

Vuonna 2017 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna 5 % (2016: 16 %, 2015: 13,8 %).
(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin yleisindeksi nousi vuoden 2017 aikana noin 7 prosenttia eli hävisin tällä kertaa yleisindeksille. Eroa selittävät epäonnistuneet yksittäiset sijoitukset, salkussa olevan käteisen suuri määrä (5-10 % salkun arvosta) sekä valuuttakurssimuutokset. Sharevillen mukaan olen vielä 30 prosenttiyksikköä yleisindeksin kehitystä edellä viiden vuoden aikavälillä tarkasteltuna.

Vuoden 2018 tavoitteet

• Osakesalkun arvo 220 000 euroa.
• Omaisuuden arvo 370 000 euroa.
• Omistussasunnon vuokraaminen ja uuden omistusasunnon hankinta - eli neljä ja puoli asuntoa vaurastumisen vauhtipyöränä.
• Vaihtoehtoisten sijoitusten arvon kasvattaminen 41 000 eurosta 50 000 euroon.

Kuten monet muut, olen odottanut merkittävää osakemarkkinoiden korjausliikettä jo monta vuotta.  Sitä ei ole kuulunut ja nykyvalossa olen onnekseni jatkanut sijoittamista sijoitusstrategiani mukaisesti. Vuodelle 2018 lähden hakemaan maltillista tuottoa. Omaisuuden kehityksen tavoitteeksi asetan yksinkertaisesti vuoden 2017 päätösarvon päälle 40 000 euroa. Asuntojen kanssa jatkan varovaisena, kuten hiljattain ilmaisin huoleni Vantaan asuntomarkkinoiden näkökulmasta. En ole vielä vakuuttunut yllä asettamani tavoitteen mielekkyydestä ja saatan vielä vetäytyä suunnitelmastani.

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2018 kolme kandidaattia ovat:

• General Electric leikkasi osinkoaan ja saa siten lähes automaattisesti paikkansa tässä listauksessa.
• Sijoitus Hennes&Mauritziin vuoden 2017 alussa oli selkeä virhe. Ostin osaketta vieläpä kahteen otteeseen. Tutustumisvaiheen, ensimmäisen ja toisen ostoerän välillä, tulisi olla pidempi kuin yksi kuukausi.
• Viime vuoden listalta poimin mukaan Rapalan. Vuoden päätöskurssia katsottaessa olisi Rapala kannattanut myydä pois ja ostaa vaikkapa nyt takaisin. Jälleen lienee syytä arvioida onko yhtiöstä ikinä ikuisen lupauksen lunastajaksi. Vuonna 2018 Rapala jatkaa osingonlaskuhjensa sarjaa neljättä vuotta.

En ole analysoinut yksityiskohtaisesti General Electricin tai Hennes&Mauritzin nykytilaa voimakkaan kurssilaskun jälkeen. Vaikka GE:n suorituskyky on alentunut ja esimerkiksi velkaantuneisuus on melko korkea, uskon, että osingonlaskun taustalla on osittain uuden pääjohtajan halu aloittaa työnsä puhtaalta pöydältä. On vaikea arvioida kykeneekö yhtiö koskaan palaamaan entiseen loistoonsa. H&M kohdalla suurimpina kysymysmerkkeinä ovat laskeva myynti, kannattavuus ja nettikaupan uhka. Pääomistaja Persson on tankannut osakkeita alenevaan kurssiin ja omistaa yhtiöstä jo 40 prosenttia. Ketä uskoisikaan?

Hyvää uutta vuotta!

***
Lähde rakentamaan omaa taloudellista turvaa ja riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.

Loppuvuoden myyntipohdintaa

Sijoitusstrategiassani olen asettanut tehtäväkseni myydä salkusta vähintään yksi alisuoriutuja vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sellaista yhtiötä, jonka liiketoiminta on suoriutunut kehnosti ja jonka näkymät ovat heikot. Luonnollisesti olisi parasta, jollei alisuoriutujia osuisi salkkuun lainkaan. Aktiiviselle osakepoimijalle näin kuitenkin voi käydä. ETF-sijoittajalle ne tulevat pörssilistatun rahaston mukana nättiin pakettiin käärittynä.

Myynnin tarkoituksena on vapauttaa käteistä sijoitettavaksi parempiin yhtiöihin, jotta salkkuni laatu pysyisi mahdollisimman korkeana. Lisäksi saan verovähennettäviä myyntitappioita verotettavia pääomatuloja pienentämään. Valitettavan usein alisuoriutujan osakekurssi on laskenut sijoitushetkestä - muutoin se tuskin olisikaan alisuoriutuja. Usein myös alisuoriutuvan yhtiön maksama osinko on pienentynyt. Myynnillä ja varojen uudelleensijoittamisella voi siis olla osinkotuloja kohentava vaikutus.

