Murskaako nettikauppa useat sijoitukseni?

Olen sijoittanut useaan vähittäiskaupan tai tukkukaupan yhtiöön. Lisäksi useat eri omistamani yhtiöt ovat voimakkaasti riippuvaisia vähittäiskaupasta. Erityisesti tällä hetkellä kaupan alaa pidetään vaikeana sijoituskohteena. Lukuisat amerikkalaiset vähittäiskaupan ketjut sulkevat kilpaa kauppojaan: Sears, Macy's, Kohl's, Walmart, Staples ja lista jatkuu. Esimerkiksi vuonna 1921 perustettu kodinelektroniikan auppias Radio Schack sulkee vuonna 2017 552 myymälää.

Miten omat kaupan alan sijoitukseni tulevat pärjäämään tässä muutoksessa? Seuraavaksi pohdintoja yrityksittäin.

Hennes&Mauritz ja Coach

H&M ja Coach jakelevat tuotteitaan oman jälleenmyyntiverkoston kautta, H&M täysin ja Coachin myynnistä reilusti yli puolet tulee omien myymälöiden kautta. Verrattuna puhtaaseen vähittäiskauppaan, molemmat yritykset valmistavat tai valmistuttavat myymänsä tuotteet. Siksi en välttämättä edes kutsuisi H&M:ää ja Coachia vähittäiskaupan yhtiöiksi. Pikemminkin ne myyvät tuotteensa omaa jakelukanavaa pitkin.

Uskon, että vaate- ja muotikaupassa niin sanottu omni-kanavamalli tulee menestymään tulevaisuudessa. Netti- ja kivijalkakauppa tulevat tarjoamaan yhdistelmän, jolla muotikauppiaat voivat menestyä Amazonin kaltaisia yrityksiä vastaan. On kuitenkin todennäköistä, että kivijalkaliikkeiden määrä tulee vähenemään merkittävästi jo lähitulevaisuudessa.

Byggmax ja Fielmann

Sekä Byggmaxilla että Fielmannilla on valtavirrasta eroava liiketoimintamalli. Byggmax operoi rautakauppoja kuten Lidl ruokakauppoja. Byggmax on ostanut muutaman rautakauppaan keskittyneen nettikaupan oman verkkokauppansa rinnalle. Myös rautakauppa tulee varmasti kasvamaan verkossa, mutta tyypillisesti tuotteiden hankinta vaatii katselua, kokeilua ja neuvontaa, esimerkkinä vaikkapa maalit.

Fielmannin liiketoimintamalli on hyvin samantapainen kuin Hennes&Mauritzin. Se suunnittelee, valmistaa ja jakelee silmälaseja omien myymälöidensä kautta, keskittyen edullisempaan hintasegmenttiin yhdistettynä optikkopalveluihin. Kuten H&M, Fielmann kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti avaamalla myymälöitä uusiin tointamaihin. Tämä voi olla riski, jos yhtäkkiä ihmiset voivat saada optikkopalvelut netistä ja sovittaa laseja siellä. Kun mahdollisesti pohditte Silmäaseman antiin osallistumista, kannattaa vertailun vuoksi tutustua Fielmanniin.

Kesko ja Walmart

Kauppiasmallinsa vuoksi Kesko on haavoittuvaisempi nettikaupalle kuin muut kaupan alan suuret toimijat. On vaikea saada satoja kauppiaita sellaisen mallin taakse, joka voi olla haitallinen yksittäisen kauppiaan liiketoiminnalle. Kesko on mielestäni muuntautumassa sijoittajan ja nettikauppaan liittyvän riskiprofiilin kannalta turvallisempaan suuntaan. Onnisen oston myötä Keskon liiketoiminta nojaa entistä enemmän ammattilaiskauppaan. Ruoka-, auto- ja rautakauppa tulevat suurimmaksi osaksi käymään vielä kivijalasta.

