Miten spekulatiiviset sijoitukseni ovat toimineet?

Selkeästi suurin osa sijoituksistani on ydinsijoituksia, joiden tehtävänä on tuottaa tasaisesti kasvavaa osinkotuloa. Koska seuraan markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita aktiivisesti, koen silloin tällöin kohtaavani mahdollisuuksia, joissa voin tehdä tuottoa myös arvonnousulla. Vuoden 2015 puolivälissä siirsin nämä spekulatiiviset sijoitukseni erilleen ydinsalkustani. Vaikka olen tehnyt joitakin spekulatiivisia sijoituksia yhä ydinsalkkuni varoilla, olen pyrkinyt keskittämään osakepelini erilliseen salkkuun.

Miten sijoitukseni ovat menneet? Tuottoa spekulatiivisilla sijoituksilla on tullut absoluuttisesti 560 euroa nettona. Erillisen satelliittisalkkuni alussa sijoitettavia varoja oli 2000 euroa ja tällä hetkellä sijoitettua pääomaa on 3000 euroa. Sijoitusten tuotto ei siis ole päätä huimaava, mutta salkun yksi päätarkoituksista onkin tyydyttää pientä sisälläni piilevää uhkapelaajan viettiä.

Kuten pitkän aikavälin sijoittamisessa myös spekulatiivisessa sijoittamisessa suurempia tuottoja olisi ollut mahdollista saavuttaa antamalla voittojen juosta. Liukuvan stop-loss toimeksiannon käyttäminen voi olla ratkaisu suojella saavutettua paperivoittoa kurssilaskulta. Liukuvalla stop-lossilla tarkoitan, että sijoittaja nostaa stop-loss toimeksiannon tasoa sitä mukaa kun kurssi nousee, kuitenkin turvallisen matkan päähän päivittäisen heilunnan ulottumattomiin. Tällaista menetelmää käytin Fortumin tapauksessa, ja kotiutin pienen voiton lopulta ennen tulosjulkistusta. En halunnut ottaa yllättäviin uutisiin liittyvää riskiä.

Avoimina positioina minulla on tällä hetkellä Amer Sports, HKScan ja Oriola. Kaksi jälkimmäistä ovat lievästi tappiolla, mutteivät ole alittaneet viiden prosentin tappiorajaani. Amer Sportsin kohdalla annoin sääntöjeni lipsua ja ostin osaketta hivenen lisää. Tappiorajani on liian suuri suhteessa saavuttamiini kurssivoittoihin. Se onkin yksi kehityskohde tuottojen parantamiseksi. Spekuloidessa raha ei kannata olla sidottuna osakkeeseen, jolla ei ole lyhyen aikavälin tuottopotentiaalia.

Pieniä voittoja siirrän ydinsalkkuuni kasvattamaan osinkotuloja. Vielä siirtoja ei ole täytynyt tehdä liian montaa. En aio ottaa satelliittisijoituksista liian suurta stressiä. Jos havaitsen mahdollisuuden markkinoilla, tartun siihen. Vain harvoin metsästän spekulatiivista sijoitusta ja tilaisuudet tulevatkin useimmiten vastaan, kun pohdin kuukausittaista sijoitusta ydinsalkussani.

Heinäkuun myynnit pursottavat käteisen määrää

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2016

Lomakuukausi oli hiljainen osakeostojen osalta. Myin Ramirentin ja Outotecin osakkeet, ensimmäisen kanssa olisi voinut hieman malttaa ja jälkimmäisen myynnin ajoitus osui nappiin. Vaikka en aiokaan myydä kaikkia osakesijoituksia saamastani kehotuksesta huolimatta, myin lisäksi myös Kemiran osakkeet. Olin ostanut osakkeet kesäkuun puolivälissä takaisin salkkuuni myytyäni ne edellisen kerran toukokuun lopussa. Kemiran myynnin nettotuotoksi sain 6 prosenttia ja annualisoiduksi tuotoksi lähes 50 prosenttia. Sijoituspäiväkirjani alkaa muistuttaa spekulatiivisen sijoittajan merkintöjä, mutta siihen suuntaan en ole kuitenkaan kulkemassa.