Loppuvuoden myynneilläni ei ole kovinkaan hyvä track record. Viime vuonna myymäni Textainerin osakekurssi on sittemmin kaksinkertaistunut. Toissa vuonna myymäni Sanoman kurssi samoin. Vuonna 2014 myymäni Oriola-KD on hivenen silloista kurssitasoa ylempänä. Myynnin jälkeisestä kurssikehityksestä päätellen strategiani tai pikemminkin valintani eivät ole onnistuneet. Mielestäni strategiani on oikea, koska salkussa ei pidä antaa tilaa huonosti pärjääville yrityksille, jotka tuhoavat sijoittajien varoja. Aiemmin myymiäni yhtiöitä en haluaisi enää omistaa. Myyntini ovatkin ajoittuneet lähes heikoimpaan hetkeen, jolloin yhtiön osakekurssi on heijastanut erittäin heikkoa liiketoimintahistoriaa ja -näkymiä. Miten siis tehdä tämän vuoden ehdokkaiden kanssa?

Viime vuoden lopussa listasin myyntilistalle Enscon, Mattelin ja Rapalan seuraavin kommentein:

• Vuoden 2016 listalta poimin jälleen uudelle vuodelle  Enscon. Vuonna 2016 myin jo Textainerin, joka oli Enscon arvoansapari. Mahdollinen öljyn hinnan nousu voi antaa tukea Enscon kurssille ja luoda tilaisuuden luopua sijoituksesta pienemmällä tappiolla.
• Leluvalmistaja Mattel, joka on salkussani dollarimääräisesti 400 dollaria pakkasella. Dollarin vahvistumisen johdosta sijoitus on euromääräisesti vain lievästi miinuksella. Osakkeen myynnistä en siis saisi juurikaan vähennyskelpoista luovutustappiota. Mattel voi olla tällä hetkellä joko käänneyhtiö (5,5 % osinkotuotolla) tai arvoansa - en tiedä.
• Rapala, jota ostin joulukuussa lisää laskeakseni keskiostohintaa. Mikäli yhtiö ei osoita vuonna 2017 tervehtymisen merkkejä, lienee aika luovuttaa tämän ikuisen lupauksen osalta ja siirtää rahat tuottavampaan kohteeseen. Rapala on laskenut osinkoaan kahtena vuotena perätysten, minkä tulisi olla osinkosijoittajalle hyvin selkeä myyntisignaali jo ensimmäisen osingonlaskun kohdalla.

Lähes vuosi on kulunut listauksesta. Näen edelleen nämä kolme vahvimpina ehdokkaina, vaikka yksi tai kaksi muuta yhtiötä voisi kandidaatiksi yltääkin. Ensco on mielestäni nousemassa pohjamudistaan vihdoin nousseen öljyn hinnan vuoksi. Mattel olisi kannattanut myydä listausta tehdessäni. Se on sittemmin leikannut osinkoaan ja kurssi on laskenut voimakkaasti. Viime aikoina yhtiötä on väläytelty yritysostokohteeksi. Tämän skenaarion toteutuminen saattaisi tehdä paperitappion joitakin dollareita pienemmäksi. Rapala puolestaan jatkaa vuosia jatkuneella tiellään ja saatan jäädä venyttämään kärsivällisyyttäni. Listan ulkopuolelta voisin tuoda mukaan IBM:n, josta pääsisin tässä kohtaa eroon menettämättä sijoittamaani pääomaa.

Puhtaasti ykköskriteeriäni, kassavirtaa, katsottaessa salkustani saisi lähteä ensisijaisesti Ensco ja sitten Mattel. Näistä irtautuisi pieni summa dollareita uuteen sijoitukseen ja suurehko huojennus ensi vuoden veromätkyhin. Jään kuitenkin vielä pohtimaan asiaa. Minkä yhtiön sinä myisit, myisitkö ollenkaan vai hylkäisitkö koko strategian?

30 - Osingonlaskijat vievät askeleen taakse

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Pyrin lähtökohtaisesti valitsemaan salkkuuni laadukkaita yhtiöitä, jotka kykenevät kasvattamaan osinkoaan. Osingonjaon kasvu on tärkeä osa strategiaani osinkotulojen kasvattamisessa. Useimmat yhtiöt ovat julkaisseet vuoden 2016 tuloksensa ja ilmoittaneet vuoden 2017 osingonjaostaan. Valitettavasti, vaikka osittain odotetusti, salkkuuni osuu useampi osingonlaskija.

