tiistai 31. lokakuuta 2017

Yrityslainat ajautuvat perintään

Sijoitin vuoden 2015 lopussa yritysluottoihin joukkorahoitusperiaattella. Sijoitus on osa vaihtoehtoisia sijoituksiani, joilla pyrin hakemaan osakemarkkinoista mahdollisimman riippumatonta tuottoa. Vaihtoehtoiset sijoitukset ovat noin 12 prosenttia nettovarallisuudestani ja yrityslainat puolestaan alle 10 prosenttia vaihtoehtoisista sijoituksista. Kokonaisvarallisuuteeni nähden suuresta riskinotosta ei siis ole kyse.

Olen yhteensä sijoittanut 58 lainaan. Niistä on maksettu kokonaisuudessaan takaisin 16 kappaletta. Avoimia lainoja on siis 42 kappaletta. Osa sijoituksistani on ns. siltalainoja, jonka yrityksen on määrä maksaa kokonaisuudessaan takaisin laina-ajan lopussa. Suurempi osa sijoituksistani on kuukausilyhenteisissä yrityslainoissa, joista tuloutuu niin pääomaa kuin korkoa kuukausittain. Avoimista lainoista 12 kappaletta, eli kolmannes, on kuitenkin myöhässä. Myöhässä olevista lainoista on keskimäärin maksettu 35 prosenttia takaisin kuukausittaisin lyhennyksin.


Myöhässä olevista lainoista löytyy monenlaisia tapauksia. Esimerkiksi Oy Kuljetus Koskelat, johon sijoitin ainoastaan 50 euroa, on hiljattain ajautunut konkurssiin. Ennen konkurssia yhtiö oli ehtinyt lyhentämään lainasta yli 60 prosenttia. Fundun tiedotteen mukaan lainan takaajat tulevat maksamaan lainaa kuukausittain seuraavan vuoden ajan eli lainan takaisinmaksu viivästyy huomattavasti. Useampi laina on siirtynyt oikeudelliseen perintään. Esimerkiksi Vuofit Oy, jonka lainaan sijoitin satasen, ehti maksamaan yhden erän lainastaan ennen ajautumista perintään. Nopean Google haun perusteella esimerkiksi pikavippilainoistaan tunnettu OPR-Vakuus perii 15 000 euroa yhtiöltä. Fundun kautta Vuofit nosti lainaa 65 000 euroa. Suurelta joukolta yksityissijoittajia on helpompi nostaa suurempi summa rahaa.

Toistaiseksi luottotappiot vertaislainauksesta eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia sijoitustuotoista. Tuotoista on maksettava 30 prosentin vero. Tämä tarkoittaa, jos 100 euron laina päätyy luottotappioon, yli 14 lainaa 10 % korolla on maksettava kokonaisuudessaan takaisin, jotta sijoittaja pääsee omilleen. Kahden vuoden datan perusteella on vaikea vielä sanoa tapahtuuko näin. Sijoittaja voi vain toivoa, että perintätoimet takaajilta onnistuvat ja että vielä avoimena olevista lainoista useampi ei johda perintään tai yhtiön konkurssiin. Tilanteen kehitystä seuratessani tulen kotiuttamaan vähintäänkin korkotuottoja sijoittaakseni ne uudelleen muualle.

Yhteenveto
  • Sijoita vaihtoehtoisiin sijoituksiin vain pieni osa kokonaisvarallisuudestasi.
  • Hajauta laajasti vaihtoehtoisten sijoitusten sisällä. Älä sijoita yhteen lainaan suurta summaa.
  • Valitse lainoistakin vain parhaimmat ja älä sijoita yhtiöön, jonka liiketoimintaan on vaikea uskoa.
  • Sijoita enemmän kuukausilyhenteisiin lainoihin, joilla on lyhyet laina-ajat.
  • Kotiuta voittoja (sekä pääomaa) ja sijoita varat vakaampiin kohteisiin sijoituskriteerien niin salliessa.
***
Varmempi tapa kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä on yhä osakesijoittaminen. Opiskele helposti, nopeasti ja edullisesti Vaurastumisen välineet pakettitarjouksen avulla.

torstai 26. lokakuuta 2017

Paljon haravointia, ei ostoja

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2017

Merkitsin pienen erän Titanium Oyj:n osakkeita. Ylimerkitystä annista sain lopulta 168 kappaletta osakkeita. Olen sijoittajana Titaniumin rahastoissa, jotka ovat mielestäni huomattavasti tuottoisempia yhtiön osakkaille kuin rahastojen osuudenomistajille. Muita syitä sijoituksille olivat korkea odotettu osinkotuotto, kohtuullisen edullinen anti sekä rahastojen hyvät lyhyen aikavälin näkymät. Lisäksi Titaniumin kohdalla oli selkeä yritysostomahdollisuus.

