perjantai 28. joulukuuta 2018

Salkkutapahtumani mahalaskun keskellä

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2018

Tässä vaiheessa joulukuuta lienee tarpeetonta kirjoittaa osakemarkkinoilla tapahtuneesta korjausliikkeestä, romahduksesta tai käänteestä. Millä nimellä sitä tulemme kutsumaan, voimme tietää vasta myöhemmin. Suhtautumiseni kurssilaskuun on muuttumaton. Pyrin ostamaan hyvien yhtiöiden osakkeita edullisesti. Tavoitteeni on kasvattaa osinkovirtaa, jolla voin ostaa lisää osakkeita tai jonain päivänä maksaa laskuni. Suurella todennäköisyydellä osinkovirtani kasvaa myös ensi vuonna. Vaikka harrastan ja harjoittelen spekulatiivista sijoittamista, strategiani ytimeen ei kuulu markkinoiden ajoittaminen. Kurssitasojen ollessa nyt alempana, tulen kuitenkin todennäköisesti sijoittamaan osakemarkkinoille enemmän varoja kuin aiemmin kuluneena vuonna.

Ostin lisää Nordean, Dometicin ja Flowers Foodsin osakkeita. Nordea houkutteli ainakin näennäisellä edullisuudellaan ja osinkotuotollaan. Nordean kohdalla tulee luonnollisesti mieleen kysymys ennakoiko markkina jotakin yhtiökohtaista, jota piensijoittajat eivät osaa ottaa huomioon? Dometic, ruotsalainen erikoistunut laite- ja tarvikevalmistaja, vaikutti myös mielestäni edulliselta ja suhteellisen laadukkaalta. Tosin sen tuotteiden loppumarkkina, erityisesti asuntoautojen ja veneiden kysyntä, on varmasti syklinsä huipulla. Flowers Foodsia päätin lisätä puolestaan sen vuoksi, että se valmistaa leipää ja toimii ainoastaan Yhdysvalloissa. Siksi yhtiö hyötyy suuresti Yhdysvaltojen yritysveron laskusta, eikä sen liiketoimintaan suuresti vaikuta kauppasodat tai muut otsikoissa olleet uhat.

Joulukuussa tein salkkuni siivousta. Halusin eroon epäonnistuneista sijoituksista, jotka eivät maksaneet osinkoa ja joiden liiketoiminta ei kulkenut toivotulla tavalla. Ensin myin General Electricin osakkeet. Sijoitukseni tähän kaatuvaan jättiläiseen oli surkea. Selkeitä varoitusmerkkejä olisi ollut näkyvillä useaan otteeseen, mutta en reagoinut vaan elättelin toiveita käänteestä. Tämä on yksi virheistä, jonka toistamiseen olen ollut taipuvainen. Nyt sijoituksesta jäljelle jäänyt pääoma on arvo-osuustililläni sijoitettavissa tuottavammin uudelleen.  Kuun viimeisenä kauppapäivänä myin myös ruotsalaisen Muntersin osakkeet samasta syystä kuin GE:n. Ajoitukseni Muntersiin oli epäonnistunut ja yhtiö ei kyennyt kääntämään vaikeuksia voittoon datakeskusliiketoiminnassaan.

Kuun viimeisen päivän seurannassa näkyi markkinoiden mahalasku. Osinkosalkkuni arvo päätti kuun puolivälin seurannassa täpärästi yli 200 000 euron ja kokonaisvarallisuuteni ylsi 359 000 euroon. Tässä vaiheessa on selvää, että osinkosalkkuni kehitys vuonna 2018 on ollut pettymys. Vuodesta löytyy kuitenkin muutama valopilkkukin. Analysoin päättyvää vuotta tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa tarkemmin.

