Ruotsalaiset vain osaavat yritysjärjestelyt?

Kun Neles listautui omaksi yhtiökseen irtaantuen Metsosta alkoi taloutta seuraaville näytelmä, jonka jatko-osia jäämme mielenkiinnolla odottamaan. Näytelmän henkilöitä ovat niin päähenkilö Neles, ensimmäinen kosija Valmet, kilpakosija ruotsalainen AlfaLaval kuin Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium. Emme tiedä varmuudella kuka näytelmän ohjaaja on, mutta vähintäänkin apulaisohjaaja lienee ruotsalainen aktivistisijoittaja Christer Gardell, joka oli Metson suuromistaja ja hallituksen jäsen.

Näytelmän alkupiste on hetki, jolloin Metso ja Outotec kertoivat fuusiosta ja kokonaisuudesta irrotettavasta Neleksen venttiililiiketoiminnasta. AlfaLaval, joka kertoi 13.7. solmineensa yhdistymissopimuksen Neleksen kanssa ja maksavansa osakkeista noin 30 prosentin preemion, kertoi käynnistäneensä tuolloin yritysoston valmistelun. Suomalainen Valmet puolestaan hankki valtion sijoitusyhtiöltä Solidiumilta alle 15 prosentin omistusosuuden Neleksestä suojatakseen oman projektiliiketoimintansa kokonaistoimituksia. Valmet katsoo, että Neleksestä tehty ostotarjous on vihamielinen ja ettei Neleksen arvo ole tullut täyteen mittaansa lyhyeksi jääneen pörssitaipaleen aikana. Neleksen hallitus puolestaan suosittelee, että osakkeenomistajat hyväksyvät ostotarjouksen. 

Mielestäni mielenkiintoinen kysymys, johon en ole löytänyt vastausta, on se, miksi Neleksen liiketoimintaa ei alunperin siirretty osaksi Valmetia, kun Metso ja Valmet jakaantuivat kahteen kokonaisuuteen? Samanlaista kysymystä pohdin viisi vuotta aikaisemmin vuonna 2015, kun Valmet osti Metsolta sen automaatioliiketoiminnan. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa siltä, että Metson ja Valmetin erkaantuessa vääriä osia jäi Metson alle, ei pelkästään venttiililiiketoiminta. Kun Neles listatutui pörssiin varsin pienenä yhtiönä ja alhaisella arvostuksella, oli se helppo yritysostokohde. Ruotsin Kauppalehti uutisoi, että "Suomen teollisuus on meidän", eli ruotsalaisten.

Neleksen arvo muodostui ostotarjouksen myötä huomattavasti suuremmaksi Gardellille, joka sai myös huomattavan määrä yhtiön osakkeita jakaantumisessa. Hänen etunaan on maksimoida Metson osien summa, minkä hän ilmoitti tavoitteekseen jo vuosikausia sitten. Christer Gardell näyttää onnistuvan suunnitelmassaan. Suomalaisten veronmaksajien omistama Solidium puolestaan jatkaa näytelmässä kyseenalaisten suoritustensa sarjaa. Solidium myi 14,9 prosentin suuruisen potin Neleksen osakkeita Valmetille kahdeksalla eurolla. Tätä kirjoitettaessa Neles maksaa pörssissä 50 prosenttia enemmän, eli 12 euroa. Joku muu näkee siis Neleksen puolet arvokkaampana kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja hallinnoiva Solidium. Veronmaksajien onneksi tällä kertaa Solidiumilla on oikeus lisäkauppahintaan eri tilanteissa.

Ostin itse Metson osakkeita lisää viimeksi tammikuussa osittain siitä syystä, että saisin jakaantumisessa enemmän Nelestä salkkuuni. Ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 150 kappaletta lisää Nelestä kasvattaakseni positiota. Toukokuun lopussa kasvatin myös sijoitustani AlfaLavaliin, johon olin sijoittanut ensimmäisen kerran vuonna 2016. Myös AlfaLavalin osakekurssi on noussut tehtyäni lisäsijoituksen ja ostotarjouksen jälkeen. Olen siis sijoittanut sekä ostokohteeseen että ostavaaan yritykseen. Olin yllättänyt, että ostaksi ilmoittautui AlfaLaval. Näkisin mielelläni Neleksen omana yhtiönään, laadukkaita valmistavan teollisuuden yhtiöitä ei ole liiaksi saatavilla kohtuulliseen hintaan. Toki tuotto lyhyelle Neleksen sijoitukselle on hyvä, mutta näin yhtiössä hyvän potentiaalin kasvaa ja kasvattaa arvoa sijoittajille, siksi AlfaLavalin maksama 30 prosentin preemio on varsin vaatimaton.

