Kohti uutta sataatuhatta

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2019

Ostin ruotsalaisen suunnittelutoimiston ÅF:n osakkeita helmikuussa. Sen ostettua suomalaisen Pöyryn liiketoiminnat yhtiö toteutti osakeannin. Merkitsin annissa merkintäoikeuksien verran osakkeita. Koetin vielä merkitä 40 osaketta lisää, mutta ylimääräinen merkintä tuskin toteutuu. Muutaman kuukauden perusteella olen tyytyväinen sijoitukseeni ÅF:ään ja saatan kasvattaa sijoitustani. Tällä hetkellä vaihdan mielelläni euroja kruunuiksi, kun eurolla saa historiallisesti suuren määrän naapurimaamme valuuttaa.

Huhtikuussa tein kaksi osinko-ostosta. Ostin parisataa kappaletta lisää Telian osakkeita ennen vuoden ensimmäistä osingonmaksua. Näen Telian tasaisena osinkopaperina, jonka liiketoiminnassa ja arvostuksessa on piilevää potentiaalia. Tukholman pörssistä ostin Resurs Holding nimisen yhtiön osakkeita. Yritys harjoittaa luototusta sekä tuottaa maksuratkaisuja ja vakuutuspalveluita kuluttajille eri kumppaneiden välityksellä kaikissa Pohjoismaissa. Yrityksen liiketoiminta ja tulos kasvaa vauhdilla ja se maksaa korkeaa osinkoa kahdessa erässä. Saatan keräillä osingon tai kaksi, ja jos kurssi pitää niin myyn osakkeet. Resurs sijoituksella koetan paikkailla Byggmaxin nollaosinkoa ja Ratoksen leikattua osinkoa.

Myin osinko-ostoksena ja spekulatiivisesti hankkimani Konecranesin osakkeet pian osingonmaksun jälkeen. Osakekurssi palautui nopeasti osingon irtoamista edeltävälle tasolle ja hieman sen ylitse. Myin osakkeet liian aikaisin, koska kurssi otti pian aimo hyppäyksen ylöspäin. Kemiran osakkeita ostin 100 kappaletta osingon irrottua. Kurssi laski osinkoa enemmän, mutta kurssi palautui nopeasti 11,5 euroon, jolloin myin osakkeet pienellä voitolla. Ostan taas Kemiraa, jos kurssi laskee 11 euron tuntumaan.

Yhdysvalloissa osakemarkkinat suuntasivat kohti uusia ennätyksiä samoin osakesalkkuni nousi uusiin ennätyslukemiin. Sen arvo kohosi yli 230 000 euron. Kokonaisvarallisuuteni astui jälleen uudelle kymmentuhannelle yltäen 396 000 euroon. Neljän tonnin lisäyksellä puhkaisen siis jo uuden sadantuhannen rajan lävitse! Edellinen 300 000 euron rajapyykki rikkoontui maaliskuussa 2017. Osinkojen, bonusten sekä tavanomaisen säästämisen ja lainalyhennysten seurauksena 400 000 euron kokonaisvarallisuuden saavuttaminen on mahdollista.

***
Aloita oma vaurastumisesi ja lue Vaurastumisen välineet.

Muista säästää tai sijoittaa bonukset

Tähän aikaan vuodesta moni suomalainen palkansaaja saa työnantajalta tililleen bonuksia, jos yritys ja työntekijä on päässyt tavoitteisiinsa viime vuonna. Bonuksilla yritykset luonnollisesti pyrkivät sitouttamaan työntekijöitä yrityksen päämääriin ja pysymään yhtiön palveluksessa pidempään. Suomalaisessa työkulttuurissa bonukset ovat usein verrattain pieniä moniin muihin maihin verrattuna, koska suoritukseen perustuva palkitseminen on holhouskulttuurissamme vaikea aihepiiri.