Amazonin ja Walmartin taistoa kuvataan usein erityisesti amerikkalaisissa talousuutisissa. Amazon on jatkuvasti siirtynyt yhä enemmän tuotealueille, jotka ovat olleet Walmartille tärkeitä. Jäljellä taitaa enää olla elintarvikkeet, joihin Amazon on jo alkanut ottaa ensiaskeleita. Taistelussa Amazonia vastaan Walmartilla on käytettävissään valtavat taloudelliset voimavarat, volyymit ja jakeluverkosto. Itseasiassa vuoden 2016 lopussa Walmartin verkkokauppa kasvoi nopeammin kuin Amazonin. Vuonna 2016 Walmart osti Yhdysvaltain nopeimmin kasvavan nettikaupan Jet.comin.

Bufab

Ruotsalainen Bufab palvelee täysin yritysasiakkaita. Se myy erityisesti teollisille yrityksille niiden tuotannossa tarvittavia tarvikkeita, kuten esimerkiksi ruuveja, pultteja ja muita kiinnitystarvikkeita. Myös Bufab valmistaa itse viidesosan myymistään tuotteista. Bufabin myymät tuotteet ovat välttämättömiä sen asiakkaille, muttei tuloksen kannalta niin merkityksellisiä, että asiakkaat näkivisivät suuresti vaivaa tuotteiden hankintaan. Mikäli Bufab kykenee palvelemaan asiakasta niin, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ei nettikauppa varsinaisesti ole suurehko uhka yhtiölle.

Yhteenveto

Koen, että sijoitukseni, jotka luokittelen kaupan alan yhtiöiksi, ovat kohtuullisen hyvissä asemissa. Kesko ja Walmart tulevat varmasti olemaan kovilla nettikauppaa vastaan. Molemmat tekevät kuitenkin voimakkaita panostuksia verkkokaupan kasvattamiseen. Uskon, että yhtiö joka omistaa asiakkaan mielen hallitsee tavarakauppaa, tapahtui se sitten kivijalkakaupassa tai Internetissä. Jos mietin kirjan ostamista menen todennäköisesti verkossa Amazoniin tai Adlibrikseen.

Kirjat ja elektroniikka siirtyivät ensimmäisenä verkkokauppaan, koska niiden hankinta netissä oli helpointa. Nykyistä suurempi osa muiden tuoteryhmien myynnistä tulee varmasti siirtymään nettiin. Vielä tänään useiden tuotteiden hankinta on kuitenkin hankalaa verkossa.  Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovellukset voivat muuttaa tämän. Itse tarkkailen tilannetta ja pyrin profiloimaan kaupan alan sijotiuksiani entistä enemmän kohti b2b kauppaa.

Miten varautua verkkokaupan kasvuun?

1. Sijoita suoraan verkkokauppaan, jos tunnistat voittajan ja hyväksyt matalan kannattavuuden.
2. Siirrä sijoituksia enemmän b2b kauppaa harjoittaviin yhtiöihin.
3. Keskity yhtiöihin, jotka pärjäävät muilla kilpailutekijöillä kuin hinnalla tai myyvät tuotteita, jotka on vaikea ostaa netistä.

***

Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkku. Lue lisää tarkemmin.

Kiina, Venäjä, Kreikka ja tippuvat kurssit

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2015

Kesäkuussa tekemäni Textainerin ostoksen jälkeen kurssi lasketteli reilun 10 prosenttia. Kurssi palautui hieman, mutta onnistuin heinäkuussa tekemään toisen virhearvion. Onnistuin pahentamaan Sanoma sijoitukseni kehitystä entisestään. Olin hankkinut Sanoman salkkuuni ensimmäisen kerran vuonna 2008. Alkuun yhtiö oli tarjonnut hyvää tuottoa osinkosijoittajalle, mutta nopeasti yhtiön epäonnistuneilla yritysostoilla täydennetty katastrofaalinen strategia tuhosi niin osinkotuoton kuin yhtiön markkina-arvon.

