Miten täysipäiväinen sijoittaminen vaikuttaa strategiaani?

Elantoni jäi sijoitustuottojen varaan, kun aloin onnekkaan töytäisyn seurauksena täysipäiväiseksi sijoittajaksi. Vaikka markkinat ovat olleet alkutaipaleella suosiollisia, muutos täysipäiväiseksi sijoittajaksi on sijoitusstrategian ja ajankäytön kannalta haastava. Sijoitusstrategiani on ollut vuosikymmenen ajan suhteellisen yksinkertainen. Sijoittaminen tulisi nähdä yrityksenä, liiketoimintana. Liiketoiminnassa pärjää parhaiten, kun keskittyy yhteen, tai korkeintaan muutaman asiaan, ja tekee sen hyvin. Kun olen tekemässä sijoittamisesta itselleni ammattia, sillä on vaikutus sijoitustoimintaani ja -strategiaan. Millaisia muutoksia näen tällä hetkellä?

Uutta pääomaa ei enää tule salkkuun

Yksi keskeisimmistä muutoksista uudessa tilanteesssani on se, etten tulevaisuudessa enää lisää sijoituksiini uutta pääoma samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Vielä tämän vuoden ajan lisään pääomaa vaiheittain windfall-tuloistani, tämän jälkeen minun on aikalailla pärjättävä sillä, mitä minulla on. Tähän saakka vaurastumiseni onkin ollut pääosin hyvän palkan, korkean säästämisasteen ja kohtuullisen sijoittamisen vauhdittamaa. 

Sijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on ollut luoda osinkotulot, joilla voin kattaa elinkustannukset. Toissijaisena tavoitteena on ollut kasvattaa kokonaisvarallisuutta. Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, sijoittamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostuu pääoman varjeleminen, riittävien sijoitustuottojen saavuttaminen ja niiden kasvattaminen vähintään inflaation tahdissa. Tämä on hyvin helppo kirjoittaa, paljon vaikeampi toteuttaa.

Kun uutta pääomaa ei tule salkkuun, minun on oltava aiempaa valikoivampi uusien sijoitusmahdollisuuksien suhteen. Tähän saakka olen uuden sijoitusidean saatuani voinut avata uuden position uuden pääoman voimin. Kun uutta pääomaa ei tule, on uusi sijoitus rahoitettava joko nostamalla sijoitusastetta eli vähentämällä käteisen määrää salkussa tai myymällä jokin olemassa olevista sijoituksista. 

Käteispositioni on kokonaisuudessaan tällä hetkellä suuri. Se on liian suuri, kun inflaatio on jo kovassa vauhdissa. Samalla omaisuusarvot ovat historiallisen korkealla. Tilanne on ristiriitainen. Markkinoilta on vaikea olla pois, koska rahalle on huonosti vaihtoehtoisia kohteita ja jos pääomaa ei sijoita, inflaatio syö sitä aiempaa nopeammin. En anna tämän suuresti vaikuttaa sijoitusstrategiaani, vaan jatkan sijoittamista yhtiöihin, jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät maksamaan osinkoa korkean inflaation olosuhteissa ja vaikka osakekurssit laskisivat.

Osinkotuotoilla on elettävä

Osinkosalkkuuni on vuosien saatossa tilittynyt yli 45 000 euroa osinkoja ennakonpidätysten jälkeen. Olen sijoittanut osingot aina uudelleen nostamatta salkusta euroakaan. Vaikka arvosijoittaminen on jäänyt pahasti kasvusijoittamisen jalkoihin viimeisen vuosikymmenen aikana, olen tyytyväinen, että olen luonut osinkotulot, jotka kattavat elämisen peruskustannukset. Kirjoitushetkellä näkisin haastavaksi alkaa luoda osinkosalkkua tyhjästä. Jatkan kuitenkin osinkosalkun kasvattamaista tämän vuoden ajan tuhannen euron kuukausitahtia.  Osinkotulojen turvin voinkin rakentaa ja kehittää sijoitusstrategiani uutta osiota - spekulatiivista sijoittamista.

Koska osingot tuovat perustulon, minun on oltava aiempaa kärsimättömämpi alisuoriutuvien yhtiöiden suhteen. Jos yhtiö ei maksa osinkoa ja näkymät ovat huonot, on varat kiireesti sijoitettava uudelleen. Tällaisia yhtiöitä salkussani on tällä hetkellä jokunen koronan lyömä tapaus: Tallink ja Scandic. Vastikään myin salkustani Hennes&Mauritzin ja Tapestryn, jotka osuivat tähän ruutuun.

Arvonnousulla voita leivän päälle

Osingot, vuokrat, korot ja tuotto-osuudet tuovat minulle perustoimeentulon. Jos haluan kohentaa elintasoani, minun on luotava tuottoa arvopapereiden arvonnousun kautta. Tähän tarkoitukseen minulla on pyhitetty kaksi salkkua, toinen amerikkalaisia sekä toinen ruotsalaisia, suomalaisia ja saksalaisia spekulatiivisia sijoituksia varten. Pärjään hyvin jos nämä salkut tuottavat 10 prosenttia vuodessa verojen jälkeen ja jos kykenen muissa salkuissani luomaan ja kotiuttamaan arvonnousua muutaman prosentin salkkujen arvosta laskettuna. Tavoitteeni arvonnousuun tähtääville spekulatiivisille sijoituksille on toki korkeammalla.

Aiempaan nähden tärkeämpi osa sijoitusstrategiaani on siis sijoitustuottojen luominen arvonnousulla. Arvonnousulla tarkoitan realisoituja myyntivoittoja. Olen siis asettanut jokaiselle salkulle suhteellisen ja absoluuttisen arvonnousutavoitteen. En ole aiemmin asettanut tällaista tavoitetta, koska se ei ole ollut osa strategiaani. Tavoite on paremman sanan puutteessa ohjeellinen. Toisena vuonna voittoja tulee enemmän, toisena vähemmän ja joskus numero on negatiivinen. Esimerkki havainnollistanee asiaa parhaiten. Jos Tikkurilan ostotarjous menee lävitse, riittää sen tuoma voitto täyttämään tavoitteeni osinkosalkussa useaksi vuodeksi. (Osakkeet olisi kannattanut myydä markkinalla!) Kuten kuusi vuotta sitten, en tänäkään päivänä usko olevan kovinkaan hyvä myyntien ja ostojen ajoittamisessa. Haluan kuitenkin yrittää, kehittyä ja tavoitteen on määrä ohjata toimintaa haluttuun suuntaan.

Tämänhetkiset painopisteet

Kamppailen vielä hieman spekulatiivisen sijoittamisen suhteen. Paperilla olen määritellyt, kuinka haluan toteuttaa spekulatiiviset sijoitukset, mutta käytännön toteutus hakee vielä muotoaan. Ajoittain lipsun liian suureen määrään sijoituksia, ostan aleneviin kursseihin ja katson sijoituskohteita liikaa fundamenttien kautta, kun lyhyellä aikavälillä tärkeämpää voisi olla markkinan ja osakkeen sentimentti sekä tekniset seikat. On psykologisesti haastavaa operoida kahta eri strategiaa ja tämä voi tulla kompastuskiveni. Aion kuitenkin yrittää. Toisin kuin osinkosijoituksissani, spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskitetympään salkkuun, osakkeisiin joilla on momentumia ja selkeästi määritetyt stop-loss ja tavoitehinnat. Nämä kolme seikkaa poikkeavat suuresti osinkosijoittamisesta, joka on nojannut laajaan hajautukseen, hyvien yhtiöiden ostamiseen halvemmalla ja pitkään omistusaikaan. 

Spekulatiivisissa sijoituksissa, amerikkalaisissa yhtiöissä tarkalleen ottaen, olen päättänyt keskittyä kolmeen toimialaan, kannabikseen, 3D-tulostukseen ja verkkokauppaan. Vain keskittymällä pystyn sekä tuntemaan yhtiöt että niiden kurssiliikkeet. Näillä toimialoilla uskon olevan huomattavat tulevaisuuden mahdollisuudet, mikä takaa yhtiöille hyvän myötätuulen. Näiden yhtiöiden osakkeiden kurssiliikkeet ovat myös usein vauhdikkaita, mikä tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssiliikkeistä. Kuten olemme viime viikkoina huomanneet, kasvuosakkeet menevät myös alaspäin. Siksi en jätä spekulatiivista sijoittamista ainoastaan kasvuosakkeiden varaan, vaan koetan samanaikaisesti käydä kauppaa myös hyvin tuntemillani arvoyhtiöillä. 

Yhteenveto

• Päästrategiani on muuttumaton: Valtaosan sijoituksistani pyrin tekemään aliarvostettuihin osinkoyhtiöihin ja pitämään ne mahdollisimman pitkään.
• Osinkosijoitusten aktiivisempi hoitaminen: Aktiivisesti mutta rauhallisesti pääoman kierrättäminen heikoista yhtiöistä vahvoihin ja parhaimpiin ideoihin rakentaen kasvavia osinkotuloja.
• Kahden eri sijoitustyylin tasapainottaminen: Vaikka kahden sijoitustyylin yhteensovittaminen voi olla haastavaa, ne voivat myös tukea toisiaan. Kehittymällä paremmaksi esimerkiksi teknisessä analyysissä, kasvuyhtiöiden ymmärtämisessä ja opiskelemalla uusia toimialoja, voin olla parempi sijoittaja kokonaisuudessaan.
• Arvonnousulla sijoitustuottoa: Tämä on vahvuudessaan uusi elementti sijoitustoimintaani, jolla haen päiviini mielenkiintoista sisältöä ja haasteita sekä luonnollisesti ajankäytölle korvausta rahan muodossa. Olen usein peräänkuuluttanut sijoitustoimintaani enemmän kurinalaisuutta. Arvonnousulla spekuloidessa ei voi pärjätä ilman sitä ja tämä tarkoittaa sijoitustoimintani kannalta aiempaa selkeämpien prosessien haltuunottoa.
• Erikoistumalla etua: Osinkosijoittamisessa olen keskittynyt enimmäkseen teollisuusyhtiöihin, vaikka laajasti hajautettu salkku pitää sisällään monenlaista muutakin. Spekulatiivisessa sijoittamisessa pyrin keskittymään ja ymmärtämään kolmea valittua toimialaa.

***
Yksi toimiala, jolla tavoittelen arvonnousua on kannabis. Lue kannabiksesta tarkemmin tästä.

Vuoden 2020 TOP3 sijoitusvirhettä

Sijoittamisessa tapahtuu jatkuvasti sekä virheitä että onnistumisia. Tärkeintä on se, että virheitä sattuu vähemmän kuin onnistumisia tai ainakin niin että onnistumiset ovat kumulatiivisesti suurempia kuin epäonnistumiset. Lisäksi virheistä on tärkeä oppia, ettei niitä tule tehdyksi toistamiseen uudelleen. Pitkän aikavälin sijoittamisessa pienet virheet eivät ole kovinkaan vaarallisia, jos sijoittaja ostaa salkkuunsa laadukkaita yhtiöitä kohtuulliseen hintaan, aika ja osingot huolehtivat siitä, että tuotto-odotus on positiivinen. 

Kuten joka vuosi, myös vuoden 2020 aikana olen tehnyt lukuisia virheitä: ostin esimerkiksi Tallinkia helmikuussa ajatellessani, ettei koronavirus ole vakava uhka. Sijoittamisessa virheet eivät ole pelkästään väistämättömiä, mutta ne ovat osittain jälkiviisautta. Sijoituspäätökset tehdään siinä hetkessä ja parhaan mahdollisen tiedon ja näkemyksen varassa. Oma sijoitusstrategia, sijoituskriteerit ja -prosessi sekä karttunut kokemus ja taidot, ehkäisevät virheiden syntymistä. Kun virheitä sattuu, niitä voi käyttää edellä mainittujen elementtien hiomiseen. Mitkä virheet minulla on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

1

Seuraan markkinoita aktiivisesti päivittäin. Teknologiaosakkeiden rakettimainen nousu koronapohjilta oli jälkikäteen katsottuna trendi, joka olisi pitänyt tunnistaa ja josta olisi pitänyt pyrkiä hyötymään. Kuten kahden seuraavan virheen kohdalla, tässäkin tapauksessa on helppo olla jälkiviisas. Virheeni oli kuitenkin se, etten ajatellut riittävän laaja-alaisesti, mitkä yhtiöt voivat hyötyä muuttuneesta tilanteesta, en seurannut juuri lainkaan teknologiasektorin yhtiöitä ja kehitystä. Olisin voinut sijoittaa teknologiayhtiöihin spekulatiivisissa salkuissani, tinkimättä kasvavaan osinkotuloon tähtäävästä päästrategiastani.