Bonukset on helppo nähdä ylimääräisenä tulona, jonka voi hyvillä mielin käyttää lainausmerkeissä itsensä palkitsemiseen: turhiin ostoksiin, matkoihin tai muuten mukavaan kulutuslähtöiseen elämään. Taloustietoinen ihminen näkee bonuksen ylimääräisenä tulona, joka on valmis sijoitettavaksi. Koska tulot ja menot on sovitettu niin, että kulujen jälkeen kuukausipalkasta jää vielä sijoitettavaa, ei bonusta enää tarvita matkusteluun tai tavaroiden hankintaan. Tasapainoisessa henkilökohtaisessa taloudessa taloudellinen turva tuo mukavuutta elämään ja oikealla kulubudjetilla eletään jo mukavasti. Bonus ei elämänlaatuun vaikuta, vaan se on sijoitettavissa tuottavasti.

Sain bonuksia verojen jälkeen tänä vuonna noin 3000 euroa. Olin jo hyvissä ajoin etukäteen pohtinut kuinka siirrän bonukset käyttötililtäni erilaisiin hankkeisiini. Tuhat euroa laitoin odottamaan sopivia sijoituskohteita käteistilille, jossa parkkeeraan käteistä uusia ideoita varten. Toisen tuhat euroa siirsin talletustilille kohdistaen puolet veromätkyjä varten ja puolet hätärahastooni. Kolmannen tonnin korvamerkkasin niitä kuluja varten, jotka toteutuvat, jos heittäydyn pois päivätyöstä. Viimeinen ei ole varsinaisesti sijoitus, mutta sijoitus itseeni.

Sijoitettuna bonukset ovat hyvä vauhtipyörä sijoituspääoman kasvattamiseksi. Sijoitettuna bonuksista voi saada joka vuosi toistuvan bonuksen, joka osinkoina kilahtaa tilille myös tulevaisuudessa. Mieti siis tarkkaan mihin ja miten bonuksesi laitat menemään!

***
Mihin sijoittaisin bonukseni? Lue Vaurastumisen välineet uusia ideoita varten.

Miten käy sijoitustuotoilleni jos asiat menevät mönkään?

Rakennan taloudellista riippumattomuuttani sijoitustuottojeni varaan. Jos ja kun julistaudun taloudellisesti riippumattomaksi, aiemmassa kirjoituksessa arvioin, että sijoitustuloni ovat 1600 euroa kuukaudessa ja menoni 1400-1500 euroa kuukaudessa. Menot ovat eniten omassa hallinnassa, vaikka niihin luonnollisesti vaikuttaa asuinmaan kustannustaso ja omat elämäntavat. Sijoitustuotot puolestaan ovat suuresti verotuksen, markkinoiden ja talouskehityksen armoilla.

Millaisia riskejä sijoitustuottoihini kohdistuu? Mitä tapahtuu esimerkiksi osinkotuloilleni, jos talous kääntyy päälaelleen? Seuraavaksi käsittelen näitä riskejä, pohdin mitä aion eri sijoituksille tehdä tulevaisuudessa ja mikä on riskien sekä suunnitelmieni vaikutus sijoitustuottoihin. Näitä asioita voisi käsitellä hyvin monimutkaisesti ja eri skenaarioin. Olen kuitenkin tyytynyt hyvin yksinkertaistettuun ja suoraviivaiseen tarkasteluun. Yksinkertaisuus kaunistaa.

Osinkotulot

Kun maailmantaloutta kohtaa laskusuhdanne ja pörssikurssit sukeltavat, yritysten tulokset tulevat laskemaan. Samalla yhtiöiden osingonmaksu voi ajautua lankulle. Viime laskusuhdanteen aikana suomalaiset yhtiöt leikkasivat osinkojaan rajusti. Parinkymmenen suurimman suomalaisen pörssiyhtiön osingot laskivat noin 40 prosenttia. (Kannattaa lukea Metsätalousinsinöörin kirjoitus.) Lisäksi osinkojen palautumisessa huippuvuosien tasolle menee yleensä useita vuosia.

