Veroveivauksia hiki hatussa

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2022 - Kuun jälkimmäinen puolisko

Kuun jälkipuoliskolla koetin hiki hatussa keksiä myytävää verovähennyksiksi, mutta samalla tuli tehtyä ostoja niin lyhyempään kuin pidempään pitoon.

Ostot

• Telefonica Brasil: Alkukuusta ostin kahta kolumbialaista osaketta. Uusi presidentti horjutti osakkeiden hintoja myös Brasiliassa ja otin salkkuuni vakaata teleoperaattoria, joka tilittää pääomistajalleen muhkean osingon. 
• SAP: Ostin takaisin marraskuussa myydyt SAP:n osakkeet. Todennäköisesti turhan varhain, mutta sepä ei olisi mitään uutta. Tällä kertaa olen valmiimpana ostamaan osakkeita lisää, jos käymme uudelleen 90 euron tuntumassa. Olen myös valmis myymään tai pitämään osakkeet, jotka hinnoitellaan noin 18 P/E:llä vuoden 2023 tulosennusteeseen nähden. Se ei ole kamala hinta tuotteelle, jonka käyttämistä asiakkaan on lähes mahdoton lopettaa. Lähes 40 % liikevaihdosta tulee Yhdysvalloista ja yhtiö hyötyy tällä hetkellä vahvasta dollarista.
• Weyco: Ostin takaisin kenkävalmistajan osakkeet, kun sen osakekurssi laski hieman edellisen ostotason alapuolelle. Teesini oli se, että enimmäkseen toimistokenkiä myyvän yhtiön liiketoiminnassa riittää vielä virtaa vuosineljänneksen tai kahdeksi. Juuri ennen uuttavuotta kurssi lasketteli kolmessa päivässä reippaasti ja ostin osakkeita vielä toisen erän.
• Dr. Martens: Vaikka Iso-Britannian näkymät ovat brexitin jälkeen sumuiset, Lontoosta löytyy paljon houkuttelevalta vaikuttavia osakkeita. Olen koettanut löytää yhtiöitä, joiden liiketoiminta on mahdollisimman kansainvälistä, mutta joiden osakekurssia painaa listaus typerysten saarella. Dr. Martens oli kaltoin kohdeltu IPO-yhtiö, jonka liiketoiminta oli ainakin vielä hyvässä vedossa, alhainen arvostus ja kohtuullinen osinko.
• DCC: Toinen ostos Lontoosta oli DCC, jolla on vaikuttava historiallinen sarja tulosparannuksia ja osinkokorotuksia. DCC harjoittaa kolmenlaista kauppaa: poltto-aineet, terveydenhuollon tarvikkeet ja tietotekniikkatarvikkeiden jakelu. Yhtiön suurin segmenttil, polttoainekauppa, on luonnollisesti pitkällä aikavälillä hiipuva liiketoiminta, mutta yhtiö on alkanut muuntautumaan yritysostoin hankkimalla aurinkopaneeleita ja lämpöpumppuja jakelevat tukkukaupat. DCC:n osake hinnoiteltiin erittäin edullisesti tulokseen ja track-recordiin nähden. Irlantilaisen yhtiön osingoista taitaa suomalaiselta sijoittajalta mennä korkea ennakonpidätys.
• IUS8: Ostin jälleen kehittyvien markkinoiden infraosakkeisiin sijoittavaa ETF:ää, joka on liikkunut suhteellisen luotettavasti 13,5-15,5 euron vaihteluvälissä.
• Scandic: Ostin pienen erän Scandicia spekulatiiviseksi sijoitukseksi kurssin laskettua 32 kruunuun. Hotellien käyttöasteet ovat hyvällä tasolla ja hotelliketjut eri puolilla maailmaa ovat raportoineet vahvoja tuloksia. Tavoitteena myydä 35 kruunun tietämillä.
• Bayer: Ostin Bayeria pienen erän spekulatiivisesti, kun yhtiölle langetettiin jälleen korvaustuomio Yhdysvalloissa sen katastrofaalisen Monsanto yrityskaupan jäljiltä. Bayer toimii mielestäni markkinaympäristöön nähden houkuttelevilla toimialoilla: lääkeet ja kasvinsuojeluaineet. Kauppa perustui siihen, että useimmiten sakot ovat markkinoilta unohtuneet ja osake on korjannut ylöspäin, kun markkina-arvon lasku oli moninkertainen sakon suuruuteen verrattuna.
• Aallon: Ostin lisää Aallon Groupin osakkeita kurssin laskettua 10,25 euroon. En ollut ymmärtänyt ostaa osakkeita yhdeksän euron tuntumassa, mutta mielestäni osake pitäisi olla pikemminkin 11-12 euron haarukassa.

