Latausliike ennen inflaatiolukuja

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2022 - ensimmäinen puolisko

Syyskuun alussa intouduin ostolaidalle. Hivenen suunnittelematta. Tätä kirjoittaessa alla raportoitu parin viikon sijoitustoiminta näyttäytyy harkitsemattomalta, koska tiistaina raportoitu Yhdysvaltain odotuksia korkeampi inflaatio aiheutti jyrkän kurssipudotuksen. Euroopassa osakkeet eivät kuitenkaan kokeneet yhtä kovia, kun arvostustasot ovat jo huomattavasti matalammalla.

Ostot koetin kohdentaa a) edullisesti arvostettuihin yhtiöihin, joilla on kohtuulliset näkymät ja siten vähemmän painetta arvostuskertoimissa, b) yhtiöihin ja osakkeisiin, joilla on jokin selkeä korjautumassa oleva syy (mahdolliseen) aliarvostukseen tai katalyytti kurssinousulle, c) osakkeisiin, jotka vaikuttavat ylimyydyiltä. Useamman ostoksen tarkoituksena oli hyötyä lyhyemmän aikavälin kurssiliikkeestä.

Ostot

• Hamburger Hafen und Logistik: Lisäsin Hampurin sataman operaattoria. Omistan mielelläni kriittistä infrastruktuuria, vaikka maailmankaupan supistuminen satamaa satuttaakin. Ymmärtääkseni viimeisen kurssilaskun taustalla on selkkaus kiinalaisen rahtiyhtiö Coscon mahdollisesta omistusosuudesta pienessä osassa satamaa. Saksan hallitus ei ole hyväksynyt Coscon tuloa osaomistajaksi. Jos Coscoa ei hyväksytä omistajaksi, se voi toki pyrkiä ohjaamaan laivojaan toisiin satamiin. Uniper ja Sonera katastrofeista sekä omasta työkokemuksesta päätellen pidän saksalaisia hyvinä neuvottelijoina ja uskon heidän kääntävän asian vielä parhain päin.
• Kontoor Brands: Kiiruhdin ostamaan viikko kaksi aiemmin myymäni osakkeet. Maltti olisi ollut jälleen valttia farkkuvalmistajan kanssa, mutta pienellä painolla nautiskelen osinkovirrasta.
• Oriola: Ostin pienen lisäaerän Oriolaa, kun kurssi laski uudelleen 1,8 euron tuntumaan. Suunnitelmana on kierrättää positiota, jos pääsemme yhdessä jälleen lähemmäksi kahta euroa.
• Securitas: Ruotsalainen turvallisuusalan yritys on mielenkiintoisessa tilanteessa. Se on ostanut tai ostamassa amerikkalaisen Stanleyn turvallisuusliiketoimintaa. Yhdistelmä vaikuttaa johdon kommenttien perusteella järkeenkäyvältä ja yritysosto vie Securitaksen vartioinnista turvallisuusratkaisujen toimittajaksi. Samalla yhtiö on jo pidempään vetäytynyt kannattamattomista toimintamaista ja asiakkuuksista, ja tänä vuonna yhtiön liiketoiminta on suoriutunut varsin hyvin. Securitas aikoo rahoittaa yritysoston osakeannilla, johon aion osallistua.
• Terveystalo: Lisäsin pienen erän Terveystaloon 8,75 eurolla. Tupakkiaskilaskelmalla alle 9 euron hintaan osakkeeseen hinnoitellaan vain noin 3 prosentin tuloskasvua. Tarvittaessa Terveystalolla on paikka salkussa pidempäänkin, vaikka suurimpana riskinä lienee se, että valtiovalta tuhoaa julkisen terveydenhuollon lisäksi myös yksityisen.
• Vonovia: Lähdin Saksan asuntomarkkinoiden jättiin mukaan aivan liian varhain ostamalla osakkeita ensimmäisen kerran maaliskuun loppupuolella. En osannut arvata, kuinka voimakkaasti osakekurssi reagoi korkojen nousuun. Ostin nyt toisen erän jyrkän kurssiluisun jälkeen. Tulen todennäköisesti myymään osakkeet, jos näemme korjausliikkeen ylöspäin. Yhtiö on halpa, jos NAV-taso kestää.
• Konecranes: Ostin takaisin Konecranesin osakkeet, jotka olin myynyt karhurallin laella. Vahvistunut dollari hyödyttää Konecranesia ja vahvan tilauskannan tukemana tämä voisi antaa aineksia positiiviseen yllätykseen. Yhtiöllä näyttäisi olevan pari alitusta alla, joten en jää odottelemaan lokakuun lopun osaria, jos kurssit korjaavat ylöspäin.
• Dragerwerk: Minulla on nyt muun muassa hengityskoneita ja alkometrejä valmistavan yhtiön molempia osakelajeja, kantaosakkeita (DRW8) ja etuosakkeita (DRW3). Ostin kantaosakkeita erän, koska arvostusero etuosakkeisiin on kasvanut viime kuukausina suhteellisen suureksi ja odotan eron kaventuvan kantaosakkeiden eduksi. Yhtiön liiketoiminta sujuu lukujen valossa varsin kehnosti. Yhtiön tilauskanta on kuitenkin hyvässä kasvussa, mutta tulos on painunut tappiolle kulujen nousun takia, eikä yhtiö saa tavaraa maailmalle toimitusketjuongelmien takia. Ensi vuoden alussa osakkeenomistajien osuus voitosta kasvaa kolmanneksella, kun yhtiö lunastaa markkinoilta niin sanottuja “osallistumissertifikaatteja”. Lisäksi yhtiön kustannusten tulisi laskea ja myynnin kasvaa yhtiön ratkottua ongelmat Yhdysvaltain FDA:n kanssa. Sijoittajapuhelussa yhtiön johto lupaili hinnankorotusten purevan ja toimitusketjuongelmien helpottavan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
• Krona Public Real Estate: Ostin Ruotsin Spotlightiin listattua kiinteistöyhtiötä, joka omistaa Norjasta kunnalle vuokratun uudehkon kirjastokiinteistön ja parkkihallin. Yhdellä osakkeella oli hintaa 90 kruunua, kun EPRA NRV on 120 kruunua. Näen Norjan suhteellisen luotettavana vuokralaisena.
• Lisäksi ostin puhtaasti spekulatiivisesti Millicomin ja Village Supermarketsin osakkeita. Ensimmäinen on Väli-Amerikan johtava teleoperaattori ja jälkimmäinen New Yorkin lähialueiden ruokakauppias.