• Rapala jatkoi osingonlaskujen sarjaansa.
• Telia leikkasi osinkoaan odotetusti.
• Panostaja ja sen ruotsalainen serkku Ratos laskivat molemmat osinkoaan.
• Technopoliksen osinko laski viime vuoteen nähden.
• Nokian ja Keskon osingot palasivat tavanomaiselle tasolleen.

Millainen vaikutus osingonjaon laskulla on, päätavoitteeseeni, osinkotuloihin?

*Osake lkm = 2017 omistus ; Ratos osinko SEK
2016 & 2017: osakekohtainen osinko

Laskennallinen vaikutus osinkokertymääni on siis noin 250 € (bruttona). Kasvattaakseni osinkotuloja minun on peitottava heikennys uudella pääomalla ja muiden yhtiöiden osingonjaon kasvulla. Onnekseni useampi salkkuyhtiöni kasvattaa osingonjakoaan tai pitää sen ennallaan.

Taulukossa oleva laskelma on sikäli epäreilu, että Rapalaan, Teliaan ja Panostajaan tein vuoden 2016 aikana pienet lisäykset. Lisäyksen ansiosta Panostajasta saamani osingot kasvoivat absoluuttisesti. Telian ja Rapalan kohdalla lisäys ei riitä kattamaan osingonleikkausta. Todellisuudessa negatiivinen vaikutus ei siis ole absoluuttisesti 250 euron suuruinen, mutta tärkeää on tiedostaa se, että kyseessä oleviin yhtiöihin lisäämäni pääoma ei ole suinkaan mennyt osinkokertymän kasvattamiseen.

Huomionarvoista on, että taulukossa mainittuja neljää yhtiötä on vaikea kutsua laatuyhtiöiksi. Ostettuani yhtiöiden osakkeita lisää, tiedostin mitä olin ostamassa. Rapalan listasin mahdolliseksi ydinsalkkuni myyntikohteeksi vuoden 2017 alussa, vaikka minulla on edelleen ripaus uskoa yhtiön liiketoiminnan suhteen. Teliasta saan yhä kohtuullisen tuoton (4,7 %) sijoittamalleni pääomalle. Panostaja on minulle satelliittisijoitus ja myynnissä yli euron hinnalla. Ratokseen sijoittamalle pääomalle saan myös kohtuullisen osinkotuoton (4 %), mutta yhtiön kehitystä uuden johdon alla on seurattava tarkemmin.

Technopolis oli minulle uusi sijoitus vuonna 2016, joten uusi pääoma kasvattaa absoluuttista osinkokertymääni. Technopoliksen 0,12 € osakekohtaisella osingolla saan ostohinnalleni kohtuullisen 3,7 % osinkotuoton ennen veroja. Vuonna 2016 Technopolis maksoi osinkoa 0,17 € osakkeelta ja toteutti osakeannin, jolla yhtiö rahoitti kiinteistöhankintoja Ruotsissa. Uutena sijoituksena tarkkailen Technopolista tavanomaista tarkemmin.

Lisäksi osingonlaskijoiden joukossa ovat Kesko ja Nokia. Ne mukaanlukien negatiivinen vaikutus yltää noin 350 euroon (bruttona). Mikäli sijoitan tänä vuonna 12 000 euroa uutta pääomaa osakkeisiin, se riittää juuri ja juuri kattamaan osigonleikkausten negatiivisen vaikutuksen. Keskon ja Nokian leikkaukset ovat ehkä luonteeltaan ymmärrettävämpiä. Molemmat yhtiöt palauttivat pääomaa ylikapitalisoituneesta taseestaan, ja osinko palasi tavanomaiselle tasolle ja kasvutrendille suhteessa vuoden 2015 osinkoon. Lisäksi molemmat yhtiöt ovat tehneet merkittäviä yritysostoja, jotka toivottavasti luovat tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

Tiivistetysti

• Osingonleikkaukset ovat useimmiten suhteellisesti suurempia kuin osingonkorotukset. Vaikeuksia kohdatessaan yhtiöt pienentävät osinkoaan reilusti. Yhtiöt pyrkivät ylläpitämään osinkonsa viimeiseen saakka tai kasvattamaan sitä hillitysti vahvistaakseen sijoittajien uskoa yhtiöön.
• Vältä epävakaita yhtiöitä, joiden liiketoiminta ei tue kasvavaa osingonmaksua. Osingonleikkaajat tekevät tyhjäksi sijoitusponnistelut heikentämällä niille saamaasi tuottoa.
• Mieti suunnitelma osingonlaskijoiden varalle. Saatko vielä kohtuullisen tuoton sijoittamallesi pääomalle vai kaipaisivatko rahasi uuden rengin?
• Suomalaisten ja ruotsalaisten yhtiöiden kohdalla yhden vuoden osingonleikkaus ei välttämättä ole vielä myyntisignaali, vaan voi johtua esimerkiksi suuresta investoinnista. Verrattuna amerikkalaisiin yhtiöihin kotimaiset ovat perinteisesti epävakaampia osingonmaksajia. Pohdi, miksi yhtiö leikkaa osinkoaan.

