perjantai 29. maaliskuuta 2019

Salkku taas uuteen ennätykseen

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2019

Osinkosijoittajalle kevät on onnellista mutta samalla hankalaa aikaa. Osinkotilityksiä tippuu salkkuun ja käteisen määrä kasvaa. Kun tekee samalla talletuksia salkkuun käteisen määrä voi käydä painostavaksi. Sijoittajaa voi myös askarruttaa ostaako osaketta ennen vai jälkeen osingonmaksun, ja löytyykö pörssistä ostamisen arvoista tavaraa sen hetkisin hinnoin. En ole löytänyt juuri ostettavaa ja maaliskuussa varallisuuteni rakentaminen tapahtui enimmäkseen osinkosijoittamisen ulkopuolella: maksoin pois taloyhtiölainani, harjoitin spekulatiivista sijoittamista ja kerrytin käteistä.

Maaliskuussa ostin jälleen Nordeaa, kun Ylen MOT-ohjelma nosti vihjailuja rahanpesusta julkisuuteen. Lisäsin taas 100 kappaletta, kuten helmikuussa. Positioni Nordeassa alkaa olla epämiellyttävän suuri. Olen laittanut yhtiöön kiinni yli 7000 euroa ja kuten viime kuussa kirjoitin yhtiötä varjostaa usea uhka: toimialan murros, IT-järjestelmäuudistus, asiakastyytymättömyys ja mainehaitat, vain joitakin mainitakseni. Suurehkon Nordea omistuksen lisäksi minulta löytyy toisesta salkusta hieman Sampoa, joka on suhteellisen riippuvainen Nordean menestyksestä.

Aivan kuun lopussa kasvatin omistustani myös Scandicissa hyvin pienellä 100 kappaleen hankkinnalla. Vaikka hotellibisnes on varmasti hyvin suhdanneherkkää ja jakamistalous nakertaa hotellialaa, Scandicissa minua houkutteli hyvät tunnusluvut, konsepti ja oligopolistinen markkinajohtajuus Pohjoismaissa. Ostin lisäksi erän Konecranesin osakkeita. Osto oli lähinnä spekulatiivinen, taktiikkanani pankittaa osinko, tavoitella pikaista toipumista hyvän tilauskertymän turvin ja myydä osakkeet pienellä plussalla.

Kurssinousun ansiosta osinkosalkkuni nousi uuteen huippulukemaansa, jälleen uudelle kymmentuhannelle, 222 000 euroon. Samoin kokonaisvarallisuuteni kipusi toista kuukautta perätysten uudelle kymmentuhannelle, 386 000 euroon. Salkun paperivoitto (salkun arvo - talletukset) alkaa lähennellä kesäkuun 2018 lukemia. Huhtikuun osinkovirta tuleekin nostamaan käteisen määrää salkussani ja salkun arvoa, jos kurssit polkevat edes paikoillaan.


***
Mihin lähtisin sijoittamaan? Lue Vaurastumisen välineet ja löydä sinulle oikeat sijoitukset.

lauantai 23. maaliskuuta 2019

Ei mitään järkevää ostettavaa?

En ole hetkeen löytänyt mitään järkevää ostettavaa osakemarkkinoilta. Joulukuun jyrkän ja nopean kurssilaskun jälkeen osakemarkkinat nousivat lähes yhtä nopeasti ja voimakkaasti. Yhtä usein kun minulta menee ohitse vaatteiden alennusmyynnit, minulta jää hyödyntämättä täysimittaisesti ostopaikat osakemarkkinoilla.

Olen alituiseen selannut pitkää osakeomistuksieni listaa ylös, alas ja takaisin ylös, ja pohtinut seuraavaa osakeostosta. En ole keksinyt mitään ostamisen arvoista. Tarkkailulistani on täydentynyt muutamalla yhtiöllä tehdessäni tutkimustyötä. Suunnitelmani on hivenen selvempi jos kurssit tekevät tasokorjauksen alaspäin. Joskus on fiksumpaa vain odottaa. Jos en ole tehnyt merkittäviä osakeostoja, kuinka sitten olen hoitanut varallisuuttani?

Maksoin lopulta taloyhtiölainan pois. Pohdittuani asiaa ensin useasta eri näkökulmasta ilmoitin vihdoin maaliskuussa maksavani omistusasuntooni kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden pois. Tärkeimmät syyt päätökseen olivat Bank Norwegianin heikentynyt talletuskorko ja kuukausittaisen kassavirran parantaminen. Lisäksi voin myöntää, että olen melko huono hyödyntämään hetkellisiä ostopaikkoja markkinoilla, kuten vaikkapa joulukuussa, suuremmilla pääomaruiskeilla. Vaihtoehtoinen kustannus, rahojen sijoittamiselle osakkeisiin, on siis lähinnä teoreettinen. Kohdallani vaikea toteuttaa käytännössä.