Myynnit

• Banco Santander: Myin espanjalaispankin osakkeita, joita olin ostanut elokuun loppupuolella. FIFO-periaatteella myyntiin meni 2015-2016 ostettuja osakkeita ja takkiin näistä tuli 40 prosenttia. Pari onnistunutta veivausta pienentää tappion tuskaa. Pankkien osakkeissa varmastikin kannattaisi olla mukana, ja minulle jääkin itseasiassa veivauksien myötä aiempaa suurempi positio Santanderia.
• Fresenius: Myin jälleen terveydenhoidon konglomeraatin osakkeet, kun osake kipusi yli 26 euron. Minulla on vaikeuksissa rämpivää Freseniusta myös toisessa salkussa. Tuottoa 4 %.
• Nordea: Myin jälleen erän Nordeaa, jonka osakkeilla tein kauppaa elokuun jälkipuoliskolla. Seitsemän vuotta sitten ostetulle erälle tuottoa 3,6 %.

***

Yli 400 slaidia sijoittamisesta edulliseen pakettihintaan, katso Vaurastumisen välineet.

Yhteenveto 2020 ja tavoitteet

Viime vuoden yhteenvedossa kuvasin vuotta 2019 "osakesijoittajalle mieluisaksi". Vuodesta 2020 tuli osakesijoittajalle niin jännittävä kuin mieluisa. Tunnelmat keväällä olivat hyvin erilaiset kuin joulukuussa, kun salkkuni arvo teki taas uusia ennätyksiä useita kuukausia perätysten. Keväällä ehdin jo pohtia, miksi en myynyt kaikkia osakkeita helmikuussa ennen romahdusta. Syyt ovat yhä samat kuin keskellä koronaromahdusta, omasta strategiasta kiinni pitäminen kannattaa useimmiten. Osinko- ja arvosijoittajalle vuosi 2020 ei ollut mieltä ylentävä. Tekno-osakkeiden voittokulku oli ylivoimainen ja syytkin melko selkeät. Omalla strategiallani ei pärjännyt Nasdaqin kehitykselle, mutta laajasti hajautetulla salkulla ylsin lähes Helsingin pörssin keskituottoon.

Mitä tapahtui vuonna 2020?

• Merkittäköön tähän muistiin, että vuosi 2020 oli toivottavasti kiivain koronavuosi.
• Varallisuuteni kasvoi vuoden aikana noin 78 000 eurolla.
• Osakesalkkujen arvo nousi 302 000 euroon. Asettamani tavoite oli 275 000 euroa.
• Kokonaisvarallisuuden arvo saavutti 519 000 euroa. Tavoite oli 480 000 euroa.
• Velkaa minulla oli 162 250 euroa. Edellisvuonna velkaa oli noin 170 000 euroa.
• Talletin osakesalkkuihin noin 20 000 euroa lisää pääomaa. Talletukset nousivat 161 000 euroon.
• Vuoden absoluuttinen osinkotulo laski noin 1200 eurolla 5670 euroon (6800 €).
• Osinkotuotto sijoitetulle pääomalle oli 3,1 % (4,31 %) ja omalle pääomalle 3,5 % (4,88 %).
• Vuoden aikana minulla oli noin 18 000 - 22 000 euroa (15 000 €) kiinni spekulatiivisissa sijoituksissa, mikä heikensi päätavoitteeseeni, osinkotuottoon, liittyviä tunnuslukuja.
• Aiempiin vuosiin verrattuna kävin aktiivista osakekauppaa satelliittisalkussani. Tein yhteensä 135 treidiä, joiden yhteistulos oli 4900 euroa plussaa muutamine osinkoineen ja ennen veroja. Laadin tästä tuotoksesta oman tarkemman raportin.
• Osinkotuloihin tähtäävässä pääsalkussa tein myös myyntejä, salkun siivousta ja muutamia opportunistisia kauppoja. Myyntien yhteistulos oli 2200 euroa voittoa (2700 €).
• Vuonna 2020 kävin aktiivisimmin kauppaa Kemiralla, Terveystalolla ja Corestatella pääsalkkuni sisällä.
• Tein 5000 € merkinnän metsärahastoon.

Osakesalkun tuotto

En juuri tarkastele salkun suhteellista tuottoa. Kilpailen itseäni vastaan ja työskentelen kohti asettamiani tavoitteita, eikä niihin kuulu markkinoiden voittaminen. Toki, oman työn järkevyyttä ja tuloksellisuutta voi suhteuttaa markkinatuottoon. Minun säästämisen ja sijoittamisen tavoitteena on luoda passiiviset tulot, joilla voin rahoittaa päivittäiset kuluni ja siksi osinkotulot ovat minun päätavoitteni. Kuinka sijoitusteni arvonnousu ja osingot pärjäsivät suhteessa Helsingin pörssiin?

Vuonna 2020 osakesalkun tuotto oli Nordnetin laskennan perusteella 11,3 %. Helsingin pörssin tuotto osingot huomioon ottaen oli 12,3 %. Hävisin siis Helsingin pörssille, vaikkei se aivan oikea vertailukohta olekaan.  Noudattamalla aiempien vuosien laskukaavaa: 

(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Tällä kaavalla saan salkkuni vuosituotoksi 12,7 %.  Tuotot aiempina vuosina ovat olleet: 2019: 21 %, 2018: -5 %, 2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %. 

Vuoden 2021 tavoitteet

Mielikuvituksen puutteen vuoksi tavoitteiksi asetettakoon samat mittarit kuin edellisellä kerralla mutta eri lukemin.

• Osakesalkun arvo 340 000 euroa.
• Omaisuuden arvo 580 000 euroa.
• Osinkotulot verojen jälkeen 7600 euroa.
• Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.

Työtilanteeni on kirjoitushetkellä risteyskohdassa ja olen saamassa "windfall" tyyppisiä poikkeuksellisen suuria tuloja. Kirjoitan näistä myöhemmin tarkemmin ja siinä yhteydessä tulen todennäköisesti päivittämään tavoitteitani. Siksi en käytä tässä katsauksessa enempää palstatilaa tavoitteisiin, joiden asettamisen tärkeydestä ei kuitenkaan kannata kiistellä.

Vuoden 2021 osakemyynnit

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuoden 2020 aikana myin kaikki listaamani osakkeet lähdettäessä koronaromahdukseen: Rapalan, Byggmaxin ja F-Securen. Rapala oli ollut alisuoriutuja jo pitkään, mutta heräsi vuonna 2020 8 vuoden odotuksen jälkeen - valitettavasti olin myynyt osakkeet. Byggmaxin myin vähentääkseni riippuvuutta kivijalkakaupasta - ihmiset intoutuivatkin ostamaan rautakauppatavaraa. F-Securen myin osingon puutteesta, mutta SaaSia myyvät yhtiöt pääsivät nosteeseen vuoden 2020 loppupuolella.  

