Kesäloma sai ajatukset irtaantumaan paikoitellen todellisuudesta. Loman aikana tein paljon päässälaskua siitä mihin passiiviset tuloni mahtaisivat riittää. Omissa haaveissa helposti jää asioita huomiotta tai lukuja tulee kaunisteltua. Ehkäisyksi sopii siis parhaiten kirjoittaa asiasta blogimerkintä!
Miltä passiiviset tuloni näyttävät tänä vuonna? Jaettuna keskimääräisiksi kuukausittaisiksi tuloiksi, saan eri varallisuuslajeista passiivia tuloja seuraavasti:
Osingot*: 360 €/kk
Vertaislainaus: 110 €/kk
S-osuudet: 10 €/kk
Muut: 30 €/kk
Asunnot: 180 €/kk (ensimmäinen ja toinen asunto)
Yht. 690 €/kk
(*ennuste)
Laskelma kertoo, että vaurastumisen lumipallo alkaa olla hyvässä vauhdissa. Vaurastun joka kuukausi keskimäärin lähes 700 eurolla tekemättä juuri mitään. Tämän lisäksi sijoitusasuntojen lainat lyhenevät 275 eurolla kuukausittain. Jos lainalyhennykset otetaan huomioon, vaurastun siis lähes 1000 eurolla kuukausittain nykyisten sijoitusten avulla. Palkkatuloilla rahoitan omistusasuntoni lainalyhennykset, jotka ovat lisäksi noin 450 euroa kuukaudessa.
Kun katson laskelmaa, on hienoa nähdä säästämisen ja sijoittamisen tuovan kasvavia tuloksia. Ensimmäisen sadantuhannen jälkeen vauhti alkaa todella kiihtymään silmissä.
Yllä oleva laskelma kuitenkin kertoo myös, että on vielä aivan liian aikaista haaveilla työelämästä pois hyppäämisestä. Omistusasuntoni lainalyhennys ja yhtiövastike pelkästään söisivät passiiviset tuloni kokonaisuudessaan. Toisaalta voisin myydä omistusasuntoni ja vapauttaa sijoituksiin noin 30 000 euroa, jotka lisäisivät passiivisia tuloja. Tällöin ei jäisi juuri muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa jonnekin edullisemman kustannustason maahan - jossakin kun on aina asuttava.
Omistusasuntoni kivijalkaan kertyvä varallisuus antaa joustoa erilaisia vaihtoehtoja varten. Tarvittaessa voin myydä asunnon ja sijoittaa varat, voin vuokrata asunnon ja/tai neuvotella lainan uudelleen pienentääkseni kuukausittaista lainalyhennystä.
Loma-ajatukseni kuitenkin kirkastivat sijoitusstrategiaani entisestään. Lähikuukausina pyrin muokkaamaan sijoituksiani niin, että varallisuuteni, omistusasuntoani lukuunottamatta, tuottaa kassavirtaa, passiivisia tuloja. Haasteen asettaa kuitenkin osakemarkkinoiden arvostustaso. Kurinalainen sijoittaja jatkaa kuitenkin strategian mukaisesti. Tässä markkinatilanteessa lähivuosien menestyksen tai epäonnistumisen sijoittajana määrittelee pitkälti yritysanalyysin onnistuminen ja tinkimättömyys sijoituskriteereistä.
Jatkan kaikissa tilanteissa sijoittamista osakkeisiin, mutta varaudun mahdolliseen kurssilaskuun keräämällä käteistä ja kiinnittämällä erityistä huomiota yhtiövalintaan. Vain näin voin varmistaa kassavirran ja sen kasvun kohtuulliseen hintaan. Syklin huippua lähestyttäessä pidän lisäksi katseeni koko ajan osakemarkkinoiden ulkopuolisissa sijoitusmahdollisuuksissa.
