Onneksi en myynyt kaikkia osakkeitani

Maaliskuun puolivälissä julkaisin kirjoituksen otsikolla Miksi en myynyt kaikkia osakkeitani? Jälkikäteen katsottuna silloin olisi kannattanut ostaa paljon osakkeita. Tänään tiedämme, että osakemarkkinat lähtivät hurjaan korjausliikkeeseen ylöspäin pian edellä mainitun kirjoituksen julkaisun jälkeen. Jos olisin myynyt kaikki osakkeeni hyvän sään aikana, ennen koronakriisin eskaloitumista, minulla toki olisi todennäköisesti enemmän käteistä kuin salkkuni arvo on tällä hetkellä. Koska markkinoiden alamäki oli raju ja nopea, en olisi kuitenkaan onnistunut ostamaan osakkeita yhtä nopeasti takaisin. En edes ehtinyt merkittävästi kasvattamaan omistuksiani käteiskassastani. Nyt osakkeiden hinnat ovat jälleen reilusti tavoiteostohintojeni yläpuolella. Koska en myynyt osakkeitani, saan omistajan palkan, osingot.

Kurssiliikkeiden suuntaa on vaikea ennakoida ja ajoittaminen on erittäin vaikea taiteenlaji. Tämä ja aiempi kirjoitukseni osoittavat, että tavallisen osakesijoittajan on järkevintä ostaa hyviä yhtiöitä ja keskittyä tuotonetsinnässä osinkoihin. Vaikka osinkopotti tulee tänä vuonna kokonaisuudessaan laskemaan, alkuvuoden aikana olen saanut osinkoja yli 2000 euroa verojen jälkeen. Markkinoiden liikkeet ovat usein niin nopeita, ettei päivätyötä tekevä ehdi reagoimaan merkittävällä tavalla hintamuutoksiin. Lisäksi psykologialla on usein lamauttava vaikutus, kun kurssit laskevat on vaikea uskaltaa tehdä huomattavia ostoja. Sama luonnollisesti tapahtuu kurssihuipulla käänteisesti.  

Olisi kohtalon ivaa, jos nyt, kun julkaisen kirjoituksen yllä mainitulla otsikolla, alkaisi vastaliike alaspäin. Sitäkään emme voi tietää varmuudella, vaikka edelleen uskon, että näemme vielä rajun liikkeen osakkeiden hinnoissa kohti kaakkoa. Toiseen alamäkeen olen valmiimpi. Minulla on edelleen runsaasti käteistä, suunnitelma paikoillaan ja lista osakkeita, joita haluan hankkia salkkuuni tai ostaa lisää. Osakkeiden hintainflaation puolesta voi puhua se, ettei markkinoilla vieläkään ole parempia sijoituskohteita. Siksi aion itsekin tehdä ostoja, vaikkei kurssit merkittävästi laskisikaan. En siis lyö suuresti vetoa kumpaankaan suuntaan. Käteiskassalla olen varautunut kurssilaskuun ja osakesalkulla sekä jatkuvilla ostoilla lyön vetoa sen puolesta, että hyvät yhtiöt maksavat osinkoa myös tulevaisuudessa.

Salkkuni ei ole palautunut aivan yhtä hyvässä tahdissa kuin markkina keskimäärin. Alkuvuoden aikana tein useita huonoja sijoituspäätöksiä, vaikka tein monta hyvääkin. Yksi virhe oli tankata syklisiä osakkeita liian aikaisin, onnistumisena voidaan pitää useita pieniä lisäyksiä lähes kurssipohjissa. Degirossa ja Nordeassa olen tehnyt lukumääräisesti monia onnistuneita sijoituksia, valitettavasti ostot ovat olleet pikkiriikkisiä. Satelliittisalkussani, jossa spekuloin osakkeiden hintamuutoksilla, olen hyvin koronaa edeltäneellä tasolla. Nyt fokuksenani on jatkaa suunnitelmani mukaisesti: tehdä sijoituspäätöksiä parhaani mukaan, etsien hyviä yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista ja mielellään kasvavaa osinkoa. Tässä tilanteessa helmet erottuvat helposti. Tärkeintä on tutkia ja tehdä päätöksiä.