Tästä virheestä viisastuneena, koetin edellisessä kirjoituksessa hahmottaa mitkä trendit voisivat tarjota ensi vuonna sijoittajalle tuottomahdollisuuksia. Seuraavaksi on vain tartuttava toimeen, kartoitettava ja tutkittava potentiaalisimmat sijoituskohteet. Teknologiayhtiöistä olen laatinut seurantalistan, perehdyn vähitellen yksittäisiin yhtiöihin ja luonnostelen sijoitusperiaatteita, joilla voin sektorin kehitykseen osallistua sijoittajana. Kehittyessäni sijoittajana olen alkanut enemmän katsomaan toimialan kehitystä osana sijoitusprosessia.

2

Keskellä koronaa myin muutamia heikkoina pitämiäni omistuksia: Nokiat, Rapalan ja Byggmaxin. Kun olin Rapalan kanssa odotellut vuodesta 2012 "brändiportfolion potentiaalin realisoitumista", olisi varmaankin kannattanut odotella 8 kuukautta pidempään.  Byggmaxin kohdalla toimin oman näkemykseni vastaisesti. Huhtikuun puolivälissä oli jo selviä merkkejä siitä, että ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja matkustamisesta säästyneet rahat kasvattivat kulutusta muilla osa-alueilla. Byggmax kuitenkin peruutti osingonmaksun maaliskuussa ja huhtikuussa luovuin osakkeista reilulla tappiolla, vaikka uskoin, että yhtiö olisi yksi koronakriisin hyötyjistä. Nyt osakekurssi on lähes kaksi kertaa myyntihintaani korkeammalla. Virheen opetus lienee se, että pitkän aikavälin sijoittajan on oltava kärsivällinen, katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja toimialan kehitykseen. 

3

Myin ja ostin melko laadukkaana pitämäni Etteplanin osakkeet vuoden 2020 aikana kahdesti. Tavoittelin ostoilla ja myynneillä pientä lisätuottoa, spekuloin että kurssi oli hetkellisesti karannut liian kalliiksi. Sille oli kuitenkin syynsä, sillä joulukuussa Etteplan antoi positiivisen tulosvaroituksen - kurssi nousi parikymmentä prosenttia viimeistä myyntihintaani ylemmäksi. Omistukseni Etteplanissa oli hyvin pieni, ainoastaan 100 kappaletta, joten euromääräinen vahinko ei ole suuri. Vahinko on kuitenkin siinä, etten noudattanut strategiaani ja pitänyt hyvästä yhtiöstä kiinni ja malttanut nauttia suhteellisen varmasta osinkotuotosta ja yhtiön hyvästä kehityksestä. Ostamalla ja myymällä osaketta putosin tästä kelkasta pois. Toistin virheen, jonka olen tehnyt usein aikaisemminkin. Spekulatiiviset toimet osakemarkkinoilla minun tulisi tyystin jättää minne ne kuuluvatkin, spekulatiiviseen salkkuun.

***
Vältä pahimmat sijoittamisen sudenkuopat. Lue Vaurastumisen välineet.

Kaksi sijoitusta pienyhtiöihin elokuussa

Sijoituspäiväkirja 

Elokuu 2020

Ostin hyvin pienen 100 kappaleen erän lisää Fondiaa, joka laski elokuun aikana lähelle seitsemää euroa. Fondiaan liittyy useita kysymysmerkkejä aina johdon kyvykkyydestä sisäisiin haasteisiin. Kuten yleensä, maantieteellinen laajentuminen Baltiaan ja Ruotsiin voi osoittautua yhtiölle kalliimmaksi ja aikaavievemmäksi kuin yrityksen johto ja sijoittajat odottavat. Kuun loppupuolella vähävaihtoinen osake osake pomppasi päiväselti yli 8,5 euroon, mutta päätyi lopulta 8 euron alapuolelle. Vaikka Fondian liikevaihto hivenen laski vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla, sijoittajat palkitsivat  yhtiötä parantuneesta kannattavuudesta. 

Ostin elokuussa myös ruotsalaista Christian Berneriä, joka on Pohjoismaissa toimiva teknisten tuotteiden jakelija. Valtaosa sen liikevaihdosta tulee Ruotsista. Tunsin yhtiön jo työni puolesta, mutta tutustuin yhtiöön sijoituskohteena tarkemmin vasta etsittyäni sijoituskriteerit täyttävää kohdetta Ruotsista. Vuosien ajan tasaisena pysynyt liikevaihtokehitys on kääntynyt parin viimeisen vuoden aikana kasvuun. Se on lisäksi tehnyt muutaman yritysoston vauhdittaakseen positiivista kehitystä.

Yhtiön liiketoimintamalli jakelijana on kevyt ja Christian Bernerin ROE onkin ollu yli 20 prosenttia jokaisena vuonna viimeisen viiden vuoden ajan, korkeimmillaan 43 % vuonna 2018. Jakelijaksi myös liiketulosprosentti on ollut kohtuullinen, viimeisen viiden vuoden ajan keskimäärin 6,5 prosenttia. Näin ollen Christian Berner on ollut myös hyvä osingonmaksaja. Kirjoitushetken osakekurssilla (22 SEK) laskettuna, yhtiö maksaa noin 2,7 prosentin osinkotuoton. Koronaepidemiaan vedoten yhtiö maksaa aiempaa pienemmän osingon viime vuoden hyvästä tuloksesta. Useiden teknisen alan tuotteiden valmistamiseen tai jakeluun keskittyviin yrityksiin sijoittavien ruotsalaisten yhtiöiden osakekurssit ovat ottaneet yli 100 % pompun koronapohjista, Christian Berner ei ole ainakaan vielä.

Elokuussa menin myymään heinäkuussa hankkimani Terveystalon osakkeet. Tein sen hieman liian aikaisin 9,5 euron tuntumassa. Osake kävi kyllä hakemassa vauhtia hieman alempaa, mutta jatkoi matkaansa pitkälle yli 10 euron. Taas jäi hieman tuottoja pöydälle, mutta tällä hetkellä pidän mieluusti käteistä tilillä ja kotiutan joidenkin yhtiöiden kohdalla kurssivoittoja hintaheiluntaa hyödyntäen. Elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvo kohosi 254 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo 463 000 euroon. Molemmat ovat kehittyneet myönteisesti viimeisen viiden kuukauden ajan aina maaliskuun seurannan romahduksesta lähtien.  

***

Terävöitä osakesijoittamistasi, lue Vaurastumisen välineet.

Pörssi vihertää kuin lehtipuut

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2020

Koska tein toukokuussa muuttoa, en ollut kovinkaan aktiivinen osakemarkkinoilla. Osinkosalkkuuni lisäsin ruotsalaista Alfa Lavalia. Olin ostanut sitä ensimmäisen kerran vuonna 2016 132 kruunun hintaan. Nyt oli aika täydentää positiota. Se on mielestäni laatuyhtiö, joka kylläkin on osin riippuvainen laivanrakentamisesta ja energiasektorista, mutta tuotta laitteita ja palveluita myös elintarviketeollisuuteen ja vedenkäsittelyyn. Lisäksi ostin 40 kappaletta lisää Cargotecia vähän ennen osingon irtoamista. Halusin lohdutusta ja kasvattaa vuoden 2020 osinkotuloja ja alentaa Cargotec positioni keskihintaa.

Kuun alussa myin 200 kappaletta Kemiran osakkeita ja ostin muutamaa päivää myöhemmin puolet takaisin. Satelliittisalkussa tein suhteellisen aktiivisesti kauppaa. Huhti-toukokuussa salkussani piipahtivat Bufab, Banco Santander, Scandic, CAG Group ja Vincit. Toukokuun aikana sain osinkoja 550 eurolla verojen jälkeen. Viime vuonna sain osinkoja vastaavalla ajanjaksolla kaksinkertaisen määrän.

Toukokuussa salkun arvo kulki sivuttaisliikkeessä. Maaliskuun romahduksen ja huhtikuun ponnahduksen myötä salkku oli toukokuun puolivälissä vielä noin 50 000 euroa huippulukeman alapuolella. Toukokuun lopussa eroa oli kuitenkin enää jäljellä vain 30 000 euroa. Alituinen ongelmani oli, että salkussani taas lepäsi 10 000 euron edestä käteistä. Kiikaroimani osakkeet ovat kaukana asettamistani tavoiteostohinnoista. Tulen jatkamaan varovaisia ostoksia niin, että käteispositio ei pääse merkittävästi kasvamaan.

***

Kaipaatko uutta suolaa sijoittamiseen? Lue Vaurastumisen välineet.

Unleash the cash - lähtökohdat

Kun olen viime heinäkuusta kerryttänyt käteistä ja jarrutellut kevyesti osakesijoitusten kanssa, alan hiljalleen muuttaa suuntaa. Viime viikolla julkaisin raamit suunnitelmalleni aloittaa tavanomaista vauhdikkaampi pääoman lisääminen salkkuuni: tulivoimaa riittää usean tuhannen euron osakeostoille seuraavan vuoden ajalle. Vaikka olen jo ostoja tehnyt, olen koettanut ottaa tehdä selkoa itselleni tilanteesta samalla yksityiskohtaisempia suunnitelmia luonnostellen ja yhtiöitä tutkien.

Lähden toiveekkaasti markkinoille seuraavista lähtökohdista:

• Näen tilanteen ostopaikkana. Arvioin, että koronavirus on ohimenevä tilanne, joka tarjoaa pitkäjänteiselle kassavirta- ja osinkosijoittajalle ostopaikan.
• Koska valtioiden toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja toimien vaikutus talouteen ovat epäselviä, sijoitan markkinoille vähitellen ja vaiheittain.
• Etenen usealla eri strategialla. Nordnetissa ostan valikoituja osakkeita 1-2 erässä kuukausittain. Degirossa ja Nordeassa ostan osakkeita hyvin pienissä erissä viikoittain. Nordnetissa ostan lisäksi päivittäin rahastoja, jotka sijoittavat eniten kärsineille sektoreille ja maihin.
• Osakeindeksit ovat mielestäni edelleen tasolla, josta ne voivat tulla reilustikin alaspäin, useita kymmeniä prosentteja. Vapaapudotuksen jälkeen markkinat ovat alkaneet etsiä uutta tasoa, mutta taloudellisten vaikutusten realisoituessa (liikevaihdot ja tulokset tulevat laskemaan, lainoja kaatuu sijoittajien ja pankkien kannettavaksi, yrityksiä menee konkurssiin) kurssit todennäköisesti näkevät vielä toisen ellei kolmannenkin tasokorjauksen. Ennen uutta tasokorjausta alaspäin, näemme todennäköisesti lyhyen, viikon tai kaksi kestävän, spurtin ylöspäin.
• Hyödynnän väliaikaista kurssinousua realisoimalla salkustani muutamia sijoituksia, jotka eivät paikkaansa ansaitse. Näin saan vielä lisää ostovoimaa massiivisen käteiskassaani. Juuri nyt suuri osa osakkeista on ottanut suuren pompun ensimmäisestä pohjastaan ja voisi olla ensimmäinen paikka myydä muutamia positioita?
• Millainen vaikutus koronalla on talouteen ja sitä kautta osakemarkkinoihin? Ääritapauksessa virus ajaa maailmantalouden pitkäaikaiseen, syvään ja yhteiskuntia ravisuttavaan lamaan. Jo kertyneet ja koronaelvytyksessä kertyvät velkavuoret kurittavat taloutta tavalla, jota en osaa kuvitella. Myönteisemmässä skenaariossa Eurooppa ja Yhdysvallat saavat viruksen kuriin Kiinan ja Etelä-Korean tapaan ja talous tulee maahan jaloilleen. Molemmissa skenaarioissa tukeudun siihen ajatukseen, että yritykset ovat vielä tulevaisuudessakin välineitä, joilla omistava luokka saa tuottoa pääomalleen.
• Koronavirus tuskin poisti aiempia, varjoon jääneitä, huolia talouden ja osakemarkkinoiden tilasta. Ne ovat vain jääneet virukseen liittyvän kielteisen uutisvirran piiloon ja virus todennäköisesti virittää ongelmien mittakaavaa suuremmaksi. On ennennäkemätöntä, että maat ja taloudet ovat kuukausia suljettuna ja pysäytettynä.
• Arvo-osakkeet ja sykliset osakkeet on nähdäkseni painettu muita alemmas ja amerikkalaiset osakkeet voivat puolestaan olla edelleen yliarvostettuja useilla mittareilla. Toisaalta ihmisten elämään ja terveyteen liittyvä kriisi lamauttaa laaja-alaisesti kaikkeen ei välttämättömiin hyödykkeisiin kohdistuvaa kysyntää. Yhdysvalloista olisi löydettävissä enemmän laadukkaampia ja kulutustavarapainotteisempia yhtiöitä, joiden suhdannekestävyys on ehkäpä vankemmalla pohjalla.

