Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Tammikuu: (Osto, Nordea) (Osto, IBM)

Helmikuu: (Osto, Systemair) (Osto, Bufab) (Myynti, Staples)

Maaliskuu: (Osto, General Electric)

Huhtikuu: (Myynti, Kemira) (Osto, Kemira) (Myynti, Outotec) (Myynti, rahasto)

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Kesäkuu: (Osto, Textainer)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.

Lue tarkemmin kesäkuun osakeostoksesta tästä.

Onnekas kauppa osakerallissa

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2015

Tiistaina 2.2. tein myyntitoimeksiannon Staplesista. Olin aivan hiljattain listannut sen mahdolliseksi myyntikohteeksi. Suureksi onnekseni toimeksianto ei toteutunut. Nordnetin kaupankäyntisivu näytti tekstiä: Virhe markkinapaikalla. Seuraavana päivänä kurssi hyppäsi 10 prosenttia ostohuhujen puhaltaessa uudelleen vauhtia osakkeeseen. Kiitos! Päätin, että syyt myynnille eivät muutaman päivän aikana poistuneet mihinkään ja koetin uudelleen. Tällä kertaa myynti ei epäonnistunut. Myynnin jälkeisenä päivänä kurssi ampui yli 10 prosenttia alaspäin. Mikä onnenkantamoinen! Onkin mielenkiintoista seurata, mikäli fuusio toteutuu, kuinka yhtiön liiketoiminta ja osakekurssi kehittyy.

Staplesin tilalle hankin IBM:n osaketta. IBM kävi myös lävitse toimialamurroksen aiheuttamaa alakuloa. Siirryinkö siis ojasta allikkoon? Mielestäni en. Hyödynsin Staplesin hetkellisen ylihinnoittelun, ostin osaketta, jolla oli vielä nousupotentiaalia ja myynnistä jäi vielä ylitse varoja toiseen sijoitukseen. Kuten olen saattanut aikaisemminkin todeta, sijoitan usein tilapäisissä vaikeuksissa olevien laatuyhtiöiden osakkeisiin, joiden osingot tarjoavat turvamarginaalin ja tuoton ennen liiketoiminnan käänteen toteutumista. Esimerkkejä (onnistuneista) sijoituksista ovat Intel, Huhtamäki ja Vaisala.

Varautuminen vähittäiskaupan muutokseen?

Staplesin myynnin jälkeen pohdin ajatuksissani kaupan alan divisioonani muuntamista kuluttajakaupasta b2b kaupankäyntiin. Vaikka Staplesin liikevaihdosta merkittävä osa muodostui b2b liiketoiminnasta, oli sen menestys silti suurilta osin riippuvainen kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Internetin muuttaessa vähittäiskauppaa, uskon, että b2b kauppaan keskittyvien yritysten liiketoiminta olisi vakaamapaa ja suojatumpaa. Esimerkkinä tällaisista yrityksistä voisi olla ruotsalainen Bufab tai vaikkapa amerikkalainen ilmastointitarviketukku Watsco. 

Tämän pohdinnan tuloksena aion lähteä kartoittamaan sopivia ostokohteita tältä kaupan osa-alueelta. Muutaman vuoden aikajänteellä ajatuksenani on irtautua vähittäiskaupan osakkeista, jotta en aja niiden kanssa karille. Esimerkiksi sijoitukseni Keskoon on yksi salkkuni suurimmista. Helmikuun toiseksi viimeisellä viikolla Bufab romahti 17 prosenttia sen julkaistua selkeästi edellisvuotta heikomman tuloksen. Kruunun heikkous painoi yhtiön tulosta. Oliko kurssilasku ylimitoitettu?

Uusi ruotsalainen sijoitus

Toinen helmikuinen ostoni oli ruotsalaisen Systemairin osake. Tämä osto oli puolestaan vakioluonteinen pitkänaikavälin sijoitus. 3 prosentin osinkotuotto ja 10 P/E-luku 100 kruunun kurssitasolla oli kohtuullinen hintapyyntö. Aiemmin vuonna 2014 Anders Oldenburg oli hankkinut osaketta Phoebus rahastoonsa. Olin tarkkaillut yhtiötä pidempään jo tätä ennen, mutta DIBSistä vapautuneiden varojen myötä minulla oli paine löytää kruunuille työjuhta. 