Myyntien vastapainoksi ostin pienen erän Technopoliksen osakkeita. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään ja sen kurssikehitys oli jäänyt verrokeistaan jälkeen. Yhtiön kurssikehitystä varmasti varjosti mahdollinen osakeanti syksyllä. Osakeannilla yhtiö aikoo rahoittaa Ruotsin kiinteistöhankintaa, jota yleisesti pidettiin kalliina. Karvaana mielessäni liikkuu vielä Sanoman kallis Euroopan seikkailu, vaikka yhtiö alkaakin hiljalleen raportoida kohentuvia numeroita.

Technopoliksen ostohintani 3,79 ei varmastikaan ollut paras mahdollinen, mutta näin yhtiön laadukkaimpana kiinteistöyhtiönä Helsingin pörssissä. Uskon, että yhtiö kykenee tuottamaan sijoittajalle hyvän tuoton yli markkinasyklien ja näen, että pitkällä aikavälillä Technopoliksen strategia pienentää kotimaan painoa liiketoiminnassa on oikea. Aion seurata yhtiötä vielä tiiviimmin ja päättää mahdollisesta lisäyksestä myöhemmin, mahdollisesti osakeannin yhteydessä.

Heinäkuussa sain vuokrattua toisen sijoitusasuntoni veljeni suurella avustuksella – lomaillessani itse aivan toisella mantereella. Tein yhden pienen vaihtoehtoisen sijoituksen pienentääkseni käteisvaroja. Vihdosta viimein vaihdoin myös kokonaiset 100 dollaria euroiksi. Vaihdettuani 30 000 euroa vuodesta 2010 lähtien dollareiksi, keskimäärin 1,34 vaihtokurssiin, on nyt, euro-dollari kurssin liikkuessa 1,1 tasolla, hyvä hetki alkaa koiuttaa tuottoa myös valuuttakurssin avulla.

Kuten viime kuussa, seuraan yhä mielenkiinnolla rahoitusalan osakkeita, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä. Mahtaisiko nyt olla piensijoittajalle hyvä tilaisuus ostaa, kun suursijoittajat vierastavat?

***

Tarina jatkuu Facebookissa.

Myin Ramirentin ja Outotecin osakkeet

Lomaillessani en ole juurikaan seurannut osakekurssien kehitystä. Yhtenä iltana avatessani Nordnetin mobiilisovelluksen huomasin salkun arvon kehittyneen railakkaasti ylöspäin. Brexitin aiheuttama pelko oli jo ainakin osakekursseissa päässyt unohtumaan.

Mielestäni koko maailmantaloudessa on kuitenkin vielä paljon huolenaiheita Britannian EU-eron lisäksi: ennätyskorkeat arvostukset suhteessa tuloksiin, Kiinan ontuva talouskasvu, Euroopan pankkien jatkuva kehno tila, osakkeiden arvostusta nostava alhainen korkotaso, joka noustessaan aiheuttaa pääomien siirtymistä muihin omaisuuslajeihin. Nämä vain muutamia mainitakseni.

Markkinat kuitenkin porskuttavat

Oma salkkuni nousi kuun puolenvälin seurannassa uuteen ennätyslukemaan, pitkälle yli 150 000 euron. Sen myötä kokonaisvarallisuuskin ponnahti kokonaiset 10 000 euroa yhdessä kuukaudessa! Oikein mielenkiintoista. Osakesalkussani lepäsi jälleen yli 8000 euroa käteistä odottamassa ostopaikkoja. Sen sijaan myyntipaikkoja oli selkeästi aukeamassa, koska oma näkemykseni mukaan pessimismi tulisi palaamaan edellä mainittujen syiden johdosta.

