torstai 4. huhtikuuta 2019

Riittääkö rahat jos lopetan työt?


Vuoden alussa kirjasin tavoitteekseni julistautua taloudellisesti riippumattomaksi. Se tarkoittaa minulle elämäntyyliä, tekemistä ja asioita, joita vain vaivoin palkkatyön ohessa pystyisin toteuttamaan. Haluan käydä sadassa maassa, opiskella, lukea ja kirjoittaa sekä olla sijoittaja. Olisinko valmis tähän taloudellisesti? Jos ja kun julistaudun taloudellisesti riippumattomaksi miten tuloni ja menoni sopivat toisilleen?

Tulopuoli

Viime heinäkuussa laatimani kassavirtalaskelma pitää yhä pääpiirteissään paikkansa. Laskelmassa arvioin, että sijoitusten ja pienimuotoisen yritystoiminnan tuottama kassavirta on keskimäärin 1600 euroa kuukaudessa verojen jälkeen. Pystyn nostamaan tuloja esimerkiksi sijoittamalla kaiken käteisen, kohdentamaan sijoitukset tuottavammin osinkosalkussani ja kasvattamaan yritystulojani. Luonnollisesti kaikkiin sijoitustuloihini liittyy useita merkittäviä riskejä, joita aion käsitellä tulevaisuudessa tarkemmin.

Ensimmäiset 18 kuukautta pystyn rahoittamaan lähtökassastani, jota olen tähän saakka kutsunut hätärahastoksi. Olen säästänyt siihen hieman yli 24 000 euroa. Sinä aikana minun on laitettava sijoitukseni siihen asentoon, että ne tuottavat mahdollisimman suuren kassavirran mahdollisimman pienellä riskillä. Puolentoista vuoden aikana minulla on myös aikaa rakentaa yritystoimintaa ja mahdollisesti muita tulonlähteitä. Niiden varaan en kuitenkaan budjettia suuremmin rakenna vaan niillä voin kohentaa taloudellista liikkumavaraa.

Menopuoli

Entä miltä hahmottelemani budjetti näyttää?

Asumiseen olen varannut 600 euroa. Joinakin kuukausina se voi olla liian vähän jos matkustaessa tulee ho(s)telliöitä, hitaasti matkustaen ajatuksenani on vuokrata asunto, jolloin kulu voi olla useitakin kuukausia matalampi. Ruokailua voin rahoittaa kahdelta riviltä. Kahdeksan euroa päivässä voinee riittää hyvään ja riittävään ravintoon edullisemman kustannustason maissa. Ravintolaruokailua pystyn rahoittamaan budjetin alaosasta viihde ja urheilu riviltä. Lisäksi budjetissa on 100 euron varaus muille kuluille, mikä tuo joustoa budjettiin.


Vaatteisiin, varusteisiin ja elektroniikkaan olen budjetoinut yhteensä 60 euroa kuukaudessa, joka on jaksotettu summa. Vuositasolla voin kuluttaa eri tavaroihin 720 euroa. Puhelimen ja tietokoneen voi tuolla summalla uusia varsin usein eli summa saattaa olla hieman ylimitoitettu. Matkavakuutus ja matkustaminen rivit voivat puolestaan olla hieman alimitoitettuja. Kaikkialla ja koko ajan voimassa oleva matkavakuutus todennäköisesti maksaa 40-50 euroa kuukaudessa, tutkimukseni ovat vielä kesken, ja lentolippuihin, viisumeihin ja majoittumiseen 1800 euroa vuodessa voi olla liian vähän.

Parturiin, pesuloihin ja muuhun hygieniaan sekä julkiseen liikenteeseen olen budjetoinut molempiin 30 euroa kuukaudessa. Niissä lienee liikkumavaraa kummassakin. Storytel on pienessä budjetissa ylellisyyskuluerä, mutta itselleni tärkeä. Puheluihin ja Internetiin arvioin kuluvan parikymppiä kuukaudessa. Käteisnostoihin ja muihin pankkipalveluihin kuluu todennäköisesti yli kymmenen euroa kuukaudessa, mutta olen löytänyt keinoja kalliiden ulkomaan automaattinostomaksujen pienentämiseksi. 

Joustovara

Tuloni ovat siis arviolta 1600 euroa kuukaudessa. Pyrin budjetoimaan 1500 euroon, mutta sain mielestäni laadittua realistisen budjetin 1400 euroon. Näin ollen minulle jää kuukaudessa vielä 100-200 euroa pelivaraa. Mikäli onnistun pitämään kulutuksen budjetin mukaisessa raamissa, voin vielä sijoittaa pienesti ja kasvattaa näin tulojani. Muiden ihmisten kokemuksiin nojautuen, omien pidempien matkojen perusteella sekä konservatiivisesti laskettuna minun olisi mahdollista heittäytyä pois päivätyöstä ja elää sijoitustuloillani edullisemman kustannustason maissa. 