Sijoitukseni yhtiöön oli pitkään näyttänyt viidenkymmenen miinusprosentin tulosta. Yhtiön ilmoitettua alati heikentyvästä tuloksesta toiveet liiketoimintakäänteen tapahtumisesta kaikkosivat ja kurssi otti 12 prosentin takapakin. Ostin osaketta 200 kappaletta lisää (4,18 €/kpl) tavoitteenani irtaantua sijoituksesta hivenen pienemmällä tappiolla vuoden lopussa. Osakekurssi jatkoi kuitenkin laskuaan aina 3,4 euroon.

Kaksi ostoa ydinsalkkuun

Tein kaksi lisäsijoitusta ydinsalkkuni yhtiöihin. Ostoksiani olivat lisäsijoitus ruotsalaiseen Bufabiin ja vantaalaiseen Vaisalaan. Vaisala-ostos nosti sijoituksen kolmanneksi suurimmaksi heti Nokian Renkaiden ja Huhtamäen jälkeen. Nykykurssilla ja osingolla yhtiön osinkotuotto on nelisen prosenttia. Vaisala on yhä erittäin vakavarainen, kansainvälinen ja markkinajohtaja kapealla segmentillään. Lisäksi yhtiö kasvattaa selkeästi uusia liiketoimintoja ja huolto- ja projektiliiketoimintaa. Kasvumahdollisuuksia – taloudellisen suorituskyvyn parantamisen lisäksi – siis löytyy.

Bufab puolestaan oli helmikuinen sijoitukseni ruotsalaiseen pienyhtiöön. Tein lisäsijoituksen siis verraten nopeasti. Pyrin yleensä tarkkailemaan uutta, etenkin vasta listautunutta yhtiötä, hivenen pidempään. Yhtiö maksoi kolmen prosentin osinkotuottoa. Sen lisäksi näin yhtiön taustalla useita ajureita: listautumisessa saatuja varoja on käytetty ja käytetään kasvuinvestointeihin, joiden tulokset jo näkyvät, tulosta rasitti yrityksestä riippumaton tekijä, heikko kruunu, ja yrityksen liiketoimintaideaa tuki teollisuusyritysten vanha mutta voimakas halu keskittää hankintojaan harvemmille toimittajille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Heinäkuussa olin tehnyt yli 12 000 euron edestä uusia ostoja. Näistä varoista toki osa oli vapautunut osakemyynneistä. Salkkuun olin lisännyt uutta pääomaa lähes 7000 euroa, ottanut ilolla vastaan kevään osingot, lyhentänyt sisäistä velkaani 700 euroa ja käyttänyt osan käteiskassastani osakeostoihin. Ensimmäisenä mainitun summan lisäksi olin avannut erillisen tilin satelliittisijoituksille ja sen piirissä sijoittanut lähes 2000euroa. 

Useat tarkkailemistani tai omistamistani yhtiöistä raportoivat heikentyneistä tai odotuksia matalammista tuloksista: esimerkiksi Microsoft, YIT, Sanoma, Apple, United Technologies. Samalla, amerikkalaisista sijoituksistani monen yhtiön kurssi oli houkuttelevalla tasolla (Fortum, ExxonMobil, Emerson Electric, Wal-Mart). Dollarin kurssi oli kuitenkin heikko, enkä sen vuoksi aikonut lähteä Atlantin yli ostoksille. Venäjä riski hillitsee lisäsijoitushaluja useisiin kotimaisiin yhtiöihin. Sen sijaan vaihdoin runsaasti euroja Ruotsin kruunuiksi.

Kiinan heikkous, Kreikan kriisi, Venäjä-politiikka, öljyn alhainen hinta ja vahva dollari olivat monille omistamilleni yhtiöille myrkkyä. Seuraan mielenkiinnolla käännettä syksyyn, kuinka tulokset ja arvostustasot kehittyvät. Osinkosijoittajana yksi asia on kuitenkin (lähes) varmaa: osinkotuloni kasvavat myös ensi vuonna.