Lue myös Osinkokevään opetus -kirjoitus välttääksesi osingonleikkaajat.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja luo omat lisäansiot - tai tee se helposti rakentamalla ETF-osinkosalkku.

Osinkovuosi 2016

Vuoden suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi tällä kertaa TeliaSonera, jota olin hankkinut lisää juuri ennen vuoden toista osingonmaksua. Perässä tulivat Fortum, Kesko, Nokian Renkaat ja etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava PowerSharesin ETF (PGF), jonka osingonmaksu on alkanut hiljalleen hiipumaan korkotason noustessa - kuten viime vuonna otaksuin.

Osinkotuotto kasvaa niin prosenteissa kuin euroissa

Kokonaisuudessaan osinkotuloni kasvoivat yli tuhannella eurolla yltäen noin 4800 euroon. Tämä tarkoittaa noin 400 euron osinkotuloa kuukaudessa. Tavoitteenani on 1000 euron osinkotulo kuukaudessa, joten olen saavuttanut tavoitteestani 40 prosenttia. 4800 euron osinkotulo tarkoittaa noin 4,5 prosentin tuottoa sijoitetulle pääomalle (105 000 €).

En ole varsinaisesti asettanut virallista tavoitetta vuosittaisille osinkotuloille, mutta lähden tavoittelemaan noin 5500 euron osinkotuloja vuonna 2017. Vaikka olen sijoittanut osakesalkkuun yllä mainitun 105 000 euroa, tästä summasta kaikki varat ei ole ollut sijoitettuna osinkotuloja luoviin kohteisiin. Olenkin purkanut tälläisia sijoituksia (rahastoja) ja pyrkinyt sijoittamaan osakesalkussa levännyttä käteistä.

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

• Valitettavasti Rapala laski toistamiseen osinkoaan. Ostin vieläpä lisää osakkeita helmikuussa ja uudelleen joulukuussa. Osingon lasku painoi osaltaan osakekurssia vuoden aikana.
• Kesko korotti osinkoaan 66 prosenttia 1,5 eurosta 2,5 euroon ja osinkopottini kohosi nettona lähes 200 euroon.
• Suurin ruotsalainen sijoitukseni, Securitas, korotti vihdoin osinkoaan, 3,5 kruunuun. Yhtiö oli maksanut 3 kruunun osinkoa vuodesta 2009. Yhtiö teki vuonna 2015 suuren yritysoston Yhdysvalloissa.
• Myös ruotsalainen Swedish Match maksoi muhkean lisäosingon. Osinko nousi 7,5 kruunusta 8 kruunuun ja päälle maksettiin 12 kruunun lisäosinko. Joulukuussa yhtiö maksoi vielä 9,5 kruunun ylimääräisen lisäosingon. Siinä on osinkoa kerrakseen - 13 % netto-osinkotuotto ostohinnalle.
• Amerikkalaisista sijoituksista komeaa osinkotulojen kasvua jatkoi pikaruokalaketjuja operoiva YUM Brands, joka vieläpä eriytti Kiinan toimintonsa omaksi yhtiökseen.
• Suomalaisista sijoituksista suhteellisesti suurimman osinkotuoton ostohinnalleni sain Tiedolta (9 %) ja heti perässään NesteOililta (8,24 %). 
• Netto-osinkotuotto sijoitetulle pääomalle (=osakkeisiin sijoitettu rahamäärä) asettui 4,15 % prosenttiin. Euromääräisten sijoitusten osinkotuotto oli 4,68 %, dollarimääräisten 3,28 % ja kruunumääräisten 5,13 %. Edellisvuonna osinkotuotto ylsi myös hieman yli 4 prosenttiin.

Osinko-ostokseni Ramirentiin meni mukavasti. Ostin Ramirentiä maaliskuun puolivälissä hintaan 6,19 euroa, kuun lopussa yhtiö maksoi 60 euron brutto-osingon ja myin osakkeet heinäkuussa hintaan 7,38 euroa. Kun seuraa markkinoita aktiivisesti ja tietämys lisääntyy, voi koettaa joskus onneaankin kohtuullisen turvallisella spekulaatiolla.