Siksi päädyin tekemään kaksi myyntiä. Satelliittisalkustani myin vihdoin voitolle kohonneet Outotecin osakkeet. Kaksista tulosta en tällä sijoituksella tehnyt: nettona 3,5 % tuotto ja annualisoituna 4,7 %. Olin ostanut Outotecia kahdesti, ensimmäisen kerran elokuussa 2015 ja toisen kerran joulukuussa 2015. Satelliittisalkkuuni jäi vielä HKScanin osakkeet 3,16 euron hankintahintaan. Outotecin myynnin jälkeen erilinen satelliittisalkkuni nousi yli 300 euroa voitolle 2500 euron pääomalla.

Ydinsalkustani myin Ramirentin, jonka olin ostanut osinko-ostoksena maaliskuussa 6,19 euron hintaan. Sain keväällä osinkoa 45 euroa ja nyt myin osakkeet 7,38 euron hintaan. Osinko mukaanluettuna tuottoa tuli 17,2 % ja annualisoituna 52 %. Ydinsalkussani oli vielä useiden vanhojen satelliittisijoitusten lisäksi esimerkiksi Kemira, jota en myynyt hyötyäkseni kurssikehityksen mahdollisesti jatkaessa nousu-uralla.

Mitä seuraavaksi?

Pohdin myös amerikkalaisen Coachin myyntiä. Yhtiö oli ainoa amerikkalainen satellittisijoitukseni nykyisessä "osinkosalkussani", jota hiljalleen pyrin puhdistamaan luonteeltaan enemmän spekulatiivisista sijoituksista tai vähemmän laadukkaista yhtiöistä. Coachin myynti antaisi mahdollisuuden reagoida mahdolliseen kurssilaskuun Yhdysvaltain markkinoilla. Nykyisellä dollarin ja euron vaihtokurssilla en ole halukas lisäämään dollareita salkkuuni. Sen sijaan vaihdan tällä hetkellä jatkuvasti euroja kruunuiksi hyötyäkseni heikentyneestä kruunusta.

Loma-ajatuksissa olen myös pohtinut suunnitelmaa seuraavalle 12 kuukaudelle. Haluan saada kaiken pääoman, omistusasuntoa lukuunottamatta, tuottamaan kassavirtaa. Siksipä aion jatkaa esimerkiksi muinaismuistona olevien Danske Bankin rahastojen myyntiä. Niiden arvo on tällä hetkellä 3000 euroa. Aion jälleen nostaa, sisäisenä velkana, osakesalkkuuni kertyneen käteisen sekä hieman superluottoa tehdäkseni yhden suuremman hankinnan uuteen omaisuuslajiin.

***
Seuraa blogia myös Facebookissa.

Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Tammikuu: (Osto, Nordea) (Osto, IBM)

Helmikuu: (Osto, Systemair) (Osto, Bufab) (Myynti, Staples)

Maaliskuu: (Osto, General Electric)

Huhtikuu: (Myynti, Kemira) (Osto, Kemira) (Myynti, Outotec) (Myynti, rahasto)

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Kesäkuu: (Osto, Textainer)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.

Lue tarkemmin kesäkuun osakeostoksesta tästä.

Kovin kolaus nettovarallisuuteen

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2014

Nettovarallisuuteni otti kovimman kolauksen sitten seurantahistoriansa alun jälkeen. Se laski kaksi prosenttia. Suurin syy tähän oli laskevat pörssikurssit. Mikä sen parempaa. Tein parhaani koettaessani ostaa osakkeita halvalla. Välttämättä en ostanut hyvää halvalla, mutta ostin kuitenkin. Jälleen kerran yksi salkkuyhtiöistäni jakaantui. Käynnissä on varsinainen jakaantumisten muoti-ilmiö.

Lokakuussa Automatic Data Processing (ADP) yhtiö jakaantui kahteen osaan.