***

Haluatko aloittaa osakesijoittamisen tai teroittaa käsitystäsi osakemarkkinoista? Lue Vaurastumisen välineet.

Kuinka suhtaudun kurssilaskuun?

Viime viikon laskurytinöissä osinkosalkkuni arvosta pyyhkiytyi noin 8000 euroa. Valitettavasti olin ehtinyt tekemään muutamat osakeostot juuri ennen korjausliikettä ja minulla on Nordnetissä käteistä tällä hetkellä vähänlaisesti. Kuukausittainen säästösummani on kuitenkin tulossa jälleen salkkuun ja toisen mokoman säästän sivuun. Lisäksi minulla on hätärahastossa yli 20 000 euroa, vaihtoehtoisista sijoituksista on vapautumassa lisää pääomaa ja luottolimiittiäkin on käytössä 50 000 euroa. Ostovoimaa siis tarvittaessa piisaa, kuinka aion toimia?

Viimeksi osakesalkkuni arvo laski suhteellsiesti saman verran helmikuussa. Kyllä, vuonna 2018. Osakekurssien laskussa ei siis harmita kuin se, että en tullut myyneeksi muutamia satelliittisijoituksia, joita en laske kuuluvan salkkuuni pitkällä aikajänteellä. Uskon, että kurssilasku ei tule merkittävästi muuttamaan ensi vuoden osinkonäkymiä. Sijoitukseni tulevat tuottamaan edelleen kasvavan määrän osinkoja. Laskeva arvostustaso tarjoaa taas mahdollisuuden tehdä parempia ostoksia osinkovirran kasvattamiseksi.

Spekulatiivisessa salkussa Degirossa ostin jo takaisin osakkeita, joita olin tullut myyneeksi ennen kurssilaskua. Sain samat osakkeet samoihin hintoihin takaisin, kun olin ne alunperin hankkinut. Osinkosalkussani en tule tekemään nopeita liikkeitä. Todennäköisesti teen lokakuussa vielä yhden osakeoston ja kaksi marraskuussa. Harkitsen edelleen vakavasti myös osakemyyntejä. Esimerkiksi Nesteen kurssitasoa pidän yhä aivan liian korkeana, koska pitkällä aikavälillä on mielestäni epätodennäköistä, että yhtiö kykenee ylläpitämään nykyisen kannattavuustasonsa.

Koska sijoitusstrategiani ei nojaa markkinakehitykseen, ennustan blogissani harvoin markkinoiden suuntaa. Oletan kutienkin, että nykyinen korjausliike on laskumarkkinan alkua. Koska korjausliike oli jyrkkä, uskon, että kurssit nousevat kuukauden aikajänteellä. Mikäli satelliittisijoitusteni kurssitasot palautuvat, myyn muutaman sijoituksen kassan kasvattamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä uskon kurssien laskevan voimakkaammin.

Suhtaudun ja valmistaudun kurssilaskuun siis usealla tapaa:

• Varmistan, että minulla on ostovoimaa eli käteistä tai luottolimiittiä.
• Toteutan sijoitusstrategiani päälinjoja tinkimättömästi: ostan kuukausittain hyviä yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa kriteerieni mukaan.
• Saatan myydä yliarvostettuja osakkeita kasvattaakseni käteisen määrää ja hyötyäkseni toteutuneesta kurssinoususta.
• Pyrin hyötymään kasvaneesta volatiliteetista, kurssivaihtelusta, spekuloimalla osakkeiden hintakehityksellä lyhyellä aikavälillä.

Miksi teen ylimääräisiä lainanlyhennyksiä?