Vain vahvimmat yhtiöt, joita minulla löytyy erityisesti amerikkalaisista sijoituksista, voivat pystyä ylläpitämään osingonmaksunsa. Niidenkin osingonmaksu voi olla uhattuna, koska monet yhtiöt ovat kasvattaneet voimakkaasti velkataakkaansa. Suuri osa omistamistani suomalaisista yhtiöistä tulee suurella todennäköisyydellä leikkaamaan osinkojaan suuresti. Laskusuhdanteessa osinkotuloni voivat siis hyvinkin pienentyä 30-40 prosenttia. Euroissa tämä tarkoittaisi vuositasolla noin 2000 euroa ja kuukausitasolla 170 euroa.

Osinkotuloihini vaikuttaa suuresti myös valuuttakurssien vaihtelut. Suuri osa osakesijoituksistani on dollareissa ja Ruotsin kruunuissa. Tällä hetkellä esimerkiksi dollari on vahva, jolloin saan yhtä dollaria vastaan lähes yhtä monta euroa. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Jos eurolla myöhemmin saa 1,3 dollaria, lyhyen matematiikan laskelmalla amerikkalaiset osinkotuloni pienenevät silloin parikymmentä prosenttia. Valuuttakurssien vaikutusta en ole kuitenkaan ottanut alla olevassa yhteenvedossa huomioon. 

Muissa osakesijoituksissa, joita olen tehnyt perintövaroillani ja omilla säästöillä, riski sijoitustuottojen leikkaantumiselle on myös olemassa. Näitä sijoitukset jaan kolmeen osaan: REIT-yhtiöt ja ETF:t, korkeaa osinkoa maksavat yhtiöt ja ETF:t sekä spekulatiiviset sijoitukset. Kahden ensimmäisen osalta arvioin laskelmassani osinkotulojen leikkaantuvan neljänneksen. Spekulatiivisten sijoitusten tuottojen laskua en ole ottanut mukaan kahdesta syystä. Niihin kohdistamani pääoma on suhteellisen pieni ja spekulatiivisella sijoittamisella pyrin tekemään tuottoa jokaisessa markkinatilanteessa. Todellisuus lienee kuitenkin se, että tuotot myös spekulatiivisessa sijoittamisessa pienenevät.

Vuokratulot

Vuokratuloihini kohdistuu luonnollisesti kaikki asuntosijoittamisen tavanomaiset riskit: tyhjät kuukaudet, huoneistoon kohdistuvat remontit, taloyhtiön remontit ja vuokratason madaltuminen. Tulolaskelmassani olen arvioinut, että asuntoni tuottavat minulle yhteensä 380 euroa kuukaudessa. Tulot jakaantuvat 3,5 asunnon kesken. Asuntokohtaisissa luvuissa on joitakin kymppejä kuukausitasolla varattu edellä mainittujen riskien toteutumista varten. Pelivara ei ole siis suuri. Tämän kirjoituksen myötä tekemässäni ja alla olevassa herkkyyslaskelmassa olen varautunut yhteen tyhjään kuukauteen yhdessä kolmesta ja puolesta asunnoistani.

Olen vuosikaudet laittanut sivuun kulujen ja verojen jälkeisen kassavirran talletustilille. Tämän käteiskassan tarkoitus on ennen kaikkea kattaa suuremmat yllätykset. Talletukset tuottavat myös hieman korkotuloja, mutta niiden merkitys on häviävän pieni. Sivuun laitettuja vuokratuottoja on minulla noin 15 000 euron edestä. Sijoittamalla nämä tuotot uudelleen voisin toki kasvattaa sijoitustuottoja useilla kympeillä kuukaudessa, ehkä saatan niin tehdäkin, kun markkinatilanne muuttuu otollisemmaksi.

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Kiinteistörahasto. Olen sijoittanut suurehkon summan Titaniumin hoivakiinteistörahastoon. Rahasto maksaa melko vaatimattoman tuotto-osuuden. Rahaston kulut ovat huikean korkeat ja hoivakiinteistömarkkina käy kuumana. Hoivakiinteistöjen tuotot tulevat väistämättä laskemaan, jos markkinoille tulee liikaa tarjontaa. Velalla vivutetun kiinteistösalkun kulut nousevat, kun korot nousevat. Korkeat kulut ja laskevat tuottot voivat olla tuotto-osuuden kehitykselle huono yhdistelmä.