Pitääkseni salkkuni iskussa vuonna 2021 ajattelin irtautua joistakin seuraavista:

• Amerikkalainen muotifirma Tapestry.
• Koronasta vaikeuksiin joutunut Tallink.
• Sarjaepäonnistuja Oriola.

***

Sijoita helposti kiinteistöihin. Rakenna oma kiinteistörahasto REIT-yhtiöillä. 

Ammuksia kuolleen kissan pomppuun

Sijoituspäiväkirja

Tammikuu 2019

Tammikuussa tein kaksi ostoa. Hankin pienen erän Oriolaa, 350 kappaletta. En ole varma onnistuuko Oriola kampeamaan toistuvat vaikeutensa vihdoin jonkinlaiseen käänteeseen. Ostolla lyön kuitenkin vetoa sen puolesta, pieniä valonmerkkejä on näkyvissä. Oriolan lisäksi ostin myös amerikkalaisen UPS:n osakkeita. Osakekurssi ei ollut vielä ehtinyt toeta joulukuun kurssilaskusta. Mielestäni UPS oli houkuttelevasti arvostettu ja sen liiketoiminta kehittyi positiivisesti niin liikevaihdon, tuloksen kuin osingon suhteen.

Tammikuu näyttäytyi hyvältä hetkeltä luopua jostakin sijoituksesta, mikäli tammikuun kurssinousu osoittautuisi kuolleen kissan pompuksi. Pohdin myyntiä erityisesti Panostajan ja Nokian kohdalla, en katsonut haluavani omistaa yhtiöitä ja olisin päässyt niistä eroon pienellä voitolla. En päätynyt vielä myymään kumpaakaan. Panostajan kohdalla päätin jäädä odottamaan osinkoa ja Nokian myynnistä minulta olisi irronnut noin 5000 euroa, joille minulla ei ollut mielessä uutta järkevää sijoituspaikkaa. Katsotaan jaksaako tammikuuilmiö vielä helmikuussa nostaa kursseja vai tuleeko lunta tupaan kuten ulkona.

Tein osakesalkkuuni ylimääräisen 1000 euron talletuksen tavanomaisen tonnin lisäksi. Valitettavasti osakekurssit korjasivat varsin nopeasti joulukuun kurssilaskun jälkeen ja sen myötä en kiirehtinyt uusilla sijoituksilla markkinoille. Käteistä minulla oli tammikuun lopussa salkussa 5200 euroa, mikäli kurssit kääntyisivät uudelleen laskuun. Kuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo asettui 205 000 euroon ja omaisuuteni 365 000 euroon.

Yksi ennustus osuu aina oikeaan

Vuodesta 2012 salkussani ollut ruotsalainen pienyhtiö DIBS poistuu salkustani, mikäli pohjoismaisen Netsin ostotarjous menee lävitse. Yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa (lähes klomannes äänivallasta) ovat hyväksyneet ostotarjouksen ja siksi on epätodennäköistä, ettei kauppa toteutuisi. Itse olen hyväksynyt ostotarjouksen haikeasti, mutta ylpeänä siitä, että ainakin yksi ennustukseni viidestäkymmenestä osuu enemmän kuin oikeaan.

Kirjoitin maaliskuussa 2012 yhtiöstä seuraavasti:

”Uutena sijoituskohteena tutkin ruotsalaista DIBS Payment Servicesiä. Internet kaupankäynnin maksujärjestelmiin erikoistuneen pienyrityksen kasvuhistoria ja näkymät, yhtiön osinkotuotto (4,5 %), Internetkaupan kasvutrendi sekä houkutteleva arvostustaso houkuttelivat sijoittamaan osakkeeseen. Vahva markkina-asema Pohjoismaissa tekivät lisäksi yhtiöstä mahdollisen ostokohteen toimialalla, jonne useat kansainväliset yritykset pyrkivät. Ostin osaketta 19.3.”

Analyysini meni siltä osin väärin, että ajattelin ostavan osapuolen olevan jokin kansainvälinen suuryhtiö, joka haluaa ostaa markkina-aseman pohjoismaisilta markkinoilta. Myös Netsin ostotarjous tuo mukavan tuoton: lähes 800 euroa arvonnousuna sekä 100 euroa netto-osinkoina kolmelta vuodelta. Odotan yhtiön poistumista pörssistä ostotarjouksen kautta, koska jo toteutuneet kaupankäyntikulut tämän sijoituksen osalta olivat kohtuuttoman suuret.

Onnistuneen sijoituksen lisäksi tein DIBSin kohdalla myös sijoitusvirheen. Ensimmäisen oston olin tehnyt 45,7 kruunun hintaan 150 kappaleesta. Toukokuussa 2013 koetin tehdä lisäoston 200 kappaleesta 38,6 kruunun hintaan. Koska pienyhtiön kaupankäyntivolyymit olivat pienet, vain 50 kappaleen erä siirtyi omistukseeni asettamallani kauppahinnalla. Harmi, sillä Netsin lunastushinta on lähes kaksinkertainen (ja jouduin maksamaan 86 kruunua kaupankäyntipalkkiota)! Tämän virheen jälkeen olen tehnyt erityisesti pienyhtiöiden osalta kauppaa joko päivän hintaan tai asettamalla Fill or kill erityisehdon toimeksiannollle.

DIBSin poistuminen salkustani johtaa uudelleenjärjestelyihin ”monialayhtiössäni”. Lakkautan tietoliikenne ja media divisioonan siirtämällä TeliaSoneran uuteen tietoliikenne ja internet divisioonaan, jossa seurana ovat F-Secure ja Nordnet. Olinkin itse asiassa ajatellutt joko F-Securen tai DIBSin myyntiä tämän toimenpiteen toteuttamiseksi. F-Secure oli puolestaan laskenut voimakkaasti Facebook hypen tuotua  odotettua vähemmän myyntieuroja. Murheenkryynini Sanoma puolestaan siirtyy satelliittisalkkuun, jossa yhtiöllä ei ole lopulta kuin yksi mahdollinen kohtalo: myynti.

Hiljattain 2,33 euron hintaan myymäni Oriola-KD:n osake oli puolestaan noussut 3 euroon Venäjän liiketoimintojen myyntihuhujen siivittämänä. Kun juuri olin ehtinyt korostamaan alisuoritujista irtaantumisen tärkeyttä, voi tästä lääketukkurista kehkeytyä hyvä defensiivinen sijoitus. Harmi,sillä viimeisen kurssinousun avulla olisin päässyt irtaantumaan Oriolasta pienellä voitolla. Nyt nappiennustusta himmentää kehno myynti. Pian päädyn ahvenanmaalaiseen sijoitusstrategian kananttajaksi.