***
Nyt voi olla hyvä hetki aloittaa osakesijoittaminen. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 14. joulukuuta 2018

Osa 2: Aika ryhtyä kurinalaisemmaksi sijoittajaksi

Viime viikolla ruodin ja ripitin itseäni osakesalkkuni toteutuneesta tuotosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olen saavuttanut 5,5 prosentin keskimääräisen vuosituoton. Euroissa tuotto on tarkoittanut noin 7300 euron kasvua vuodessa ja kymmenessä vuodessa noin 73 000 euron arvonlisäystä. Tämä on tullut niin osinkojen kuin arvonnousun yhteisvaikutuksesta. Olen asettanut itselleni noin kuuden prosentin tuottotavoitteen.

Miksi en ole yltänyt korkeampaan tuottoon? Listasin viime viikolla kolme tärkeintä syytä, jotka kumpuavat etenkin sijoitusprosessistani:
  • Pääomaa syövät epäonnistuneet sijoitukset.
  • Tappioiden katkaisemisen välttely.
  • Vähälukuiset voittojen kotiuttamiset.
Tämänkään kirjoituksen tarkoituksena ei ole selitellä. Listaan kuitenkin syyt, jotka selittävät yllä mainittua tuottoprosenttia. Suurin syy luonnollisesti on se, että minulla ei ole ollut vuonna 2008, jolloin olisi ollut yksi parhaista hetkistä sijoittaa, yli sataatuhatta euroa pääomaa. Sen sijaan olen kuukausi kuukaudelta sijoittanut nouseviin kursseihin. Tuottoprosentin laskentatapa [(salkun arvo-talletukset)/talletukset/sijoitusvuodet] ei siis yksinkertaisuudessaan anna täysin oikeaa kuvaa. Lisäksi merkittävä osa pääomastani on ollut käteisenä tai lainattuna salkustani vaihtoehtoisiin sijoituksiin, tälläkin hetkellä noin 7 prosenttia salkkuni arvosta. Kolmanneksi, osinkosijoittamiseen perustuvan strategiani tuotto perustuu pääasiassa osinkoihin ja mainitsemani tuotto on nettotuotto.

Olen tallettanut osinkosalkkuuni yli 130 000 euroa omaa pääomaa ja salkkuni arvo on yli 200 000 euroa. Koska pääomaa on kertynyt jo kohtuullinen määrä, jokainen tuottoprosentti enemmän tarkoittaa useita tuhansia euroja. Jos ja kun aion elää sijoitusteni tuotoilla, yhden prosenttiyksikönkin lisätuoton virittäminen salkusta on erittäin tärkeää. Loppujen lopuksi en elä prosenteilla vaan euroilla. Tavoitellessani taloudellista riippumattomuutta ja halutessani tehdä sijoittamisesta ammattin, edellisessä kirjoituksessa peräänkuuluttamani kurinalaisuus, on tässäkin valossa erittäin tärkeää.

Aloitan kurinalaisuuden toteuttamisen seuraavilla toimenpiteillä:
  • Yhden alisuoriutujayhtiön myynti joulukuussa, kuten aina vuoden alussa listaan.
  • Yhden matalaa, alle kolmen prosentin osinkotuottoa ostohinnalleni, maksavan yhtiön myynti. Valikoimana Rapala, F-Secure, YIT, Munters tai HKScan.
  • Voiton kotiuttaminen yhdestä sijoituksesta.
Tehdään näillä toimenpiteillä nopea ryhtiliike ja viritetään lisätuottoa salkusta välittömästi!

perjantai 7. joulukuuta 2018

Aika tulla kurinalaisemmaksi sijoittajaksi?

Vaurastumiseni ei ole ollut sijoitustuottojen ansiota. Vuodesta 2008 saakka katsottuna ja viimeaikaisen kurssilaskun jäljiltä keskimääräinen vuosituottoni [(salkun arvo - talletukset) / sijoitusvuodet] on noin 5,5 prosenttia. En ole saavuttamaani tuottoon tyytyväinen. Koska seuraan osakemarkkinoita lähes päivittäin sekä opiskelen ja harjoittelen sijoittamista minun pitäisi pystyä parempaan. Alhaiseen prosenttilukuun on useita selityksiä ja syitä, mutta tässä kirjoituksessa aion perata tarkemmin miksi prosenttiluku on mitä on ja mihin vaurastumiseni on oikeastaan perustunut.