Vuoden 2017 suurin haaste tulee olemaan sijoituskriteerit täyttävien sijoituskohteiden saatavuus. Kohtuullista osinkotuottoa on vaikea löytää kohtuullisin arvostuskertoimin yrityksen laadusta tinkimättä. Olen kuitenkin valmis sijoittamaan laadukkaisiin yhtiöihin hieman korkeammalla arvostuksella. Tästä esimerkkejä päättyneeltä vuodelta ovat Fielmann ja VF Corporation.

Viime tammikuussa ostin lisää Fiskarsia 16,77 euron hintaan hankittuani sitä ensimmäisen kerran kympillä vuonna 2009. Yritänkin psyykata itseäni korottamaan sijoitusteni keskihintaa ja hankkia lisää edullisesti ostamieni suomalaisten yhtiöiden osakkeita - jos sijoituskriteerini täyttyvät.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja rakenna omat lisäansiot.

Joulukuun pörssikaupat

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2016

Satelliittisijoitukseni Panostajan osakekurssi niiasi voimakkaasti tilinpäätöksen jälkeen ja päätin ostaa osakkeita 1000 kappaletta lisää. Suurimpina syinä kurssilaskulle lienee osinkoehdotus ja Takoman, Panostajan sijoituskohteen, erittäin heikko tilanne. Helmikuussa maksettava osinko laskee 0,05 eurosta 0,04 euroon. Takoman liikevaihto (-23 %) ja liikevoitto (-73 %) jatkoivat rajua laskuaan.

Jos Suomen talouden käänne on käsillä monien uutisten lupaamalla tavalla, on Panostaja yksi Helsingin pörssin suurimmista hyötyjistä. Talotekniikkaa remontoiva Kotisun on Panostajan valopilkku ja erinomainen sijoitus. Hammaslääkäriasema Megaklinikka tekee vielä tappiota avattuaan uuden aseman Tukholmaan. Rakennejärjestelyt digitaalisessa painotoiminnassa, Granossa, on päättymässä ja niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset tulevat vähenemään. Näiden tekijöiden vuoksi uskon, että lisäys Panostajaan oli suhteellisen turvallinen neljän prosentin efektiivisellä osinkotuotolla.

Myin Kemiran osakkeet kurssin noustua 11,7 euron tasolle. Tein osakkeella jälleen pienen viidenkympin myyntivoiton reilussa kuukaudessa. Myynti oli sarjassaan kolmas tänä vuonna. Kemira on ollut minulle spekulatiivinen pelipaperi sen ailahtelevan kurssikehityksen vuoksi, turvana jälleen hyvä osinkotuotto. Mikäli Kemiran kurssi laskee uudelleen alle 11 euron, ostan todennäköisesti osakkeita jälleen takaisin salkkuuni. Koetan kuitenkin pidättäytyä liiasta spekuloinnista ja keskittyä päätavoitteeseeni osinkotulojen kasvattamiseen.

Myinkin Nordnetin salkustani Itä-Eurooppaan sijoittavan rahaston kohdistaakseni lisää pääomaa kassavirtaa tuottaviin sijoituksiin. Loppukuusta ostin lisää Rapalaa parisataa kappaletta. Yhtiön liiketoiminnan laadussa ja kehityksessä ei ole hurraamista. Erityisesti liikevoitto on laskenut monta vuotta perätysten. Rapalalla on ollut mitä erilaisimpia vaikeuksia selityksenään heikolle suoritukselle. Itse pelkään, että pahimillaan yhtiön liiketoimintamallissa voi olla jotain vikaa ja kilpailijat voittavat markkinaosuuksia. Yrityksen uusi johto onkin ilmoittanut tarkastelevansa liiketoimintoja kriittisellä silmällä. Rapala on siten mahdollinen käänneyhtiö ja -sijoitus, josta uusi johto voi onnistuessaan saada irti paljon arvoa tunnettujen brändien ja jakelukanavan avulla.

Vaikeuksissa olevien yhtiöiden osakepoiminta on toiminut kohtuullisesti. Flowers Foods ilmoitti selvinneensä lakihuolistaan huomattavasti pelättyä pienemmin korvauksin ja yhtiön kurssi nousi voimakkaasti. Myös traktorivalmistaja Deeren osakekurssi kohosi merkittäväsi sen ilmoitettua odotuksia paremmasta tuloksesta. Markkinauutisten mukaan suursijoittajat olisivat siirtymässä kuluttajatuoteyhtiöistä kohti syklisempiä yrityksiä. Esimerkiksi ruotsalaisen AlfaLavalin kurssi on noussut voimakkaasti ostettuani sitä elokuussa.