Pitkään tavoitteenani on ollut 1000 euron kuukausittaiset osinkotulot. Tästä tavoitteesta olen saavuttanut 36 prosenttia. Passiivisia tuloja olen onnistunut luomaan toisen mokoman muilla sijoituksilla. Olen kiitollinen, että olen mielestäni asettanut tavoitteeni oikein: 1) osinkotulojen ja 2) kokonaisvarallisuuden kasvattaminen. Näin voin valita toimeni markkinatilanteesta riippuen parhaalla mahdollisella tavalla.
Vaurastuminen alkaa tavoitteiden asettamisesta.
Ammattilaistuva osakesijoittaja. Sijoituspäiväkirjani kaikkien nähtävillä. Koko tarina vaurastumisesta sekä matka säästäjästä täysipäiväiseksi sijoittajaksi.
perjantai 26. elokuuta 2016
perjantai 19. elokuuta 2016
Toisen sijoitusasunnon kassavirta
Ostin toisen sijoitusasuntoni kesäkuussa. Kesälomani ja ostoajankohdan vuoksi asunto oli tyhjänä heinäkuun. Olin ottanut sen kuitenkin huomioon tarjouksessani ja kauppahinnassa. Nyt asunnossa on vuokralainen, takuuvuokra ja ensimmäisen kuun vuokra ovat pankkitililläni.
Osakesijoittamisen tapaan, pyrin myös asuntosijoittamisessa luomaan kassavirtaa: vuokratuoton tulee ylittää reilusti asunnosta aiheutuvat kulut. Kassavirran mahdollistan sijoituskohteen valinnalla (riittävän korkea tuotto), pitkällä laina-ajalla sekä melko korkealla omarahoitusosuudella. Kassavirran näen tärkeäksi, koska sillä voin halutessani lyhentää lainaa nopeammin tai tehdä uusia sijoituksia. Lisäksi kassavirran avulla voi rahoittaa tulevia remontteja ja varautua korkotason nousuun.
Hiljattain kilpailutin ensimäisen sijoitusasuntoni lainan pienentääkseni kulujani sekä kasvattaakseni sijoituksen kassavirtaa. Toisessa sijoitusasunnossa kassavirta muodostuu hivenen korkeammaksi, koska lainan korkomarginaali on pienempi (1,5 % vs. 1,3 %) ja omarahoitusosuuteni oli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi (20 % vs. 30 %), Ensimmäiseen sijoitusasuntooni verrattuna vuokra on paremman sijainnin vuoksi korkeampi, mutta hoitovastike on myös hivenen korkeampi.
Toisen sijoitusasunnon kassavirtalaskelma näyttää seuraavalta:
Nyt, kaksi sijoitusasuntoa tuovat lähes 190 euroa kuukaudessa käteistä. Kassavirran lisäksi lainat lyhenevät vuokralaisten maksamina noin 275 euroa kuukaudessa. Varallisuusseurassani kirjaan omaisuudeksi ainoastaan lainanlyhennyksen. Hyvinvointivaltiota ylläpidän asuntojen avulla 200 eurolla kuukaudessa.
Sijoitusasunnot olisivatkin mainio tapa vauhdittaa vaurastumista, mutta vieroksun niihin liittyviä riskejä, työmäärää ja suuria transaktiokustannuksia edetäkseni asuntosijoittamisessa nopeammin. Siksi en tällä hetkellä aktiivisesti harkitse uuden sijoitusasunnon hankintaa. Seuraan yleisen taloustilanteen, korkotason ja asuntomarkkinoiden kehitystä ainakin ensi vuoteen saakka.
Lue tarkemmin kassavirrasta Harri Hurun blogista, joka käsittelee asuntosijoittamista.
***
Tarina jatkuu Facebookissa.
Osakesijoittamisen tapaan, pyrin myös asuntosijoittamisessa luomaan kassavirtaa: vuokratuoton tulee ylittää reilusti asunnosta aiheutuvat kulut. Kassavirran mahdollistan sijoituskohteen valinnalla (riittävän korkea tuotto), pitkällä laina-ajalla sekä melko korkealla omarahoitusosuudella. Kassavirran näen tärkeäksi, koska sillä voin halutessani lyhentää lainaa nopeammin tai tehdä uusia sijoituksia. Lisäksi kassavirran avulla voi rahoittaa tulevia remontteja ja varautua korkotason nousuun.