***

Älä anna ruotsalaisten kaapata suomalaisia yhtiöitä. Aloita sijoittaminen lukemalla Vaurastumisen välineet.

Itämeren osinkoja kalastamaan

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2020

Heti tammikuun alussa tein pienen lisäyksen Metsoon. En pitänyt osaketta kovinkaan edullisena, mutta halusin kasvattaa omistustani saadakseni enemmän siitä irtautuvan Neleksen osakkeita. Metson venttiililiiketoiminta on sen kruununjalokivi. Riippuen Nelekselle asetettavasta hinnasta, tulen todennäköisesti ostamaan sitä, kun sen kaupankäynti omana yhtiönä alkaa. Metson lisäksi, lisäsin omistusta myös ruotsalaisessa Resurs pankissa. Resursin liiketoiminta vaikuttaa kehittyvän hyvin, mutta osakekurssi ei ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Jään nauttimaan Resursin muhkeista osingoista tai myyn osakkeet kokonaan, jos rahoitusalan osakkeet lähtevät markkinanousuun mukaan.

Kun laivayhtiönä tunnettu Tallink rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin, vannoin, etten koskaan tule sitä ostamaan. Tehdessäni yleissilmäilyä yhtiöiden tunnuslukuihin Talouselämässä, kiinnittyi huomioini Tallinkiin. Perinteisillä tunnususluvuilla yhtiö oli kohtuullisesti arvostettu. Se lupasi “takuusosingoksi” 5 % tuoton. Liikevaihto ja tulos olivat kasvussa. Sen markkinaosuus oli 48 prosenttia lähes oligopolistisella markkinalla. Suolana kokonaisuuteen Tallink oli saanut Burger Kingin franchise oikeudet Baltiaan ja useat sen sisäpiirin jäsenet ovat ostaneet osaketta, yksi hallituksen jäsenistä yli miljoonalla eurolla. Näillä perusteilla ostin pienen erän Tallinkin osakkeita.

Tein jälleen aktiivisempaa kauppaa Konecranesin osakkeilla. Olin ostanut sitä kahteen otteeseen joulukuussa. Myin osakkeet 21. päivä ja ostin puolet takaisin 23. päivä euron edullisemmin ja 27. päivä toisen puolikkaan takaisin pari euroa halvemmalla. Olen jo vuoden verran pyrkinyt ostamaan Konecranesia aina alle 28 eurolla ja myymään yli 29 eurolla. Viimeisen 12 kuukauden aikana olen tehnyt noin 300 euroa kaupankäyntikulujen jälkeen ja ennen veroja. Absoluuttisesti suurempi tuotto olisi ollut mahdollista saavuttaa hieman suuremmalla positiokoolla ja juoksuttamalla voittoja hivenen pidempään.

Kun joulukuussa sain hyvin sijoitettua salkkuuni kertyneen käteisen,  tammikuussa sitä oli taas salkussa reilusti. Myin Neste sijoituksestani 40 prosenttia ja lisäsin pitkästä aikaa 1000 euroa uutta pääomaa salkkuuni. Kuun puolivälin seurannassa sekä salkun arvo että kokonaisvarallisuuteni kipusivat jälleen molemmat uuteen ennätykseen, ensimmäinen 264 000 euroon ja jälkimmäinen 456 000 euroon.

***
Aloita osakesäästäminen. Lue Vaurastumisen välineet.

Kohti tuntematonta

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2015

Syyskuu oli raskas kuukausi niin sijoittamisen kuin koko muun elämän osalta. Jälkimmäisestäkin kumpuaa varmasti muutama kirjoitus, joilla raskautta voi purkaa ja jakaa muutamia hyödyllisiä oppeja. Sijoittajalle syyskuu oli masentavaa katsottavaa, kun kurssit pääsääntöisesti laskivat. Osinkosijoittjan huulille pientä hymyä jaksoivat tuoda alati tilittyvät osingot amerikkalaisista sijoituksista.

Ostin salkkuuni lisää Nordeaa, joka jälleen putosi alle 10 euron. Näen, että positioni yhtiössä on oston myötä toistaiseksi täysi. Sen sijaan mielenkiintoista olisi tehdä lisäsijoitus Banco Santanderiin, joka nykyisellään vaikuttaa vielä edullisemmin arvostetulta kuin Nordea. Tällä hetkellä olen kuitenkin astetta varovaisempi poltettuani sormeni esimerkiksi Metson lisäyksen kanssa.