(Vero)veivaukset

• Serviceware: Ostin ensin salkkuun saksalaisen ohjelmistoyhtiön Servicewaren osakkeita. Seuraavana päivänä myin maaliskuussa ostetun erän pois. Kurssi oli puolittunut ja osakkeet olivat jääneet typerästi käsiini. Osake on erittäin edullinen myyntiin perustuvin arvostuskertoimin, mutta koska yhtiö ei tee tulosta ja sen tekeminen näyttää viivästyvän, on vaikea odottaa kurssin palautuvan alkuvuoden tasolle.
• Universal Insurance: Ostin takaisin osan kuun alkupuolella myymistäni osakkeista. Kurssi tipahti myynnin jälkeen markkinoiden mukana ja yhtiön ympärillä liikkui uutisia, jotka itse tulkitsin positiivisiksi. 
• Verkkokauppa.com: Minulle oli jäänyt typerästi käsiini kalliilla ostettuja Verkkokaupan osakkeita. En tiedä, mikä minuun oli mennyt maksettuani yli 8 euroa osakkeelta. Päiväkirjaote kuitenkin paljastaa virheen. Ostin osakkeita alle kolmen euron salkkuuni lisää ja myin kesäkuussa 2021 ostetut 67 prosentin tappiolla.
• Olin ostanut Verkkokauppaa sekä sen liiketoiminnan että markkinasyklin huipulla. Useimmiten olen onnistunut välttämään tällaisen tuplavirheen, mutta nyt sekin osui kohdalle. Vuonna 2023 olemme luultavasti päinvastaisessa tilanteessa, milloin osakkeita tulisi ostaa. 
• Telia: Ostin ja myin Teliaa verovähennykseksi. En tiedä millainen ansa Telia on. Tulokseen nähden Telia on edelleen kallis, enkä osaa ajatella kuinka tulos lähtisi aivan lähitulevaisuudessa merkittävään kasvuun?
• Terveystalo: Tämän vuotiset lisäykset Terveystaloon osoittautuivat virheeksi. Yhtiöstä tulikin haasteissa kieriskelevä käänneyhtiö. En ollut kuitenkaan vielä valmis luovuttamaan sijoituksen suhteen, vaan ostin ja myin osaketta realisoidakseni verovähennyksiä. Ensi vuonna pohdittavaksi jää, lisätäkö positioon pinnistääkseni sijoituksen kanssa joskus plussalle. 

Myynnit

• Resurs: Myin verovähennykseksi Resurs Bankin osakkeet. Verkkokaupasta poiketen Resurs oli virhe toisella tapaa. Tappiota 61 prosenttia. Osinkoja kertyi neljän vuoden omistusaikana noin viidenneksen verran tappiosta ja Resursista oli aiemmin irronnut toinen yritys, joten tappio oli merkittävästi raportoimaani pienempi.
• Tallink: Myin viime vuonna veromyyntinä osan Tallink positiostani, koska toimeksianto ei sattunut toteutumaan kokonaisuudessaan. Pieni osa jäi salkkuun odottelemaan elpymistä, jota koskaan ei tapahtunut ja Tallink osoittautui kuolleeksi lastiksi. Tein sijoituksen Tallinkiin juuri ennen koronapandemian alkua, enkä tuolloin suostunut myöntämään tai ymmärtämään, että tuolloin oli tosi kysymyksessä ainakin osakemarkkinoiden kannalta. Jos panikoit, panikoi nopeasti. Tappiota 37 prosenttia.

***

Yli helppolukuista 400 slaidia sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta edulliseen pakettihintaan, katso Vaurastumisen välineet.