Voit tarkastella ja seurata tarkemmin salkkuani Sharevillessä.

Puolen vuoden välipysähdys

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2015

Kesäkuusta muodostui rauhallinen sijoituskuukausi. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski toukokuuhun nähden. Nettovarallisuus kasvoi hivenen säästäessäni käteistä uuden vauhtipyörän käynnistämiseksi mutta etenkin näköpiirissä olevan elämänmuutoksen varalle. Näyttäisi siltä, että suunta olisi takaisin ulkomailta Suomeen.

Alkuvuosi osakesijoittamisen osalta on tuntunut vauhdikkaalta. Olin sekä ostanut että myynyt vauhdikkaasti. Päätin siksi tehdä lyhyen yhteenvedon sijoitustapahtumista ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta: 

Tammikuu: (Osto, Nordea) (Osto, IBM)

Helmikuu: (Osto, Systemair) (Osto, Bufab) (Myynti, Staples)

Maaliskuu: (Osto, General Electric)

Huhtikuu: (Myynti, Kemira) (Osto, Kemira) (Myynti, Outotec) (Myynti, rahasto)

Toukokuu: (Osto, MunichRe) (Myynti, HKScan) (Osto, TeliaSonera)

Kesäkuu: (Osto, Textainer)

Alkuvuoden aikana tein 14 ostoa ja myyntiä. Suuri kaupankäyntiaktiviteetti ei ole tarkoituksenmukaista. Nordean osto onnistui ajoituksellisesti erinomaisesti ja tulevaisuuden osinkotuotto vaikuttaa turvatulta. IBM:n kohdalla ajoitus onnistui myös, mutta käänne yhtiön liiketoiminnassa antaa odotuttaa. DIBSin poistuminen pörssistä ja houkutteleva euro/kruunu valuuttakurssi johti kahteen ostoon Tukholman pörssistä. Staplesin myynti oli yksi suurimmista onnenkantamoisistani sijoitushistoriani aikana.

Kemiran ja Outotecin myyntien kohdalla puolestaan onnistuin hyötymään korkeasta kurssitasosta ennen korjausliikkeen alkamista. MunichRe:n osto oli melkoisen nopea mutta kuitenkin odotettu osto vakuutusalalta. Näin myös osakesijoittajan aktiviteettiin vaikuttaa markkinointi (hyvä uutinen Nordnetin osakkeenomistajan kannalta). TeliaSoneran oston ajoitus 5,55 euron hintaan ei ollut onnistunut ja yhtiö ilmoitti kummallisesta 100 miljoonan euron sijoituksestaan Spotify:hin, mikä kuulostaa aivan UMTS-kaupalta.

Juhannusviikolla Vaisalan osakekurssi otti takapakkia sen verran, että ostosormeani alkoi kihelmöidä. Olin laittanut yhtiön osakkeen ostoslistalleni, mikäli hinta olisi 22,5 euron tuntumassa. Vaisalan osaketta olin viimeksi ostanut 16 euron hintaan vuonna 2012 ja keskihintani oli 18,4 euroa. Yhtiö oli monella tapaa yksi suosikeistani: kasvollinen omistajuus (Väisälän suku), erittäin kansainvälinen liiketoiminta, markkinajohtaja omassa nichessään sekä vahva osingonmaksaja. Yhtiön taloudellinen suorituskyky on joitakin vuosia kärsinyt tilapäisiksi luokiteltavissa olevista vaikeuksista, jotka kääntyessään kohottaisivat tuloksentekokykyä huomattavasti.