Listan alussa kirjoitan ostopaikasta ja lopussa enteilen, että talouden aiemmat ongelmat tulevat suurimmiksi koronaviruksen myötä. Miksi siis sijoittaisin enää enempää osakkeisiin?  Syyt ovat osittain käänteisesti samat kuin syyt, joiden vuoksi en osannut myydä osakkeita huipulla. Lisäksi osaan kokemuksesta sanoa, että pohjilta ostaminen ja huipulla myynti on mahdotonta. Pelko ja ahneus ottavat molemmissa tilanteissa kovapäisemmästäkin sijoittajasta otetta. Pohjalla ei uskalla ostaa riittävästi, kun tilanne olisi kaikkein herkullisin. Huipulla ei raaski myydä, kun vaihtoehtoisia kohteita on niukasti ja salkku saavuttaa uusia ennätyksiä. Siksi tulen etsimään ja tekemään sijoituksia pari kertaa kuukaudessa yhtiöihin, joita haluan omistaa pitkällä aikavälillä tämänkin kriisin yli. 

Alkuvaiheen suunnitelmanani on tehdä pääsalkussa, Nordnetin osinkosalkussa, pieniä 800 euron lisäyksiä noin kolme kertaa kuukaudessa. Harkinnanvaraisesti pyrin valitsemaan ostokohteeksi osakkeen ja yhtiön, jota markkina on lyönyt ankarimmin tulevaisuudennäkymiin nähden. Ei ole helppoa määritellä valintakriteerejä tai tähän kuvaukseen sopivia yhtiöitä. Viimeksi ostin erät Fortumia (14,05 €) ja Konecranesia (14,77 €). Nordeassa tein pienen lisäyksen Ahlström-Munksjöhön päivää ennen positiivista tulosvaroitusta. Ensi viikolla on aika koittaa palata suunnitelman seuraavaan yksityiskohtaisempaan osuuteen.

***
Ota haltuun sijoittamisen perusteet ja niksit hyviin tuottoihin. Lue Vaurastumisen välineet.

Lopetan talletukset osinkosalkkuuni

Kuten kaikki hyvin tietävät osakemarkkinat ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen ajan. Epäonnistuneistakin sijoituksista huolimatta osakkeiden arvonnousu ja osingot ovat kasvattaneet omaisuuteni arvoa lähes sadallatuhannella eurolla. Olen lisännyt jatkuvasti salkkuuni uutta pääomaa tilipussistani, keskimäärin tuhat euroa kuukaudessa. Olen ajatuksissani tullut siihen lopputulemaan, että laitan pääoman lisäykset toistaiseksi jäihin. Kerrytän lisää käteistä.

Olen odottanut osakemarkkinoiden käännettä jo useamman kerran ja usean vuoden ajan. Arvioin, tai paremminkin arvaan, jälleen, että osakesijoittajalla on vaikeammat ajat edessä päin. Syklisten yhtiöiden, esimerkiksi Wärtsilän ja Cramon, osakkeista on puhallettu ensimmäiset ilmat pois. Lasku todennäköisesti vielä jatkuu. Ajatukseni on, että en lisää altistustani mahdolliselle pörssilaskulle. Lähiaikoina pyrin myös arvoimaan tulisiko minun myydä joitakin sijoituksia. Ensimmäinen toimenpide on kuitenkin talletusten jäädyttäminen.

Osinkosalkussani on noin 12 000 euroa käteistä, pankissa sijoituksiin korvamerkittyä rahaa on 5000 euroa odottamassa sopivaa sijoituskohdetta ja lisäksi minulla on hätärahasto, joka lähenee tällä hetkellä 25 000 euroa. Osinkosalkkuni käteisestä puolet on lainattuna vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Tulenkin sijoittamaan käteisen hiljalleen osakkeisiin ja maksan velkani osinkosalkulle takaisin. Jos sijoitan käteisen 1000 euron kuukausitahtia varat riittävät vuoden ajaksi. En aseta talletusten jäädyttämiselle määräaikaa, vaan olen joustavasti valmis tekemään talletuksia tarttuakseni avautuviin mahdollisuuksiin.

Päätökselläni jäädyttää talletukset osakesalkkuun on luonnollisesti suuri vaikutus tavoitteideni saavuttamiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Osinkotuloni eivät todennäköisesti tule merkittävästi kasvamaan ensi vuonna. Haluan kuitenkin ostaa laatu- ja osinkoyhtiöitä halvalla enkä kalliilla hintaa. Ehkäpä minun ei tarvitse myöskään todeta olleeni typerys ostettuani osakkeita ennätyskorkealla arvostustasolla.

Osa 2: Aika ryhtyä kurinalaisemmaksi sijoittajaksi

Viime viikolla ruodin ja ripitin itseäni osakesalkkuni toteutuneesta tuotosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olen saavuttanut 5,5 prosentin keskimääräisen vuosituoton. Euroissa tuotto on tarkoittanut noin 7300 euron kasvua vuodessa ja kymmenessä vuodessa noin 73 000 euron arvonlisäystä. Tämä on tullut niin osinkojen kuin arvonnousun yhteisvaikutuksesta. Olen asettanut itselleni noin kuuden prosentin tuottotavoitteen.

Miksi en ole yltänyt korkeampaan tuottoon? Listasin viime viikolla kolme tärkeintä syytä, jotka kumpuavat etenkin sijoitusprosessistani:

• Pääomaa syövät epäonnistuneet sijoitukset.
• Tappioiden katkaisemisen välttely.
• Vähälukuiset voittojen kotiuttamiset.

Tämänkään kirjoituksen tarkoituksena ei ole selitellä. Listaan kuitenkin syyt, jotka selittävät yllä mainittua tuottoprosenttia. Suurin syy luonnollisesti on se, että minulla ei ole ollut vuonna 2008, jolloin olisi ollut yksi parhaista hetkistä sijoittaa, yli sataatuhatta euroa pääomaa. Sen sijaan olen kuukausi kuukaudelta sijoittanut nouseviin kursseihin. Tuottoprosentin laskentatapa [(salkun arvo-talletukset)/talletukset/sijoitusvuodet] ei siis yksinkertaisuudessaan anna täysin oikeaa kuvaa. Lisäksi merkittävä osa pääomastani on ollut käteisenä tai lainattuna salkustani vaihtoehtoisiin sijoituksiin, tälläkin hetkellä noin 7 prosenttia salkkuni arvosta. Kolmanneksi, osinkosijoittamiseen perustuvan strategiani tuotto perustuu pääasiassa osinkoihin ja mainitsemani tuotto on nettotuotto.

Olen tallettanut osinkosalkkuuni yli 130 000 euroa omaa pääomaa ja salkkuni arvo on yli 200 000 euroa. Koska pääomaa on kertynyt jo kohtuullinen määrä, jokainen tuottoprosentti enemmän tarkoittaa useita tuhansia euroja. Jos ja kun aion elää sijoitusteni tuotoilla, yhden prosenttiyksikönkin lisätuoton virittäminen salkusta on erittäin tärkeää. Loppujen lopuksi en elä prosenteilla vaan euroilla. Tavoitellessani taloudellista riippumattomuutta ja halutessani tehdä sijoittamisesta ammattin, edellisessä kirjoituksessa peräänkuuluttamani kurinalaisuus, on tässäkin valossa erittäin tärkeää.

Aloitan kurinalaisuuden toteuttamisen seuraavilla toimenpiteillä:

• Yhden alisuoriutujayhtiön myynti joulukuussa, kuten aina vuoden alussa listaan.
• Yhden matalaa, alle kolmen prosentin osinkotuottoa ostohinnalleni, maksavan yhtiön myynti. Valikoimana Rapala, F-Secure, YIT, Munters tai HKScan.
• Voiton kotiuttaminen yhdestä sijoituksesta.

Tehdään näillä toimenpiteillä nopea ryhtiliike ja viritetään lisätuottoa salkusta välittömästi!

Aika tulla kurinalaisemmaksi sijoittajaksi?

Vaurastumiseni ei ole ollut sijoitustuottojen ansiota. Vuodesta 2008 saakka katsottuna ja viimeaikaisen kurssilaskun jäljiltä keskimääräinen vuosituottoni [(salkun arvo - talletukset) / sijoitusvuodet] on noin 5,5 prosenttia. En ole saavuttamaani tuottoon tyytyväinen. Koska seuraan osakemarkkinoita lähes päivittäin sekä opiskelen ja harjoittelen sijoittamista minun pitäisi pystyä parempaan. Alhaiseen prosenttilukuun on useita selityksiä ja syitä, mutta tässä kirjoituksessa aion perata tarkemmin miksi prosenttiluku on mitä on ja mihin vaurastumiseni on oikeastaan perustunut.

Suurimpina syinä toteutuneelle tuotolle näen ne tyypilisimmät: epäonnistuneet sijoitukset, jotka ovat syöneet pääomaa, tappioiden katkaisemisen välttely ja vähälukuiset myynnit voittojen kotiuttamiseksi. Salkkuni tuottoa on merkittävästi laskenut epäonnistuneet sijoitukset yhtiöihin, joiden liiketoiminta on heikentynyt. Heikon liiketoiminnan kehityksen myötä osakekurssi on laskenut ja lopulta yhtiö on joutunut leikkaamaan osinkoaan. En ole osannut myöntää epäonnistuneita sijoituksia ja katkaista tappioita. Olen jäänyt roikkumaan huonosti tuottaviin yhtiöihin. Toisaalta en ole myöskään kotiuttanut voittoja sijoituksista, joiden arvostustasot olisivat myynnin perustelleet.

Vaikka olen useasti tässä blogissa koettanut patistaa itseäni myymään salkustani esimerkiksi osinkoa leikanneet yhtiöt, monet löytyvät salkustani edelleen. Joulukuussa onkin aika myydä ainakin yksi. Vähintäänkin pääomatuloverojen pienentämiseksi. Olen jo pitkään pohtinut esimerkiksi Nesteen myyntiä. Mielestäni yhtiö tuskin pystyy säilyttämään nykyisen kannattavuustasonsa ja olisi parasta luopua osakkeista hyvän sään aikana. Katsotaan tulenko painamaan myyntipainiketta.

Nähdäkseni, osinkotulojeni kasvu on perustunut kuukausittaisiin pääoman lisäyksiin, osinkojen uudelleen sijoittamiseen ja laajaaan hajauttamiseen, joka on pienentänyt epäonnistuneiden sijoitusten vaikutusta osinkotuloihin. Ajoittain olen hairahtunut huolimattomiin sijoituksiin, jotka eivät maksa kaksista osinkoa, esimerkiksi käyköön Munters. Myös sen osakekurssi on lähes puolittunut ostohinnastani. Munters on siis selkeä esimerkki epäonnistuneesta sijoituksesta, jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä ja tappio olisi tullut katkaista heti alkuunsa. Koska osinkotulojen kasvattaminen on päätavoitteeni taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa, pitäisi minun tehdä sijoituspäätökseni pitkälti päätavoitteeni valossa.

Sijoitustuottojen sijasta vaurastumiseni on eniten perustunut pienenä pysyneisiin kuluihin ja kasvaviin tuloihin. Säästöni ovat siis kasvaneet. Asun edelleen suhteellisen vaatimattomasti, kulutan kohtuudella ja ostan ruokatarvikkeet Ldilistä. Olen jatkanut osakesijoittamisen tahtia lähes muuttumattomasti lähes kymmenen vuotta. Samalla olen kuitenkin rakentanut uusia alustoja vaurastumiselle, tehnyt niin asuntosijoituksia kuin lukuisia vaihtoehtoisia sijoituksia. Näin kokonaisvarallisuuteni on kasvanut lähes joka kuukausi. Vain suuret laskut osakkeiden arvossa, ovat vetäneet kokonaisvarallisuuttani alaspäin.

Olen valinnut osakesijoitukset pääasialliseksi sijoitusmuodokseni. Osakkeet ovat tärkein vaurastumisen vauhtipyöräni. Osakesijoitukset edustavat noin kahta kolmannesta kokonaisvarallisuudestani. Kun markkinatilanne on kääntymässä epäsuotuisampaan suuntaan, sijoitustuottoja ei voi tehdä enää puolivillaisilla sijoituspäätöksillä. Minun on siirryttävä systemaattisempaan ja kurinalaisempaan sijoittamiseen. Tässä riittäneekin aihetta uusille kirjoituksille jatkossa!

***
Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä kirjoitan. Lue Vaurastumisen välineet.

Kuinka suhtaudun kurssilaskuun?

Viime viikon laskurytinöissä osinkosalkkuni arvosta pyyhkiytyi noin 8000 euroa. Valitettavasti olin ehtinyt tekemään muutamat osakeostot juuri ennen korjausliikettä ja minulla on Nordnetissä käteistä tällä hetkellä vähänlaisesti. Kuukausittainen säästösummani on kuitenkin tulossa jälleen salkkuun ja toisen mokoman säästän sivuun. Lisäksi minulla on hätärahastossa yli 20 000 euroa, vaihtoehtoisista sijoituksista on vapautumassa lisää pääomaa ja luottolimiittiäkin on käytössä 50 000 euroa. Ostovoimaa siis tarvittaessa piisaa, kuinka aion toimia?