Pomppua odottavan aika on pitkä

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2022 - jälkimmäinen puolisko

Syyskuun puolivälin seurannassa osakesalkun arvo laski 352 000 euroon ja kokonaisvarallisuus 614 000 euroon. Osakesalkku laski 7 prosenttia ja kokonaisvarallisuus lähes 5 prosenttia. Syyskuun lopussa luvut olisivat olleet vielä heikommat.

Kuten jo kirjoitin pari viikkoa sitten syyskuun alun ostot olivat siis ennenaikaisia. Se on perisyntini osakesijoittamisessa ja oikeastaan jatkui myös kuun jälkipuoliskolla. Täytyisi aina pidättää ostotoimeksiantoa vähintään viikko.

Ostot

• Fresenius: Ostin kuun alkupuoliskolla myymäni Freseniukset aivan liian varhain takaisin ankkuroiduttuani edelliseen ostohintaan 25 euroon. Osake löysi uuden pohjan 22 euron tuntumasta. Yhtiön eri divisioonien ympärillä liikkuu myyntihuhuja, jotka voivat luoda mielenkiintoa osakkeen ympärille.
• Telia: Liipaisinsormeni oli liian herkkä myös Telian kohdalla, kun ostin erän 3,2 euron tuntumassa. Osake lasketteli vielä noin 10 prosenttia aina kirjoitushetken kolmeen euroon saakka. 
• Citycon: Ostin erän Cityconia kurssin valuttua 6,2 euroon. Kurssi käväisi aina 6 eurossa mutten ollut ruudun äärellä tätä todistamassa. Kierrätän positiota, jos näemme markkinoilla yhtään rekyyliä ylöspäin.
• Lassila&Tikanoja: Sorruin ostamaan lisää surkimusta eli Lassila&Tikanojaa. Sivuutin myyntipaikat 12 eurossa ja kasvatin omistustani kymmenen euron alapuolella. 
• Village Supermarket: Lisäsin syyskuun alussa avattuun positioon samansuuruisen erän kurssien niiattua. Ruokakauppiaalle ominaisin alhaisten marginaalien takia VLGEA ei ole optimaalinen inflaatioajan sijoitus ja puolittanen position takaisin lähtöruutuun jos markkinat näkevät helpotusliikkeen.
  

Kaikki ostot oli ajateltu suhteellisen vähäriskisiksi ja osinkoa tilittäviksi hankinnoiksi, jotka kaikki ovat myynnissä, jos näemme yhtään liikettä ylöspäin. Yhtiöt eivät ole kilpailukykyisiä pitkään salkkuun.

Veivaukset

• Nordea: Ostin ja myin Nordeat kertaalleen kuun puolivälin tienoilla. Myynnin jälkeen kurssi lähti jälleen laskuun kohti 9 euroa. Ostin kaksi erää takaisin hintoihin 9,2 ja 8,8 euroa.
• Santander: Ostin jälleen erän Santanderia 2,45 euron hintaan. Tätä kirjoittaessa kurssi pomppii taas 2,4 euron tukitasolla, josta se on kääntynyt useasti ylös. Matka voi kääntyä toki myös alaspäin. Yhtiön laaja-alaista liiketoimintaa on hyvin vaikea arvioida, ja riskejä voi piillä vaikkapa esimerkiksi Yhdysvaltain autoluotoissa. Ryvettyneellä espanjalaispankilla oli myös mittava altistus energiamarkkinoiden johdannaisiin. Pankin luottotappiovaraukset ovat kasvaneet merkittävästi.

Myynit

• KSB: Kurssin pompattua hivenen myin vielä puolikkaan jo pieneksi käyneestä positiosta, jonka olin ajatellut jättää kerryttämään osinkoja. Yhtiö on syklinen, joten voi hyvinkin tulla mahdollisuus ostaa osakkeita edullisemmin myöhemmin, vaikka KSB:n osakekurssi on selvinnyt Saksan verilöylystä verrattain pienin vaurioin. Myydylle erällä voittoa 58 % alle kahdessa vuodessa.
• Cargotec: Myin pienen erän Cargotecia 31,3 euron hintaan. Osakekurssi oli pitänyt hyvin pintansa suhteessa Konecranesiin ja aavistelin notkahdusta alaspäin. Myydyn erän tuotto -5 %.
• UPM Kymmene: Vaikka UPM on monella tapaa vahvassa asemassa energiaomistustensa ansiosta, myin erän yhtiön osakkeita. UPM:n verrokit Yhdysvalloissa tulivat reilusti alas ja ounastelin, että UPM saattaisi mennä pesuveden mukana. Myydylle erälle tuottoa 534 % reilussa 12 vuodessa.