Suurimpina syinä toteutuneelle tuotolle näen ne tyypilisimmät: epäonnistuneet sijoitukset, jotka ovat syöneet pääomaa, tappioiden katkaisemisen välttely ja vähälukuiset myynnit voittojen kotiuttamiseksi. Salkkuni tuottoa on merkittävästi laskenut epäonnistuneet sijoitukset yhtiöihin, joiden liiketoiminta on heikentynyt. Heikon liiketoiminnan kehityksen myötä osakekurssi on laskenut ja lopulta yhtiö on joutunut leikkaamaan osinkoaan. En ole osannut myöntää epäonnistuneita sijoituksia ja katkaista tappioita. Olen jäänyt roikkumaan huonosti tuottaviin yhtiöihin. Toisaalta en ole myöskään kotiuttanut voittoja sijoituksista, joiden arvostustasot olisivat myynnin perustelleet.

Vaikka olen useasti tässä blogissa koettanut patistaa itseäni myymään salkustani esimerkiksi osinkoa leikanneet yhtiöt, monet löytyvät salkustani edelleen. Joulukuussa onkin aika myydä ainakin yksi. Vähintäänkin pääomatuloverojen pienentämiseksi. Olen jo pitkään pohtinut esimerkiksi Nesteen myyntiä. Mielestäni yhtiö tuskin pystyy säilyttämään nykyisen kannattavuustasonsa ja olisi parasta luopua osakkeista hyvän sään aikana. Katsotaan tulenko painamaan myyntipainiketta.

Nähdäkseni, osinkotulojeni kasvu on perustunut kuukausittaisiin pääoman lisäyksiin, osinkojen uudelleen sijoittamiseen ja laajaaan hajauttamiseen, joka on pienentänyt epäonnistuneiden sijoitusten vaikutusta osinkotuloihin. Ajoittain olen hairahtunut huolimattomiin sijoituksiin, jotka eivät maksa kaksista osinkoa, esimerkiksi käyköön Munters. Myös sen osakekurssi on lähes puolittunut ostohinnastani. Munters on siis selkeä esimerkki epäonnistuneesta sijoituksesta, jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä ja tappio olisi tullut katkaista heti alkuunsa. Koska osinkotulojen kasvattaminen on päätavoitteeni taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa, pitäisi minun tehdä sijoituspäätökseni pitkälti päätavoitteeni valossa.

Sijoitustuottojen sijasta vaurastumiseni on eniten perustunut pienenä pysyneisiin kuluihin ja kasvaviin tuloihin. Säästöni ovat siis kasvaneet. Asun edelleen suhteellisen vaatimattomasti, kulutan kohtuudella ja ostan ruokatarvikkeet Ldilistä. Olen jatkanut osakesijoittamisen tahtia lähes muuttumattomasti lähes kymmenen vuotta. Samalla olen kuitenkin rakentanut uusia alustoja vaurastumiselle, tehnyt niin asuntosijoituksia kuin lukuisia vaihtoehtoisia sijoituksia. Näin kokonaisvarallisuuteni on kasvanut lähes joka kuukausi. Vain suuret laskut osakkeiden arvossa, ovat vetäneet kokonaisvarallisuuttani alaspäin.

Olen valinnut osakesijoitukset pääasialliseksi sijoitusmuodokseni. Osakkeet ovat tärkein vaurastumisen vauhtipyöräni. Osakesijoitukset edustavat noin kahta kolmannesta kokonaisvarallisuudestani. Kun markkinatilanne on kääntymässä epäsuotuisampaan suuntaan, sijoitustuottoja ei voi tehdä enää puolivillaisilla sijoituspäätöksillä. Minun on siirryttävä systemaattisempaan ja kurinalaisempaan sijoittamiseen. Tässä riittäneekin aihetta uusille kirjoituksille jatkossa!

***
Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä kirjoitan. Lue Vaurastumisen välineet.