Hiljattain kilpailutin ensimäisen sijoitusasuntoni lainan pienentääkseni kulujani sekä kasvattaakseni sijoituksen kassavirtaa. Toisessa sijoitusasunnossa kassavirta muodostuu hivenen korkeammaksi, koska lainan korkomarginaali on pienempi (1,5 % vs. 1,3 %) ja omarahoitusosuuteni oli kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi (20 % vs. 30 %), Ensimmäiseen sijoitusasuntooni verrattuna vuokra on paremman sijainnin vuoksi korkeampi, mutta hoitovastike on myös hivenen korkeampi.
Toisen sijoitusasunnon kassavirtalaskelma näyttää seuraavalta:
Nyt, kaksi sijoitusasuntoa tuovat lähes 190 euroa kuukaudessa käteistä. Kassavirran lisäksi lainat lyhenevät vuokralaisten maksamina noin 275 euroa kuukaudessa. Varallisuusseurassani kirjaan omaisuudeksi ainoastaan lainanlyhennyksen. Hyvinvointivaltiota ylläpidän asuntojen avulla 200 eurolla kuukaudessa.
Sijoitusasunnot olisivatkin mainio tapa vauhdittaa vaurastumista, mutta vieroksun niihin liittyviä riskejä, työmäärää ja suuria transaktiokustannuksia edetäkseni asuntosijoittamisessa nopeammin. Siksi en tällä hetkellä aktiivisesti harkitse uuden sijoitusasunnon hankintaa. Seuraan yleisen taloustilanteen, korkotason ja asuntomarkkinoiden kehitystä ainakin ensi vuoteen saakka.
Lue tarkemmin kassavirrasta Harri Hurun blogista, joka käsittelee asuntosijoittamista.
***
Tarina jatkuu Facebookissa.
perjantai 12. elokuuta 2016
27 - Kun pörssiyhtiö tekee pahaa
Sijoitusvihjeet ja -virheet
Laadukkaat yhtiöt harjoittavat liiketoimintaa lakien sekä korkean moraalin ja etiikan puitteissa. Silloin tällöin kuitenkin laadukkaatkin yhtiöt joutuvat kielteisen julkisuuden kohteeksi. Yrityksen yksittäinen yksikkö, toimintamaa tai vain yksittäinen henkilö voi syyllistyä väärinkäytöksiin tai laittomuuksiin.Luonnollisesti väärinkäytökset eivät ole hyväksyttäviä. Kaikissa suuremmissa yhtiöissä on käytössä toimintaohjeet ja sisäiset kontrollimekanismit. Sijoittajan on kuitenkin muistettava, että mikään järjestelmä ei estä määrätietoista pyrkimystä kiertää tai laiminlyödä yrityksen sisäisiä ohjeita tai lakia. Lisäksi on tärkeä tiedostaa, että Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella normaalit liiketoimintatavat eivät usein sovi länsimaiseen moraalikäsitykseen.
Yksi tunnetuimpia viime aikaisia väärinkäytöksiä on Societe Generale pankin ja sen työntekijän Jerome Kervielin pankille aiheuttamat lähes viiden miljardin euron tappiot vuonna 2008. Pankilla oli 2000 työntekijää riskienhallintatoiminnoissaan ja silti asialleen vihkiytynyt yksilö kykeni kiertämään pankin riskinhallinnalle asettamat varotoimenpiteet.
Paikallisiin liiketoimintatapoihin mukautuminen on yksi syy myydä etenkin investointihyödykkeitä diilereiden ja jälleenmyyjien välityksellä. Itsenäisillä ja paikallisilla jälleenmyyjillä ei välttämättä ole suuren yhtiön eettisiä rajoitteita. Useiden yhtiöiden liiketoiminta voi olla hyvin riippuvaista lainsäädännön kehityksestä, esimerkiksi tupakka- ja alkoholivalmistajien, energia- ja lääkeyhtiöiden tai vaikkapa pankkien. Vaikuttaminen politiikkaan ja sitä kautta lainsäädäntöön on siten yhtiöiden liiketoiminnalle kriittistä.