Arvo laskee, kun tallista ulos ajaa

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2014

Salkussani on yhä useita yhtiöitä, joissa positioni koko on alle 1000 euroa. Kuun alkupuolella tarkastelin erityisesti näitä salkkuni pieniä sijoituksia. Silmiini pisti saksalainen BASF, jonka kurssi oli tullut huipputasoltaan 88 eurosta alas 78 euroon. Koska yhtiö on maksanut jo vuosia kasvavaa osinkoa, efektiivinen osinkotuotto yli 3 prosenttia ja yhtiön liiketoiminta oli yhä erinomaisessa kunnossa, tein lisäsijoituksen yhtiöön. Ensimmäisen sijoituksen olin tehnyt vuoden 2011 puolivälissä reilun 63 euron kurssiin.

Eipä aikaakaan, kun yhtiön kurssi lasketteli 73 euroon kuun lopussa. Ajoitus osoittautui hivenen epäonnistuneeksi. Lyhyen aikavälin onnistuneemmalla ajoituksella voisi säästää satasia, tähän täytynee paneutua hivenen jatkossa. Ehkäpä liukuvien keskiarvojen ottaminen tiukemmin osaksi sijoituspäätöstä voisi olla yksi lääke tähän melko usein toistuvaan vaivaan. Toisaalta, laadukas yhtiö ei muutamien päivien aikana ollut muuttunut miksikään. Pitkällä aikavälillä yhtiö tulee varmasti tarjoamaan kasvavaa tulovirtaa osinkojen muodossa.

Syyskuun lopussa myin aiemman ajatukseni mukaisesti Oriola-KD:n osakkeet. Näin poistin salkustani sijoituksen, joka oli kuollutta painoa osinkotuoton ja kurssikehityksen kannalta. Tein kurssitappiota noin 170 euroa, jotka pystyn vähentämään muista osakemyynneistä syntyneistä myyntivoitoista. Samana päivänä ostin 90 kappaletta lisää Cramon osakkeita, joita minulla oli salkussa vuoden 2012 elokuulta 8,5 euron hintaan. Vaikka rakennusmarkkinoiden tilanne tulisi rasittamaan yhtiön tulosta, uskon yhtiön tarinaan pitkällä aikavälillä. Cramo koki kuitenkin BASFin tarinan vajoten 11,5 eurosta 10 euron tuntumaan.

WisdomTree Emerging Markets High-Yielding Fund (DEM) maksoi lähes 100 dollaria osinkoa syyskuun viimeisenä päivänä. Tämä osingonmaksu ponnisti vuoden osinkotulot yli viime vuoden. Useat amerikkalaiset positioni, kuten Ensco, Textainer ja YUM Brands, näyttivät houkuttelevilta lisäsijoitusta varten. Dollarin vahvistuminen euroa vasten pidätteli minua vaihtamasta ostamasta lisää dollareita. Keskivaihtokurssini oli 1,34 ja en halunnut tätä juuri heikentää. Tavoitteenani on konvertoida hyvällä vaihtokurssilla hankittuja osinkoja jälleen euroiksi, jolloin euromääräinen osinkotuottoni paranee.

Tuotonhakumatkalla elokuussa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2014

Helteisen heinäkuun jälkeen jatkoin elokuussa vuodelle 2014 asettamani tavoitteen toteuttamista -tuottamattomien sijoitusten uudelleenkohdentamista. Myin Nordnet salkustani Franklin India rahaston, johon olin sijoittanut pienissä erissä vuosien 2010 ja 2014 välillä. Intia-sijoitus oli myydessä 20 prosenttia voitolla. En nähnyt suurta potentiaalia kurssinousuun rahaston ollessa viiden vuoden huipussaan. Ennen kaikkea halusin kuitenkin nämäkin varat työskentelemään ensisijaisen tavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton kerryttämisen, eteen.

Elokuussa rikoin aikaisempia rajojani siirtämällä osakesalkustani 5000 euroa laiskaa käteistä takaisin pankkiin. Kahta vaihtoehtoa hetken punnittuani päädyin sijoittamaan rahat tuottoa.fi palveluun. Sijoitus tulee tarjoamaan tasaisen ja hyvän tuoton lisäksi kuukausittaista kassavirtaa. Vaikka rikoinkin henkisiä rajojani nostamalla ensimmäistä kertaa rahaa ulos sijoitussalkustani, madalsin kynnystä muodostamalla sisäisen lainan. Kirjanpidossani 5000 euroa säilyy osakesalkussani. Vähitellen teen osakesalkkuuni lainan maksuja, jotka kirjaan kirjanpidossani sijoitukseksi tuottoa.fi palveluun, kunnes sisäinen laina on täysin maksettu. Tällä toimenpiteellä tähtään jälleen pääoman tuoton parantamiseen sekä kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen.

Nokian Renkaat julkaisi osavuosikatsauksen, minkä jälkeen kurssi romahti yli kuusi prosenttia. Olen tehnyt Nokian Renkaisiin kolme erillistä ostoa, ensimmäisen ennen tämän vuoden osinkoa ja toisen kesäkuun puolivälissä. Kuten aiemmin totesin, toinen ostoni oli hätiköity. Kurssi voi jatkaa vielä laskuaan Venäjä pakotteiden kiristäessä yleistä taloustilannetta. Tätä varten olisi ollut hyvä olla kärsivällisempi toisen ostoerän kanssa. Koska yhtiö on jo suurella painolla salkussa, en ole välttämättä halukas kasvattamaan position kokoa enää lisää.

Nokian Renkaiden lisäksi ostin salkkuuni uuttaa osaketta, amerikkalaista maatalouskone- ja traktorivalmistaja Deereä. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään. Seurannan aloittamisen jälkeen osakekurssi kuitenkin nousi nopeasti 95 dollariin. Alkaneen korjausliikkeen myötä osakekurssi laski 85 dollarin tuntumaan, jolloin päätin käyttää viimeiset dollarini positioon yhtiössä. Deeren liiketoiminnan tukena oli äärimmäisen tunnettu ja vahva brändi, markkinajohtajuus Pohjois-Amerikassa sekä väestönkasvun edellyttämä maatalouden tuotannon kasvu.

Yleisesti ottaen osakemarkkinoiden kehitys elokuussa oli alavireistä. Kesän alennusmyynnit tulivat myöhässä osakesalkun arvon laskiessa heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Elokuun loppupuolta lähestyttäessä osakekurssit jälleen kiipesivät ylöspäin laskeakseen jälleen syyskuun ensimmäisinä päivinä Ukrainan kriisin painaessa markkinoiden tunnelmaa.