Lokakuussa osinkoa maksoivat muun muassa juomayhtiö Diageo, jäteyhtiö Republic Services, tupakkayhtiö PhillipMorris, rahansiirtäjä Western Union, muotimerkkien Coach, virvoitusjuomistaan tuttu Pepsi ja palkkahallintoa pyörittävä Automatic Data Processing. Puolivuotisen osinkonsa maksoi Telia, jota olin hankkinut pienen määrän lisää elokuussa. Lisäksi osinkoa maksoivat ETF:t PID, PGF ja teleyhtiöitä sisältävä EXV2. Näin vuoden 2017 osinkokertymä ylsikin 4800 euroon, yli vuoden 2016 lukeman. Marraskuussa osinkokertymää saattelevat ylemmäksi Rapalan ja Hennes&Mauritzin vuoden toiset osingonmaksut ja useiden amerikkalaisten yhtiöiden neljännet kvartaaliosingot.

Lokakuussa tarkastelin useita eri sijoitusmahdollisuuksia, joita käsittelin erillisissä kirjoituksissa:
Titanium pois lukien, en kuitenkaan tehnyt uusia hankintoja enkä lisäyksiä nykyisiin positioihin. Olen pyrkinyt pitämään kiinni sijoituskriteereistäni, vaikka ostamattomuuden taustalla lienee enemmän tutkimustyön vähyys ja huoli markkinakäänteestä. Olen tutkinut enemmän uusia sijoituskohteita kuin käynyt läpi mahdollisuuksia kasvattaa omistustani olemassa olevissa sijoituksissani. Tämä on ehkäpä väärä painotus, koska salkkuni hajautus on hyvin laaja. Samalla voitot valuvat paikoitellen läpi sormien, kun olemassa olevien sijoitusten liiketoiminnan kehitys kääntyy kaakkoon.

Varallisuuteni yli lokakuussa uudelle kymmentuhannelle ja osakesalkku jatkaa 200 000 euron merkkipaalun hätyyttelyä. Lisäsin osakesalkkuuni näin loppuvuodesta lisätonnin pyrkiessäni kohti 1000 euron keskimääräistä kuukausittaista talletusta. Tällä hetkellä 10 vuoden keskiarvo on 967 euroa kuukaudessa. Yhteensä olen sijoittanut osakkeisiin 117 000 euroa omaa pääomaa. Osinkoja on kertynyt noin 22 000 euroa. Eli julma markkinatalous on maksanut noin viidesosan sijoittamastani pääomasta takaisin osinkoina!

perjantai 20. lokakuuta 2017

Yhdysvaltain autokauppias - Penske Automotive

Käytettyjen autojen kauppias Kamux listautui hiljattain Helsingin pörssiin. En lähtenyt antiin mukaan enkä juuri tutustunut yhtiöön johtuen yhtiön ympärillä liikkuneista kielteisistä uutisista. Autoteollisuus on kiinnostanut minua sijoituskohteena jo pitkään, mutta sähköautoilun kasvu on pitänyt minut poissa sijoittamasta autovalmistajiin. Autokaupalle ei ole juuri väliä mikä on autojen voimanlähde. Mitä monimutkaisemmiksi autot käyvät sitä paremmin merkkiliikkeiden huoltotoiminnalla todennäköisesti tulee menemään.

Premium autojen jälleenmyyjä

Vaihtoehtona Kamuxille Yhdysvalloista löytyy useita suuria autokauppiaita. Yksi niistä on Penske Automotive, joka myy noin neljääkymmentä automerkkiä. Se keskittyy lähinnä eurooppalaisiin premium-merkkeihin, kuten Audiin, BMW:hen ja Mercedes-Benziin. Vuonna 2016 Penske myi 250 000 uutta autoa ja yli 200 000 käytettyä autoa yli 350 toimipisteestään. Yksi keskeinen osa Pensken liiketoimintamallia on sopia autovalmistajien kanssa jälleenmyyntisopimuksia, joita valmistajat kontrolloivat hanakasti niin, ettei yksi jälleenmyyjä kasva liian vahvaksi yhden automerkin myynnissä.