ADP oli ensimmäinen sijoitukseni amerikkalaisiin osakkeisiin vuoden 2010 alussa. Sijoitus on ollut hyvin onnistunut. Osakekurssi on lähes kaksinkertaistunut ja yhtiö on jakanut tasaisesti kasvavaa osinkoa. Jotta asia ei näyttäisi aivan ruusuiselta, ainoa virhe hankinnassa oli sen pienuus. Sijoitusurani alkuvaiheessa hankinnan suuruus oli kokonaiset 600 euroa. Siten kurssin kaksinkertaistuminen ei sinänsä merkitse paljoa. Mielestäni parempaa on neljän prosentin osinkotuotto ostohinnalle viiden täyden vuoden omistuksen jälkeen.

Jakaantumisessaan yhtiö irrottaa autokauppiaiden ohjelmistojen kehitykseen keskittyneen liiketoiminnan, uudella nimellä kulkevan CDK Globalin, erilleen ydinliiketoiminnasta – henkilöstöpalvelujen ulkoistuksesta. Piensijoittajalle tällainen jakaantuminen on kuitenkin ikävä siinä valossa, että irronnut liiketoiminta ja sitä kautta liiketoiminnan arvo on hyvin pieni. Yhtiön jakaantuminen irrottaa osan yhtiön sitoutuneesta pääomasta ja arvosta.

Normaalitilanteessa sijoituksen myymisestä aiheutuvat kaupankäyntikustannukset veisivät Nordnetissä kohtuuttoman osuuden jakaantuneen sijoituksen arvosta. Nordnetin amerikkalaisten osakkeiden kaupankäyntitarjous avasi kuitenkin piensijoittajalle oivan paikan irtautua ydinsalkkuun kuulumattomasta liiketoiminnasta. Painoinkin ostonappia 22.10 ja irrotin puolestani varoja täydennysostoihin.

Välihuomautuksena on todettava ja laitettava yllä kuvaamani asia mittapuuhun: CDK Globalin vuotuinen liikevaihto on 2 miljardia dollaria. Linkki kätevään laskuriin ostohintojen määrittämiseksi jakaantuneille yhtiöille löytyy Resurssit alasivulta.

Spekulatiivisia sijoituksia

Lokakuusta tuli ristiriitainen sijoituskuukausi. Irtauduttuani vihdoin Oriola-KD:sta syyskuussa, ostin salkkuuni kahta yhtiötä, joiden kurssikehitys vähintäänkin oli ollut mollivoittoista. Toinen näistä sijoituksista oli lisäosto YIT:hen. Ostokurssi oli vain hivenen päälle kuusi euroa. Kuuden euron rintama ei osoittautunut kuitenkaan tukitasoksi osakkeelle. Uutisointi Ukrainan kriisistä oli enää hyvin olematonta. Sijoitukseni laskin sen oletuksen varaan, että Venäjän talous tulisi poliittisten olosuhteiden normalisoituessa ponnahtamaan yhtä nopeasti ylös kuin se on tehnyt aina aikaisemminkin. Alemman keskikurssin myötä pääsisin irtaantumaan YIT:stä kuivin jaloin ja siirtämään varani laadukkaampiin ruotsalaisiin rakentajiin.

Osakekurssien lasketellessa voimakkaasti päätin tehdä spekulatiivisen sijoituksen Outoteciin. Olin myynyt osakkeen viimeksi hieman yli kahdeksan euron hintaan toukokuussa. Nyt kurssi oli alimmillaan sitten vuoden 2010. Hankin pienen 150 kappaleen erän hintaan 5,3 euroa. Mikäli kurssi nousisi lyhyessä ajassa euron tai puolitoista myisin osakkeet pois. Yhtiön osingonmaksukyky ei ollut parhaimmillaan, etenkin jos tuloksentekokyky laskisi kaivosalan heikossa tilanteessa.

Taskusta toiseen

Ennen CDK Globalin myyntiä ostin lisää öljynporauslauttoja vuokraavan Enscon osakkeita. Toimialan osakkeita oli yleisesti painanut öljyn hinnan lasku, huoli vuokrausasteiden laskusta ja myös liuskeöljyn nousu sijoittajien huulille. Ensco on yhä yksi toimialan laadukkaimmista yhtiöistä ja kymmenien prosenttien osakekurssin lasku tekee yhtiöstä mielestäni mielenkiintoisemman entistä mielenkiintoisemman sijoituksen. Viimeksi onnistuin vastaavanlaisessa tilanteessa ostaessani Vanquardin REIT ETFää joulukuussa 2013 toimialan niiatessa yleisesti ja pian palautuessa masennuksestaan.