Loppuvuotta lähestyttäessä pohdin erityisesti Oriola-KD:n tai Panostajan myyntiä. Yhtiöt olivat epäonnistuneet sekä osingonmaksun että kurssikehityksen osalta. Panostajan talouslukuja katsoessani tulin siihen lopputulokseen, että olisi todennäköisempää Panostajan palaavan osingonmaksajaksi. Koska Oriola-KD:n tunnelin päässä ei juuri valonpilkettä näkynyt, valitsin sen myyntikohteeksi. Mahdollisen myynnin tavoitteena oli ensinnäkin vapauttaa pääomaa tuottavampaan kohteeseen ja kohentaa salkun laatua. Toiseksi, runsaiden voitollisten myyntien takia tappiollisen position myynti toisi verovähennyksiä.

Salkkuni vikatikit - ja mitä tehdä niille?

Edellisessä kirjoituksessani korostin sijoitusten laadun varmistamisen tärkeyttä. Ylläpitääkseen ja kehittääkseen salkun tuottoa on varmistettava, että salkkuun ei pääse kertymään alisuoriutujia. Useat sijoittajat kutsuvatkin tätä salkun siivoukseksi. Minulla säännöllisen siivouksen jääminen liian vähälle huomiolle on johtamassa suursiivoukseen.

Tämän vuoden tavoitteistani on parantaa sijoitetun pääoman tuottoa. Nousumarkkinassa on usein hyvä ajankohta luopua alisuoriutujista, vaikka omat vikatikkini eivät ole onnistuneet kipuamaan plussalle. Minulla on sijoitettuna hieman yli 9300 euroa alla listaamiini alisuoriutujiin. Se tarkoittaa 9 % salkun arvosta ja 13 prosenttia salkun omasta pääomasta. Suuri osa näistä yhtiöistä on vastikään lopettanut osingonmaksun tai leikannut sitä rajusti. Näin sijoitushetkellä huomioitu turvakerroin on kadonnut.

Useita alla mainittuja yrityksiä yhdistää usea tekijä, joiden tulisi saada osinko- ja arvosijoitan huolestumaan. Yhtiöt ovat myyneet usein kannattavia liiketoimintojaan tai omistuseriään rahoittaakseen toimintaansa. Esimerkiksi Sanoma myi vastikään Sanomatalon ja HKScan Puolan liiketoimintansa. Yhtiöiden liiketoimintaa uhkaavat kansainväliset megatrendit. Stockmann kärsii vähittäiskaupan siirtymisestä sähköisiin kanaviin ja myös Sanoman kohdalla kuluttajien ajankäyttö suuntautuu enemmän sähköisiin medioihin. Esimerkiksi Panostaja ja HKScan ovat tehneet kannattamattomiksi osoittautuneita yritysostoja. Panostajan Takoma sijoitus, HKScanin yritysostot Ruotsissa sekä Oriola-KD:n Venäjän toiminnot rasittavat yhtiöiden tuloksentekokykyä.

Mitä tehdä näille sijoituksille? Jokaisessa yhtiössä on myös hyviä puolia, mutta sijoittajan on oltava tunteeton tuottoa hakiessaan. Useampi yhtiö saattaisi nykyisellä kurssitasollaan olla tuottoisa käänneyhtiö, mutta en ole enää valmis tekemään lisäsijoituksia. Esimerkiksi HKScan ja Oriola-KD olivat käännesijoituksiksi tekemiäni hankintoja - väärällä kurssitasolla. Yksi näiden yhtiöiden myyntiä jarruttanut (teko)syy on ollut korvaavien sijoituskohteiden vähäisyys ja salkkuun virtaava uusi pääoma, mitkä ovat tarjonneet selityksen yhtiöiden käänteen odotteluun.

Alla nostan oman ajattelun tukemiseksi esiin yhtiökohtaisia tekijöitä pyrkiessäni selkityttämään ajatuksiani:

Panostaja

• Panostaja on yksi Helsingin pörssin ainoista yhtiöistä, joka mahdollistaa sijoituksen pienyhtiöihin.
• Yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Tappiollisia liiketoimintasegmenttejä on vain yksi, Takoma. Vuodelta 2013 yhtiö ei kuitenkaan jaa osinkoja.
• Yhtiö ei ole tehnyt merkittäviä irtaantumisia omistuksistaan, mikä tarjoaisi mahdollisuuden myyntivoittoihin ja sitä kautta omistajien palkitsemiseen. 

Sanoma

• Sanoma on "noudattanut strategiaansa" ja irtaantunut useista eri liiketoiminnoistaan viime vuosien aikana. Usean eri tukijalan varaan nojanneesta yhtiöstä on tullut entistä enemmän puhtaaseen muutoksen alla olevaan medialiiketoimintaan keskityvä yhtiö.
• Onko Antti Herlin väärässä sijoittaessaan Sanomaan vai nokittaako tämä vain veljelleen Niklakselle, joka on merkittävä omistaja kilpailevassa leirissä?
• Yrityksen strateginen muutos on tuhonnut omistaja-arvoa ja yhtiö on ajautunut luopumaan useista omistuseristään rahoittaakseen epäonnistuneita valintoja.

Stockmann

• Yhtiön arvokkaat kiinteistöomistukset tarjoavat suojaa yhtiön markkina-arvolle.
• Seppälän valtaisat vaikeudet ovat huolestuttavia. Ensimmäisen kvartaalin n. 20 miljoonan liikevaihdolla ketju teki 10 miljoonan euron tappion.
• Onko nopea verkkokaupan kasvu riittävää korvatakseen alenevat myyntimäärät tavarataloissa?
• Ruplamääräinen myynti Venäjällä ja myynti Baltiassa kehittyy yhä positiivisesti (25 % liikevaihdosta).

HKScan

• Makkarayhtiössä korostuu yhtiön toimialan piirre, jossa asiakkailla on erittäin suuri neuvotteluvoima ja raaka-ainetuottajien ollessa omistajina voivat tietyt muutostoimet kohdata vastarintaa.
• Yhtiö syyttää voimakkaasti markkinaolosuhteita huonon kehityksen vuoksi: hintakilpailu, kaupan omat merkit ja voimakas lihan tuonti, raaka-aineen ylitarjonta, alhainen kysyntä. Näkymät eivät ole lohdulliset.