Penske toimii Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Euroopassa. 20 miljardin dollarin liikevaihdosta lähes 60 prosenttia muodostuu Pohjois-Amerikassa, alle 35 prosenttia Iso-Britanniassa ja 8 prosenttia muissa maissa. Myynnistä yli 50 prosenttia koostui uusien autojen myynnistä, 30 % käytettyjen autojen myynnistä, 10 % huollosta ja varaosista sekä 3 % rahoituksesta ja vakuutuksista. Voitosta kaksi viimeisintä sen sijaan tekivät 42 ja 18 prosenttia.

Toimiala ja kilpailijat

Autokauppa on pääosin alueellisten ja pienempien toimijoiden hallussa, se on voimakkaasti fragmentoitunut ala. Penske onkin kasvanut voimakkaasti yritysostoilla. Viimeisimpiä hankintoja ovat muun muassa englantilainen käytettyjen autojen kauppias CarShop ja amerikkalainen CarSense, jolla on 5 toimipaikkaa Pennsylvaniassa ja New Jerseyssä. Pensken kasvualueina ovat lisäksi rekkojen myynti, leasing ja logistiikka sekä kansainvälinen laajentuminen.

Yhtiöllä on luonnollisesti suuri määrä kilpailijoita. CarMax (KMX) on Yhdysvaltojen suurin käytettyjen autojen kauppias, jonka liikevaihto on 14 miljardia dollaria. AutoNation (AN) nähdään Yhdysvaltain suurimpana autojen jälleenmyyjänä yli 20 miljardin dollarin liikevaihdollaan. Lithia Motors (LAD) ja Group 1 Automotive (GPI), molempien liikevaihto noin 10 miljardia dollaria, ovat myös merkittäviä toimijoita Yhdysvaltojen autokaupassa. Kaikkien kilpailijoiden osinkotuotto on lähes olematon ja yhtiöt toimivat pääosin ainoastaan Yhdysvalloissa, minkä perusteella hylkäsin nämä yhtiöt syvällisemmästä tarkastelusta.

Käytettyjen autojen kauppa on ollut Yhdysvalloissa viime aikoina vastatuulessa. Käytettyjen autojen varastot ovat kasvaneet, autolainoja myönnetään ennätysmääriä ja lainanottajille, joiden luottokelpoisuus on heikko. Autokaupan on katsottu olevan syklinsä huipussa ja automyynnin on spekuloitu kääntyvän laskuun. Vuonna 2016 autojen [light vehicle] myynti kasvoi Pensken mukaan ainoastaan 0,3 prosenttia. Autokauppiaiden osakekurssit ovatkin korjanneet alaspäin vuoden tarkasteluvälillä katsottuna. Toinen merkittävä riski autokauppiaille on Amazon, joka on jo kokeillut autokauppaa useissa eri maissa. Voiko Amazon mullistaa myös autokaupan? Toisaalta, autoilijan ostoprosessin alkupää tapahtuu jo hyvin pitkälti verkossa, voiko Amazon tuoda jotain muuta kuin laskea hintoja?

Osinko ja arvostus

Pensken osinkotuotto yltää lähes kolmeen prosenttiin. Osingonjakosuhde on hyvin matalalla tasolla noin 30 prosenttia. Yhtiö on kasvattanut osinkoaan viimeiset viisi vuotta. Vuodesta 2011 lähtien Penske on itseasiassa kasvattanut osinkoaan joka kvartaali yhdellä sentillä. Osinko onkin kasvanut keskimäärin 24 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Nykyisellä tuloksella ja noin 45 dollarin osakekurssilla Pensken P/E luvuksi muodostuu hieman alle 11.

Viimeiset kolme vuotta yhtiön liikevaihto ja tulos ovat olleet maltillisessa kasvussa, tosin viime aikoina kasvu on tullut yritysostoin, ei niinkään kasvattamalla myyntiä olemassa olevissa myymälöissä. Autokaupan luonteeseen kuuluu suuri volyymi alhaisilla katteilla. Penske tienaa noin 2900 dollaria per myyty uusi auto ja 1500 dollaria per myyty käytetty auto. Vuonna 2016 20 miljardin dollarin liikevaihdolla yhtiön nettotulos oli noin 340 miljoonaa dollaria. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 13 miljardia ja 185 miljoonaa dollaria.