Viimeksi osakesalkkuni arvo laski suhteellsiesti saman verran helmikuussa. Kyllä, vuonna 2018. Osakekurssien laskussa ei siis harmita kuin se, että en tullut myyneeksi muutamia satelliittisijoituksia, joita en laske kuuluvan salkkuuni pitkällä aikajänteellä. Uskon, että kurssilasku ei tule merkittävästi muuttamaan ensi vuoden osinkonäkymiä. Sijoitukseni tulevat tuottamaan edelleen kasvavan määrän osinkoja. Laskeva arvostustaso tarjoaa taas mahdollisuuden tehdä parempia ostoksia osinkovirran kasvattamiseksi.

Spekulatiivisessa salkussa Degirossa ostin jo takaisin osakkeita, joita olin tullut myyneeksi ennen kurssilaskua. Sain samat osakkeet samoihin hintoihin takaisin, kun olin ne alunperin hankkinut. Osinkosalkussani en tule tekemään nopeita liikkeitä. Todennäköisesti teen lokakuussa vielä yhden osakeoston ja kaksi marraskuussa. Harkitsen edelleen vakavasti myös osakemyyntejä. Esimerkiksi Nesteen kurssitasoa pidän yhä aivan liian korkeana, koska pitkällä aikavälillä on mielestäni epätodennäköistä, että yhtiö kykenee ylläpitämään nykyisen kannattavuustasonsa.

Koska sijoitusstrategiani ei nojaa markkinakehitykseen, ennustan blogissani harvoin markkinoiden suuntaa. Oletan kutienkin, että nykyinen korjausliike on laskumarkkinan alkua. Koska korjausliike oli jyrkkä, uskon, että kurssit nousevat kuukauden aikajänteellä. Mikäli satelliittisijoitusteni kurssitasot palautuvat, myyn muutaman sijoituksen kassan kasvattamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä uskon kurssien laskevan voimakkaammin.

Suhtaudun ja valmistaudun kurssilaskuun siis usealla tapaa:

• Varmistan, että minulla on ostovoimaa eli käteistä tai luottolimiittiä.
• Toteutan sijoitusstrategiani päälinjoja tinkimättömästi: ostan kuukausittain hyviä yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa kriteerieni mukaan.
• Saatan myydä yliarvostettuja osakkeita kasvattaakseni käteisen määrää ja hyötyäkseni toteutuneesta kurssinoususta.
• Pyrin hyötymään kasvaneesta volatiliteetista, kurssivaihtelusta, spekuloimalla osakkeiden hintakehityksellä lyhyellä aikavälillä.

Paljon haravointia, ei ostoja

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2017

Merkitsin pienen erän Titanium Oyj:n osakkeita. Ylimerkitystä annista sain lopulta 168 kappaletta osakkeita. Olen sijoittajana Titaniumin rahastoissa, jotka ovat mielestäni huomattavasti tuottoisempia yhtiön osakkaille kuin rahastojen osuudenomistajille. Muita syitä sijoituksille olivat korkea odotettu osinkotuotto, kohtuullisen edullinen anti sekä rahastojen hyvät lyhyen aikavälin näkymät. Lisäksi Titaniumin kohdalla oli selkeä yritysostomahdollisuus.

Lokakuussa osinkoa maksoivat muun muassa juomayhtiö Diageo, jäteyhtiö Republic Services, tupakkayhtiö PhillipMorris, rahansiirtäjä Western Union, muotimerkkien Coach, virvoitusjuomistaan tuttu Pepsi ja palkkahallintoa pyörittävä Automatic Data Processing. Puolivuotisen osinkonsa maksoi Telia, jota olin hankkinut pienen määrän lisää elokuussa. Lisäksi osinkoa maksoivat ETF:t PID, PGF ja teleyhtiöitä sisältävä EXV2. Näin vuoden 2017 osinkokertymä ylsikin 4800 euroon, yli vuoden 2016 lukeman. Marraskuussa osinkokertymää saattelevat ylemmäksi Rapalan ja Hennes&Mauritzin vuoden toiset osingonmaksut ja useiden amerikkalaisten yhtiöiden neljännet kvartaaliosingot.

Lokakuussa tarkastelin useita eri sijoitusmahdollisuuksia, joita käsittelin erillisissä kirjoituksissa:

• Penske Automotive – amerikkalainen autokauppias.
• Saksalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt: Publity ja Grand City Properties.
• Sijoittaminen metsään osakkeilla.

Titanium pois lukien, en kuitenkaan tehnyt uusia hankintoja enkä lisäyksiä nykyisiin positioihin. Olen pyrkinyt pitämään kiinni sijoituskriteereistäni, vaikka ostamattomuuden taustalla lienee enemmän tutkimustyön vähyys ja huoli markkinakäänteestä. Olen tutkinut enemmän uusia sijoituskohteita kuin käynyt läpi mahdollisuuksia kasvattaa omistustani olemassa olevissa sijoituksissani. Tämä on ehkäpä väärä painotus, koska salkkuni hajautus on hyvin laaja. Samalla voitot valuvat paikoitellen läpi sormien, kun olemassa olevien sijoitusten liiketoiminnan kehitys kääntyy kaakkoon.

Varallisuuteni yli lokakuussa uudelle kymmentuhannelle ja osakesalkku jatkaa 200 000 euron merkkipaalun hätyyttelyä. Lisäsin osakesalkkuuni näin loppuvuodesta lisätonnin pyrkiessäni kohti 1000 euron keskimääräistä kuukausittaista talletusta. Tällä hetkellä 10 vuoden keskiarvo on 967 euroa kuukaudessa. Yhteensä olen sijoittanut osakkeisiin 117 000 euroa omaa pääomaa. Osinkoja on kertynyt noin 22 000 euroa. Eli julma markkinatalous on maksanut noin viidesosan sijoittamastani pääomasta takaisin osinkoina!

31 - 6 askelta oikeaan osakevalintaan

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Sijoitusstrategiani perustuu pitkälti suoriin osakesijoituksiin. Suorien osakesijoitusten tavoitteena on luoda kasvava osinkovirta taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Siten yksittäiset osakevalinnat ovat tärkeä ja samalla haastava osa sijoitusprosessiani.

Erityisesti nousumarkkinassa ja suhdannehuipulla korostuu osakevalinnan merkitys.

Onnistuneisiin osakevalintoihin johtaa kuitenkin 6 selkeää askelta:

1) Kirkasta sijoitusstrategiasi ja -tavoitteesi

Kullekin sijoittajalle sopivia osakevalintoja ei voi tehdä ilman strategiaa. Osakevalintojen perustana on siis oltava sijoitusstrategia, joka rakentuu sijoitustavoitteidesi pohjalle. Ilman sijoitusstrategiaa osakesijoittamisesta puuttuu helposti johdonmukaisuus ja kurinalaisuus. Käsittelin aiemmin omaa sijoitusstrategiaani. Sen lähtökohtana tulee olla tärkein kysymys sijoittamiseen liittyen: Miksi sijoitat? Mikä on tavoitteesi?

Oma sijoitusstrategiani yksinkertaistettuna on luettavissa tästä.

2) Hahmota tavoitesalkkusi

Oma tavoitesalkkuni on kuin monialayhtiö. Olen määrittänyt kattavan toimialalistan ja jokaiselle toimialalle olen pyrkinyt löytämään sijoituskriteerini täyttävän yhtiön. Jokaiselta toimialalta pyrin löytämään niin kotimaisen kuin ulkomaisen yhtiön. Kaikkein tärkeintä minulle on kuitenkin yhtiön laatu ja osingonmaksun pysyvyys täyttääkseni sijoitustavoitteeni osinkotulojen osalta.

Tavoitesalkun määrittämisessä hajauttaminen on tärkeä parametri. Mitä useampaan osakkeeseen sijoittaa sitä enemmän salkkusi seuraa yleistä markkinakehitystä. Toisaalta, yksittäisten yhtiöiden voimakkaat arvonmuutokset, ylös tai alaspäin, heiluttavat vain vähän koko salkun arvoa. Osinkosijoittajalle laaja hajautus turvaa absoluuttista osinkotuottoa: mikäli yksi yhtiö leikkaa osingonmaksuaan, sen vaikutus jää kokonaisuuden kannalta pieneksi.

Salkun hahmottamisessa voi myös miettiä salkun tavoitearvoa. Itse tähtään noin 370 000 euron suuruiseen osakesalkkuun.

3) Määritä sijoituskriteerisi

Sijoituskriteerit pohjautuvat sijoitusstrategiaan ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että salkkuusi päätyy vain sellaisia sijoituksia, jotka vievät vaurastumistasi kohti tavoitetta. Sijoituskriteerit siis rajaavat tarkkailulistalta pois ne kohteet, jotka eivät tue sijoitustavoitettasi.

Lisäksi sijoituskriteerit rajaavat ostokohteet siten, että salkkuun päätyy vain sellaisia yhtiöitä, jotka ovat kohtuullisesti arvostettuja laatuun ja potentiaaliinsa nähden. Mikäli sijoittaja maksaa yhtiön osakkeista liikaa, jää tulevaisuuden tuotto heikoksi tai osakekurssi voi laskea alemmalle tasolle.

Sijoituskriteerit lähtevät luonnollisesti liikkeelle sijoitusstrategiasta. Henkilökohtaisesti painotan osinkotuottoa, osinkokasvua, osingonjakosuhdetta sekä osingonjakopolitiikkaa. Lisäksi kiinnitän huomiota P/E ja P/B lukuun huomioiden toimialakohtaiset erot. ROE ja kassavirta ovat tärkeitä laadullisia kriteerejä, mutta niiden kehitys ja nykytila määrittävät myös ostohetken ajoitusta.

Lue myös: 09 - Keskimääräinen osinkotuotto indikaattorina

4) Pidä yllä tarkkailulistaa

"We copy with pride."

Tarkkailulista on yksi huolellisen sijoittajan tärkeimmistä työkaluista.Tarkkailulistalleni valitsen lähtökohtaisesti ainoastaan yhtiöitä, jotka ovat laadukkaita, mutta joiden arvostustaso ei välttämättä vielä oikeuta hankkimaan yhtiötä salkkuun. Yhtiön ei siis tarvitse täyttää arvostuskriteerejä yltääkseen tarkkailulistalle.

Yhtiön lisääminen tarkkailulistalle edistää tutustumista sijoituskohteeseen. Esimerkiksi SeekingAlpha aplikaation kautta hakeutuvat yhtiökohtaiset analyysit ja uutiset vaivattomasti luettavaksesi. Minulla on parikymmentä amerikkalaista yhtiötä jatkuvasti seurannassani. Tarkkailulistalla olevien yhtiöiden kohdalla perehdyn yhtiön laatuun tarkemmin tai odotan yhtiön arvostustason muutosta sijoituskriteerien täyttymiseksi.

Tarkkailulistan tehtävänä on myös pitää kurissa päähänpistomaiset sijoitukset. Mikäli houkutteleva sijoituskohde löytyy yllättäen sen ulkopuolelta, on syytä esittää kysymys siitä, miksi yhtiö ei alunperin ollut seurannassa? Ennen varsinaista sijoitusta on useimmiten hyvä ottaa etäisyyttä sijoituskohteeseen ennen ostotoimeksiannon tekemistä.

Mistä löytää osakkeita tarkkailulistalle? Itse katselen ympärilleni niin kaupoissa, tien päällä ja matkoilla. Esimerkiksi sijoitukseni YUM Brandsiin ja Heinziin kumpusi havainnoimalla. Osakescreenerit tehostavat tutustumistyötä tuomalla käsille ainoastaan yhtiöitä, jotka täyttävät vähintään osan sijoituskriteereistä. Sijoitusaiheiset uutiset, blogit ja artikkelit nostavat esiin jatkuvasti eri yhtiöitä tarkempaan tarkasteluun.

Valitessani yhtiöitä tarkkailulistalle annan painoarvoa yhtiön strategialle, kasvumahdollisuuksille ja yhtiötä tukeville trendeille. Esimerkiksi Securitaksesta kiinnostuin ensimmäisen kerran pohdittuani yleisen turvattomuuden lisääntymistä. VF Corporation päätyi tarkkailulistalleni tunnettujen brändien ja pitkän osinkokasvuhistoriansa vuoksi. Vasta vuosia myöhemmin yhtiön arvostustaso täytti sijoituskriteerini.

Lue myös: Kuinka löytää laadukkaita sijoituskohteita?

5) Osakkeiden valinta

Tarkkailulistan ja sijoituskriteerien ollessa tiedossa on osakkeiden valinta helppoa.

Kun esimerkiksi yleinen markkinatilanne tai tilapäinen yhtiökohtainen ongelma painaa yrityksen osakekurssin alaspäin, osinkotuotto ja muut arvostukseen liittyvät tunnusluvut täyttävät paremmin sijoituskriteerisi. Tässä tilanteessa tulee kuitenkin tarkastaa muiden osakkeen hinnasta riippumattomien kriteerien, vaikkapa osingonmaksuosuuden, täyttyminen. On myös tärkeää arvioida, ettei yhtiön liiketoimintaympäristössä ja kilpailukyvyssä ole tapahtunut yhtiön arvostukseen pitkällä aikavälillä vaikuttavia muutoksia.