Tein kirpaisevat pankkisiirrot verottajalle veromätkyistä, jotka olivat 1600 euroa. Suurin syy näihin mätkyihin oli ensimmäinen sijoitusasuntoni. Erilliselle Säästöpankin tililleni oli kertynyt puolessatoista vuodessa sopivasti käteistä mätkyjen maksun tukemiseksi. Siirsin vuokratililtä 400 euroa joulukuun erän maksua varten. Osakesalkkuani ja ajoittaisia hajatelmia sijoittamisesta voit seurata Shareville palvelusta.

Voimakkaita liikkeitä pörssissä

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2014

Pohjola Pankin osakkeet lunastettiin ja sijoituksen lopputulokseksi tuli 100 % kurssivoitto ja osingot päälle. Valitettavasti kaksi ostostani vuonna 2010 ja 2011 olivat kokoluokaltaan vaatimattomia, 500 euron kertaostoksia. Pohjolasta vapautuneilla varoilla hankin lisää etuoikeutettuihin pankkiosakkeisiin sijoittavaa PowerSharesin ETF:ää.

Osinkosijoittaja.com kirjoitti aiemmin ansiokkaasti etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittamisesta. Oma lähtökohtani on ollut sijoittaa ETF:n kautta, jotta olen voinut keskittyä osakesijoittamiseen perehtymättä liikaa yksittäisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin. Etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittaessa on huomioitava tämänhetkinen selkeä riski korkotasoon liittyen. Korkotason ollessa matala ja sen lähtiessä nousuun laskee etuoikeutettujen osakkeiden arvo.

Myin helmikuussa kaupankäyntitarjouksen yhteydessä ostamani Outotecin osakkeet. Ostin seitsemällä ja myin kahdeksalla eurolla. Tavanomaisesti en käy lyhyen aikavälin kauppaa, mutta päätin kotiuttaa pienen myyntivoiton. Nettovoiton kerryttäminen netto-osingoilla olisi ottanut yli neljä vuotta ja Outotecin keskipitkän aikavälin näkymät eivät vaikuttaneet erityisen hyviltä. Lisäksi yhtiön osinkotuotto ei kannustanut odottamaan parempia aikoja pitkään.

Pääomanlisäyksistä sekä Valmetin, Pohjolan ja Outotecin myynnistä vapautuneilla varoilla tein lisäyksen amerikkalaisen Republic Services yhtiön positiooni. Yhtiön kurssi oli huipuissaan, mutta osoitti edelleen 3 % efektiivistä osinkotuottoa. Yhtiö oli jo maksanut kaksi kvartaaliosinkoa ja saisin siten vielä 1,5 % osinkotuoton kuluvan vuoden aikana. Republic Services:n olin hankkinut salkkuuni syyskuussa 2012. Kuun lopussa lisäksi täydennysoston Procter&Gamblen osakkeista. Yhtiön osake antoi hieman paremman osinkotuoton kuin Republic Services. Nordnetin kaupankäyntitarjous antoi puolestaan mahdollisuuden säästää kaupankäyntikustannuksissa. 

Salkkuyhtiöiden kehitystä leimasivat F-Securen ja Stockmannin rakettimaiset nousut. Erikoista kurssiliikkeissä mielestäni oli, etteivät ne perustuneet niinkään tapahtumiin, jotka heijastuisivat yhtiöiden tuloslaskelman ylimmälle tai viimeiselle riville. F-Secure ilmoitti aloittaneensa yhteistyön Facebookin kanssa (yhtiö ei ollut ainoa virustorjunta yritys, joka on mukana). Stockmann puolestaan ilmoitti aikeestaan uudistaa strategiansa. Millaiseksi strategia muodostuu, jää nähtäväksi. Alkavatko nämä melko perusteettomat kurssiliikkeet jo olla merkkejä korjausliikkeen tulosta?