Penske tarkkailulistalle

Olen vannottanut itselleni, etten kasvata sijoituksiani kaupanalan yhtiöissä. Kerta toisensa jälkeen huomaan löytäväni mielenkiintoisen yhtiön. Penskessä houkuttelee kuitenkin useampi tekijä: kohtuullinen arvostus, osinkotuotto ja kasvunäkymät, hyvä liiketoimintahistoria sekä kasvumahdollisuudet yritysostoin. Autokauppa on kuitenkin hyvin suhdanneherkkää ja sitä varjostaa muutama edellä mainittu uhkakuva. Siksi lisäänkin Pensken tässä kohtaa ainoastaan tarkkailulistalleni. Ehkäpä kärsivällinen sijoittaja löytää myöhemmin nykyistä paremman ostoajankohdan.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Saksalaisia kiinteistöjä Fortumin tilalle?

Lokakuun alussa myin Fortumin osakkeet. Tyypilliseen tapaani hivenen liian aikaisin. Olin jo pitkään pohtinut osakkeiden myyntiä, koska yhtiön liiketoimintaan liittyi monia epävarmuustekijöitä ja mielestäni typerä päätös myydä sähköverkot vei yritystä riskisempään suuntaan. Fortumin ilmoitettua hankkivansa vähemmistöosuuden saksalaisesta Uniperista ja kurssin kivuttua keskiostohintani yläpuolelle, päätin myydä osakkeeni kokonaan. Valitettavasti en nähnyt mihin Fortum oli menossa ja säilyisikö osinko nykyisellä tasollaan?

Olin ostanut ensimmäisen kerran osakkeita vuonna 2009 ja kasvattanut positiotani useaan kertaan vuosina 2010, 2012 ja 2015. Osinkoja Fortumista oli tuloutunut näiden vuosien aikana lähes 1000 euroa. Myyntivoittoa kirjautui nettona vaivaiset 230 euroa. Osinkosijoittajalle myynnin haitallisin puoli on kassavirran pienentyminen ja Fortumin osakkeiden myynti tekeekin osinkovirtaani 200 euron loven. Vaikka saatan palata aiempaa pienemmällä positiolla Fortumin omistajaksi, jos kurssi laskee alle 16 euron, valitettavasti en vielä tarkalleen tiedä, kuinka aion paikata osinkovirtaa.

Ensimmäiseksi lääkkeeksi suunnittelen ja tutkin sijoituksia Saksan kiinteistömarkkinoille. Vaikka sijoitukseni kiinteistöihin ovat jo huomattavan suuret, lähes 120 000 euroa, näen Saksan asuntomarkkinat kohtuulliseksi turvasatamaksi muutamalle tuhannelle eurolle: ehkäpä paremmaksi kuin saksalaiset hiilivoimalat ja venäläiset hiili- ja kaasvoimalat. Vaikka saksalaisten yhtiöiden osingoista joutuukin maksamaan korkeamman osinkoveron, olen valmis sijoittamaan paikallisiin yhtiöihin puhtaasti sen vuoksi, ettei kotimaisesta pörssistä löydy samanlaista tarjontaa.

Seuraavaksi esittelen lyhyesti kaksi yhtiötä, joiden hankintaa salkkuuni olen harkinnut:

Publity AG

Publity hankkii yhdessä eri institutioonalisten sijoittajien kanssa liikekiinteistöjä ja hallinnoi niitä. Se on mukana pienellä osuudella suursijoittajien potfoliossa. Osittain, Publity hankkii kiinteistöjä erikoistilanteissa, joissa kohteen rahoitus tai käyttöaste on huonolla tolalla tai myyjä haluaa eroon kiinteistöstä nopealla aikataululla. Hyvän kuvan yhtiön toiminnasta antaa yhtiön hallituksen puheenjohtajan haastattelu kesäkuulta 2017.

Publityn portfolio sisältää liikekiinteistöjä Saksan suurkaupungeissa: Hampuri, Berliini, Frankfurt am Main, Munchen ja Ruhrin alueen kaupungit. Vaikka P/E luku onkin kehno mittari kiinteistöyhtiöiden arvostustason arvioimiseksi, se liikkuu 9 tasolla osakekurssin ollessa 35 euron tuntumassa. Samalla kurssilla efektiivinen osinkotuotto yltää lähes 8 prosenttiin.

Grand City Properties S.A.

Grand City Properties (GYC) omistaa ja vuokraa Saksassa noin 90 000 asuntoa, jotka sijaitsevat Saksan suurimmissa kasvukeskuksissa. Saksassa vuokratasot ovat Suomeen nähden alhaiset pitkään jatkuneen vuokrasääntelyn vuoksi ja esimerkiksi GYC:n keskimääräinen neliövuokra on 5,5 euroa. Kaikki GYC:n tärkeimmät talousluvut ovat olleet vuosi vuoden jälkeen nousutrendissä: nettovuokratulo ja EBITDA ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2014 ja FFO (funds from operations) on nelinkertaistunut. 18 euron osakekurssilla yhtiön efektiivinen osinkotuotto oli noin 3,8 prosenttia ja P/E luku noin seitsemän. GYC:n huonona puolena oli kilpailijoihin nähden korkea 7,5 prosentin vajaa käyttöaste.