Mikäli tavoitesalkkuusi määrittämä toimiala on vaikeasti analysoitava ja selkeitä huippuyhtiöitä on vaikea löytää, voi ETF olla paras valinta. Henkilökohtaisesti olen käyttänyt ETF:ää sijoittaakseni amerikkalaisiin REIT-osakkeisiin ja yhdyskuntapalveluihin. Erityisesti REIT-osakkeiden tapauksessa koen, etten kykene löytämään suuresta yhtiömäärästä sellaista yhtiötä, jonka menestykseen voisin luottaa pitkällä aikavälillä.

Lue myös: 07 - Vertaa aina kilpailijoihin

6) Mieti ajoitusta

Ajoitus, tai paremminkin ostohinta, ratkaisee sijoituksen tuoton lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä osingot muodostavat suuren osan sijoitustuotosta. Siksi listaan ajoituksen vasta viimeiseksi, osakkeiden valinnan jälkeen. Korkoa korolle ilmiön, osinkovirran, käynnistäminen on tärkeämpää kuin täydellisen ostohetken odottaminen.

Vältelläkseni ajoittamisen dilemmaa - sen mahdottomuutta - pyrin sijoittamaan joka kuukausi parhaaksi katsomaani sijoituskohteeseen. Nämä hankinnat dokumentoin sijoituspäiväkirjaani. Mikäli sijoittaja onnistuu sijoituskriteerien asettamisessa sekä osakevalinnassa, pitkällä aikavälillä on vähemmän tärkeää milloin sijoittaja osakkeet ostaa.

Koska en aina kuukausittain löydä kriteerejäni täyttävää kohdetta, on minulla useimmiten muutaman tuhannen käteiskassa, jonka voin sijoittaa osakkeisiin kun yleinen arvostustaso alenee. Piensijoittajalla on mahdollisuus valita oikeampi ostohetki.

Lue myös:
01 - Miten toimin syklin pohjalla
10 - Täytä positiosi vaiheittain
18 - Miten toimin syklin huipulla

Muualla
Omista ja vaurastu - Miten oikeasti löydän salkkuni yritykset

Miten menee satelliittisalkullani?

Avasin erillisen tilin satelliittisijoituksilleni vuonna 2015. Tavoitteenani oli selkeästi eriyttää osinkotuloihin tähtäävä ydinsalkku ja lyhyempikestoisiksi sijoituksiksi tarkoitetut satelliittisijoitukset. Siirsin uudelle tilille 2000 euroa alkupääomaksi. Vuoden lopussa lisäsin salkkuun 500 euroa lisää pääomaa myytyäni Sanoman osakkeet verovähennyksiksi viime vuoden lopussa.

Ensimmäiset sijoitukseni satelliittisalkussa olivat Stockmann ja Ramirent. Ensialkuun sijoitukset näyttivät menevän mönkään, mutta kurssit kääntyivät onnekseni nousuun. Irtaannuin sijoituksista sopivassa kohtaa kohtuullisella tuotolla:

Stockmann (entry 7,47; exit 8,14)
Sijoitusaika: 4 kk
Absoluuttinen nettotuotto: 54 €
Annualisoitu tuotto: 14,9 %

Ramirent (entry 6,74; exit 7,77)
Sijoitusaika: 2 kk
Absoluuttinen nettotuotto: 140 €
Annualisoitu tuotto: 58,4 %

Näiden sijoitusten jälkeen tein kaksi dramaattista virhettä. Ostin Outotecin ja YIT:n osakkeita. Siinä kohtaa meni pahasti pieleen. Outotecia ostin yli 5 euron kurssiin. Oston perusteeksi ajattelin suurta lyhyeksimyytyjen osakkeiden määrää, mikä olisi voinut toimia katalyyttinä kurssinousulle, jos yritys olisi pystynyt yllättämään markkinat. YIT:n kanssa laskin Venäjän tilanteen helpottamisen varaan.

Trendiä vastaan ei kuitenkaan kannata koskaan taistella.

Spekulatiivisella sijoittajalla on oltava kurinalainen ja automatisoitu tapa irtaantua ajoissa sijoituksesta, joka kääntyy tappiolle.

Huhtikuun puolivälissä satelliittisalkun saldo näyttää noin 2400 euron saldoa, oman pääoman ollessa 2500 euroa. Onnekseni YIT:n kurssi kohosi huhtikuun alussa ja jatkoi tietään ylöspäin. Olinkin pääsemässä YIT:stä osinkojen kera voitolla eroon.

Vaikka satelliittisijoitukset tuntuvat enemmänkin veikkaukselta kuin sijoittamiselta, aion edelleen jatkaa kokeilua. Olen itseasiassa aloittanut hieman opiskelemaan lyhyen kaupankäynnin perusteita arvioidakseni voisinko poimia jotain hyödyllistä osinkosijoitusstrategiani rinnalle. Vaikka uskon vahvasti osinkosijoitusstrategian olevan minulle sopivin, tuottoisin ja pitkällä aikavälillä toimiva, katson, että voisin hyödyntää spekulatiivisessa sijoittamisessa osakkeiden seuraamiseen käyttämääni aikaa ja vaivaa.

Kuten kaikessa sijoittamisessa, siihenkin on ensin löydettävä oikea tapa ja strategia.

Pilssipumpuista meijerilaitteisiin

Salkussani lepää Ruotsin kruunuja ja huomioni kiinnittyi uudelleen ruotsalaiseen Alfa Lavaliin. Ensimmäisen kerran olin tutustunut yhtiöön tavarantoimittajan ominaisuudessa ja sittemmin sijoittajana. Osake on ollut tyypillisesti korkealle arvostettu, mutta osakekurssi on laskenut johtuen yhtiön osittaisesta riippuvuudestaan öljy- ja meriteollisuudesta, joka edustaa suuren yritysoston (2014) myötä 40 prosenttia liikevaihdosta.

Liiketoiminta

Alfa Laval valmistaa esimerkiksi laadukkaita lämmönsiirtimiä, erottimia ja laitteita nesteensiirtoon lukuisille teollisuudenaloille. Esimerkiksi lämmönsiirtimissä sekä separaattoreissa yhtiö katsoo olevansa markkinaykkönen 30 % markkinaosuudella. Yhtiön liikevaihto on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 2011. Tulos on ollut laskevassa trendissä, mutta yritysoston myötä se otti hyppäyksen vuonna 2015. Yritysosto toi yrityksen taseeseen huomattavan määrän velkaa (omavaraisuusaste 35,5 %), mutta hyvän vapaan kassavirran ansiosta yhtiö on kuolettanut velkaa nopeasti.

Yritys on kasvanut lukuisin yritysostoin ja pyrkii tällä hetkellä kehittämään huoltoliiketoimintaansa entisestään, tuoden vuonna 2015 hieman alle 30 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa liikevaihtoaan 8 % vuodessa. Yhtiön kolme suurinta maantieteellistä markkinaa ovat Yhdysvallat, Kiina ja Etelä-Korea. Myös Intia yltää kymmenen suurimman joukkoon. Alfa Lavalin suurimpia kilpailijoita ovat esimerkiksi saksalainen GEA ja amerikkalainen SPX. Meriteollisuuden tarjoamassa esimerkiksi Wärtsilä on yksi merkittävä kilpailija.

Seuratessani yritystä tavarantoimittajana ja asioidessani joskus suoraan yhtiön asiakaskunnan kanssa, panin merkille kuinka sidottuja asiakkaat ovat yhtiön tuotteisiin ja palveluihin. Ne ovat keskeisiä tuotannon toiminnan takaamiseksi. Tuotteet ovat kuitenkin hinnaltaan suhteellisen merkityksettömiä siihen nähden, kuinka suuret vaihtokustannukset syntyisivät, jos asiakas siirtyisi kilpailijan tuotteeseen. AlfaLavalin tuotteet vaativat usein jatkuvaa huoltoa ja ajoittan laitteet on vaihdettava uusiin, jolloin yritykselle syntyy jatkuva korvausmarkkina.

Sijoituskohde

Yhtiö on korottanut osinkoaan säännöllisesti vuodesta 2011 ja maksaa 3,3 % efektiivisen osinkotuoton. Vuoden 2015 tulokseen nähden yhtiön osingonjakosuhde on alle 40 prosenttia. Yhtiön keskimääräinen osinkotuotto on liikkunut 2,5 prosentin tuntumassa. Osinkoon pääsee vielä käsiksi sijoittamalla yhtiöön ennen 26.4.

Alfa Lavalin suurin osakkeenomistaja 26 % omistusosuudella on TetraLaval, jonka yksi osa on maitotölkeistä tuttu TetraPak. Se toimittaa tuotantolaitteistoja esimerkiksi meijeri- ja juomateollisuuteen ja on AlfaLavalin jakelija tässä segmentissä. Yritys on samalla AlfaLavalin suurin asiakas tuoden 4,2 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön menestys on siis kytköksissä sen suurimpaan asiakasomistajaan. Vaikka muiden yksittäisten asiakkaiden osuus on alle prosentin, tälläiset kytkökset eivät ole aina edullisia pienomistajia ajatellen.

Yhtiön arvostustaso on tällä hetkellä melko houkutteleva. P/E on noin 14 ja P/B 3 (130 SEK/osake). Jälkimmäistä selittää korkeahko velkaantuneisuus ja korkea ROE (21 %). Tuleeko P/E:n E säilymään nykyisellä tasollaan? Erityisesti meriteollisuuden näkymät ovat sumuiset, mutta AlfaLavalin mukaan sen tarjooma on sopinut hyvin laivatyyppeihin, joiden rakentaminen on vielä ollut vilkasta. Pitkällä aikavälillä kansainvälisen kaupan, ympäristöystävällisyyden, ruoan tuotannon kasvun ja lisääntyvän energiankulutuksen megatrendit tukevat yhtiön liiketoimintaa.

Salkussani on useita yhtiöitä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia öljy- ja meriteollisuudesta: ExxonMobil, Neste, Ensco ja Textainer suoraan ja Emerson Electric, GE ja Metso epäsuoraan. Myös Ratoksella on muutama sijoitus öljyteollisuutta palveleviin yrityksiin. En ole varma haluanko tehdä enää uuden sijoituksen näistä sektoreista riippuvaiseen yhtiöön. Jollain tapaa, ehkäpä työhistoriani vuoksi, olen usein kiinnostunut AlfaLavalin tyyppisistä yrityksistä sijoituskohteena. 

Kuinka löytää laadukkaita sijoituskohteita?

Kurssit sahaavat ylös ja alas - samalla onnistuneen osakevalinnan merkitys korostuu. Osaketietoa on rajattomasti saatavilla. Kansainvälisessä mittakaavassa myös eri yhtiöiden määrä on piensijoittajan silmissä lähes rajaton. Kuinka löytää tästä tiedon ja yhtiöiden massasta helposti ja ymmärrettävästi se olennaisin?

Kuinka löytää yhtiöitä, jotka sopivat omiin sijoituskriteereihin ja ovat kohtuullisesti arvostettuja? Ja vieläpä tehdä se siten, että voi yhdellä silmäyksellä arvioida yhtiön liiketoiminnan laatua ja suuntaa? Aidosti hyvät työkalut ovat harvassa.

Kotimainen osakescreeneri

Tänä vuonna avattu Zenostock palvelu tuo piensijoittajan ulottuville osakkeiden valintaa helpottavat työkalut: osakescreenerin, salkkutyökalun ja ajankohtaiset artikkelit.

Esimerkki kuvaa osakescreeneriä parhaiten. Minulla on hivenen yli 1000 dollaria vapaata pääomaa. Lähden etsimään amerikkalaista osaketta. Valitsen ensimmäiseksi Yhdysvallat tarkasteltavaksi markkinaksi. Tämän jälkeen rajaan tasearvoltaan kalliit yhtiöt tarkastelun ulkopuolelle asettamalla P/B luvun maksimin neljään. P/E luvun maksimin asetan 25:ksi ja minimin viiteen ääri-ilmiöiden välttämiseksi.

Osinkotuoton minimin asetan hieman vaatimustani alemmaksi 2,5 %:iin. Rajaan ulkopuolelle viimeisen 12 kuukauden aikana yli 40 % laskeneet osakkeet. Vielä yhtenä rajauksena käytän oman pääoman tuottoa, jonka tulee ylittää 10 %.

Lopulta jäljelle jää viitisen kymmentä osaketta yli kahdeksastatuhannesta. Listalla päätyy paljon öljy- ja sähköyhtiöitä sekä kemian- ja rahoitusalan yrityksiä. Koska tavoitesalkkuni on näiltä osin rakennettu, rajaan nämä yhtiöt toimialavalinnalla ulkopuolelle.

Aivan lopuksi hienosäädän listaa säätämällä ZenoStock pisteiden alarajaa. Lopulta listalle yltää 25 osaketta, joiden joukossa on jo salkustani tuttuja osakkeita, kuten J&J, Emerson Electric, Mattel, Intel, Wal-Mart ja Coach.