***

Hyvät osakkeiden ostopaikat ovat käsillä - valmistaudu ja osta aiempaakin laajempi Vaurastumisen välineet-pakettitarjous!

Kohti uutta sataatuhatta

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2019

Ostin ruotsalaisen suunnittelutoimiston ÅF:n osakkeita helmikuussa. Sen ostettua suomalaisen Pöyryn liiketoiminnat yhtiö toteutti osakeannin. Merkitsin annissa merkintäoikeuksien verran osakkeita. Koetin vielä merkitä 40 osaketta lisää, mutta ylimääräinen merkintä tuskin toteutuu. Muutaman kuukauden perusteella olen tyytyväinen sijoitukseeni ÅF:ään ja saatan kasvattaa sijoitustani. Tällä hetkellä vaihdan mielelläni euroja kruunuiksi, kun eurolla saa historiallisesti suuren määrän naapurimaamme valuuttaa.

Huhtikuussa tein kaksi osinko-ostosta. Ostin parisataa kappaletta lisää Telian osakkeita ennen vuoden ensimmäistä osingonmaksua. Näen Telian tasaisena osinkopaperina, jonka liiketoiminnassa ja arvostuksessa on piilevää potentiaalia. Tukholman pörssistä ostin Resurs Holding nimisen yhtiön osakkeita. Yritys harjoittaa luototusta sekä tuottaa maksuratkaisuja ja vakuutuspalveluita kuluttajille eri kumppaneiden välityksellä kaikissa Pohjoismaissa. Yrityksen liiketoiminta ja tulos kasvaa vauhdilla ja se maksaa korkeaa osinkoa kahdessa erässä. Saatan keräillä osingon tai kaksi, ja jos kurssi pitää niin myyn osakkeet. Resurs sijoituksella koetan paikkailla Byggmaxin nollaosinkoa ja Ratoksen leikattua osinkoa.

Myin osinko-ostoksena ja spekulatiivisesti hankkimani Konecranesin osakkeet pian osingonmaksun jälkeen. Osakekurssi palautui nopeasti osingon irtoamista edeltävälle tasolle ja hieman sen ylitse. Myin osakkeet liian aikaisin, koska kurssi otti pian aimo hyppäyksen ylöspäin. Kemiran osakkeita ostin 100 kappaletta osingon irrottua. Kurssi laski osinkoa enemmän, mutta kurssi palautui nopeasti 11,5 euroon, jolloin myin osakkeet pienellä voitolla. Ostan taas Kemiraa, jos kurssi laskee 11 euron tuntumaan.

Yhdysvalloissa osakemarkkinat suuntasivat kohti uusia ennätyksiä samoin osakesalkkuni nousi uusiin ennätyslukemiin. Sen arvo kohosi yli 230 000 euron. Kokonaisvarallisuuteni astui jälleen uudelle kymmentuhannelle yltäen 396 000 euroon. Neljän tonnin lisäyksellä puhkaisen siis jo uuden sadantuhannen rajan lävitse! Edellinen 300 000 euron rajapyykki rikkoontui maaliskuussa 2017. Osinkojen, bonusten sekä tavanomaisen säästämisen ja lainalyhennysten seurauksena 400 000 euron kokonaisvarallisuuden saavuttaminen on mahdollista.

***
Aloita oma vaurastumisesi ja lue Vaurastumisen välineet.

Mattel leikkaa osinkoaan - viimeinen kutsu myydä

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2017

Lomaillessani seurailin osakemarkkinoita vain muutamaan otteeseen. Silmiin pistivät ainoastaan muutamat suuremmat liikkeet ja yksi niistä oli esimerkiksi Barbie nukeistaan tunnetun Mattelin käänteet.