Esimerkkejä suomalaisista yhtiöistä
Useat salkkuyhtiöni ovat saaneet kielteistä julkisuutta. Nordea joutui niin sanottujen Panama-papereiden myötä julkiseen ryöpytykseen ja niitä ovat seuranneet useat mitä erilaisimmat syytökset julkisuudessa. Telia on puolestaan ollut korruptiosyytösten kohteena Euraasian liiketoimintojen osalta. TeliaSonera joutunee maksamaan huomattavat sakot, mikä luonnollisesti rasittaa yhtiön taloutta.
Yksi suurimmista yksittäisistä omistuksistani, Nokian Renkaat, jäi kiinni rengastestitulosten vääristelystä helmikuun lopussa vuonna 2016. Yhtiön osakekurssi liikkui 33 euron tuntumassa ja romahti nopeasti 28 euron tuntumaan. Sittemmin kurssi on palautunut elokuussa 2016 takaisin lähes 35 euron tuntumaan.
Millainen vaikutus uutisella oli yhtiön liiketoimintaan? Yhtiön vahva brändi ja vääristelyistä huolimatta laadukkaat tuotteet ovat vahva perusta rakentaa luottamusta uudelleen. Lisäksi yhtiöllä on oma jakelukanava, Vianor ketju, joka myy yhtiön tuotteita tapahtuipa mitä tahansa. Uutisointi testitulosten vääristelystä lisää myös kilpailijoiden painetta puhtaampaan toimintaan. Henkilökohtaisesti uskon, että Nokian Renkaiden uudehko toimitusjohtaja Ari Lehtoranta ehkäpä halusi muuttaa yhtiön sisäistä toimintakulttuuria terveempään suuntaan. Siten testirenkaiden parantelulla on varmasti hyvin pieni vaikutus yhtiön liiketoimintaan.
Miten sijoittajan tulisi toimia?
Väärinkäytökset ja niiden seuraama kielteinen julkisuus voi luoda pitkäjänteiselle sijoittajalle oivan sijoitusmahdollisuuden laadukkaaseen yhtiöön. Sijoittajan on kuitenkin tarkkaan arvioitava, kuinka suuri vaikutus tapahtuneella on yhtiön liiketoimintaan. Liiketoiminnaltaan vankan (vahva markkina-asema, brändit, hinnoitteluvoima, asiakkaiden riippuvaisuus...) yrityksen liiketoimintaan väärinkäytöksillä voi olla pitkällä aikavälillä vain pieni vaikutus.
Mikäli uutiset ovat sensaatiohakuisia, voi hätiköity kurssireaktio olla hyvä ostotilaisuus. Jos maailmanlaajuisesti toimivan yhtiön väärinkäytökset ovat maantieteellisesti rajatut, on niillä todennäköisesti vain pieni vaikutus yrityksen talouteen. Esimerkkinä tästä voisi olla vaikkapa amerikkalaista rahansiirtoyhtiötä, Western Unionia, koskettava uutinen vuonna 2013, jolloin yhtiön 7000 agenttia Meksikossa eivät täyttäneet yhtiön toimintaohjeita ja Western Union katkaisi yhteistyön. Osakekurssi reagoi voimakkaasti alaspäin ja tarjosi hyvän ostopaikan.
Lyhyesti:
- Arvioi, mikä on vahingon suuruus koko yhtiön liiketoimintaan ja maineeseen. Onko ongelma paikallinen, helposti korjattava sekä nopeasti unohtuva?
- Arvioi, miten yhtiön asiakkaat reagoivat. Mitkä ovat asiakkaan mahdollisuudet äänestää jaloillaan?