Haluan kasvattaa olemassa olevia positioitani. Emerson Electriciin olen sijoittanut vastikään lisää. Mattelin, Intelin ja Coachin positioita en halua kasvattaa. Lähden tarkastelemaan Wal-Martia ja Johnson&Johnsonia. Kumpaan osakkeeseen kannattaisi reilu tonni sijoittaa?

Syväluotaus yrityksen talouteen ja arvostukseen

Palvelun yhtiökohtaisilta sivuilta sijoittaja pääsee tarkastelemaan aina viimeisen 10 vuoden talouslukuja. Keskeisimmät tunnusluvut ja niiden keskiarvot sekä normaalitasot helpottavat osakkeen hinnoittelun arvioimista. Palvelu laskee piensijoittajan avuksi myös niin sanotut ZenoStock pisteet.

Pisteet lasketaan yhdistelmällä, joka ottaa huomioon yhtiön historiallisen tuloksentekokyvyn suhteessa markkina-arvoon, yhtiön omaisuuden suhteessa markkina-arvoon sekä yhtiön vakavaraisuuden. Arviointi on filosofialtaan hyvin arvosijoittajalle sopiva, mutta luonnollisesti vain osa sijoituskohteen arviointia.

Erityisesti vahvan dollarin vuoksi Wal-Martin tulos ei yltänyt vuoden toisella kvartaalilla odotuksiin. Osakekurssi niiasi huomattavasti ja siten myös yhtiön arvostus vaikutti aiempaa houkuttelevammalta. J&J puolestaan oli vajonnut alle 100 dollarin ilman suurempia uutisia. Yhtiön P/E luku (17,5) oli huomattavasti Wal-Martia korkeampi (14,5). Todennäköisesti tulos/markkina-arvo perusteinen edullisuus johti osittain Wal-Martin parempiin Zenostock pisteisiin (65 vs. 38).

Yhtiöiden efektiivinen osinkotuotto oli kutakuinkin yhtenevä. Johnson&Johnsonin suhteellisesti korkeamman arvostuksen vuoksi, taivuin ajatuksissani Wal-Martin suuntaan. Markkinaturbulenssi laski entisestään yhtiön osakekurssia, ja päätin jäädä odottamaan tavoittelemani kolmen prosentin osinkotuoton täyttymistä.

Paljon analyysejä

Zenostock ei ole pelkästään osakescreeneri. Muutaman päivän välein sivustolla julkaistaan mielenkiintoisia poimintoja niin toimialojen kuin yksittäisten osakkeiden tilanteesta. Esimerkkinä heinäkuun lopun artikkeli öljy-yhtiöiden omaisuuden suhteesta yritysten arvostukseen.

Artikkelit tuovat sijoittajalle hyviä ajatuksia siitä, kuinka tarkastella yhtiöitä omaa osaketutkimusta tehdessä. Samalla artikkelit tuovat esiin mahdollisia sijoitusmahdollisuuksia, jotka muutoin voisivat jäädä huomaamatta. Toki sijoittajan on ensimmäisenä arvioitava mahdollisuuden sopivuus omaan sijoitusstrategiaan.

Salkkutyökalu terveydenhallintaan

Palvelussa on lisäksi salkkutyökalu, johon voi luoda oman salkun. Työkalu poikkeaa siinä mielessä aiemmin näkemästäni, että se laskee koko salkulle keskimääräisiä arvoja esimerkiksi velkaantuneisuuden ja tasepohjaisen arvostuksen osalta. Osakkeet tulee tuoda omaan salkkuun käsin. Oikeastaan mitään muuta en koe uupuvan kuin tietojen tuonnin salkkuun esimerkiksi taulukon avulla.

Salkkutyökalun alta löytyy myös monta esimerkkisalkkua, joista voi tehdä hyviä osakepoimintoja sekä seurata eri toimialojen kehitystä. Hivenen epäselväksi jää, millä perusteella kukin yhtiö on valittu esimerkkisalkkuun.

Mielenkiinnokseni huomasin eurooppalaisten yhdyskuntapalveluja tarjoavien yhtiöiden osakekurssien laskun kautta linjan. Syynä lienee tuloskehityksen kääntyminen laskuun. Markkina-arvojen lasku on johtanut P/B tunnusluvun laskuun selvästi alle normaalitason. Ehkäpä ETF tai rahasto olisi hyvä väline tarttua tähän alennukseen?

Piensijoittajallekin kohtuulliset hinnat

Kahden viikon maksuttoman kokeilun jälkeen sijoittaja voi hankkia eripituisia käyttöoikeuksia palveluun. Seitsemän päivän käyttöoikeus maksaa 9 euroa. Saman verran kuin yksi osakekauppa. Vuoden käyttöoikeus maksaa 228 euroa, mutta tarjolla on myös kuukauden ja puolen vuoden käyttöoikeudet. Sijoittajalle maksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

Omaan käyttööni voisin ajatella viikon käyttöoikeuden hankintaa 4-5 kertaa vuodessa. Vuotuinen kulu olisi tällöin 36-45 euroa. Palvelun tukemana laatisin suunnitelman aina seuraavan 2-3 kuukauden hankintoihin.

Osakescreeneri ei välttämättä tuo sijoittajan eteen satumaisia voittoja, mutta määritellyn sijoitusstrategian ja sijoituskriteerien tukemana vähentää varmasti riskiä osakevalinnan ja ajoituksen epäonnistumisen suhteen. Lisäksi listoille voi osua jokunen helmi, johon ilman työkalua olisi tuskin tullut törmättyä.

Kehitettävää
• Tunnusluku vs. normaalitaso graafeja voisi olla muutama enemmän arvostustason arviointiin.
• Kassavirtatietojen puuttuminen

Hyvää
• Helppo ja tyylikäs käyttöliittymä
• Sivuston erittäin nopea toiminta
• Ajallisesti pitkä katsaus yritysten talouteen
• Havainnolliset grafiikat ja helppo arvostuksen arviointi
• Arvosijoittajalle sopiva filosofia

Sijoitusstrategiani yksinkertaistettuna

Olen valottanut sijoitusstrategiaani useissa päiväkirjamerkinnöissäni ja blogin alasivuilla. Sijoitusstrategiaani on vaikea tiivistää täydelliseksi kuvaukseksi siitä, mitä korvieni välissä viimeisen seitsemän vuoden aikana on kulkenut.

Sijoitusstrategiani on näiden vuosien aikana kehittynyt, hakenut muotoaan - ja samalla ailahdellut. Tämän vuoksi haastoin itseni pukemaan sen sanoiksi, jotta voin ohjata omaa ajattteluani sekä tarkentaa lukijoille, mitä tavoittelen osakesijoituksiltani.

Sijoitustavoitteeni

Osakesijoittaminen on osa vaurastumisen yhtälöäni, jonka tavoitteena on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Hetkellä, jolloin olen saavuttanut tavoitteeni, osakesijoituksista saadut osingot riittävät kattamaan vuotuiset menoni. Tänä vuonna osinkotulot tuovat keskimäärin verojen jälkeen noin 300 euroa kuukaudessa kassavirtaa. Vuoteen 2025 mennessä pyrin nostamaan tämän luvun noin 1100 euroon verojen jälkeen.

Tämä tavoite pohjautuu 12 000 euron pääoman lisäykseen ja keskimääräiseen 6 prosentin tuottoon vuosittain. Nousumarkkinoiden vallitessa olen viimeiset viisi vuotta päässyt tavoitteeseeni.

Sijoitusprosessi

Säästäväisen elämäntavan mahdollistamana talletan salkkuuni kuukausittain uutta pääomaa. Pyrin tekemään yhden oston kuukausittain. Sijoitan osakkeisiin pääasiallisesti suorin osakesijoituksin, mutta vaikeasti ymmärrettäville tai saatavilla oleville toimialoille tai markkinoille sijoitan mielummin ETFien kautta. Tällä hetkellä tavoitteenani on siirtää osakesalkkuun 1000 euroa kuukaudessa.

Tässä blogissa ilmestyvään sijoituspäiväkirjaani kirjaan sijoituspäätöksiini vaikuttaneet syyt ja tavoitteet sekä sijoitukseen liittyvät riskit. Näin voin palata myöhemmin sijoituksen taustoihin arvioidakseni yhtiön tilaa, sijoituksen onnistumista ja etenkin sitä onko omistus edelleen perusteltu.

Näen sijoitussalkkuni olevan sen neljännessä todennäköisesti toiseksi viimeisessä vaiheessa, jossa salkkuni kokoonpano on vakiintunut ja edellyttää entistä vähemmän hallinnointia. Sitä tukee määrittämäni sääntö tai ohjenuora, jossa myyn ydinsalkusta vuosittain yhden alisuoriutujen kolmen ehdokkaan joukosta. Tämä toimenpide tähtää salkun laadun ylläpitämiseen.

Lähestyessäni tavoitettani saatan käynnistää sijoitusteni viidennen vaiheen. Siinä tarkoituksena on vaihtaa kovimpia kurssinousijoita korkeampaa efektiivistä osinkotuottoa maksaviin yhtiöihin, jolloin absoluuttinen osinkokertymä kasvaa.

Ydinsalkku ja satelliittisalkku

Osakesijoitukseni on jaettu kahteen osaan. Ydinsalkussani ovat vakaat yhtiöt, jotka pyrin lähtökohtaisesti omistamaan  ikuisesti. Ydinsijoitusten tavoitteena on tuoda tuottoa osinkojen kautta. Sijoitan luodakseni kassavirtaa. Osingot uudelleensijoittamalla luon uuden pääoman rinnalle toisen vipuvarren osinkotulojen kasvattamiseksi.

Satelliittisalkun osakkeilla pyrin hyötymään suhdannesykleistä, hetkellisistä arvostusvirheistä tai erikoistilanteista. Kassavirran sijasta satelliittisijoitusten tarkoituksena on luoda tuottoa etenkin arvonnousun muodossa. Lisäksi saatan hankkia satelliittisalkkuuni ehdokkaita ydinsijoitukseksi. Satelliittisalkussani on kerrallaan enintään kymmenen sijoitusta.

Tällä hetkellä pyrin siirtämään ydin- ja satelliittisalkun erilleen paremman kontrollin ja seurannan mahdollistamiseksi. Lisäksi asetan selkeämmän rajan satelliittisijoitusten koolle. Ne näyttelevät tänään ja tulevaisuudessa vain pientä osaa ydinsalkkuun nähden.

Sijoitustyylini

Sijoitustyyliäni on vaikea muotoilla lauseiksi. Siksipä ehkä seuraava yhtälö kuvaa sitä parhaiten

Osinkosijoittaminen ja -yhtiöt + Käänneyhtiöt/Arvoyhtiöt (tilapäisissä vaikeuksissa) + Laaja hajautus = Kasvava osinkotuotto

Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtani ovat osingot. Laatuyhtiöiden lisäksi pyrin löytämään turvalliseksi kokemiani käänneyhtiöitä tai arvoyhtiöitä tilapäisissä vaikeuksissa. Tällä tavalla voin löytää houkuttelevasti arvostettuja yhtiöitä myös silloin, kun osakkeet ovat keskimäärin korkeasti arvostettuja.

Riskiä niin osinkojen kuin viimeksi mainittujen yhtiöiden kohdalla pyrin turvaamaan laajalla hajautuksella ja positioiden kasvattamisella vaiheittain. Tämän yhtälön koen johtavan edellä mainitsemaani tavoittelemaani tuottoon.

Sijoituskriteerini

Koska sijoitusperiodini on ikuisuus, minulla ei ole täysin ehdottomia sijoituskriteerejä. Aika on pitkäjänteisen sijoittajan puolella. Lisäksi laaja hajauttaminen, jota käsittelen seuraavaksi tarkemmin, turvaa sijoitussalkkuani yksittäisiltä riskeiltä.

On myös huomattava, että osinkosijoittajan kannalta suomalaiset ja amerikkalaiset yhtiöt poikkeavat monilta osin toisistaan. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaisiin yhtiöihin sovellettavat kriteerit soveltuisivat usein huonosti amerikkalaisiin yhtiöihin ja päinvastoin.

Koska osingot ovat sekä tavoitteeni että ydinsalkkuni keskiössä, tärkeimmät kriteerini liittyvät osinkoihin (lue tästä tarkemmin miksi). Sijoitushetkellä osinkotuoton on oltava vähintään 3 prosenttia. Osingonmaksusuhteen tuloksesta on oltava mielellään alle 50 prosenttia. Kyky kasvattaa osinkoa vuosittain on tärkeä tekijä, jolla arvioin erityisesti amerikkalaisia yhtiöitä.

Osinkoihin liittyvien tunnuslukujen lisäksi tarkastelen erityisesti P/E:tä, vakavaraisuutta (alhainen velkaantuneisuus) sekä pääomantuottoasteita. Näihin tunnuslukuihin liittyen minulla ei ole ehdottomia kriteerejä, mutta niiden tarkastelu johtaa erittäin usein uuden sijoituksen tai lisäyksen lykkäämiseen tai hylkäämiseen.