Vaihtoehtoisista sijoituksista käteistä osinkosalkkuun. Olen palauttanut muutamia tuhansia euroja käteistä takaisin vaihtoehtoisista sijoituksista takaisin osinkosalkkuuni, josta olen ne alunperin lainannut. Olen valmiina tekemään ostoksia, kun kurssit kääntyvät takaisin laskuun. Käteistä minulla on jälleen noin 7000 euroa ostoksia varten. Lisäksi kevään aikana tilittyy viitisen tuhatta euroa osinkoja, joten liika käteinen alkaa pian rasittamaan salkun tuottoprosenttia.

Pieniä sijoituksia. Olen tehnyt Nordeassa ja Degirossa hyvin pieniä 400-500 euron sijoituksia keskisuurta tai korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin. Nordnetissa tälläiset sijoitukset eivät ole kaupankäyntikulujen vuoksi järkeviä. Strategianani on ostaa korkeaa osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita seuratakseni niitä entistä aktiivisemmin, kerryttää osinkotuloa ja ostaa osakkeita lisää, jos arvioini yhtiöstä säilyy hyvänä ja arvostustasot jostain syystä laskevat. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi olleet Eastman Chemical Company, Abbvie ja Atlantica Yield.

Olen harjoittanut spekulatiivista sijoittamista. Kun markkinoilta ei löydy sopivaa ostettavaa pitkään salkkuun osinkotuloja kartuttamaan, olen tehnyt spekulatiivisia lyhyen aikavälin sijoituksia. Muutamat ovat spekuloinnit ovat onnistuneet, toiset eivät. Se kuuluu spekuloinnin luonteeseen. Olen ostanut ja myynyt Systemairia, Ålandsbankenia, YIT:tä ja Ramirentiä. Ratoksella tein kunnon tappiot toistamiseen ostettuani sitä erehdyksessä hieman ennen tulosjulkistusta. Ruotsalaisella autokatsastajalla Opuksella olen tehnyt veivausta useaan kertaan tämän vuoden puolella. Kokonaisuudessaan olen mukavasti voitolla. Toisaalta, jos olisin sijoittanut rahat indeksiin vuoden alussa olisin tienannut enemmän.

***
Mihin sijoittaisin 10 00(0) euroa? Lue Vaurastumisen välineet.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Miten meni kehityskeskustelu?

Muutama viikko sitten pohdin, onko järkevää ottaa työpaikan kehityskeskustelussa esiin omia ajatuksia taloudellisen riippumattomuuden, työn ja sen jatkuvuuden suhteen. Tämäkään kirjoitus ei täydellisesti tule vastaamaan siihen kysymykseen, mutta nostaa esiin muutamia huomioon otettavia asioita. Ainakin kirjoitus kertoo, miten yksi sellainen keskustelu voi edetä. Vuotuinen kehityskeskusteluni alkoikin tavanomaisin kääntein, mikä meni hyvin ja huonosti, mihin suuntaan mennään ja niin edelleen. 

Keskustelun puolivälissä esimieheni lausahti jotakin seuraavaa: "Niin kauan kuin pitää töitä tehdä, niin täytyyhän sen olla mukavaa." Näin tilaisuuteni tulleen. Keskustelu pyöri jossakin hetken ja tartuin edellä mainittuun lauseeseen suurinpiirtein seuraavasti: "Olen ollut työelämässä nyt yli kymmenen vuotta, edennyt nopeasti uralla, säästänyt ja sijoittanut voimakkaasti ja saanut pienen perinnön, olen saavuttanut aseman, jossa minun ei välttämättä tarvitse tehdä töitä. Kiitos pitkälti sinun." Nykyinen esimieheni oli luottanut minuun urani alkuvaiheessa ja siten mahdollistanut urakehitykseni.

Esimieheni katse oli hölmistynyt ja suuntautui kohti tietokoneen näppäimistöä alaviistoon. Pää nyökkyi alas ja kämmenet liikehtivät hieman hermostuneesti. Olin itsekin hieman hermostunut, eikä tarkkaavaisuuteni riittänyt havainnoimaan ja tallentamaan muistiini aivan kaikkea. Esimieheni vastaus oli seuraavanlainen: "Se on kyllä hienoa. Ja onhan se mahtava tunne kun onnistuu muutamassa pörssikaupassa." Okei, esimieheni ei taida olla osinkosijoittaja, oli ajatukseni. En lähtenyt korjaamaan, vaan keskustelumme pyöri työn merkityksen ympärillä. Se saa tällaisessa tilanteessa aivan uudenlaisen lähtökohdan, totesimme.

Pian esimeheni heitti ilmaan kysymyksen uratavoitteistani. Se toki kuuluu kehityskeskustelun sapluunaan, mutta vastaukseni hämmensi jälleen esimieheni. "Et tainnut kuunnella tarkasti tuossa äskettäin", töksäytin hymyillen vastaukseksi. "En arvannut, että sun tilanne on aivan niin hyvä!" esimieheni naurahti. "Ei minulla ole enää juuri uratavoitteita, teen tätä koska mulla on töissä kivaa, ja teen niin kauan kuin on hauskaa" vastasin. Jälkikäteen ajateltuna en kuitenkaan onnistunut täysin yhdistämään hauskuutta ja työn epäkohtia, jotka vähentävät työn hauskuutta ja yrityksen menestystä.