Vuosi lähestyy loppuaan ja kuluneesta vuodesta on tulossa monella tapaa ennätyksellinen. Palaan vuoden 2016 tuloksiin erillisissä kirjoituksissa tammikuun aikana. Tässä kuitenkin ensisilmäys vuoden 2016 lukuihin:

Osinkokauden kynnyksellä

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2016

Helmikuussa Panostaja maksoi ensimmäisenä suomalaisena yhtiönä osinkonsa. Sentin korotus osinkoon oli mukava parannus. Vaikka kurssit laskevatkin, osinkosijoittajalle näyttää tulevan mukava kevät useiden yhtiöiden korottaessa osinkoaan keväällä.

Ostin lisää Rapalan osakkeita. Yhtiö ei vakuuta vielä suorituskyvyllään ja se on toistuvasti pettänyt sijoittajat painiessaan aina uuden ongelman kanssa. Yhtiön brändit, liiketoimintamalli ja markkina-asema, omassa kapeassa liiketoiminnassa, luo houkuttelevan lähtökohdan, mikäli esimerkiksi varastotasoihin ja Venäjään (liikevaihto laski 2015 15m€) liittyvät haasteet saadaan ratkottua. Rapala valitettavasti laskee osinkoaan, toista vuotta perätysten, mutta osinko antaa tyydyttävän noin 3,4 prosentin osinkotuoton.

Pienen lisähankinnan tein myös ostamalla BASFin osakkeita. Yhtiön kurssi on yhä alimmillaan kolmeen vuoteen. Yhtiön liikevaihto on laskenut sen karsiessa heikoimmin kannattavia liiketoimintojaan. Lisäksi BASF kärsii alentuneesta öljyn hinnasta öljy ja kaasuliiketoiminnan tuodessa yli 20 prosenttia yhtiön tuloksesta. BASF on kuitenkin pääasiallisesti kemian alan yhtiö, jonka liiketoiminta tukeutuu useisiin eri tuotealueisiin. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan vuodesta 2009 lähtien.

Toteutin yhden taktisista toimenpiteistäni nostamalla Nordnetistä luottoa 4000 euroa ja sijoitin varat Lainasto Oy:n osakkeisiin. Lyhennän lainaa hiljalleen vaihtoehtoisista sijoituksista saamillani tuotoilla sekä palkkatuloista. Tämä on korkeariskinen sijoitus. Merkillepantavaa on esimerkiksi se, että yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa. Kuinka pitkään lainahulina voi jatkua?

Kivijalkapankkia ja sellaisen kilpailijaa

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2015

Kuun alussa ostin lisää Banco Santanderia 200 kappaletta. Yhtiön kurssi liikkui 5 euron ympärillä. Pankkisektori oli kokonaisuudessaan alakuloinen ja Etelä-Amerikassa vahvasti läsnä oleva Santander kärsi erityisesti. Pankin liiketoiminta on kuitenkin maantieteellisesti laajasti hajautettu ja liiketoiminta on kriisin jälkeen kehittynyt myönteiseen suuntaan. Yhtiön osakekurssia on pääasiassa painanut Brasilian heikko tilanne. Yhtiön tuloksesta 20 % tulee lamaan vajonneesta Brasiliasta ja lähes 40 % latinalaisesta Amerikasta, joten sijoitus on paljolti myös uskoa tämän mantereen kehitykseen. Sijoitus Etelä-Amerikkasta riippuvaiseen pankkiin on erittäin riskipitoinen.

Osakesalkussa käteisen määrä oli jälleen noussut lähes 6000 euroon. Etsin siis kuumeisesti ostettavaa. Harkitsin ostavani lisää Wisdom Tree Emerging Markets High Yield ETF:ää, jonka kurssi liikkui osinkotuoton kannalta houkuttelevalla tavalla. Myös Powershares International Dividend Achievers ETF, vaikutti liikkuvan houkuttelevalla tasolla, koska ETF piti sisällään paljon öljy- ja energiayhtiöitä. Olen usein vastavirtasijoittaja.

Hetken pohdin myös lisääväni salkkuuni Rapalaa, mutta yhtiö ei vaikuta saavan liiketoimintaansa viritettyä potentiaaliinsa. Jollei yhtiöllä ole sisäisiä vaikeuksia (esimerkiksi tuotantolaitoksen ylösajo tai korkeat varastotasot), niin talvisesonki koittaa liian myöhään vähentäen myyntiä. Lopulta en päätynyt Santanderia lukuun ottamatta tekemään toista osakeostoa.