Saatankin myydä kiinteistörahaston tämän vuoden aikana ja hakea varoille vaihtoehtoisen sijoituskohteen. Todennäköisesti sijoitustuotot tulevat siirron myötä kasvamaan. Samalla realisoitunee kiinteistörahaston arvonnousu, jonka sijoittaminen uudelleen myös kasvattanee sijoitustuottoja. Tämän vaikutuksen arvioin olevan kuukausitasolla noin parikymppiä positiivinen.

S-Ryhmän osuusmaksujen korot. Eri S-Ryhmän osuuskaupat ovat lopettaneet osuusmaksujen korkojen maksamisen. Tällä hetkellä saan S-Ryhmän osuusmaksujen korkoja vuodessa noin 80 euron edestä, joten suuresta riskistä ei tämän omaisuuslajin kohdalla puhuta. Jos yksittäiset osuuskaupat lakkauttavat koron maksun, siirrän pääoman muualle, todennäköisesti osakkeisiin.

Sijoitukset pikavippiyhtiöihin. Minulla on eri pikavippejä myyvien yhtiöiden osakkeita tänä päivänä 16 000 euron edestä. Yhtiöt maksavat verotehokasta noin kahdeksan prosentin osinkoa omistuksilleni. Vuotuiset osingot olivat vuonna 2018 noin 1300 euron suuruiset verojen jälkeen, eli noin 100 euroa kuukaudessa. Valtiovalta on voimakkaasti suitsimassa pikavippiliiketoimintaa, jonka eettisyydestä keskustellaan aktiivisesti.

Pikavippifirmojen liiketoimintaympäristö vaikuttaa heikkenevän. Siksi minun tulee hyvissä ajoin siirtää näitä sijoituksiani muihin omaisuuslajeihin. Tämä tarkoittaa, että siirtojen myötä kuukausittaiset tuloni todennäköisesti alenevat, koska vastaavaa tuottoa ja veroastetta on erittäin vaikea löytää muualta. Tämän vaikutus liikkuu -60 euron suuruusluokassa kuukausittaisessa tulovirrassa.

Lainoitusalustat. Olen sijoittanut noin 10 000 euroa erilaisille lainoitusalustoille. Tulen varmastikin purkamaan näitä sijoituksia hiljalleen muihin perinteisimpiin sijoituslajeihin: osakkeisiin tai rahastoihin. Lainoitusalustoilta olen saanut arviolta noin 6-7 prosentin tuoton verojen ja kulujen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos siirrän sijoitukset esimerkiksi osakkeisiin menetän vuotuista tuottoa noin 300 euroa eli 25 euroa kuukaudessa.

Talletustilit. Olen tallettanut merkittävän määrän käteistä norjalaisiin pankkeihin. Talletuksilla pankit harjoittavat aggressiiviselta vaikuttavaa kulutusluototusta. Talletuksia suojaa Norjan talletussuoja. Pääoman lopullisen menettämisen riski on siis verrattain pieni. Talletetuille varoille sijoittaja saa kuitenkin vain noin puolen prosentin tuoton verojen jälkeen. Siksi varojen sijoittaminen tuottavammin tarjoaa minulle keinon kohentaa kuukausittaisia sijoitustuottoja.

Yhteenveto

Hyvin yksinkertaistetun pohdinnan ja laskelman perusteella laskelmani näyttää seuraavalta:

Minun on siis vähintään varauduttava kuukausitasolla noin 200 euron tulonmenetykseen. Jos positiivisimmassa laskelmassa arvioin tulojeni olevan 1600 euroa kuukaudessa, minun tulee pystyä tulemaan toimeen 1400 eurolla. Laatimani budjetti on 1400 eurolle - kuinka ollakaan. Tämän kirjoituksen pohdinnan ja herkkyyslaskelman tein paljon budjetin laadinnan jälkeen ja en odottanut laskelmalta tällaista tulosta. Ehkäpä en onnistunut ottamaan kaikkea ja kaikkia kerrannaisvaikutuksia huomioon?