Nordean lisäksi hankin alkoholiyhtiö Diageon osakkeita, joka oli minulle uusi sijoitus. Kerroin taustoista erillisessä kirjoituksessa. Siinä muistutin hauskanpidon tärkeydestä, vaikka säästäminen ja sijoittaminen ovat yhtälailla tärkeitä. Tätä kirjoittaessani istun Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lähden reiluksi viikoksi lataamaan akkuja ja selvittämään ajatuksiani. Lyhyeen panostukseen uppoaa helposti kuukausittaisen sijoituksen verran, mutta lyhyellä aikavälillä tämä sijoitus tuottaa paljon paremmin.

Lentokone kutsuu. Mukavaa viikonloppua!

Salkkuyhtiöt jakaantuvat

Salkkuyhtiöideni kohdalle on osunut useita jakaantumisia. Kotimaisista YIT ja Metso ovat jakaantuneet. Bettsonista on irronnut kummastus nimelta Angler Gaming. Myöskin tammikuussa hankkimani General Electric on jo aiemmin kertonut suunnitelmistaan irroittaa kuluttajapankkitoimintonsa omaksi yhtiökseen.

Lääkeyhtiö Baxter on päättänyt jakaantua kahteen osaan. Hankin yhtiön salkkuuni tammikuun alussa jakaantuneen Abbott Laboratoriesin tilalle melko korkealla arvostustasolla. Aikatauluksi jakaantumiselle yhtiö on ilmoittanut vuoden 2015 puolivälin. Heti jakaantumisilmoituksen jälkeen osakerkurssi nousi 6,5 prosenttia. Abbottin tapaan yhtiön suunnitelmana on irroittaa  bioteknologialiiketoiminta erilleen ydinliiketoiminnoista.

Abbottin osakekurssi on jakaantumisensa jälkeen jatkanut nousuaan. Myin molempien yhtiöiden osakkeet heinäkuun puolivälissä 2013. Tällä hetkellä jakaantuneiden Abbottin ja Abbvien kurssit ovat hivenen myyntihintaani korkeammalla. Tästä huolimatta koen, että bioteknologiaan keskittyvät liiketoimminnat olisivat osinkosijoittajalle parempia kasvuajureita osana vakaampaa kokonaisuutta.Ymmärrän kuitenkin, että erilliset yhtiöt kykenevät keskittymään paremmin ja saamaan rahoitusta kasvuhankkeilleen.

Uutinen Metson ja skotlantilaisen Weir konsernin välisestä fuusiosta tai Weirin ostotarjouksesta on hyvä esimerkki, kuinka jakaantumiset tuottavat omistaja-arvoa. Yllättäen Weirin lähentyminen ajoittui neljä kuukautta Metson jakaantumisen jälkeen. Weiriä tuskin juurikaan kiinnosti Valmetin liiketoiminnat, jotka ovat hyvin kaukana siitä, mitä Weir - ja Metso - tekee. Onneksi jäin odottamaan Metson ja Valmetin osinkoja. Miten käy Metson osakekurssin, jos osto tai yhdistymisuutiset osoittautuvat vain puheiksi.

Tähän saakka jakaantumiset ovatkin kasvattaneet omistaja-arvoa. Mikäli kurssikehitys kääntyy kaakkoon en ole lainkaan niin varma, että sääntö pätee. Osinkosijoittajalle usealla tukijalalla seisova yhtiö voi olla vakaampi osingomaksaja, kun eri liiketoiminta-alueet tuottavat kassavirtaa taloussyklin eri vaiheissa. Sijoittajalle on helpompi seurata yhtä yhtiötä, mutta puolestaan monimuotoiisemman yhtiön analysointi voi olla vaikeaa.

Mitä mieltä olet yhtiöiden jakaantumisesta? Mitä olet tehnyt YIT:n ja Metson jakojäännöksille?

Salkku paisuu yhtiöistä

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2014

Ostointoni odotetusti hiipui helmikuussa. Korjausliike näytti tasoittumisen merkkejä. Päätin hyödyntää Nordnetin kaupankäynti-tarjousta ja ostin pienen 100 kappaleen erän Outotecia satelliittisalkkuun. Mikäli kaivosteollisuuden näkymiin ilmaantuisi yhtään valoa, olisi osakkeen kurssikehityksessä nousuvaraa. Sillä välin kohtuullinen osinko (2,8%) tarjoaisi korvauksen odotuksesta.