Olen useaan kertaan kirjoittanut lopettavani ylimääräiset lainalyhennykset ja keskittäväni vapaan kassavirtani erityisesti osakesijoituksiin. Aikeistani huolimatta huomaan edelleen tekeväni lisälyhennyksiä asuntolainaani.

Suomalaisessa talousmediassa on viime kuukausina keskusteltu suomalaisesta asuntolainakulttuurista ja verrattu sitä ruotsalaisiin ikuisiin asuntolainoihin. Nopealla Google haulla selviää, että kyseessä on kestoaihe, joka nostetaan säännöllisesti esiin. Asuntolaina koskettaa laajaa lukijakuntaa on siten erinomainen aihe journalisteille.

Kirjoituksia seuratessani huomasin kuuluvani siihen joukkoon, joka tunnollisesti pyrkii irti velvoitteistaan ja tietyllä tapaa tuntee vaikeaksi olla velkaa jollekulle, vaikka se onkin kasvoton pankki. Toisaalla lisälyhennyksiäni jarruttaa ja pienentää taloudellista tuottoa maksimoiva tahtoni. Samalla tasapainoilen sen kysymyksen välillä, miten nykyisessä markkinatilanteessa on järkevintä toimia?

Tällä hetkellä teen pieniä lisälyhennyksiä entisen omistusasuntoni lainaan. Sen lainapääoma on kaksinkertainen verrattuna ensimmäisen sijoitusasuntoni lainaan. Siten mahdollisen korkotason nousun vaikutus on suurin. Toinen syy tämän lainan lisälyhennyksiin on se, että haluan mahdollisimman vapauttaa asuntoon kohdistetun lisävakuuden maksamalla lainaa nopeammin pois.

Miksi olen yhä tehnyt ylimääräisiä lainalyhennyksiä?

• Remonttikulut voivat yllättää. Ikääntyvä asuntokantamme tarkoittaa sitä, että kiinteistöihimme kohdistuu yhä enemmän kustannuksia, joilla ylläpidämme kiinteistön kuntoa ja siten sen arvoa. Kun kerrostalohuoneistoon kohdistuu remontin jälkeen yhtiövastike, voi se helposti olla vähintäänkin korkokulujen suuruinen. Näin kävi minulle julkisivuremontin kanssa. Yhtiölaina vähentää lainanhoitokykyä ja se arvioidaan rasitteeksi, mikäli haet uutta lainaa.
• Viitekorot nousevat ennemmin tai myöhemmin. Korot ovat historiallisen alhaalla. Haluan lyhentää lainaa ennen kuin korot nousevat. Näin nousun vaikutus jää pienemmäksi.
• Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle myös riippumattomuutta pankista. Ennen kuin voin jättäytyä pois palkkatyöstä haluan, että olen maksanut pankille yhden talon tai asunnon verran. Näin voin minimoida kuukausittaiset juoksevat kuluni,
• Asuntolainan lyhennys on vaihtoehtoinen sijoitus, joka tuottaa asuntolainan koron verran. En tiedä mitkä osakkeet nousevat tai laskevat, mutta tiedän kuitenkin, että pankki veloittaa koron ja palvelumaksun joka kuukausi. Siten lisälyhennys on varma sijoitus.
• Asuntoa vasten voi ottaa uutta lainaa. Vaikka lainanlyhennyksiin käytetyt varat ovat lopullisesti sidottu kivijalkaan, voi asuntoa vasten ottaa uutta lainaa. Tämä toki edellyttää, että omistuksella on vakuusarvoa, lainanottaja hyväksyy mahdolliset kustannukset ja korkeamman koron.
• Verovähennykset ovat tuoneet merkittävää hyötyä omistusasujalle. Tämä etu kuitenkin hiipuu vaiheittain verokarhun vähentäessä omistumisasumisen suosimista.
• Ylimääräiset lyhennykset vähentävät lainan kokonaiskustannuksia. Mitä aikaisemmin ja mitä suurempia lisälyhennyksiä tekee sitä pienemmäksi muodostuvat lainanhoitokulut kokonaisuudessaan.