Alhaisen veroprosentin vuoksi tein useita lisäsijoituksia pörssin ulkopuolelle. Hankin lisää S-ryhmän osuuskauppojen jäsenyyksiä sekä sijoitin toistamiseen Lainasto Oy:n osakkeisiin. Minua alkaa vähitellen mietityttämään positioideni suuruus vertaislainayhtiöissä, mikä lon jo 11 000 euroa. Olen kuitenkin tehnyt sijoitukset pääasiassa pienissä 1000 euron erissä, joten voin myös vetää sijoitukset ulos vähitellen - olettaen, että yhtiöt eivät ajaudu nopeasti suurin vaikeuksiin. Suurin yksittäinen riski sijoituksissa lienee poliittiset päätökset, jotka voivat yhdessä yössä muuttaa yhtiöiden liiketoimintaa tai mahdollisuutta maksaa osinkoa verotehokkaasti (7,5 %). 

Teknologiaspekulointia

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2013

Vuosi avautui nousumyötäisessä. Satunnainen markkinoiden seuranta Afrikan mantereelta jätti kesälomalaisen rannalle, kun kurssinousu irtosi satamasta. Tangerin hostellin kautta asetin pilkin Rapalaan, joka seuraavana päivänä nousi lähes 5 %. Vaisala palkitsi luottamukseni positiivisella tulosvaroituksella ja yli 10 % kurssinousulla. Lisäsijoitukset Vaisalaan kurssin madellessa historiallisen alhaisella tasolla näyttivät kantavan hedelmää. Kuun puolivälissä tein sijoituksen ETFään, joka sijoitti rahoituslaitosten etuoikeutettuihin osakkeisiin. Osinkotuotto oli yli 6 % ja ETF oli laajasti hajautettu ja kulusuhteeltaan matala.

Tammikuussa pohdin sijoituksia amerikkalaisiin teknologiajätteihin. Tarkoituksena oli korvata keskipitkällä aikavälillä F-Secure salkussa. Tarkkailussa olivat Intel, Microsoft ja Cisco. Kaksi ensimmäistä olivat kärsineet lähinnä älypuhelimien ja taulutietokoneiden voittokulusta ja pc-markkinoiden hiipumisesta. Osakekurssit olivatkin lähellä 12 kuukauden alinta tasoa. Arvostusluvut ja osinkotuotto olivat myös houkuttelevia yhtiöiden näkymien painaessa kurssia. Kuun puolivälissä Intelin kurssi laski 6 prosenttia Q4 tulosjulkistuksen jälkeen. Usealla verkkosivustolla reaktiota pidettiin yliampuvana, vaikka Intelin oli yhä osoitettava kykynsä tehdä sisääntulo mobiilimarkkinoille.

Kokonainen teollisuudenala oli murroksessa. Microsoftin tulevaisuus oli myös yhden kortin varassa. Windows 8:sta tavoiteltiin Intelin tapaan pelastusta putoavaan PC-myyntiin. Olivatko Intel ja Microsoft yhtiöitä, joiden kohtalo tulisi olemaan Nokian kaltainen? Yhtiön, joka ei kyennyt hyppäämään uuden teknologian, älypuhelinten, kehityskaarelle. Lähes samankaltaista riskiä edusti Abbott Laboratories yhtiön jakautuminen kahteen yhtiöön. Tutkimukseen ja lääkekehitykseen erikoistuneeseen AbbVie:hen ja Abbottiin, johon siirrettiin jakaantuneen yhtiön vakiintuneimmat tuotteet. Jakaantuminen ei saavuttanut suosiotani, koska pitkäntähtäimen sijoittajalle vakaampi kokonaisuus olisi tarjonnut turvatumman osinkotuoton. Seuraan erillisten yhtiöiden kehitystä hetken aikaa ja päätän mahdollisesta myynnistä myöhemmin.

Kuun vaihteessa tein jälleen tarjouksen uusimaalaisesta yksiöstä, joka sijaitsi samalla kadulla kuin edellinen taistoni yksityisen myyjän kanssa. Pyyntihinta oli 5000 euroa korkeampi kuin edellisen, mutta asunto oli huomattavasti ehommassa kunnossa. Tarjous päätyi kuitenkin salaiseen huutokauppaan ja kilpakumppanin tarjous osoittautui korkeammaksi. Tammikuussa panostin paljon blogin kehittämiseen, mutta lukijoita sivusto ei juurikaan löytänyt, siten myös mainosrahojakaan ei tuloutunut. Blogin markkinointi kaipasi lisätyötä, kun ulkoasu ja sisältö olisivat kunnossa.