Oriola-KD

• Oriola-KD on laajentunut voimakkaasti tukkukaupasta apteekkeihin ja sitä kautta vähittäiskauppaan. Yhtiö haluaa olla muuttamassa erityisesti lääkekaupan markkinoita Ruotsissa, jossa sääntely on vapauttanut apteekkitoimintaa.
• Niklas Herlin on voimakkaasti lisännyt omistustaan yhtiössä ja ensimmäisellä kvartaalilla yhtiön kannattavuus on parantunut merkittävästi viime vuoteen nähden.
• Vaikeudet Venäjällä on suuri riski sijoittajalle ja investoinnit maassa jatkuvat edelleen rajoittaen yhtiön tuloksentekokykyä. Sekä myynti että tulos ovat laskivat rajusti ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Mikä yhtiö kykenee vielä nousemaan jaloilleen ja mikä tuo tuottoa myös sijoittajalle lyhyellä aikavälillä? Tällä kirjoituksella pyrin luomaan pohjan valitakseni seuraavan pölypunkin huiskan kohteeksi. Tulevalla toimenpiteellä keskitän varojani ja vapautan varoja mahdolllista korjausliikettä varten.

Minkä yhtiön sinä siivoaisit?

17 - Osinkokevään opetus

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni on vähitellen suuntautunut vahvasti kohti amerikkalaisia sijoituksia. Dollarimääräisten sijoitusten osuus salkusta on kasvanut lähes 40 prosenttiin. Ruotsalaiset sijoitukset näyttelevät seitsemällä prosentilla vielä vähemmistöä. Edessä oleva kaksijakoinen osinkokevät ja markkinoiden suuri volatiliteetti eli heilunta ovat molemmat hyvä osoitus, kuinka suuri merkitys on hajauttaa eri markkinoille, eikä jättäytyä kotimarkkinoiden varaan. Kurssien ja tulosten laskiessa useat suomalaiset osakkeet jättävät omistajan leikatuilla tai lakkautetuilla osingoilla vaille tuottoa. Amerikkalaiset osinkoaristokraatit sen sijaan jatkavat tasaista palkitsemistaan.

Salkkuyhtiöistäni Oriola-KD ja Panostaja ovat ilmoittaneet jättävänsä omistajan vaille vuosittaista palkanmaksua. Sanoma ja YIT ovat ilmoittaneet rajusta leikkauksesta osingomaksussaan. Stockmannin, Nokian ja HKScanin osingot ovat vähintäänkin epävarmoja. Onneksi salkustani löytyy myös osingonkasvattajia, kuten NesteOil ja Kesko. Useat yhtiöt pitävät osingon ennallaan, kuten UPM-Kymmene.

Ennen tulosjulkistusta Oriola-KD:n kurssi oli noussut keskiostohintani tasolle. Se olisi ollut erinomainen tilaisuus luopua kehnosti suoriutuvasta yhtiöstä. Osinkosijoittajalle osingonleikkaus on usein erittäin hyvä peruste myydä osakkeet. Vuonna 2014 uusi ennätysmäärä salkkuyhtiöitäni jättää osingonmaksun väliin, vaikka kokonaisuudessaan Helsingin pörssin yhtiöt kasvattavat osingonmaksuaan viime vuodesta.

Kotimaiset osakkeet tarjoavat korkeampaa, mutta epätasaisempaa osinkokyytiä. Osinkosijoittajalle hajautuksen merkitys on siten suuri. Mikäli yksi sijoituskohde leikkaa osinkoaan ja olet sijoittanut suureen määrään eri osakkeita (yli 10), sen vaikutus koko salkun osinkotuottoon on vähäisempi. Amerikkalaisilla laatuyhtiöillä osinkotuotto on sijoitushetkellä matalampi, mutta se kasvaa osinkonmaksun kasvaessa ja omien osakkeiden takaisinoston seurauksena, jolloin osinkokohtaisella tuloksella on paremmat kasvuedellytykset.

Siten tasaisen ja kasvavan osinkovirran tavoittelussa on tärkeää:

1. Omistaa lukumääräisesti riittävän suuri määrä eri osakkeita. Mikäli olet sijoittanut tasaisesti kymmeneen yhtä suurta osinkoa maksavaan osakkeeseen, yhden yhtiön osingon jäädyttäminen leikkaa 10 prosenttia osinkotulostasi. Jos olet sijoittanut kahteenkymmeneen osakkeeseen, tarkoittaa se vain 5 prosentin leikkausta osinkotulostasi.
2. Kiinnitä sijoituskohteita valitessasi huomiota yhtiön osinkohistoriaan sekä osingonjakopolitiikkaan. Tietolähteinä: amerikkalaiset osakkeet ja suomalaisten osakkeiden osalta Kauppalehden sivut, esim. Konecranes. Kaikki yhtiöt eivät pidä yhtälaista huolta omistajistaan.
3. Etsi laatuyhtiöitä ulkomaisista pörsseistä, joilla on maine pitkäaikaisina osingonkasvattajina. Näin vähennät osinkojen volatiliteettia sekä pidät huolta siitä, että osinkovirtasi kasvaa vähintäänkin inflaation tahdissa. 
4. Sijoita osingot uudelleen yhtiöihin, jotka palkitsevat omistajiaan kasvavalla voitonmaksulla eikä yhtiöihin, jotka tuottavat pettymyksiä. Suunnittelin lisäsijoitusta Panostajaan ollakseni sijoituksillani mukana paremmin pienyhtiökentässä, mutta osingonmaksun jäädyttäminen sai minut toisiin ajatuksiin. Sijoitan mielummin menestyjiin.

Toiseksi suurin nettikauppias

Sijoituspäiväkirja 

Huhtikuu 2012

Huhtikuun puolivälin lähestyessä oli korjausliikkeen merkkejä ilmoilla. 11.4. Nokia petti jälleen ja antoi tulosvaroituksen. Kurssi lasketteli 15 prosenttia ja teki melkoisen loven salkkuun. Päivää ennen varoitusta hankin vihdoin salkkuun Staplesia reilulla 900 dollarilla hintaan 15,64$. Yhtiössä oli paljon yhteneviä piirteitä YUM Brandsiin verrattuna, tosin sen kasvu Aasiassa ei yllä samalle tasolle. Uhkakuvia kivijalkakauppojen yllä hälventää Staplesin asema kakkosena internetkaupan-käynnissä Amazonin jälkeen. Kohtuullinen osinkotuotto, alhainen osingonmaksuaste ja nopea osingon kasvu olivat osinkosijoittajalle hyviä syitä hankinnalle.

Ennen osingonmaksuja myin vihdoin Orionin osakkeet ja hankin tilalle Fortumia kasvattaakseni euromääräisten osinkojen määrää. Fortumin osakekurssi oli lisäksi samalla tasolla kuin sitä ensimmäisen kerran hankkiessani lokakuussa vuonna 2011. Vuoden 2011 osakeostot olivat lähinnä kohdistuneet seuraavaksi käsiteltäviin osinkopettäjiin ja siksi osinkovirta oli pikemminkin tyrehtymään päin.

Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki. Oriolan kyvyttömyys tehdä toiminnastaan Venäjällä kannattavaa koetteli myös kärsivällisen sijoittajan hermoja. Vaikka yhtiö ei nähnyt liikearvon alennuksia riskinä, olivat ne kuitenkin yhtiön yritysostojen takia uhka. Staplesin hankinnan jälkeen kaupan alan yhtiöiden määrä salkussa oli kasvanut varsin suureksi. Suurin kysymys näiden kolmen yhtiön osalta oli kuitenkin se, että oliko syytä myydä osakkeet, säilyttää nykyiset positiot vai laskea keskihintaa hankkimalla osakkeita lisää? Seuraamalla yhtiöiden kehitystä tarkasti saattaisi tähän kysymykseen löytyä vastaus.

Toiseksi vastikään lisäämäni sijoitukset Uponoriin (28.12.), Sanomaan (30.3.) ja Vaisalaan (23.1.) olivat reilusti tappiolla. Näistä kolmesta usko Vaisalaan oli suurin. Uhkapeli Sanoman strategian onnistumisella saattaisi osoittautua tuottoisaksi ja sillä välin tuottaa osingon muodossa kompensaatiota korkeasta riskistä. Sen sijaan kysymykset Uponorin näkymistä olivat suuret osingonmaksun pienentyessä. Yhtiön tilapäiset kustannuserät veroseuraamusten takia antavat hieman valoa hyvän osingonmaksun jatkumiselle.

Kolmanneksi Santanderin ympärillä leijui kysymyksiä Espanjan kansantalouden kestokykyä kritisoivien uutisten myötä. Myös Lassila&Tikanojan kurssikehitys oli jatkunut pitkään kehnona yhtiön johdon kykenemättä tekemään onnistuneita investointeja tai korjaamalla yhtiön suuntaa. Osinkokauden päättyessä oli kuitenkin aika keskittyä positioiden kasvattamiseen amerikkalaisissa yhtiöissä ja hankkia em. osakkeita näennäisellä alennuksella myöhemmin vuodesta.

Hyötyäkseni alhaisista kaupankäyntipalkkioista huhti- ja toukokuussa laitoin Tiedon myyntiin. Sen kurssinousupotentiaali oli rajallinen ja osakekurssi oli varsin hyvällä tasolla suhteutettuna että osinko oli vastikään irronnut. Yhtiö kuului satelliittisalkkuun, koska uskoni yhtiön pitkänaikavälin menestykseen oli varsin heikko, suurten IT-yhtiöiden kuten IBM ja Accenture puritstuksessa oli vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön kurssi kuitenkin laski odotuksia heikomman tuloksen jälkeen ja myyntitoimeksianto jäi toteutumatta. Tämän jälkeen satelliittisalkussa oli Stockmannia lukuun ottamatta ainoastaan kurssihäviäjiä – melko huonolaatuisia yhtiöitä. Laatuyhtiönä pitämäni F-Secure luisui myös 2 euron tasoltaan täpärästi alle 1,9 euron. Olikin ehkä aika kasvattaa ydinsalkun pieniä positioita?

Vappuaattona lisäsinkin salkkuun F-Securea, joka vajosi yli 8 prosenttia Q1-tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan loppuvuoden odotuksista kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Nähdäkseni kurssireaktio oli kuitenkin yliampuva. Yhtiö oli nettovelaton, liikevaihdon kasvu ja kannattavuus huippuluokkaa, osinko kohtuullisella tasolla sekä kilpailuetu ja osaaminen operaattorikanavassa tarjoaisi myös tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät. Myös Kesko vajosi odotuksia alhaisemman tulosjulkistuksen jälkeen ja osakekurssi liikkui houkuttelevalle tasolle.

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi      Voitto

1/2012	39250	43328	54784	113,1	4078
2/2012	41000	47109	59002	118,4	6109
3/2012	42300	49357	62102	120,8	7057
4/2012	43300	47793	62140	114,5	4493

10 - Täytä positiosi vaiheittain

Sijoitusvihjeet ja virheet

Voitot tehdään ostamalla. Ostamalla laadukkaiden yhtiöiden osakkeita. Ostojen ajoittaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, kun markkinoiden sentimentti vie hyvienkin yhtiöiden osakekursseja ylös ja alas. Jakamalla osakkeiden ostot eriin ajallisesti hajauttaen on kuitenkin keino onnistua ostamaan melkein pohjilta (kts. sijoituspäiväkirjani merkintä tammikuulta 2012). Sijoitusoppaissa suositellaan asettamaan alaraja tappiolle, vaikkapa -15 %, jonka täyttyessä sijoittajan tulee myydä osakkeet välttyäkseen suurenevilta tappioilta. Henkilökohtaisesti, pitkänaikavälin sijoittajana, toimin toisin. Koen, että alhaiset kaupankäyntikustannukset tarjoavat mahdollisuuden täyttää position hiljalleen hyötyen suhdanteista, jotka painavat laadukkaiden yhtiöiden kurssit alas.

Vuonna 2009 kiinnitin huomioni Vaisalaan. Sen alhainen velkaantuneisuus, perheomisteisuus, vakaa osinko, toimialan markkinajohtajuus sekä kansainvälisyys olivat tärkeitä syitä hankinnalle. Jälkikäteen katsottuna osakkeen arvostustaso oli tuolloin korkea, Markkinat painoivat kurssin todella alas vasta 2012 ja lisäsin yhtiötä salkkuuni 2012 kahteen otteeseen. Kurssi kävi pian vuonna 2013 jälleen 23 euron tuntumassa ja on tällä hetkellä (07/2013) 20 euron tuntumassa.

Vaisala	Kpl	Hinta
14.8.2009	20	25,11
21.6.2010	20	20,18
23.1.2012	35	17,09
8.10.2012	50	15,97

Yksi tärkeimmistä syistä uskallukselleni sijoittaa lisää varoja Vaisalaan oli yhtiön vaikeudet toiminnanohjausjärjestelmän kanssa, mitkä heikensivät yhtiön tulosta - nähdäkseni - tilapäisesti. Yhtiön palautettua tilanteen normaalitasolle oli myös taloudellinen suorituskyky tavanomaisella tasolla. Tällä hetkellä uhkakuvana voi kuitenkin olla valtioiden velkaantuneisuus, joka luultavasti näkyy yhtiön laskeneessa tilauskannassa. Mikäli kurssi laskee, saatanpa ostaa yhtiötä vielä lisää. Efektiivinen osinkotuotto on tälläkin hetkellä 4,4 % tuntumassa. Osinkotuotto tuokin aina turvaa ja tuottoa markkinavoimien painaessa laadukkaiden yhtiöiden kurssikehitystä.