Useat henkilökohtaisesta talouden hallinnasta kirjoittavat suosittelevat keskittymään (asunto)velan maksamiseen ennen pääpainoista sijoittamista (kts. esim. Miten säästää rahaa ja vaurastua?) Tämän artikkelin kirjoittamiseen kannusti myös alasivun "Salkkuni" alle kirjoitettu kommentti: "Olisiko järkevää lyhentää lainojasi osakesalkun arvolla?" Järkevä lainoituken käyttö mahdollistaakin muiden rahojen käytön omassa sijoitustoiminnassa, 

Miksi en siis lyhennä suntolainaani täydellä laidalla?

• Saavutan suuremman tuoton muualta. Kirjoitushetkellä osakkeet maksavat osinkotuottona keskimäärin paremmin kuin asuntolainan korkokulut ovat, joten osakkeisiin sijoitetun 1000 euron osinkotuotolla voin maksaa 1000 euron lainan korkokulut ja laskennallisesti vieläpä lyhentää lainaa. 
• Velkavipua hyödyntämällä saavutan suuremman tuoton omalle pääomalleni. Muiden rahojen käyttö omassa vaurastumisessa on klassinen vaurastumisen vauhtipyörä.
• Mitä aikaisemmin aloittaa osakesijoittamisen sitä paremmin korkoa korolle vaikutus siivittää vaurastumista. Osakesalkkuni tuottaa vuosi vuodelta enemmän osinkotuloja ja uudelleen sijoitettuna vauhti kiihtyy. Lisälyhennykset toki pienentävät kuukausittaisia kustannuksia, mutta ne eivät varsinaisesti tuota uutta varallisuutta.
• En halua laittaa kaikkia munia samaan koriin (=kotiin) vaan haluan hajauttaa. Pidän siitä, että varallisuuteni kehitys ei ole yhden omaisuuserän varassa. Sijoittamalla samalla kun lyhennän velkaa hajautan osakkeisiin ajallisesti.
• Asuntojen arvo ei mielestäni kasva, vaan pikemminkin laskee. Rakennuksen ja huoneiston kunto keskimäärin heikkenee ajan kuluessa. Remontit maksavat ja lähinnä palauttavat asunnon kunnon hyväksyttävään tilaan. Kyllä, asuntojen nimellinen hinta saattaa nousta, mutta yleinen inflaatio ja ajoittaiset korjausliikkeet asuntojen hintatasossa tekevät hintojen nousun varaan laskemisen haasteelliseksi.
• Koen tekeväni parempia osakesijoituksia, kun "rahaa on rajallisesti". Lainalyhennykset pienentävät vapaata kassavirtaani ja suuntaan kuukausittaiset sijoitukseni vain parhaimpiin yhtiöihin. Tämä syy on toki täysin psykologinen ja vaikeasti perusteltavissa taloudellisesti. Siitä huolimatta on pidettävä mielessä että niin vaurastuminen kuin osakesijoittaminen on suurelta osin psykologiaa ja omien tunteiden hillitseminen on yksi avaintekijä onnistumisessa sijoitustoiminnassa.
• Mikäli korot ja osakemarkkinoiden arvostustaso ovat korkealla, voin kohdistaa osinkotulot lainanmaksuun. Tällä tavalla voin nopeasti lyhentää asuntolainaa, kun sijoittaminen osakkeisiin ei ole järkevää ja korkotaso nostaa jäljellä olevan lainan hoitokuluja.