- Muista, että markkinat hinnoittelevat enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä. Sijoittajat maksavat tulevista tuotoista ja media metsästää jatkuvasti uusia sensaatioita.
perjantai 5. elokuuta 2016
Laiska pääoma kassavirtatyöhön
Alkuvuodesta asetin itselleni tavoitteeksi tehdä joukon taktisia toimenpiteitä varallisuuden kasvun kiihdyttämiseksi. Olen oikeastaan toimeenpannut jokaisen neljästä kohdasta. Esimerkiksi kilpailuttamalla sijoitusasuntolainani sain taas pykälän verran irti nykyisestä omaisuudestani. Laskeskelin (jälleen) kuinka paljon minulla on pääomaa tehottomassa käytössä: käteistä sekä strategiaani kuulumattomia rahastosijoituksia. Haluan jatkaa edellen kassavirran merkityksen painottamista sijoitustoiminnassani. Vain kassavirralla pystyn ostamaan lisää osakkeita, asuntoja tai maksamaan laskuja.
Listattuna tehottomasti kohdennetut varat jakaantuvat seuraavasti:
Danske Bankin rahastot: 3000 €
Nordnetissä olevat rahastot: 4000 €
Osakesalkussa oleva käteinen: 8000 €
Käteinen talletustilillä: 4000 €
Käteinen vuokratilillä: 4000 € (ei kirjattu kokonaisvarallisuuteen)
Yhteensä noin 23 000 €
Jos kuvitellaan, että sijoittaisin uudelleen 80 % (18 400 €) tehottomasti käyttämästäni pääomasta 3,5 % nettotuotolla vuotuinen kassavirtani kohenisi lähes 650 euroa. Se tarkottaisi puolestaan yli 50 euroa kuukaudessa. Siksi loppuvuoden aikana haluan keskittyä tämän pääoman käytön tehostamiseen, vaikka tuskin aivan yllänkään esimerkkilaskelman mukaiseen sijoitusasteeseen tai -tuottoon.
Ensimmäisenä laitoin jo myyntiin yhden Danske Bankin rahastoista, jotka olin omistanut muinaismuistona aina opiskeluajoilta saakka, vuodelta 2007. Onnekseni lähdin opiskelemaan suoraa osakesijoittamista hyvin pian, koska nämä rahastot eivät ole käytännössä tuottaneet yhtikäs mitään. Olen useampana vuonna myynyt joitakin näistä rahastoista ja sijoittanut varat osakkeisiin. Nyt haluan myydä vihdoin loputkin.
Nordnetissä minulla on lisäksi reilun 4000 euron edestä rahastoja. Vuonna 2010 reagoin osinkoverotuksen nousuun ja kehittyvien markkinoiden sijoitusmahdollisuuteen aloittamalla hankkimaan rahastoja pienin kertaostoin. Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa. Näissä rahastoissa näen olevan hieman tuottopotentiaalia arvonnousun muodossa, joten niiden myynnin kanssa en pidä aivan yhtä suurta kiirettä.
Se mitä tulee Nordnetissä olevan käteisen käyttöön, on monimutkaisempaa. Aion käsitellä tätä tarkemmin myöhemmin. Nyt mainittakoon, että en aio sijoittaa tässä markkinatilanteessa suuresti osakkeisiin. Teen pieniä kuukausittaisia hankintoja harvoihin mielestäni edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Kuten aiemmin mainitsin, suunnittelen rahojen nostamista sisäisenä lainana sijoittaakseni varat uuteen kohteeseen kertasijoituksena.
Suurimman osan käteisestäni käytin toisen sijoitusasunnon hankintaan. Minulle jäi vielä jonkin verran käteistä talletustilille. Näillä varoilla aion hankkia pienen erän lisää vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi minulla on sijoitusasuntojen vuokranmaksutilillä useampi tuhat euroa käteistä. Ajattelin avauttaa näille rahoille oman korkeampi korkoisen talletustilin, jolla voin kerryttää hivenen tuottoa vuokravakuuksille ja tuleviin remontteihin varatuille varoille.