Tammikuun jälkeen katselin hivenen kauhulla salkkuni kokoonpanoa. Kahdeksassa divisioonassa kuudestatoista oli kolme tai useampi ydinsalkun sijoitus. Tavoitteenani oli pitää lukumäärä kahdessa – yhdessä kotimaisessa ja yhdessä ulkomaalaisessa yhtiössä. Ydinsijoituksista kymmenen oli markkina-arvoltaan alle 1000 euroa. Nämä olivat sijoituksia pääasiassa 3-4 vuoden takaa, jolloin rohkeuteni ja rahani eivät aina riittäneet järkeviin kertaostoksiin. Sijoituspäiväkirjamerkintöjeni perusteella olin kamppaillut lukumäärähaasteen kanssa lähes joka vuosi.

Pohjola Pankki tulisi poistumaan pankki- ja rahoitusdivisioonasta siirtyessään pörssin ulkopuolelle. Suunnittelin YIT:n lisäostoa tai myymistä kokonaan salkusta. Lisäksi Metson ja Valmetin kohtalo oli yhä kysymys ratkaistavana. Tämä kaikki tarkoitti kuitenkin suomisalkun vähittäistä kuihtumista, johon viittasin edellisessä kirjoituksessani.

En ollut siis mallitapaus sijoitusstrategian noudattamisesta. Huoleni oli sijoitusten laadun heikkeniminen, euromääräisten osinkojen pieneminen ja sijoitusten seurannan vaikeutuminen. Tammikuinen korjausliike tarjosi nähdäkseni kuitenkin pitkänaikavälin sijoittajalle mahdollisuuden kasvattaa vuoden osinkotuloja. Ja toisaalta suurin osa salkkuyhtiöistäni, etenkin amerikkalaiset, eivät täyttäneet sijoituskriteerejäni, esimerkiksi osinkotuoton osalta. Tämän vuoksi haen jatkuvasti kriteerini täyttäviä sijoituskohteita tarkkailulistaltani.

Aika           Talletukset       Arvo    Omaisuus    Indeksi     Voitto

11/2013

63200

84771

132593

147,1

21571

12/2013

64600

84004

133504

143,4

19404

1/2014	65600	89383	140642	150,8	23783
2/2014	66700	89008	142006	148,3	22308

Tartunta putoavaan puukkoon - 2007&2008

Sijoituspäiväkirja

Vuodet 2007 ja 2008

Sijoittamisen aloittaminen vuoden 2007 lopussa tapahtui hieman liian aikaisin. 50 prosentin lasku ei tarkoittanut vielä sitä, että osakkeet olisivat olleet vielä halvimmillaan. Finanssikriisi ei ollut vielä äitynyt luottolamaksi ja pankkien lamaantumiseksi.

Toinen virhe oli vaiheittaisten osakeostojen osoittaminen samoihin, pariin kolmeen, osakkeeseen (pääasiassa Cramo ja Huhtamäki, mutta myös Kesko ja Metso). Mikäli peräkkäiset ostot olisi hajautettu paremmin olisivat näiden suurimpien sijoitusten keskihinnat muodostuneet alhaisemmiksi, ja siten myöhemmin (4/2009à) arvonnousu olisi ollut suurempi. Sinänsä osakevalinnat olivat onnistuneita, vain ostojen paremmalla ajoittamisella ja hajauttamisella (kohdistamalla ostoja muihin salkkuun myöhemmin ostettuihin osakkeisiin) olisi saatu aikaan vielä parempia tuloksia.

Kolmas keskeinen virhe oli varovaisuuden voittokulku. Pörssin liukuessa alamäkeä myös oma varovaisuus kasvoi. Pienensin kertaostojen suuruutta 500 eurosta 400 euroon. Myös osakeostot harvenenivat. Tästä enemmän seuraavassa kirjoituksessa. Tärkeä opetus on kuitenkin se, että ostojen tulisi kasvaa kun kurssit menevät alaspäin. Se, milloin tämä tehdään on vaikein kysymys. 

Neljäs virhe oli rahastosijoitusten jatkaminen. Luopuminen näistä, jopa pienellä tappiolla, olisi tuonut paremman tuoton suorien osakesijoitusten kautta niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Tappiolla luopuminen on aina vaikeaa. Tätä kirjoitettaessa tammikuussa 2010 hyviä osinkotuottoja tuovia sijoituksia on vaikea enää tehdä.