Vaisalan kurssikehitys (lähde: Nordnet)

Ajallisessa ostojen hajauttamisessa on myös vaarallinen karikko. Mikäli analyysisi yhtiön laadusta on väärä, voit ajautua ostamaan yhtiötä, jonka kurssi ei niinkään laske markkinoiden vuoksi vaan sen sisäisten ongelmien takia. Tämän virheen olen tehnyt niin Nokian, HKScanin kuin Oriola-KD:n kanssa. Nokian tarinan tuntevat kaikki. HKScanin näin puolestaan käänneyhtiönä, mutta markkinaolosuhteet ja kalliit yritysostot ovat olleet yhtiölle liian raskaita. Oriola-KD on samoin kamppaillut ankaran kilpailutilanteen kanssa ja suurten toimialamuutosten keskellä tuloksen tekeminen on ollut vaativaa. Tarttuessa putoavaan puukkoon on tärkeää, että yhtiö toimii vakaassa markkinatilanteessa, on alan johtava globaali toimija (kuten Vaisala säähavaintolaitteissa) ja sen talous on terveellä pohjalla.

Yhtiön laadun ja toimialan lisäksi sijoittajan on toki otettava huomioon oma riskinsietokyky, pääoman vaihtoehtoiskustannus (jota osinkotuotto minulla suojaa) sekä riittävä hajautus.

Yhtiön laatu vai oston ajoitus?

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2011

Kesä- heinäkuun vaihteessa lisäsin salkkuun Oriola-KD:tä, jonka kurssi oli laskenut huomattavasti ensimmäisestä ostosta. Lisäyksen tavoitteena oli laskea sijoituksen keskihintaa. Lisäksi osakkeen arvostustaso vaikutti houkuttelevalta, kun kurssia oli lyöty alaspäin heikosti edenneiden Venäjän toimintojen vuoksi. Menestys Venäjällä ei kuitenkaan tule hetkessä vaan pitkäjänteisyydellä ja siksi osake onkin – toistaiseksi – hyvä pelipaperi satelliittisalkkuun, mutta Venäjän ja Ruotsin pelinavauksien onnistuessa mahdollinen yhtiö aina ydinsalkkuun saakka.

Kuun ensimmäisellä täydellä viikolla markkinoilla tapahtui hienoinen korjausliike ylöspäin. Oma osallistumiseni seurantaan jäi kuitenkin Itä-Eurooppaan suuntautuneen kesälomamatkan vuoksi vähälle. Käteisvarannot Nordnetin ja Etraden salkuissa olivat heinäkuun alussa melko vähissä. Heinäkuun puolivälin jälkeen lisäsin salkkuun Procter&Gamblea. Lisäys oli hätiköity ja pohjustamaton. Tein lisäyksen, koska sijoitus näytti olevan miinuksella, mutta tämä johtui ainoastaan valuuttakurssimuutoksesta. Amatöörimäinen virhe. 

Kesäkuukausina ikuisen pohdinnan aiheena oli jälleen, tällä kertaa satelliittiosakkeita koskien, ajoituksen ja hyvän osakevalinnan välinen ristiriita. Alkuvuodesta salkkuun hankitut satelliittiosakkeet eivät olleet ajoituksen kannalta parhaita sijoituksia, mutta aiheellisena jatkokysymyksenä toki heräsi kysymys siitä, olivatko sijoitukset ylipäätään hyviä osakevalintoja? HKScan paljastui hyvin pian pitkän tähtäimen käänneosakkeeksi, mikä sellaisenaan on juuri satelliittiosake. Panostajan lasku tuli suurehkona yllätyksenä. Kesän kynnyksellä yhtiö raportoi parantuneesta tuloksesta, mikä antoi aihetta lisäostokselle. Rakennussektorin käänne parempaan siivittänee Panostajan kurssia viiveellä. Tiedon menestys pitkällä tähtäimellä on Nokian vuoksi myös suuri kysymysmerkki ja sen vuoksi osakekurssi otti melkoisen takapakkia ostohetkeen (8/2010) nähden. Lisäys Tietoon syksyllä on mahdollinen hyvän osinkotuoton toivossa. 

Omistusasunnolla piilovarallisuutta

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2011

Suurimpia tapahtumia tässä kuussa oli asunnon hankinta. 121 000 tuhannen kauppahinta (3100 €/m2) oli melko korkea, mutta riskittömämpi kun huomattavat remontit on tehty. Näkemyksenä on, että oman asunnon maksaminen lisää varallisuutta pitkällä aikavälillä. Kohoavat asumiskustannukset (lyhennys 630 + hoitovastike 126 + muut kustannukset) tulevat vähentämään sijoituksia arvopapereihin. Lisäksi veroprosentin nousu (17:sta 30:een prosenttiin) vähentää nettoansioita.

Osakerintamalla hankin salkkuun Oriola-KD:tä satelliittisijoitukseksi. Yhtiön alentunut kurssi ja kohtuullinen osinkotuotto olivat tärkeimmät hankintasyyt. Yhtiön kasvu Baltiassa ja Venäjällä tuovat yhtiölle paljon riskiä, mutta myös potentiaalia arvonnousulle. Yhtiöstä on mahdollisuus tulla ydinsalkkuun sijoitus Kauppa-divisioonaan, mikäli Oriola-KD näyttää kyntensä ja kykenee pärjäämään lähinnä Venäjän markkinoilla. Toinen hankinta oli Securitas, joka ostettiin ydinsalkkuun Palvelu-divisioonaan YUMin seuraksi. Turvallisuusala kasvavana ja keskittyvänä toimialana, Securitaksen kansainvälinen läsnäolo, hyvä osinkotuotto (4 %) olivat tärkeimmät syyt hankinnalle. Vaikka Ruotsin kruunu oli korkealla tasolla, oli sijoitus osa strategista laajentamista ruotsalaisissa osakkeissa.

Olemassaolevat sijoitukset kehittyivät tasaisesti. Nokia julkaisi Microsoft kumppanuusuutiset ja osakekurssi painui jälleen alle 7 euron. Panostajan kurssi laski nopeasti kymmenisen prosenttia varhaisen osingonmaksun jälkeen. Tuoreet hankinnat F-secure, Santander ja Pohjola Pankki nousivat suotuisasti pian hankintojen jälkeen Vanhemmista sijoituksista mm. Fiskars (erinomainen tulos, Wärtsilän myynnit), Vaisala ja ExxonMobil (kohonnut öljyn hinta) kehittyivät suotuisasti. Dollarin heikentyessä ja dollarimääräisten osinkomaksujen vuoksi harkitsin hieman laskeneen PepsiCon täydentämistä dollarisalkkuun.

Helmikuussa Etraden osuus talletuksissa kasvoi 25 prosenttiin.