Pystyn luomaan budjettiin lisää joustovaraa vaikkapa tekemällä palkkatyötä kuukauden tai kaksi vuodessa, jos tilanne niin vaatii. Haluan kokeilla erilaisia töitä. Vaikka vapaaehtoistyö(kään) ei ole ilmaista, voin pienentää kuukausittaisia kuluja antamalla takaisin vähempiosaisille. Lisäksi asumiskuluja pystynee alentamaan esimerkiksi toimimalla talovahtina. Varmuuskertoimia siis riittää. Luonollisesti yllä mainituilla tuloilla ja budjetilla elämä ei ole luksusta, mutta omalle mittapuulle riittävän hyvää. 

Mitä mieltä olet? Onko budjettini realistinen vai varmistelenko vain liikaa?

***
Aloita oma matkasi kohti taloudellista riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.

13 kommenttia:

  1. Hyvä budjetti, jollain luvuilla se on uskellettava aloittaa. Ainakin minulle kävi niin että olin laskenut tulot minimin mukaan ja sitten oikeassa elämässä tulot (sijoitusten tuotto, palkka, päomatulot...) olivat paljon korkemmat. Tämän takia olen saanut verrattoman paljon varallisuutta vielä lisäsijoituksiin... lisäksi joustona ainakin minulla toimi kulutuksen säätäminen, olin valmis vähentämään kulusta, jos sijoitukset eivät olisi tuottaneet niin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Totta, pystyn varmasti virittämään sijoituksistani enemmän tuottoa kuin mitä olen tulopuolella arvioinut. Parempi olla kuitenkin laskelmissa pessimisti eikä optimisti. :)

      Poista
  2. Taloutesi vaikuttaa erittäin vahvalta ja tasapainoiselta enkä näe mitään syytä ettet voisi olla jo halutessasi taloudellisesti riippumaton ja huolehtia itsenäisesti tulonhankinasta.

    Suurin tekijä on ehdottomasti omat pelot ja epävarmuuden tunne, sillä onhan se valtava loikka tuntemattomaan katkaista napanuora säännölliseen kuukausipalkkaan, tuttuun työyhteisöön ja turvaa tuoviin rutiineihin.

    Minulle tarjoutui hienoinen oikotie kohti vapautta kun lapsen syntymän jälkeen jäin perhevapaille tänä vuonna. Ensi vuodesta alkaen olen sopinut jo täyden opintovapaan aikuiskoulutustuella ja toivottavasti siitä heti perään kohti ansiosidonnaista päivärahaa. Näin ollen olisin jo nyt vapautunut palkkatyön ikeestä.

    Kuten itse mainitsit mikäli suunnitelmat eivät kanna ja tulopuoli ahdistaa niin ainahan voi mennä töihin vähäksi aikaa. Pienten menojen parhaana puolena on se, ettei niiden kattaminen vaadi suurta työmäärää ja salkkusi koon perusteella kyseessä olisikin ennemminkin vain väliaikainen haitta kuin paluu kellokortin orjaksi.

    Yllätyksenä aktiiviselle henkilölle saattaa tulla se että alunperin tyhjä kalenteri vain tuppaa täyttymään erilaisista harrastuksista, opiskelusta ja muista menoista. Tosin tämä kiire on itse aiheutettu mutta toisaalta saat tehdä asioita joista todella nautit ja saat iloa. Aivan huippua on myös se että mikäli aamulla olet väsynyt niin voit aivan huoletta kääntää kylkeä ja käydä takaisin nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ansiosidonnaista päivärahaa? Voihan "palkkatyön ikeestä" vapautua monella tapaa, mutta täällä kai keskusteltiin menojen kattamisesta omilla säästöillä eikä sossupummailusta. No, kukin tavallaan.

      Poista
    2. Nimetön7.4.19

      Itselläkin särähti silmään tuo ansiosidonnainen päiväraha yms. menojen kattamiseksi. Mielestäni valtiontukien ketjuttaminen oman laiskottelun kustantamiseksi ei ole moraalista toimintaa ja sotii myös tämän blogin henkeä vastaan. Ystävällinen neuvoni on miettiä tarkkaan minkälaisten arvojen takana haluaa seistä.

      Poista
    3. Moi! Itse en ole laskenut sosiaalietuuksien varaan ja mielestäni en niitä tulopuolella ole käsitellyt tai ottanut huomioon.

      Olen samaa mieltä siitä, että niiden varassa eläminen on moraalisesti arvelluttavaa. Toisaalta suomalainen yhteiskuntamme on rakennettu niin, että se on mahdollista. Onko se silloin arvelluttavaa?