Keskustelu lähti kiertämään muutamien mahdollisten ura-askeleiden suuntaan. Totesin, että ne eivät olleet minua varten, mutta en valitettavasti lähtenyt enää juuri pidemmälle tarkentamaan omia ajatuksiani. Viestini siitä, että tuskin jatkaisin työtäni niin pitkään kuin esimieheni saattoi kuvitella, tuskin meni täysin perille. Poistuimme kehityskeskustelusta, ainakin näennäisesti, hyväntuulisina ja jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä. Ainakin minun on helpompi tehdä päätöksiä jatkossa, kun olen antanut niin sanotusti ennakkovaroituksen. Mutta mitä siis opimmekaan tästä keskustelusta?

Ensinnäkin, vaikka se ei ole yllättävää, jos olet säästänyt ja sijoittanut pitkään, oman taloudellisen aseman selventäminen toiselle, joka ei ole vastaavassa tilanteessa, on vaikeaa. Mieti tarkkaan kuinka avaat oman tilanteesi, useimmille on vaikea ymmärtää kuinka joku voi tulla toimeen ilman kuukausipalkkaa. Toiseksi, pohdi kristallin kirkkaaksi viesti, jonka haluat välittää vastapuolelle. Mieti myös miksi, koska selitystä todennäköisesti kaivataan. Jos et onnistu välittämään viestiäsi, voi ajatuksiesi esiinottaminen vain hämmentää ja lisätä epävarmuutta.

***
Aloita oma matkasi kohti taloudellista riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Osinko-ostoja ennen kevättä

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2019

Helmikuussa ostin ruotsalaisen suunnittelutoimiston ÅF:n osakkeita. Tarkastelin ruotsalaisia suunnittelutoimistoja erillisessä kirjoituksessa ja päädyin suomalaisen Pöyryn ostaneeseen ÅF:ään. Yritysosto on luonnollisesti suuri riski ÅF:lle ja lisäksi uhkakuvana on investointien hiipuminen, ja sitä kautta suunnittelutoimeksiantojen vähentyminen. ÅF:llä on kuitenkin vakuuttava taloudellinen track-record sekä huomattava kokemus lukuisista yritysostoista fragmentoituneella toimialalla.

Tein myös useita osakemyyntejä. Myin pois osakeannista hankkimani Leaddeskin osakkeet pienellä voitolla. Osallistuin antiin spekulatiivisessa mielessä, enkä halunnut jäädä arvuuttelemaan mihin osakekurssi suuntaa edes keskipitkällä aikavälillä. Myin myös Nordic Water Proofingin osakkeet ja otin suurinpiirtein tulevan osingon suuruisen myyntivoiton kotiin. Yhtiö on rekisteröity Tanskaan, joten osinkovero menee kahteen kertaan. Saatan ostaa NWG:n osakkeita takaisin, jos kurssi laskee takaisin 80 kruunun tuntumaan. Lisäksi myin Kemiran osakkeet 11,5 eurolla odottaessani kurssin niiaavan takaisin 11 tuntumaan, mutta osake jatkoi matkaansa ylöspäin.

Kuun loppupuolella ostin jälleen lisää Nordeaa. Yhtiön kurssi laski Swedbankiin liittyvien rahanpesuhuhujen vuoksi. Nordean johto osti kuitenkin osakkeita. Lisäykseni oli pieni, vain 100 kappaletta 7,85 euron hintaan. Minulla on nyt 810 kappaletta Nordeaa ja osinkoa kilahtaa bruttona lähes 560 euroa. Nordean liiketoiminnan kehitys huolestuttaa. Olen itse Nordean asiakas, enkä kovin tyytyväinen sellainen. Ja valitettavasti en liene ainoa tyytymätön, kun yhtiön asiakaspalvelu takkuilee ja Nordea on ollut usean kohun silmätikkuna. Rahoitustoimiala on lisäksi suuren muutoksen kourissa, ollut jo pitkään, kykenevätkö suuret tiukasti säännellyt pankit selviytymään muutoksesta?

Tein lisäyksen myös Lassila&Tikanojaan. Vaikka L&T ei ole yhtiöistä parhaimmistoa, sen korkea osinkotuotto houkutteli lisäsijoitukseen. Yhtiön liiketoiminta kehittyi vuonna 2018 positiivisesti, niin liikevaihto kuin tuloskin kasvoivat. L&T tee toimii hyvin kilpailuilla markkinoilla, jätteenkäsittelyssä ja siivouksessa on vaikea luoda pysyvää kilpailuetua. Näin kuitenkin, että ne ovat vakaita palvelubisneksiä, jotka pystyvät tuottamaan kohtuullista tulosta vaikeinakin aikoina.

Helmikuussa kokonaisvarallisuuteni ja osakesalkkuni kohosivat molemmat korkeimpaan absoluuttiseen arvoonsa. Osakesalkun arvo nousi lähes 216 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 378 000 euroon. Joulukuun kuopasta noustiin siis nopeasti ylös. Talletusten ja osakemyyntien vuoksi minulla on salkussani runsaasti käteistä. Ajatukseni oli, että hintaliikkeet olisivat pomppuisia ja ostopaikkoja aukeaisi.