Systemair on kasvanut voimakkaasti myös yritysostojen kautta. Uskon, että fragmentoituneella toimialalla tämä reitti voi luoda omistaja-arvoa. Pieni 900 euron toimeksianto mahdollistaa lisäoston, mikäli kurssi laskee 80-90 kruunun tuntumaan. Etsintään jää edelleen korvaaja DIBSille: pieni mutta kohtuullista osinkoa maksava kasvuyhtiö.

Helmikuussa osakkeiden arvo nousi enemmän kuin vauhdilla. Salkku pomppasi yli 10 000 euroa ylöspäin!

Aika       Talletukset   Salkku  Omaisuus   Indeksi   Voitto

11/2014  78000 107769 176938 160,0 29769

12/2014 79000 107941 179005 158,8 28941

1/2015 79600 113706 185911 166,4 34106

2/2015 80600 125966 199715 182,9 45366

Menetettyjä tuottomahdollisuuksia

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2012

Betssonista irronneen Angler Gamingin osakeanti askarrutti piensijoittajaa elokuun aikana. Alle 200 osaketta omistaville sijoittajille tarjottiin mahdollisuus myydä osakkeet ilman kustannuksia. En kuitenkaan tätä halunnut tehdä, joten vastasin yhtiötapahtumaan kieltävästi. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Staplesin kurssin laskettua melko houkuttelevalle tasolle heinäkuussa ja tehtyäni lisäoston, osakkeen kurssikehitys kuitenkin petti elokuussa ja kurssi lasketteli vain hieman 10 dollarin yläpuolelle. Puolestaan F-Secure ja Vaisala, joihin olin suunnitellut lisäostoja koko kesän ajan, nousivat heti osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen molemmat noin kahdeksan prosenttia. Sen sijaan NesteOil, jota olin ostanut lisää, seurasi Staplesin tarinaa ja laski saman verran osavuosikatsauksen jälkeen.

Luottokriisin vaikeuksissa kieriskelevä Banco Santander palkitsi jälleen vuoden kolmannella osingonmaksulla. Saksankielistä mediaa seuraamalla huomasin kuitenkin, että Santander keräsi varoja vaikeuksiinsa listaamalla ulkomaisia kehittyvien markkinoiden toimintojaan pörssiin. Mikä tulisi olemaan yhtiön tuloksentekokyky sen luopuessa (?) kehittyvien markkinoiden toiminnoistaan?

Kuun alussa myin puolitoista vuotta salkussa olleet Visan osakkeet, joiden arvo oli kivunnut ylimmälle tasolleen koskaan. Yhtiön alhainen osinko – tosin nopea kasvuvauhti – sekä mobiilimaksamisen ja viranomaisten herättämät uhkakuvat houkuttelivat kotiuttamaan voitot ja sijoittamaan vapautuneet varat parempiin osingonmaksajiin. Lue Visan myynnin järkevyydestä tästä.

Lisäksi hankin salkkuun takaisin 100 kappaletta Cramon osakkeita hintaan 8,52 euroa. Jälleen melko alas vajonneella heiluriosakkeella lähdin tavoittelemaan kurssinousua ja kohtuullista 3 prosentin osinkoa ensi keväänä. Uhkana oli kuitenkin osakemarkkinoiden suunnan kääntyminen jälleen alas sekä rakennusmarkkinoiden hyytyminen, josta oli jo selviä merkkejä havaittavissa. Aivan kuun lopussa lisäsin WisdomTreen kehittyvien markkinoiden osinko ETFää.

Vuosi sitten heinäkuussa

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2012

Lomakuukausi hiljensi myös omaa aktiviteettia osakemarkkinoilla. Etraden sijoitukset siirtyivät Nordnetiin. Betsson maksoi jälleen ruhtinaallisen osingon sekä ilmoitti jakavansa lisäksi osinkona Angler Gamingin osakkeita. Kirjauspäivä osakeosingolle oli 4.7. ja Betsson jakoi yhtiön osakkeita 1:1 periaatteella (Betsson omistus oli 50 kpl). Elokuussa yhtiö tulisi tarjoamaan yrityksen osakkeita kaikille, joilla omistus olisi alle 200 kappaletta.