Yhteenveto: Jatkan edelleen pieniä kuukausittaisia lisälyhennyksiä. Kun korkotaso lähtee nousemaan, nostan vastaavasti lisälyhennysten suuruutta joillakin kymmenillä euroilla. Kun tavoitteeseeni, vuoteen 2025, taloudelliseen riippumattomuuteen on vielä 11 vuotta matkaa, pidän riskitasoni korkealla: sijoitan osakkeisiin, vaihtoehtoisiin sijoituksiin sekä hankin lisää sijoitusasuntoja.

Itselleni asunnot ja siten lainalyhennykset ovat sijoitus taloudelliseen riippumattomuuteen. Suomalaisessa blogosfäärissä on pohdittu lainalyhennysten todellista luonnetta pieteetillä, joten en käytä siihen palstamillimetrejä:
Rahalla vapaaksi - Lainanlyhennys EI ole kulu!
Pohatta - Asunto on ongelmaomaisuutta

1 - Miten toimin syklin pohjalla

Kun osakemarkkinat lähtevät laskuun, on tärkeää olla oma sijoitusstrategia kirkkaana mielessä. Itselleni olen luonut muutamia muistisääntöjä sijoitustulosten parantamiseksi:

1. Ennen laskumarkkinaa, syklin huipulla, pienennän kertasijoitusten suuruutta ja harvennan tekemiäni sijoituksia. Ensinnäkin, tällä toimenpiteellä kerrytän varoja laskumarkkinaa varten. Toiseksi, näin myös välttyy paremmin ostamasta osakkeita kalliilla hinnalla.
2. Kun osakkeiden hinnat lähtevät laskuun, ostan osakkeita hajautetusti sijoittaen useisiin osakkeisiin. Tämä takaa sen, että voin poimia salkkuun laatuosakkeita useaan kertaan alamäen aikana. On erittäin vaikeaa tehdä jokaista osakeostoa syklin pohjalla. 
3. Pyrin välttämään saman osakkeen ostamista lyhyellä aikavälillä useasti. Mikäli osakkeet ovat laskumarkkinassa, silloin kyseistä osaketta luonnollisesti voi ostaa keskipitkällä aikavälillä entistäkin edullisemmin. Olen useasti sortunut virheeseen, jossa ostan laskevaa osaketta lisää pian edellisen oston jälkeen.
4. Tarttuminen putoavaan puukkoon on psykologisesti äärimmäisen vaikeaa. Ylituottoihin yltävät sijoittajat ostavat osakkeita kuitenkin silloin, kun muut myyvät. Laskumarkkinan aikana ei tule pienentää osakeostoja vaan pikemminkin kasvattaa niitä, jotta keskihintasi kunkin osakkeen kohdalla laskee. Tämä tekniikka tunnetaan nimellä dollar-cost-averaging.
5. Laskumarkkinan aikana on tärkeä kiinnittää suuri huomio yhtiöiden laatuun ja syklisyyteen. Rakennusalan ja raskaan teollisuuden osakkeet tapaavat laskea ensimmäisten joukossa. Näitä voit poimia salkkuusi ensimmäisenä. Valitse kuitenkin kestomenestyjiä, joiden osakekurssit kärsivät yleisestä pessimismistä.
6. Toimiessaan kurinalaisesti piensijoittajalla on parhaimmat mahdollisuudet selvitä voittajana laskumarkkinasta, esimerkiksi: piensijoittaja voi lisätä pääomaa sijoitussalkkuunsa, kun ammattilaisten osakerahastoista yleensä virta on yleensä ulos ja piensijoittaja voi ottaa näkemystä haluamallaan tavalla, kun rahastoja pidättelevät erilaiset säännöt.
7. Neuvottele osakevälittäjäsi tai pankkisi kanssa mahdollinen sijoituslaina valmiiksi, jotta voit nopeasti alkaa hyödyntämään alhaisempaa hintatasoa, jos käteiskassa pääsee ehtymään.

Käytännön kokemuksia virheistä ja opeista syklin pohjalla voit lukea tästä.

(*julkaistu 30.3.2014, päivitetty 2.1.2015)