Muita vastaavia, Saksan asuntomarkkinoilla toimivia, yrityksiä ovat muun muassa TAG Immobilien, Vonovia ja Deutsche Wohnen. Esimerkiksi Vonovia omistaa yli 300 000 asuntoa ympäri Saksaa.

***

En lähde kiirehtimään Fortumista irronneiden varojen uudelleensijoittamisessa. Muutama tonni jää odottamaan sen spekulaation varalta, että Fortumin kurssi laskee. Osake voi hyvin jatkaa nousuaan Uniper kaupan siivittämänä, enkä palaa omistajaksi pitkään aikaan. Lähettänen kuitenkin piakkoin pienen joukon euroja Saksan kiinteistömarkkinoille tunnustelemaan ja töitä tekemään.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Sijoita metsään osakkeilla

Tykkään liikkua metsässä ja olen seurannut muutamien metsätilallisten toimintaa sivusta. Puuta, paperia ja etenkin kartonkia tullaan aina tarvitsemaan. Puusta saa tyypillisesti vakaata tuottoa. Näistä syistä halusin sijoittaa itse myös metsään.

Suomalaisten metsä-rahastojen hoitopalkkiot ovat (2016) erittäin korkeat, suhteessa metsän matalahkoon tuottoon. Metsää pidetään vakaana ja maltillista tuottoa antavana omaisuusluokkana. Suorat metsäsijoitukset ovat kuitenkin vaikeita ja työläitä. Siksi ostin amerikkalaisen Catchmarkin osakkeita. Nyt omistan amerikkalaista metsää ja saan tuottoa yhdestä vanhimmista raaka-aineista.

Helpoin, edullisin ja läpinäkyvin tapa sijoittaa metsään ovat osakkeet. Yhdysvaltain markkinoilta löytyy useita metsäomaisuutta hallinnoivia REIT-yhtiöitä. Useat niistä ovat kuitenkin laajentaneet liiketoimintaansa vertikaalisesti, esimerkiksi rakennusmateriaaleihin. Kolme kiinnostavinta amerikkalaista metsäyhtiötä ovat:

  • Catchmark Timber Trust (CTT) on pienehkö yhtiö, joka hallinnoi laajoja maa-alueita eteläisissä osissa Yhdysvaltoja. Yhtiön tulonlähteet muodostuvat puiden myynnistä, maa-alueiden kehittämisestä ja myynnistä sekä maa-alueiden vuokraamisesta esimerkiksi vapaa-ajan käyttöön. Yhtiö maksaa neljästi vuodessa korkeahkoa osinkotuottoa.
  • Rayonier Timber (RYN) on keskikokoinen yhtiö, joka sijoittaa metsään Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa. Yhtiö maksaa keskisuurta osinkoa neljästi vuodessa.
  • Weyerhaeuser Company (WY) on yksi suurimmista metsään sijoittavista yhtiöistä, mutta sen liiketoimintoihin lukeutuu myös puutuotteet ja energiantuotanto. Yhtiö maksaa myös keskisuurta osinkoa neljästi vuodessa.
Metsä-REIT:t ovatkin vaivaton tapa sijoittaa metsään ja kassavirtaa saa puusta kotisohvalta lainkaan moottorisahaan koskematta. Raittiin ilman joutuu edelleen hankkimaan lenkkipolulta.  Jos metsästä haluaa nopeasti eroon, onnistuu se muutamalla napin painalluksella.

Markkinoilta löytyy lisäksi useita “puu”-ETF:iä (WOOD, CUT). Koska puhtaasti metsään keskittyviä yhtiöitä on hyvin vähän, nämä ETF:t sijoittavat myös esimerkiksi paperi- ja pakkausalan yhtiöihin. ETF:ien omistuksina ovat esimerkiksi suomalaiset StoraEnso ja UPM-Kymmene, mutta myös edellä mainitut Rayonier ja Weyerhaeuser. 

Lisää metsä-REIT:t tarkkailulistallesi ja ostaa metsää salkkuusi, kun sijoituskriteerisi täyttyvät!

***
Nämäkin osakepoiminnat listattiin Vaurastumisen välineet esityspaketissa. Lue lisää.