      Kolmanneksi katson itse maksaneeksi veroja sen edestä, ettenkö olisi "oikeutettu" sosiaalietuuksiin, jos tilanteeni täyttää niiden saamiseksi yhteiskunnan asettamat ehdot.

      Ehkäpä tämä kysymys on oman pohdiskelun ja kirjoituksen arvoinen. Vähtintäänkin keskustelua ja ajatuksia herättävä aihe!

      Poista
    4. Tämä on varmasti aihe joka herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Haluan lisätä muutaman sanan väärinkäsitysten välttämiseksi, vaikkakin tämä keskustelu kallistuu enemmän moraaliseen pohdiskeluun jonka pääasiassa jätän asiasta kiinnostuneiden mietittäväksi.

      Itse lasken ansiosidonnaisen osaksi seuraavan neljän vuoden tulonmuodostusta mutta en ota sitä huomioon laskettaessa taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavaa tuloa. Eli tulevina vuosina rakennan kassaa seuraavista neljästä tulonlähteestä vanhempainraha, aikuiskoulutustuki ja ansiosidonnainen päiväraha ja lapsilisä.

      Toisaalta harva uskaltaa kritisoida perheitä jotka nostavat lapsilisää, hoitorahaa, vanhempainrahaa, äitiysrahaa tai muita meille suotuja etuisuuksia vaikka osa keskituloisistakin pärjäisi ilman näitä. Eli monista perhe-etuisuuksista hyötyvät eniten hyvätuloiset koska useiden tukien laskentaperusteena ovat ansiotulot. On ehkäpä hieman ongelmallista osoittaa henkilöä joka elää yhteiskuntamme säännöillä, jos juurisyy on yleisen moraalin vastainen lainsäädäntö.

      Yhteiskunnallinen vastuunkantohan jatkuu joka tapauksessa vastaisuudessakin pääomatulojen verotuksen muodossa sekä kaikkina välillisinä veroina joita tuotteista ja palveluista maksetaan. Jonkun mielestähän voisi olla suorastaan jaloa antaa oma työpaikka sitä enemmän tarvitsevalle, myöskään harva ihminen katuu kiikkustuolissa perheelleen antamaa aikaa.

      Poista
  3. Nimetön5.4.19

    Tutun näköistä excelöintiä. Oletko seurannut pidempää periodia, että mihin se raha tätä nykyä menee? Sitä kauttahan se avautuu myös se tulevaisuus. Tosin jos tempaiset elämän ihan uudennäköiseksi, niin eihän se silloin se historiallinen rahankäyttö niin paljoa kerro.

    Itse päädyin siihen (3 v tarkan menoseurannan jälkeen), että minulle riittää 1185 euroa kuukaudessa kohtuullisen mukavaan elämiseen täällä syrjäkylillä. Tämä tosin edellyttää pienimuotoista omavaraisuutta. Tällä hetkellä tulopuolta näyttäisi kertyvän joutilaaksi heittäytymisen jälkeen arviolta 1240 e/ kk. Eli varmuuden vuoksi on vielä pakerrettava pari vuotta. Itselläni suurimmat sijoituskohteet ovat metsä ja yhteismetsäosuudet. Osakkeet vain noin 20 % painotuksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on pidemmältä ajalta Norwegianin luottokorttilaskut tallessa eli niistä voisin laskea keskimääräiset menot ja lisätä tähän päälle asumiskulut ja jonkin verran ruokamenoja. Aikalailla summa tulisi olemaan Suomessakin tuo 1500 euroa/kk. Elämä ajatuksissani tulee kuitenkin olemaan uudennäköinen, kuten enteilet.

      Poista
  4. Hyvin vaikuttaisi riittävän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Excelissä vaikuttaisi riittävän, jos suuria yllätyksiä ja haavereita ei tule! :)

      Poista
  5. Tuossa kun pohdin omaa ammatiliiton jäsennyyden lopettamista, niin äkkiseltään tuli mieleen tämä blogi kirjoituksesti. Nimittäin monen ammattiliiton jäsenille tarjolla oleva matkavakuutus, joka on käytännössä koko mailman kattava.

    Voisiko tästä olla hyötyä budjetin viilauksessa? Liittyy johonkin ammattiliittoon ja kun ei ole ansiotuloja, ei tule maksuja, mutta hyötyy ilmaisen matkavakuutuksen verran?

    1500e/kk eläisin jo suomessakin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä. Täytyypä vilkaista. Uskon kuitenkin, että kyseessä on kuitenkin tavanomainen matkavakuutus, joka on voimassa enintään kolmisen kuukautta matkan alkamisesta. Pidempi aikaisen matkustamisen vakuuttamiseen löytyy siihen erikoistuneita yhtiöitä, toki ehkä sellaisen vakuutuksen voi saada myös perinteisiltä vakuutusyhtiöiltä lisähintaan. En ole vielä tutkinut asiaa riittävästi.

      Poista