Laadullisia sijoituskriteerejäni ovat: yhtiön brändi(t) ja niiden vahvuus, liiketoiminnan laajuus kansainvälisesti, vankka markkina-asema ja järkevä strategia. Lisäksi arvioin, mitkä ovat yhtiön edellytykset kannattavalle kasvulle. Pyrin sijoittamaan yhtiöihin, jotka ovat vahvoja näillä osa-alueilla.

Tiedostan, että pidän eniten laadullisten tekijöiden tutkimisesta. Numerot eivät ole vahvin puoleni. Siksi pyrin pitämään numeeriset kriteerit yksinkertaisina. Seuraavilla sijoitusstrategiani komponenteilla pyrin kompensoimaan numeerista heikkouttani.

Hajauttaminen

Hajauttaminen on tärkeä osa sijoitusstrategiaani. Ydinsalkkuni on kuin monialayhtiö, joka seisoo usealla tukijalalla. Leikkisästi, tai ehkäpä lapsellisesti, se on jaettu eri divisiooniin, jossa eri yhtiöt edustavat liiketoiminta-alueita. Esimerkiksi palvelu-divisioonassa Securitas tarjoaa turvallisuus- ja vartiointipalveluja ja YUM Brands puolestaan ravintolapalveluita.

Hajauttaminen on myös tunnustus siitä, ettei sijoitusviisauteni, -prosessini ja kykyni ajoittaa markkinoita ole ylivertainen. Osakesijoittamisessa ammun mielummin haulikolla kuin kiväärillä. Hajauttaminen tukee lisäksi tavoitettani kerryttää osinkotuloja. Mikäli yksi yhtiö leikkaa osingonmaksuaan tai lakkauttaa sen kokonaan, sen vaikutus ei horjuta tavoitteeni saavuttamista.

Suuri määrä eri osakkeita mahdollistaa myös sen, että salkkuuni tuleva uusi pääoma löytää helpommin sijoituskriteerini (ne pätevät myös olemassa oleviin sijoituksiin) täyttävän kohteen. Suuresta joukosta on vara valita.

Ulkomaiset sijoitukset

Sijoitan aktiivisesti suomalaisiin, amerikkalaisiin, ruotsalaisiin ja muutamiin eurooppalaisiin yhtiöihin. Listaan ulkomaalaiset sijoitukset tärkeäksi osaksi sijoitusstrategiaani, koska ne tukevat tärkeällä tavalla sijoitustavoitettani. Sijoittamalla ulkomaisiin osakkeisiin hajautan tehokkaammin sekä tuon ulottuvilleni eri toimialojen parhaimmat yhtiöt.

Erityisesti valitsemillani amerikkalaisilla yhtiöillä on pitkä historia osinkojen kasvun osalta. Osinkostrategiassani tämä osingonjaon kasvu on kolmas komponentti, joka kiihdyttää osinkotulojeni kehitystä, uuden pääoman ja osinkojen uudelleensijoittamisen lisäksi.

Näiden syiden vuoksi jokaisessa yllä mainitsemassani divisioonassa pyrin sijoittamaan vähintään yhteen ulkomaiseen yhtiöön.

***

Kuten mainitsin tämän kirjoituksen alussa sijoitusstrategiani on muuttunut viimeisen 7 vuoden aikana. Kaikki nykyiset sijoitukseni eivät olisi varmastikaan päätyneet salkkuuni, mikäli ajatukseni tavoitteeni, strategiani ja kriteerieni suhteen olisivat olleet alussa yhtä kirkkaat kuin tänä päivänä.

Sijoittaminen on alituinen prosessi, ja siksi pyrin muovaamaan monialayhtiötäni jatkuvasti paremmin tavoitteeseeni sopivammaksi. Samalla tiedostan, että tunteeni ohjaavat päätöksentekoani. Tämän vuoksi entistäkin kirkkaampi sijoitusstrategiani tulee ajamaan sijoittamistani vauhdikkaammin kohti tavoitetta.

40 € sivutuloja kuukaudessa

Yksi leimaavin sana kuvaamaan sijoitusstrategiaani on osinkosijoittaminen. Aloittaessani osakesijoittamista vuonna 2007 en sitä vielä tiedostanut, mutta hyvin pian kassavirta alkoi merkitä sijoituskriteerinäni entistä enemmän. Kun sijoituksistani tuloutui osinkoja, pääsin hyödyntämään useampia sijoitusmahdollisuuksia ja ne pitivät usein kokonaistuottoni plussalla osakkeiden arvostustasojen laskiessa.

Eräs konkreettisimmista tavoista kuvata osinkojen merkitystä on nähdä ne sivutuloina. Ajatusleikkinä voidaan käyttää esimerkkiä, jossa sijoitan joka kuukausi 1000 euroa neljän prosentin efektiivistä osinkotuottoa tarjoaviin osakkeisiin. Tämä tarkoittaa 40 euron bruttotuloja vuodessa. Sivutulojen ansaitsemiseksi on sijoituskohteet kartoitettava ja valittava.

Vaikka osingotkaan eivät tule ilman vaivannäköä, löytyy niiden luonteesta kuitenkin useampi poikkeama tavanomaiseen palkkatyöhön nähden:

1. Saat palkan samasta työstä myös ensi vuonna. Osingot maksetaan jälleen ensi vuonna, kun teet mitä tahansa muuta kuin myyt osakkeet. Mikäli teet puutarhanhoitoa sivutyönä, et saa ensi kesänä palkkaa tämän kesän ruohonleikkuusta. Harva sivutulo toistuu vuosittain tekemättä mitään.
2. Osingot ovat sivutuloja alennetulla verokannalla. Maksat "ainoastaan" noin 25 prosenttia veroa osingoista, kun ansiotulojen verotus voi olla helposti kaksikertaa korkeampi. Vaikka vasemmistopoliitikot ovat jatkuvasti korottamassa pääomatulojen verotusta, uskon, että verokilpailu tulee pitämään heidän ryöstöhalut hillinnässä.
3. Menestyvät yhtiöt maksavat sinulle vuosittain palkankorotuksen. Etenkin amerikkalaiset yhtiöt kasvattavat osinkoaan vuosittain, usein paljon inflaatiota enemmän. Ainakaan työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset eivät tänäpäivänä yllä samalle tasolle. Kukapa ei haluaisi vaikkapa 8 % palkankorotusta vuosittain?
4. Osingot ovat sivutuloja, joiden eteen voi työskennellä kaikkialla internet yhteyden äärellä. Osakesijoittaminen on paikasta riippumatonta. Lisäksi, uusia sijoitusideoita saa paremmin tien päällä, kun näkee yritykset ja niiden tuotteet tosielämässä. 
5. Pitääksesi yllä ansiotason useimmiten laadukkaiden yhtiöiden osalta riittää, että seuraa ja varmistaa yrityksen myönteisen kehityksen kerran vuodessa. Palkkatyössä saa tänä päivänä opetella jatkuvasti uusia asioita ja kouluttautua, kun taas osinkosijoittajan on vain hyvä seurata sijoitustensa kehitystä, ja tarpeen vaatiessa realisoida sijoitus.
6. Lisäksi: Internet on täynnä sivustoja, jotka opastavat sivutulojen ansaitsemiseen mitä erilaisin keinoin. Osingot ovat sivutuloja, joiden hankkimisessa kaikki voivat onnistua.

Osaketutkimuksen lisäksi sivutyö edellyttää viitseliäisyyttä ja huolellisuutta rahankäytön kanssa. Oma säästämiseni koostuu kolmesta tekijästä: 1) Pidättäytyminen tarpeettomista tarpeista täysin (esimerkiksi suklaapatukan ostaminen kassajonossa tai pidättäytyminen asunnon kalustamisessa), 2) Tyytyminen riittävän hyvään tarpeellisissa hankinnoissa (esimerkiksi Lidlin käyttäminen ruokahankinnoissa), 3) Hankintojen vertailu edullisimman kauppapaikan löytämiseksi (katso esimerkiksi kirjakauppavertailuni). Kiinnittämällä kolmeen tekijään huomiota täyttyy yksi komponentti vaurastumisen yhtälössä ja sivutulot alkavat kertyä.

Vuonna 2014 ansaitsin nettona 250 euroa kuukaudessa. Se riittäisi kattamaan helposti kaksihenkisen taloutemme ruokakustannukset. Vuonna 2015 vaativana tavoitteenani on 300 euroa kuukaudessa. Tähän päästäkseni on tehtävä jonkun kerran ylitöitä, jotta löydän muutamalle ylimääräiselle tonille sopivan työpaikan! Tämän teen mielelläni, koska osakkeet ovat erittäin miellyttävä työnantaja.

Mitä sanoisit jos saisit viime vuoden bonuksen jälleen tänä vuonna (tämän vuotisen lisäksi), maksaisit niistä 25 prosenttia veroa ja saisit 8 prosentin palkankorotuksen peruspalkkaasi? Näiden lisäksi voisit työskennellä haluamassasi paikassa, oikeastaan niin paljon kuin huvittaa?

Kyllä, kiitos!

---

Lue lisäksi 10 syyä miksi rakastaa osinkoja.

***
Ensimmäinen Tarina vaurastumisesta -tuote saatavilla oluttuopin hinnalla! Katso verkkokaupasta ja hanki puolisollesi jollet itsellesi!

Käänneyhtiötä vai alisuoriutujia?

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2014

Lomaillessani Thaimaan lämmössä päätin pitkällisen pohdiskelun jälkeen tehdä ensimmäisen osittain spekulatiivisen sijoituksen amerikkalaiseen yhtiöön. Ostin pääasiassa muotilaukkuja mutta myös muita asusteita myyvän ja markkinoivan Coach brändiyhtiön osakkeita. Yrityksen liiketoiminnat ovat ajautuneet vaikeuksiin erityisesti kaksi kolmasosaa liikevaihdosta tuovalla Pohjois-Amerikan markkinoilla. Sen sijaan sen myynti kasvaa merkittävää vauhtia Kiinan markkinoilla ja yhtiö toimii myös Euroopassa. Kääntääkseen Pohjois-Amerikan kehityskulun Coach on julkistanut toimenpideohjelman, johon kuuluvat esimerkiksi heikosti suoriutuvien myymälöiden sulkeminen, uudet suunnittelijat ja mallistot sekä miesten sortimentin laajentaminen.

Coachin heikkoon myynnin kehitykseen on ollut syynä sekä yhtiön sisäiset että ulkoiset tekijät. Coach on hävinnyt markkinaosuuksia kahdelle kilpailijalleen. Tähän on osittain ajanut yhtiön strateginen valinta perustaa outlet myymälöitä. Koska kyseessä on mahdollinen käänneyhtiö ovat arvostuskertoimet heikkoja perusteita sijoitukselle. Yhtiön osakekurssia sen sijaan tukevat osinkotuotto ja vahva tase. Coach maksaa lähes neljän prosentin osinkotuoton. Sijoitus on korkeariskinen, ja lasken sen varaan, että vuodesta 1941 saakka toiminut yhtiö kykenee toimenpiteillään kääntämään myynnin kehityksen takaisin kasvuun.

Aikaisempi Coachin tyyppinen sijoitukseni ja samalla heinäkuun häviäjä oli Mattel, joka raportoi heikoista myyntiluvuista. Osakekurssi laski hivenen alle huhtikuisen hankintahinnan. Mattelin kvartaalitason myynti laski hieman yli 9 prosenttia. Yhtiön tärkeimmän brandin Barbie nuken myynnin kehitys oli suurin syy heikkoon toiseen kvartaaliin. Myös Mattelin taustalla on tärkeitä ei-taloudellisia tekijöitä, joiden varaan lasken sijoituksen pitkänaikavälin onnistumisen (vahvat ja vanhat brändit, lisensointikumppanuus Disneyn kanssa, merkittävä myynnillistä synergiaa tuovan yrityoston). Osakekurssi toipuikin pian kohti kuun vaihdetta.

Miksi sijoitan näihin ensivilkaisulta alisuoriutujilta näyttäviin yhtiöihin? Jälkikäteen ostoja on aina helpompi perustella, koska ihmismieli keksii helposti syyt jo tapahtuneelle teolle. Onnistuneen sijoituksen kriteerit perustuvat kuitenkin objektiivisiin lähtökohtiin, taloudellisiin mittareihin ja arvostuskertoimiin. Yhdistettynä subjektiivisiin arvioihin, joissa on helpoin erehtyä, tarjoaa yhdistelmä objektiivisten kriteerien kanssa mahdollisuuden korkeisiin tuottoihin. Sijoituspäiväkirjani tarkoitus onkin dokumentoida nämä erityisesti subjektiiviset arviot osakesijoituksistani.  

Tein lisäsijoituksen 1000 eurolla tuottoa.fi palveluun. Tämä sijoitus oli osana pyrkimystä vähentää riippuvuutta osakemarkkinoista, tai oikeammin sanottuna vähentää sen ylivoimaista dominanssia vaurastumisen komponenttina. Heinäkuussa osakesijoitusten heikko kehitys rasittikin kokonaisvarallisuuden kehitystä.