Leluvalmistaja Mattel leikkasi vihdoin osinkoaan 60 prosenttia turvatakseen taloudellisen hyvinvointinsa. Markkinoilla Mattel oli pitkään nähty hyvänä osingonmaksajana ja leikkauksen myötä yhtiön osakekurssi laski voimakkaasti. Ounastellessani huonoja uutisia olin listannut Mattelinmyyntikohteeksi tammikuussa. Lisäksi olin todennut osinkosijoittamista käsittelevässä julkaisussani, kohdassa arvoansa, Mattelista seuraavasti:

”Vuonna 2014 ostin leluyhtiö Mattelin osakkeita. Yhtiön kurssi oli laskenut ja osinkotuotto vaikutti houkuttelevalta (~4 %). Yhtiöllä oli vankkoja brändejä, esim. Barbie, ja asema esimerkiksi Disney lelujen valmistajana. Seuraavan vuoden aikana Barbie nukkejen myynti romahti ja Disney lisenssi siirtyi kilpailijalle. Yhtiön osakekurssi laski entisestään sen vielä enteillessä mahdollisesti edessä olevaa osingon leikkausta. Osingonjakosuhde oli kohonnut 170 prosenttiin ja yhtiö rahoitti osinkoa uudella velalla – ja vahvistunut dollari rasitti myyntilukuja.”

Mattel olisi siis kannattanut myydä jo alkuvuodesta – tai pikemminkin jättää vallan ostamatta. Alkuvuodesta kurssi liikkui 30 dollarin tuntumassa ja uutisen jälkeen se painui 16 dollariin. Varoitusmerkit olivat olleet pitkään ilmoilla ja ne olisi pitänyt olla luettavissa. Yhdysvalloissa osingonlaskijan kohtalo on kova.

Hyödynsin Nordnetin euron kaupankäyntipalkkiokampanjaa ja ostin 50 kappaletta Telian osakkeita. Lisäyksellä laskin Telia position keskihintaa ja tähtäilin ostolla myös syksyn osinkoa. Dollareita tilittyi amerikkalaisista sijoituksista ja uusi sijoitus oli yhä valitsematta. Ruotsalaisista omistuksistani Dometic ja Nobina liikkuivat mielenkiintoisella hintatasolla. Suomalaisista osakkeista en nähnyt mielenkiintoista hankittavaa.

Kokonaisuudessaan elokuun puolivälin seurannassa salkkuni arvosta hävisi 4200 euroa ja kokonaisvarallisuus laski ensimmäistä kertaa tämän vuoden aikana.

30 - Osingonlaskijat vievät askeleen taakse

Sijoitusvihjeet ja -virheet

Pyrin lähtökohtaisesti valitsemaan salkkuuni laadukkaita yhtiöitä, jotka kykenevät kasvattamaan osinkoaan. Osingonjaon kasvu on tärkeä osa strategiaani osinkotulojen kasvattamisessa. Useimmat yhtiöt ovat julkaisseet vuoden 2016 tuloksensa ja ilmoittaneet vuoden 2017 osingonjaostaan. Valitettavasti, vaikka osittain odotetusti, salkkuuni osuu useampi osingonlaskija.

• Rapala jatkoi osingonlaskujen sarjaansa.
• Telia leikkasi osinkoaan odotetusti.
• Panostaja ja sen ruotsalainen serkku Ratos laskivat molemmat osinkoaan.
• Technopoliksen osinko laski viime vuoteen nähden.
• Nokian ja Keskon osingot palasivat tavanomaiselle tasolleen.

Millainen vaikutus osingonjaon laskulla on, päätavoitteeseeni, osinkotuloihin?

*Osake lkm = 2017 omistus ; Ratos osinko SEK
2016 & 2017: osakekohtainen osinko

Laskennallinen vaikutus osinkokertymääni on siis noin 250 € (bruttona). Kasvattaakseni osinkotuloja minun on peitottava heikennys uudella pääomalla ja muiden yhtiöiden osingonjaon kasvulla. Onnekseni useampi salkkuyhtiöni kasvattaa osingonjakoaan tai pitää sen ennallaan.