Taloyhtiöni ilmoitti julkisivu- ja parvekeremontin aloittamisesta. Ostaessani asuntoa vuonna 2011 ei tästä remontista ollut mainintaa pitkän tähtäimen suunnitelmassa. Pieniä kunnostustöitä olivuosien saatossa tehty julkisivuun ja parvekkeille, joten en osannut odottaa täysimittaisen remontin tuloa näin pian. Huoneistoon kohdistuva kustannus on noin 20 000 € ja kuukausitasolla lisäkustannus on noin 60 euroa. Aloittaessani omistusasunnon lainanlyhennyksen nollasta olen juuri lyhentänyt asuntolainaa hieman yli 20 000 €. Epäilen, ettei jokainen taloyhtiöön tehtävä remontti nosta huoneistojen arvoa remontinkustannusten suhteessa. Onko henkisessä kirjanpidossa niin, että reilun kolmen vuoden lyhennykset ovat tavallaan juuri valuneet hukkaan? Toivottavasti olen väärässä.

.

Salkku paisuu yhtiöistä

Sijoituspäiväkirja

Helmikuu 2014

Ostointoni odotetusti hiipui helmikuussa. Korjausliike näytti tasoittumisen merkkejä. Päätin hyödyntää Nordnetin kaupankäynti-tarjousta ja ostin pienen 100 kappaleen erän Outotecia satelliittisalkkuun. Mikäli kaivosteollisuuden näkymiin ilmaantuisi yhtään valoa, olisi osakkeen kurssikehityksessä nousuvaraa. Sillä välin kohtuullinen osinko (2,8%) tarjoaisi korvauksen odotuksesta.

Tammikuun jälkeen katselin hivenen kauhulla salkkuni kokoonpanoa. Kahdeksassa divisioonassa kuudestatoista oli kolme tai useampi ydinsalkun sijoitus. Tavoitteenani oli pitää lukumäärä kahdessa – yhdessä kotimaisessa ja yhdessä ulkomaalaisessa yhtiössä. Ydinsijoituksista kymmenen oli markkina-arvoltaan alle 1000 euroa. Nämä olivat sijoituksia pääasiassa 3-4 vuoden takaa, jolloin rohkeuteni ja rahani eivät aina riittäneet järkeviin kertaostoksiin. Sijoituspäiväkirjamerkintöjeni perusteella olin kamppaillut lukumäärähaasteen kanssa lähes joka vuosi.

Pohjola Pankki tulisi poistumaan pankki- ja rahoitusdivisioonasta siirtyessään pörssin ulkopuolelle. Suunnittelin YIT:n lisäostoa tai myymistä kokonaan salkusta. Lisäksi Metson ja Valmetin kohtalo oli yhä kysymys ratkaistavana. Tämä kaikki tarkoitti kuitenkin suomisalkun vähittäistä kuihtumista, johon viittasin edellisessä kirjoituksessani.

En ollut siis mallitapaus sijoitusstrategian noudattamisesta. Huoleni oli sijoitusten laadun heikkeniminen, euromääräisten osinkojen pieneminen ja sijoitusten seurannan vaikeutuminen. Tammikuinen korjausliike tarjosi nähdäkseni kuitenkin pitkänaikavälin sijoittajalle mahdollisuuden kasvattaa vuoden osinkotuloja. Ja toisaalta suurin osa salkkuyhtiöistäni, etenkin amerikkalaiset, eivät täyttäneet sijoituskriteerejäni, esimerkiksi osinkotuoton osalta. Tämän vuoksi haen jatkuvasti kriteerini täyttäviä sijoituskohteita tarkkailulistaltani.

Aika           Talletukset       Arvo    Omaisuus    Indeksi     Voitto

11/2013

63200

84771

132593

147,1

21571

12/2013

64600

84004

133504

143,4

19404

1/2014	65600	89383	140642	150,8	23783
2/2014	66700	89008	142006	148,3	22308