Vuosi sitten heinäkuussa

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2012

Lomakuukausi hiljensi myös omaa aktiviteettia osakemarkkinoilla. Etraden sijoitukset siirtyivät Nordnetiin. Betsson maksoi jälleen ruhtinaallisen osingon sekä ilmoitti jakavansa lisäksi osinkona Angler Gamingin osakkeita. Kirjauspäivä osakeosingolle oli 4.7. ja Betsson jakoi yhtiön osakkeita 1:1 periaatteella (Betsson omistus oli 50 kpl). Elokuussa yhtiö tulisi tarjoamaan yrityksen osakkeita kaikille, joilla omistus olisi alle 200 kappaletta.

Loma-ajan pohdintojen keskeisiä tuloksia oli, että nopea varallisuuden kasvu ei voinut enää perustua ainoastaan osakesijoittamiseen. Vaikka osingot tuottivatkin jo vuodessa kohtuullisen kuukausipalkan verran, oli ajatuksenani se, että osakesijoitusten tulisi toimia passiivisesti niin, että sijoitustoiminnalta vapautuisi aikaa muiden hankkeiden viemiseksi eteenpäin. Tulevia huomioonotettavia asioita olivat lisäksi:

1)      Sijoituskohteiden lukumäärän kasvu à Sijoitusperiaatteiden tarkentaminen, kts. alas.

2)      Venäjä-riski à Stockmann/Kesko vs. Wal-Mart/Staples puntarointi, Oriola-KD sekä Fortum ja YIT?

3)      Tappiollisten osakkeiden lukumäärä salkussa.

Ensimmäinen keskeinen tulos oli, että vuoden 2012 aikana tarkennetaan sijoitustoiminnan neljäs (4.) vaihe, minkä keskeinen elementti on passiivisuus. Tämä edellyttää tarkennettua sijoitusprosessia. Ydinsalkun osalta tämä tarkoittaa kolmen mahdollisen myyntikohteen määrittämistä Q4/Q1:n aikana ja näistä kolmesta yhden realisointia Q2-Q4 aikana. Satelliittisalkussa vuoden aikana toteutetaan vähintään yksi ja enintään kolme myyntiä. Näillä periaatteilla vähennetään painetta seurata sijoituskohteita, mutta varmistetaan salkun laatu ja tehokas verosuunnittelu sekä myyntivoittojen kotiuttaminen.

Neljännen vaiheen rakenne tulee seuraamaan pääosin kolmannen vaiheen linjaa. Ventures divisioonan tuottavuus vaikuttaa kokonaisuudessa melko vaatimattomalta ja sen korvaaminen muilla osinkoa maksavilla sijoituksilla näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Yksi yllä kirjaamani riskeistä toteutui osittain Keskon ilmoittaessa H1 tuloksestaan ja näkymistään. Keskon voimakas halu investoida riskipitoiselle Venäjän markkinalle heikentää yhtiön tulosta. Investointien takaisinmaksusta ei ole suinkaan täyttä varmuutta ja Kesko ilmoittikin, että Venäjän toimintojen investointiohjelmaa hidastetaan. Kesko oli heinäkuussa salkun suurin sijoitus markkina- ja hankinta-arvoltaan. Keskon tilanne oli hyvin verrattavissa Stockmannin tilanteeseen muutamia vuosia sitten, jolloin suuret investoinnit heikensivät yhtiön tuloksenteko- ja osingonmaksukykyä.

Kuun lähestyessä loppuaan lukumääräisesti sijoituskohteita oli 19 kappaletta tappiolla ja 27 kappaletta voitolla. Salkun ollessa (rahastot ja osingot lukuun ottamatta) hieman yli 300 euroa voitolla. Helsingin pörssin yleisindeksi liikkui alle 5000 pisteen. Tässä markkinatilanteessa – edelleen – näin järkevimmäksi jatkaa sijoitusstrategian toteutusta tekemättä hätiköityjä päätöksiä. Viimeistään kurssien jonain päivänä noustessa tulisi salkussa kuitenkin tehdä siivous, jossa heikosti suoriutuvat yhtiöt myytäisiin. 

Heinäkuussa ostin salkkuun Rapalaa sekä lisäsin omistusta Staplesissa, joka oli laskenut entistäkin houkuttelevammalle hintatasolle. Rapala-sijoituksen syinä olivat melko hyvä osinkotuotto, brändi, kattava jakelu ja kysyntä, kohtuullinen arvostustaso (P/E: 15,5) ja tyydyttävät tunnusluvut (omavaraisuusaste 43 %, opo 13 %, matala osinko/tulos suhde).