Olen varmasti kirjoittanut samasta aiheesta myös aiemmin, mutta näillä toimenpiteillä saan taas jonkun satasen tuottoa irti kovalla työllä tienaamistani euroista. Saan rahan tekemään työtä puolestani. Tällä hetkellä huomioni kiinnittyykin enemmän toiseen tavoitteeseeni, kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen, kassavirta painotuksella.
Listattuna tehottomasti kohdennetut varat jakaantuvat seuraavasti:
Danske Bankin rahastot: 3000 €
Nordnetissä olevat rahastot: 4000 €
Osakesalkussa oleva käteinen: 8000 €
Käteinen talletustilillä: 4000 €
Käteinen vuokratilillä: 4000 € (ei kirjattu kokonaisvarallisuuteen)
Yhteensä noin 23 000 €
Jos kuvitellaan, että sijoittaisin uudelleen 80 % (18 400 €) tehottomasti käyttämästäni pääomasta 3,5 % nettotuotolla vuotuinen kassavirtani kohenisi lähes 650 euroa. Se tarkottaisi puolestaan yli 50 euroa kuukaudessa. Siksi loppuvuoden aikana haluan keskittyä tämän pääoman käytön tehostamiseen, vaikka tuskin aivan yllänkään esimerkkilaskelman mukaiseen sijoitusasteeseen tai -tuottoon.
Ensimmäisenä laitoin jo myyntiin yhden Danske Bankin rahastoista, jotka olin omistanut muinaismuistona aina opiskeluajoilta saakka, vuodelta 2007. Onnekseni lähdin opiskelemaan suoraa osakesijoittamista hyvin pian, koska nämä rahastot eivät ole käytännössä tuottaneet yhtikäs mitään. Olen useampana vuonna myynyt joitakin näistä rahastoista ja sijoittanut varat osakkeisiin. Nyt haluan myydä vihdoin loputkin.
Nordnetissä minulla on lisäksi reilun 4000 euron edestä rahastoja. Vuonna 2010 reagoin osinkoverotuksen nousuun ja kehittyvien markkinoiden sijoitusmahdollisuuteen aloittamalla hankkimaan rahastoja pienin kertaostoin. Nämä rahastot eivät kuitenkaan maksa osinkoa ja siten jälleen menetän satasen osinkotulot vuodessa. Näissä rahastoissa näen olevan hieman tuottopotentiaalia arvonnousun muodossa, joten niiden myynnin kanssa en pidä aivan yhtä suurta kiirettä.
Se mitä tulee Nordnetissä olevan käteisen käyttöön, on monimutkaisempaa. Aion käsitellä tätä tarkemmin myöhemmin. Nyt mainittakoon, että en aio sijoittaa tässä markkinatilanteessa suuresti osakkeisiin. Teen pieniä kuukausittaisia hankintoja harvoihin mielestäni edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin. Kuten aiemmin mainitsin, suunnittelen rahojen nostamista sisäisenä lainana sijoittaakseni varat uuteen kohteeseen kertasijoituksena.
Suurimman osan käteisestäni käytin toisen sijoitusasunnon hankintaan. Minulle jäi vielä jonkin verran käteistä talletustilille. Näillä varoilla aion hankkia pienen erän lisää vaihtoehtoisia sijoituksia. Lisäksi minulla on sijoitusasuntojen vuokranmaksutilillä useampi tuhat euroa käteistä. Ajattelin avauttaa näille rahoille oman korkeampi korkoisen talletustilin, jolla voin kerryttää hivenen tuottoa vuokravakuuksille ja tuleviin remontteihin varatuille varoille.
Olen varmasti kirjoittanut samasta aiheesta myös aiemmin, mutta näillä toimenpiteillä saan taas jonkun satasen tuottoa irti kovalla työllä tienaamistani euroista. Saan rahan tekemään työtä puolestani. Tällä hetkellä huomioni kiinnittyykin enemmän toiseen tavoitteeseeni, kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen, kassavirta painotuksella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)