Loma-ajan pohdintojen keskeisiä tuloksia oli, että nopea varallisuuden kasvu ei voinut enää perustua ainoastaan osakesijoittamiseen. Vaikka osingot tuottivatkin jo vuodessa kohtuullisen kuukausipalkan verran, oli ajatuksenani se, että osakesijoitusten tulisi toimia passiivisesti niin, että sijoitustoiminnalta vapautuisi aikaa muiden hankkeiden viemiseksi eteenpäin. Tulevia huomioonotettavia asioita olivat lisäksi:

1)      Sijoituskohteiden lukumäärän kasvu à Sijoitusperiaatteiden tarkentaminen, kts. alas.

2)      Venäjä-riski à Stockmann/Kesko vs. Wal-Mart/Staples puntarointi, Oriola-KD sekä Fortum ja YIT?

3)      Tappiollisten osakkeiden lukumäärä salkussa.

Ensimmäinen keskeinen tulos oli, että vuoden 2012 aikana tarkennetaan sijoitustoiminnan neljäs (4.) vaihe, minkä keskeinen elementti on passiivisuus. Tämä edellyttää tarkennettua sijoitusprosessia. Ydinsalkun osalta tämä tarkoittaa kolmen mahdollisen myyntikohteen määrittämistä Q4/Q1:n aikana ja näistä kolmesta yhden realisointia Q2-Q4 aikana. Satelliittisalkussa vuoden aikana toteutetaan vähintään yksi ja enintään kolme myyntiä. Näillä periaatteilla vähennetään painetta seurata sijoituskohteita, mutta varmistetaan salkun laatu ja tehokas verosuunnittelu sekä myyntivoittojen kotiuttaminen.

Neljännen vaiheen rakenne tulee seuraamaan pääosin kolmannen vaiheen linjaa. Ventures divisioonan tuottavuus vaikuttaa kokonaisuudessa melko vaatimattomalta ja sen korvaaminen muilla osinkoa maksavilla sijoituksilla näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta.

Yksi yllä kirjaamani riskeistä toteutui osittain Keskon ilmoittaessa H1 tuloksestaan ja näkymistään. Keskon voimakas halu investoida riskipitoiselle Venäjän markkinalle heikentää yhtiön tulosta. Investointien takaisinmaksusta ei ole suinkaan täyttä varmuutta ja Kesko ilmoittikin, että Venäjän toimintojen investointiohjelmaa hidastetaan. Kesko oli heinäkuussa salkun suurin sijoitus markkina- ja hankinta-arvoltaan. Keskon tilanne oli hyvin verrattavissa Stockmannin tilanteeseen muutamia vuosia sitten, jolloin suuret investoinnit heikensivät yhtiön tuloksenteko- ja osingonmaksukykyä.

Kuun lähestyessä loppuaan lukumääräisesti sijoituskohteita oli 19 kappaletta tappiolla ja 27 kappaletta voitolla. Salkun ollessa (rahastot ja osingot lukuun ottamatta) hieman yli 300 euroa voitolla. Helsingin pörssin yleisindeksi liikkui alle 5000 pisteen. Tässä markkinatilanteessa – edelleen – näin järkevimmäksi jatkaa sijoitusstrategian toteutusta tekemättä hätiköityjä päätöksiä. Viimeistään kurssien jonain päivänä noustessa tulisi salkussa kuitenkin tehdä siivous, jossa heikosti suoriutuvat yhtiöt myytäisiin. 

Heinäkuussa ostin salkkuun Rapalaa sekä lisäsin omistusta Staplesissa, joka oli laskenut entistäkin houkuttelevammalle hintatasolle. Rapala-sijoituksen syinä olivat melko hyvä osinkotuotto, brändi, kattava jakelu ja kysyntä, kohtuullinen arvostustaso (P/E: 15,5) ja tyydyttävät tunnusluvut (omavaraisuusaste 43 %, opo 13 %, matala osinko/tulos suhde).

Toiseksi suurin nettikauppias

Sijoituspäiväkirja 

Huhtikuu 2012

Huhtikuun puolivälin lähestyessä oli korjausliikkeen merkkejä ilmoilla. 11.4. Nokia petti jälleen ja antoi tulosvaroituksen. Kurssi lasketteli 15 prosenttia ja teki melkoisen loven salkkuun. Päivää ennen varoitusta hankin vihdoin salkkuun Staplesia reilulla 900 dollarilla hintaan 15,64$. Yhtiössä oli paljon yhteneviä piirteitä YUM Brandsiin verrattuna, tosin sen kasvu Aasiassa ei yllä samalle tasolle. Uhkakuvia kivijalkakauppojen yllä hälventää Staplesin asema kakkosena internetkaupan-käynnissä Amazonin jälkeen. Kohtuullinen osinkotuotto, alhainen osingonmaksuaste ja nopea osingon kasvu olivat osinkosijoittajalle hyviä syitä hankinnalle.