Taulukossa oleva laskelma on sikäli epäreilu, että Rapalaan, Teliaan ja Panostajaan tein vuoden 2016 aikana pienet lisäykset. Lisäyksen ansiosta Panostajasta saamani osingot kasvoivat absoluuttisesti. Telian ja Rapalan kohdalla lisäys ei riitä kattamaan osingonleikkausta. Todellisuudessa negatiivinen vaikutus ei siis ole absoluuttisesti 250 euron suuruinen, mutta tärkeää on tiedostaa se, että kyseessä oleviin yhtiöihin lisäämäni pääoma ei ole suinkaan mennyt osinkokertymän kasvattamiseen.

Huomionarvoista on, että taulukossa mainittuja neljää yhtiötä on vaikea kutsua laatuyhtiöiksi. Ostettuani yhtiöiden osakkeita lisää, tiedostin mitä olin ostamassa. Rapalan listasin mahdolliseksi ydinsalkkuni myyntikohteeksi vuoden 2017 alussa, vaikka minulla on edelleen ripaus uskoa yhtiön liiketoiminnan suhteen. Teliasta saan yhä kohtuullisen tuoton (4,7 %) sijoittamalleni pääomalle. Panostaja on minulle satelliittisijoitus ja myynnissä yli euron hinnalla. Ratokseen sijoittamalle pääomalle saan myös kohtuullisen osinkotuoton (4 %), mutta yhtiön kehitystä uuden johdon alla on seurattava tarkemmin.

Technopolis oli minulle uusi sijoitus vuonna 2016, joten uusi pääoma kasvattaa absoluuttista osinkokertymääni. Technopoliksen 0,12 € osakekohtaisella osingolla saan ostohinnalleni kohtuullisen 3,7 % osinkotuoton ennen veroja. Vuonna 2016 Technopolis maksoi osinkoa 0,17 € osakkeelta ja toteutti osakeannin, jolla yhtiö rahoitti kiinteistöhankintoja Ruotsissa. Uutena sijoituksena tarkkailen Technopolista tavanomaista tarkemmin.

Lisäksi osingonlaskijoiden joukossa ovat Kesko ja Nokia. Ne mukaanlukien negatiivinen vaikutus yltää noin 350 euroon (bruttona). Mikäli sijoitan tänä vuonna 12 000 euroa uutta pääomaa osakkeisiin, se riittää juuri ja juuri kattamaan osigonleikkausten negatiivisen vaikutuksen. Keskon ja Nokian leikkaukset ovat ehkä luonteeltaan ymmärrettävämpiä. Molemmat yhtiöt palauttivat pääomaa ylikapitalisoituneesta taseestaan, ja osinko palasi tavanomaiselle tasolle ja kasvutrendille suhteessa vuoden 2015 osinkoon. Lisäksi molemmat yhtiöt ovat tehneet merkittäviä yritysostoja, jotka toivottavasti luovat tulevaisuuden kasvupotentiaalia.

Tiivistetysti

• Osingonleikkaukset ovat useimmiten suhteellisesti suurempia kuin osingonkorotukset. Vaikeuksia kohdatessaan yhtiöt pienentävät osinkoaan reilusti. Yhtiöt pyrkivät ylläpitämään osinkonsa viimeiseen saakka tai kasvattamaan sitä hillitysti vahvistaakseen sijoittajien uskoa yhtiöön.
• Vältä epävakaita yhtiöitä, joiden liiketoiminta ei tue kasvavaa osingonmaksua. Osingonleikkaajat tekevät tyhjäksi sijoitusponnistelut heikentämällä niille saamaasi tuottoa.
• Mieti suunnitelma osingonlaskijoiden varalle. Saatko vielä kohtuullisen tuoton sijoittamallesi pääomalle vai kaipaisivatko rahasi uuden rengin?
• Suomalaisten ja ruotsalaisten yhtiöiden kohdalla yhden vuoden osingonleikkaus ei välttämättä ole vielä myyntisignaali, vaan voi johtua esimerkiksi suuresta investoinnista. Verrattuna amerikkalaisiin yhtiöihin kotimaiset ovat perinteisesti epävakaampia osingonmaksajia. Pohdi, miksi yhtiö leikkaa osinkoaan.

Lue myös Osinkokevään opetus -kirjoitus välttääksesi osingonleikkaajat.

***
Lue Osinkosijoittamisen perusteet -esitys ja luo omat lisäansiot - tai tee se helposti rakentamalla ETF-osinkosalkku.