Varautuminen riskeihin kokonaisuudessaan

24 000 euron lähtökassani on määrä pitää minut pinnalla ensimmäiset puolitoista vuotta. Jos ja kun laskusuhdanne osuu aivan lähtöni alkuun pystyn kustantamaan elämiseni käteissäästöilläni, lähtökassalla. Näin voin päästä huoletta laskusuhdanteen ylitse ongelmitta. Ajatuksenani on lisäksi pitää yllä noin vuoden kulutuksen suuruista käteiskassaa, mikä vähentäisi herkyyttäni sijoitustulojen lyhytaikaiselle pienentymiselle. Laskusuhdanteen aikana voin mahdollisesti hyödyntää velkavipua, ostaa osakkeita edullisesti, ja näin rakentaa tuloja tulevaisuuteen.

Jos ja kun onnistun rakentamaan yritystoimintaa, voin sen tuomilla tuloilla kattaa sijoitustulojen menetyksiä. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voin tehdä muutaman kuukauden vuodessa töitä tai vapaaehtoistyötä. En ole myöskään huomioinut budjetissani mahdollisia sosiaalitukia, joihin olisin työttömänä mahdollisesti oikeutettu. Tämän pohdinnan jätän vielä myöhäisemmäksi, enkä ryhdy vielä moralisoimaan itseäni Pohatan pohdintojen peräaalloissa.

Näin ennen vaaleja pääomatuloverotuksen mahdollinen nousu on suuri riski kaikille pääomatuloilleni. Valtio sitoo veroalamaisen maksumieheksi kolmeksi vuodeksi, jos tällä on maassa kiinteää omaisuutta. Kun aikaa päivätyöstä vapautuu, lienee syytä valmistella suunnitelmaa pääomien viemiseksi ulos maasta. Kun verottaja on kertaalleen ottanut puolet palkastani ja olen toisesta puolikkaasta sijoittanut puolet, en haluaisi säästöjeni tuotosta antaa vielä paljoa yli kolmannesta verottajalle haaskattavaksi uudelleen.

***
Luo itsellesi vakaat pääomatulot, lue Vaurastumisen välineet ja aloita sijoittaminen.

Riittääkö rahat jos lopetan työt?

Vuoden alussa kirjasin tavoitteekseni julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. Se tarkoittaa minulle elämäntyyliä, tekemistä ja asioita, joita vain vaivoin palkkatyön ohessa pystyisin toteuttamaan. Haluan käydä sadassa maassa, opiskella, lukea ja kirjoittaa sekä olla sijoittaja. Olisinko valmis tähän taloudellisesti? Jos ja kun julistaudun taloudellisesti riippumattomaksi miten tuloni ja menoni sopivat toisilleen?

Tulopuoli

Viime heinäkuussa laatimani kassavirtalaskelma pitää yhä pääpiirteissään paikkansa. Laskelmassa arvioin, että sijoitusten ja pienimuotoisen yritystoiminnan tuottama kassavirta on keskimäärin 1600 euroa kuukaudessa verojen jälkeen. Pystyn nostamaan tuloja esimerkiksi sijoittamalla kaiken käteisen, kohdentamaan sijoitukset tuottavammin osinkosalkussani ja kasvattamaan yritystulojani. Luonnollisesti kaikkiin sijoitustuloihini liittyy useita merkittäviä riskejä, joita aion käsitellä tulevaisuudessa tarkemmin.

Ensimmäiset 18 kuukautta pystyn rahoittamaan lähtökassastani, jota olen tähän saakka kutsunut hätärahastoksi. Olen säästänyt siihen hieman yli 24 000 euroa. Sinä aikana minun on laitettava sijoitukseni siihen asentoon, että ne tuottavat mahdollisimman suuren kassavirran mahdollisimman pienellä riskillä. Puolentoista vuoden aikana minulla on myös aikaa rakentaa yritystoimintaa ja mahdollisesti muita tulonlähteitä. Niiden varaan en kuitenkaan budjettia suuremmin rakenna vaan niillä voin kohentaa taloudellista liikkumavaraa.