Ennen osingonmaksuja myin vihdoin Orionin osakkeet ja hankin tilalle Fortumia kasvattaakseni euromääräisten osinkojen määrää. Fortumin osakekurssi oli lisäksi samalla tasolla kuin sitä ensimmäisen kerran hankkiessani lokakuussa vuonna 2011. Vuoden 2011 osakeostot olivat lähinnä kohdistuneet seuraavaksi käsiteltäviin osinkopettäjiin ja siksi osinkovirta oli pikemminkin tyrehtymään päin.

Suurimpia kysymyksiä salkussa olivat ensinnäkin satelliittisijoitukset Oriola-KD:n, HKScanin ja Panostajan osakkeisiin. Kahden ensimmäisen tuotto oli vajonnut -34 prosenttiin, mikä se pelkästään oli kirjattujen sijoitusperiaatteiden vastaista. HKScan antoi pääsiäisen jälkeisellä viikolla tulosvaroituksen, johon osakekurssi reagoi vahvasti. Yhtiön tasearvo suhteessa osakekurssiin oli erittäin alhainen, tosin liikearvon määrä yritysostojen myötä oli kysymysmerkki. Oriolan kyvyttömyys tehdä toiminnastaan Venäjällä kannattavaa koetteli myös kärsivällisen sijoittajan hermoja. Vaikka yhtiö ei nähnyt liikearvon alennuksia riskinä, olivat ne kuitenkin yhtiön yritysostojen takia uhka. Staplesin hankinnan jälkeen kaupan alan yhtiöiden määrä salkussa oli kasvanut varsin suureksi. Suurin kysymys näiden kolmen yhtiön osalta oli kuitenkin se, että oliko syytä myydä osakkeet, säilyttää nykyiset positiot vai laskea keskihintaa hankkimalla osakkeita lisää? Seuraamalla yhtiöiden kehitystä tarkasti saattaisi tähän kysymykseen löytyä vastaus.

Toiseksi vastikään lisäämäni sijoitukset Uponoriin (28.12.), Sanomaan (30.3.) ja Vaisalaan (23.1.) olivat reilusti tappiolla. Näistä kolmesta usko Vaisalaan oli suurin. Uhkapeli Sanoman strategian onnistumisella saattaisi osoittautua tuottoisaksi ja sillä välin tuottaa osingon muodossa kompensaatiota korkeasta riskistä. Sen sijaan kysymykset Uponorin näkymistä olivat suuret osingonmaksun pienentyessä. Yhtiön tilapäiset kustannuserät veroseuraamusten takia antavat hieman valoa hyvän osingonmaksun jatkumiselle.

Kolmanneksi Santanderin ympärillä leijui kysymyksiä Espanjan kansantalouden kestokykyä kritisoivien uutisten myötä. Myös Lassila&Tikanojan kurssikehitys oli jatkunut pitkään kehnona yhtiön johdon kykenemättä tekemään onnistuneita investointeja tai korjaamalla yhtiön suuntaa. Osinkokauden päättyessä oli kuitenkin aika keskittyä positioiden kasvattamiseen amerikkalaisissa yhtiöissä ja hankkia em. osakkeita näennäisellä alennuksella myöhemmin vuodesta.

Hyötyäkseni alhaisista kaupankäyntipalkkioista huhti- ja toukokuussa laitoin Tiedon myyntiin. Sen kurssinousupotentiaali oli rajallinen ja osakekurssi oli varsin hyvällä tasolla suhteutettuna että osinko oli vastikään irronnut. Yhtiö kuului satelliittisalkkuun, koska uskoni yhtiön pitkänaikavälin menestykseen oli varsin heikko, suurten IT-yhtiöiden kuten IBM ja Accenture puritstuksessa oli vaikea tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiön kurssi kuitenkin laski odotuksia heikomman tuloksen jälkeen ja myyntitoimeksianto jäi toteutumatta. Tämän jälkeen satelliittisalkussa oli Stockmannia lukuun ottamatta ainoastaan kurssihäviäjiä – melko huonolaatuisia yhtiöitä. Laatuyhtiönä pitämäni F-Secure luisui myös 2 euron tasoltaan täpärästi alle 1,9 euron. Olikin ehkä aika kasvattaa ydinsalkun pieniä positioita?