Olen perinteisesti onnistunut ajoittamaan suuren määrän sijoitusaktiviteettia juuri ennen korjausliikettä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla sain kuitenkin purettua merkittävän määrän käteistä laadukkaisiin yhtiöihin. Lisäksi olin vähentänyt omistuksiani alisuoriutujissa, joiden osinkotuotto ja kurssikehitys eivät olleet tyydyttäviä. Näin absoluuttinen osinkotuottoni jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna – kurssikehityksestä riippumatta.

Lue tarkemmin kesäkuun osakeostoksesta tästä.

Katse dollareista kruunuihin

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2015

Aivan helmikuun lopussa ostin ruotsalaisen Bufabin osaketta. Yhtiön osakekurssi romahti 17 prosenttia tulosjulkistuksen jälkeen alle 50 kruunun. Bufab on listautunut pörssiin vastikään 2014, joten pitkää taivalta yhtiön hintatason arvioimiseksi ei ole olemassa. Yhtiö ilmoitti maksavansa 1,5 kruunun osingon, joten osinkotuotoksi muodostui minimivaatimukseni 3 prosenttia. Jukka Oksaharju on analysoinut yhtiötä blogissaan perusteellisesti.

Osinkotuoton ja kohtuullisen arvostuksen lisäksi olin kuullut yhtiön asiakkailta erittäin myönteisiä lausuntoja sidoksestaan yritykseen. Nähdäkseni kurssilaskuun johtaneen tuloksen syyt olivat suurilta osin valuuttakurssissa, joka tulisi jonain kauniina päivänä muuttumaan. Koska yhtiö oli verrattain pieni ja sillä ei ollut yksittäisiä merkittäviä osakkeenomistajia, voisi yritys olla sopiva ostokohde vaikkapa Fastenalin tyyppiselle yritykselle..

Koska osakekurssit ovat nousseet viime kuukausina rajusti, päätin tehdä maaliskuun seurantaani alaskirjauksen pakotetun eläkesäästämisen omaisuuserääni. Mitä tekemistä sillä oli osakekurssien kanssa? Ei mitään. Näin sain alaskirjauksen vaikutuksen peittymään. Seurannassani olin arvostanut 50 % näistä säästöistä. Nyt päätin arvostaa vain 40 %, koska se on entistä todennäköisempi skenaario säästöjen realisoitumisen toteutumisesta. Tehdessäni alaskirjauksen mahdollisimman varhain vältyn suuremmalta vaikutukselta myöhemmin. Tämä on ennen kaikkea henkistä kirjanpitoa.

Valuuttapainotuksilla lisätuottoa?

Maaliskuussa laitoin lisäksi viimeiset dollarini työskentelemään tekemällä lisäsijoituksen General Electriciin. Olin hankkinut osaketta ensimmäisen kerran noin vuosi sitten ja kurssi oli sittemmin viistänyt samalla tasolla. Amerikkalaiseksi osakkeeksi osinkotuotto oli kohtuullinen ja aiemmassa kirjoituksessani listaamat vaihtoehdot vaikuttivat kantavan huomattavasti korkeamman riskin. Mattelin, Textainerin ja Enscon osakkeita jäin seuraamaan. Mikäli yhtiöiden liiketoiminnan kehityksessä näkyisi valon merkkejä, ostaisin lisäerän osinkojen tuomilla dollareilla.

Dollarin vahvistuttua merkittävästi olen siirtänyt katseeni heikentyneeseen Ruotsin kruunuun. Tein ensimmäisiä valuutanvaihtoja helmikuussa ja lisää maaliskuussa. Kahdeksan prosenttia sijoituksistani oli ruotsalaisissa osakkeissa. Heikentynyt kruunu tarjoaisi hyvän mahdollisuuden kasvattaa tämän kohtuulliseen kymmeneen, kun kurssitaso antaisi siihen tilaisuuden. Tällä hetkellä ruotsalaisiin sijoituksiini lukeutuu: Betsson, Swedish Match, Ratos, Systemair, Nordnet ja Securitas.

Seuraa sijoitusteni kehitystä Sharevillessä.