Menopuoli

Entä miltä hahmottelemani budjetti näyttää?

Asumiseen olen varannut 600 euroa. Joinakin kuukausina se voi olla liian vähän jos matkustaessa tulee ho(s)telliöitä, hitaasti matkustaen ajatuksenani on vuokrata asunto, jolloin kulu voi olla useitakin kuukausia matalampi. Ruokailua voin rahoittaa kahdelta riviltä. Kahdeksan euroa päivässä voinee riittää hyvään ja riittävään ravintoon edullisemman kustannustason maissa. Ravintolaruokailua pystyn rahoittamaan budjetin alaosasta viihde ja urheilu riviltä. Lisäksi budjetissa on 100 euron varaus muille kuluille, mikä tuo joustoa budjettiin.

Vaatteisiin, varusteisiin ja elektroniikkaan olen budjetoinut yhteensä 60 euroa kuukaudessa, joka on jaksotettu summa. Vuositasolla voin kuluttaa eri tavaroihin 720 euroa. Puhelimen ja tietokoneen voi tuolla summalla uusia varsin usein eli summa saattaa olla hieman ylimitoitettu. Matkavakuutus ja matkustaminen rivit voivat puolestaan olla hieman alimitoitettuja. Kaikkialla ja koko ajan voimassa oleva matkavakuutus todennäköisesti maksaa 40-50 euroa kuukaudessa, tutkimukseni ovat vielä kesken, ja lentolippuihin, viisumeihin ja majoittumiseen 1800 euroa vuodessa voi olla liian vähän.

Parturiin, pesuloihin ja muuhun hygieniaan sekä julkiseen liikenteeseen olen budjetoinut molempiin 30 euroa kuukaudessa. Niissä lienee liikkumavaraa kummassakin. Storytel on pienessä budjetissa ylellisyyskuluerä, mutta itselleni tärkeä. Puheluihin ja Internetiin arvioin kuluvan parikymppiä kuukaudessa. Käteisnostoihin ja muihin pankkipalveluihin kuluu todennäköisesti yli kymmenen euroa kuukaudessa, mutta olen löytänyt keinoja kalliiden ulkomaan automaattinostomaksujen pienentämiseksi. 

Joustovara

Tuloni ovat siis arviolta 1600 euroa kuukaudessa. Pyrin budjetoimaan 1500 euroon, mutta sain mielestäni laadittua realistisen budjetin 1400 euroon. Näin ollen minulle jää kuukaudessa vielä 100-200 euroa pelivaraa. Mikäli onnistun pitämään kulutuksen budjetin mukaisessa raamissa, voin vielä sijoittaa pienesti ja kasvattaa näin tulojani. Muiden ihmisten kokemuksiin nojautuen, omien pidempien matkojen perusteella sekä konservatiivisesti laskettuna minun olisi mahdollista heittäytyä pois päivätyöstä ja elää sijoitustuloillani edullisemman kustannustason maissa. 

Pystyn luomaan budjettiin lisää joustovaraa vaikkapa tekemällä palkkatyötä kuukauden tai kaksi vuodessa, jos tilanne niin vaatii. Haluan kokeilla erilaisia töitä. Vaikka vapaaehtoistyö(kään) ei ole ilmaista, voin pienentää kuukausittaisia kuluja antamalla takaisin vähempiosaisille. Lisäksi asumiskuluja pystynee alentamaan esimerkiksi toimimalla talovahtina. Varmuuskertoimia siis riittää. Luonollisesti yllä mainituilla tuloilla ja budjetilla elämä ei ole luksusta, mutta omalle mittapuulle riittävän hyvää. 

Mitä mieltä olet? Onko budjettini realistinen vai varmistelenko vain liikaa?

***

Aloita oma matkasi kohti taloudellista riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.