Vappuaattona lisäsinkin salkkuun F-Securea, joka vajosi yli 8 prosenttia Q1-tulosjulkistuksen jälkeen. Yhtiö laski arviotaan loppuvuoden odotuksista kannattavuuden ja liikevaihdon kehityksen suhteen. Nähdäkseni kurssireaktio oli kuitenkin yliampuva. Yhtiö oli nettovelaton, liikevaihdon kasvu ja kannattavuus huippuluokkaa, osinko kohtuullisella tasolla sekä kilpailuetu ja osaaminen operaattorikanavassa tarjoaisi myös tulevaisuudessa hyvät kasvunäkymät. Myös Kesko vajosi odotuksia alhaisemman tulosjulkistuksen jälkeen ja osakekurssi liikkui houkuttelevalle tasolle.

Aika            Talletukset    Salkku   Omaisuus    Indeksi      Voitto

1/2012	39250	43328	54784	113,1	4078
2/2012	41000	47109	59002	118,4	6109
3/2012	42300	49357	62102	120,8	7057
4/2012	43300	47793	62140	114,5	4493

Pienyhtiö Ruotsista

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2012

Helmikuun lopussa etsin sopivaa ETF sijoituskohdetta. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä lopulta päädyin kehittyvillä markkinoille sijoittavaan osinkoja painottavaan ETFään. Vaikka rahaston hinta oli pitkään suunnannut ylöspäin, olivat osingot ja kehittyvät markkinat houkutteleva yhdistelmä. Kuun puolivälissä sijoitusten arvo kolkutteli vihdoin 50 000 euron rajaa. Vuoden tavoitteeseen matkaa oli siis 5000 €, mikä tarkoitti 10 prosentin kasvua. Salkun ollessa yli 6000 euroa plussalla ja osinkokevään ollessa edessä tavoite oli saavutettavissa.

Uutena sijoituskohteena tutkin ruotsalaista DIBS Payment Servicesiä. Internet kaupankäynnin maksujärjestelmiin erikoistuneen pienyrityksen kasvuhistoria ja –näkymät, yhtiön osinkotuotto (4,5 %), Internetkaupan kasvutrendi sekä houkutteleva arvostustaso houkuttelivat sijoittamaan osakkeeseen. Vahva markkina-asema Pohjoismaissa tekivät lisäksi yhtiöstä mahdollisen ostokohteen toimialalla, jonne useat kansainväliset yritykset pyrkivät. Ostin osaketta 19.3.

Lisäsijoitusta suunnittelin jälleen Johnson&Johnsoniin, jonka osinkotuotto oli historiallisesti hyvällä tasolla (3,5 %). Tätä ajatusta pönkitti myös tarkoitus myydä Orion sekä Tieto, joiden pitkän aikavälin näkymät ja kilpailukyky eivät vaikuttaneet lupaavilta. J&J:n vaikeudet muutamien tuotteiden kanssa sekä huhut Buffettin kärsivällisyyden loppumisesta ja halusta myydä omistamansa J&J:n osakkeet. 

Amerikkalaisista osakkeista tarkkailin myös kansainvälistä toimistotarvike jälleenmyyjää Staplesia. Vaikka osakkeen kurssi makasi historiallisesti alamaissa, näin osakkeessa tulevan Dividend Achieverin. Yhtiö on maksanut osinkoa vasta lyhyen aikaa (vuodesta 2004), mutta on kasvattanut sitä tasaisesti ja säilyttänyt maksuasteen hyvin alhaisena (~30 %) investoiden kansainväliseen kasvuun. Verrattuna pääkilpailijoihinsa Staples oli kannattava sekä kooltaan huomattavasti suurempi. Alhaisen katteen volyymi-bisneksessä koko oli tärkeä tekijä oston, logistiikan ja volyymin kannalta. Yritys oli lisäksi yksi suurimpia Internet toimijoita Yhdysvalloissa. Maaliskuussa osakkeen kurssi nousi houkuttelevalta 15 euron tasolta viikossa 16 euroon.