Aika           Talletukset    Salkku  Varallisuus    Indeksi     Voitto

1/2014	65600	89383	140642	150,8	23783
2/2014	66700	89008	142006	148,3	22308
3/2014	69000	89841	143404	145,9	20841
4/2014	70100	92663	148920	148,7	22563
5/2014	71700	99208	157097	156,6	27508
6/2014	72800	103283	162989	161,3	30483
7/2014	73900	102646	164844	158,6	28746

19 - Kitke salkun alisuoriutujat

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Osakesalkkuni pyrkii olemaan kuin monialayhtiö, joka nojautuu useaan eri liiketoimintaan tasaista kassavirtaa tuottaakseen. Blogimerkinnässäni Osinkokevään opetus käsittelin tärkeää osinkosijoittajan oppituntia. Tasaisen kassavirran eli osinkotuoton tuottamiseksi on sijoittajan noudatettava tiukkoja kriteerejä sijoitustoiminnassaan.

Salkkyhtiöiden seuranta
Sijoituskriteerit eivät kosketa vain uusia osakehankintoja. Ne koskettavat myös lisäyksiä olemassaoleviin positioihin ja etenkin olemassaolevien sijoitusten arviointia. Puntarointia siitä tuleeko sijoittajan pitää omistuksensa vai pyrkiä löytämään pääomalle tuottavampi koti.

Tämän vuoden tärkeimpiä tavoitteitani sijoittamisessa on varmistaa, että varani ovat tehokkaasti kohdistettu eri sijoituksiin. Toisin sanoen en ole viime vuosina kantanut riittävästi huolta siitä, että monialayritykseni liiketoiminnat (osakesijoitukset) ovat hyvässä kunnossa.

Edellisessä päiväkirjamerkinnässäni kuvasin hiljalleen muotoutunutta sijoitusfilosofiaani. Olen arvosijoittaja. Tarkemmin sanottuna olen sijoittaja, joka pyrkii erityisesti löytämään yhtiöitä, joiden osakekurssi on laskenut tilapäisten ulkoisten tekijöiden tai pienten sisäisten vaikeuksien vuoksi.

Osinkoansan vaara
Tällaisessa sijoitustyylissä vaarana on astua osinkoansaan. Yhtiön laskeva osakekurssi saattaa tehdä osinkotuotosta houkuttelevan, mutta yhtiön kehitys voi yhtälailla jatkaa negatiivisessa kierteessä. Kassavirta ja tulos heikkenevät ja pian sijoittaja huomaa yhtiön leikkaavaan osinkoaan.

Salkustani löytyy näitä alisuoriutujia. Osan olen ostanut en niinkään arvoyhtiönä vaan käänneyhtiönä, joiden käänne antaa odottaa ilmestymistään. Sijoittajan ei pidä rakastua osakkeisiinsa ja kärsivällisyydelläkin tulee olla rajansa.

Välttääkseen salkun osinkotuoton heikentymisen osinkosijoittajan on pidettävä huolta siitä, että salkun pääoma on tehokkaasti kohdennettu. Tuottamattomat ja tappiolla olevat sijoitukset ovat usein parempia realisoituna myyntivoittoveroa minimoivana komponenttina.

Tappio ei verohyödyn ansiosta kirvele aivan yhtä paljon. Vapauttamalla pääoma alisuoriutujista on sijoittajalla jälleen mahdollisuus löytää uusi aliarvostettu helmi.

Seuraavassa kirjoituksessani pohdin omia vikatikkejäni ja mitä aion omille alisuoritujilleni tehdä.

(julkaistu 15.5.2014, päivitetty 21.3.2015)

18 - Miten toimin syklin huipulla?

Sijoitusvihjeet ja virheet

Tällä hetkellä useasta sijoittajasta saattaa tuntua, että osakemarkkinoilla on vain vähän ostamisen arvoista. Tosin, Ukrainan kriisi on painanut etenkin Venäjän markkinoista riippuvien yhtiöiden kursseja. Näissä yhtiöissä onkin avautunut kylmähermoisille pitkänaikavälin sijoittajalle mahdollisia ostopaikkoja. Vuoden 2014 aikana olen kuitenkin kamppaillut myönteisen, mutta vaikean ongelman parissa. Minne ja miten sijoittaa ylijäämä, jotta pysyn tavoiteaikataulussani kohti taloudellista riippumattomuutta ja pääoma ehtii tehdä työtä puolestani ennen vuotta 2025.

Sijoittajalla on erilaisia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä:

Vaihtoehdot osakemarkkinoilla

• Osaketutkimuksen lisääminen ja tilapäisistä yhtiökohtaisista syistä aliarvostettujen yhtiöiden etsiminen. Lähes poikkeuksetta markkinoilta löytyy aina yhtiöitä, joiden osakekurssit ovat painuneet tilapäisen yrityskohtaisen syyn vuoksi.
• Osakeostojen jatkaminen laadukkaisiin ja tasaista osinkoa maksaviin yhtiöihin. Tasainen osinko on tae tuotosta ja turvamarginaali, mikäli kurssit kääntyvät laskuun.
• Markkinasyklin huippu on hyvä hetki luopua huonosti menestyvistä yhtiöistä, kun sykli on nostanut näidenkin osakekursseja ylemmäksi. Salkkuhuolto on aina tarpeen pääoman tuoton ylläpitämiseksi.
• Ostokertojen harventaminen ja pienentäminen. Syklin kuumentuessa voi olla hyvä hetki kerryttää käteisvaroja ja odottaa markkinoiden korjausliikettä.
• Osittainen luopuminen sijoituksista voittojen kotiuttamiseksi.

Jälkimmäisten toimenpiteiden heikkouksia ovat:

• Sijoittaja jää paitsi korkoa korolle ilmiöstä (osingoista ja mahdollisesti jatkuvasta kurssinoususta).
• Sijoittaja ei voi koskaan tietää, kuinka pitkään kurssinousu jatkuu. Uusien sijoittajien yhä innostuessa  nousevista pörssikursseista voi kurssinousu jatkua pitkäänkin.

• Sijoitusten jakaminen ydin- ja satelliittisijoituksiin voi helpottaa sijoituspäätöksiä. Ydinsalkun osakkeet pysyvät salkussa markkinatilanteesta riippumatta ja positioihin lisätään pääomaa. Satelliittisijoitusten tarkoituksena on hyötyä syklien aiheuttamista yli- ja aliarvostuksista ja niiden myyminen noususuhdanteessa on perusteltua.

Vaihtoehdot osakemarkkinoiden ulkopuolella:

• Asuntolainan lyhentäminen. Lisälyhennysten tekeminen voi olla hyvä vaihtoehto, kun keskuspankit ryhtyvät nostamaan viitekorkojaan kuplien muodostumisen hillitsemiseksi. Näin lainapääoman ollessa pienempi jää koronnostojen vaikutus myös pienemmäksi. Tämä mahdollistaa myös suuremmat osakeostot, kun osakekurssit kääntyvät koronnostojen seurauksena kaakkoon.
• Vaihtoehtoisten sijoituskohteiden etsintä. Henkilökohtaisesti olen kerryttänyt varoja toisen sijoitusasunnon hankintaan, vaikka asuntosijoittaminen ilmiönä vaikuttaa saavan myös kuplan piirteitä. Asuntomarkkinoilta voi kuitenkin vielä löytää houkuttelevia sijoituskohteita. Lisäksi minulla on esimerkiksi huomattava positio amerikkalaisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittavassa ETF:ssä, joka tuottaa tasaisen osinkovirran.
• Osakemarkkinoista riippumattomien sijoituskohteiden hyödyntäminen. Näitä voivat olla esimerkiksi tuottoa.fi palvelu, Fixura (vertaislainaus), osuuskauppojen jäsenyydet, 
• Yrittäminen on myös vaihtoehto, joka tarvitsee pääomaa ja aikaa. Kun näille ei ole osakemarkkinoilla hyödyllistä käyttökohdetta voi olla tilaisuus käynnistää toimenpiteitä sivutulojen hankkimiseksi.
• Käteinen on kuningas. Vaikka käteinen välillä polttelee tilillä, on usein hyvä odottaa. Edellistä rahoituskriisiä maltoin odottaa vuoden 2007 joulukuuhun saakka, jolloin aloitin suorat osakesijoitukset. Tuolloin opiskelijana minulla ei ollut vastaavanlaista kassavirtaa osakesijoituksien tekemiseksi kuin tänä päivänä. Kun pohjat ajoittuvat vuoden 2009 tienoille, jäi tuoreelta sijoittajalta parhaat ostopaikat osittain hyödyntämättä.

Tällä hetkellä teen jälleen nimellisiä ylimääräisiä lyhennyksiä omistusasuntoni asuntolainaan. Ajatuksenani on suurentaa lyhennyksiä, kun korot kääntyvät. Sijoitan edelleen osakemarkkinoille, vaikka ostokohteiden etsintä tuntuu turhauttavalta. Yksi tärkeimmistä tavoitteistani on kasvattaa absoluuttista osinkokertymää, mutta strategian toteuttaminen ei kuitenkaan ole peruste huonoille päätöksille (vrt. Sanoman liiketoimintapäätökset).

Olen vaihtanut edelleen huomattavan määrän euroja dollareiksi naiivina toiveenani, että valuuttakurssit jonain kauniina päivänä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kääntyy päinvastaisiksi nykytilanteeseen nähden. Tänään tein ostotoimeksiannon amerikkalaisesta maailman suurimmasta leluvalmistajasta Mattelista. Siitä tarkemmin seuraavassa päiväkirjamerkinnässä.

Miten kohdennat pääomiasi tällä hetkellä?

Sijoitusstrategiaa vuodelle 2014

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2013

Vuoden lopussa on aina hyvä hetki terävöittää omaa sijoitusstrategiaa sekä pohtia seuraavan vuoden tavoitteita. Omassa sijoitusstrategiassani lähtökohtana on hankkia ydinsalkkuuni yhtiöitä, joiden osakkeita pyrin omistamaan ikuisesti-periaatteella ja keskityn vuotuisen osinkokertymän kehittämiseen markkinatilanteesta riippumatta. Satelliittisalkkuni lähtökohtana on puolestaan hyötyä markkinasykleistä, tilapäisistä yhtiökohtaisista hinnoitteluvirheistä ja osinkoa maksavien käänneyhtiöiden kurssikehityksestä.

Vaikka vuoden 2013 myynnit ovat useista syistä johtuen kohdentuneet ydinsalkun yhtiöihin, seuraavana vuonna 2014 tavoitteenani on realisoida muutamia satelliittisalkun omistuksia. Erityisesti NesteOilin ja Tiedon kurssitasot mahdollistavat mielekkään luopumisen sijoituksista. Ennen myyntiä pyrin kuitenkin pääsääntöisesti katsomaan yli kevään osinkojen. Kurssinousu voi hyvinkin edelleen jatkua, jopa muutaman vuoden, joten mahdolliset myynnit tulen jaksottamaan koko vuoden ajalle.

Salkkuhuoltoa ja voittoja kotiuttaessa oli kuitenkin tärkeä muistaa, etteivät myynnit kohdistuisi pelkästään kurssimenestyjiin, vaan myös heikosti suoriutuviin yhtiöihin (kuten tiedotusvälineet osuvasti sijoittajia vuoden lopussa muistuttivat). Tähän kategoriaan tulen laskemaan vähintäänkin opiskeluajoilta periytyvät DanskeBankin rahastot, joulukuussa arvoltaan 4400 €. Nousumarkkina on lisäksi hyvä tilaisuus luopua kassavirtaa tuottamattomista sijoituksista ja kehnoista yhtiöistä. Joulukuussa laitoin vihdoin sisään myyntitoimeksiannon oppirahasijoituksesta Vestasista ja myin osakkeet pois.

Joulua edeltävällä viikolla kävin Säästöpankissa kysymässä lainaa seuraavaa sijoitusasuntoa varten. Vastaanotto oli kylmä. Olin aavistellut sitä kysyessäni asiaa muutama kuukausi sitten sähköpostitse. Säästöpankki tarjosi Hypon lainaa, mutten vaivautunut kysymään sen yksityiskohtia. Danske Bank vaikutti erittäin kiinnostuneelta pitämään reilusti vähentyneet olemassa olevat asiakkaaat. Danske lupasi sijoitusasuntolainaa 100 % lainoitusasteella 1,65 marginaalilla. Säästöpankin marginaali oli puolestaan 2,5 %, joten näiden kahden välillä päätös oli yksinkertainen.

Loppuvuodesta pettymyksen toi Panostajan ilmoitus jättää osingot ensi vuonna maksamatta. Takoman saneerausuutiset olivat myrkkyä Panostajan taloudelle. Salkkuyhtöistäni lisäksi Sanoman ja Nokian osingonmaksu oli epävarmaa. Ottaen huomioon osinkoverotuksen kiristymisen absoluuttisen osinkokertymän kasvattaminen tulisi olemaan vuonna 2014 aikaisempaa vaikeampaa.