Näytetään tekstit, joissa on tunniste HM. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HM. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. lokakuuta 2021

Universal Insurance ylitti taas ennusteet

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2021

Salkkutapahtumia oli lokakuussa runsaasti. Ostin lisää esimerkiksi Universal Insurancea, josta kirjoitin laajemman analyysin blogin ulkopuolelle ja joka julkaisi kuun lopussa odotukset ylittäneen osavuosituloksen. Samanaikaisesti kasvavat tulot ja pienentyvät kustannukset, eri katalyyttien mahdollistamana, ovat nostamassa yhtiön tuloksentekokyvyn takaisin tavanomaiselle tasolle ja vuoden ajan alhaalla mörninyt osake teki tulosjulkistuksesta pienen pomppauksen. Verrokkeja parempaa tulosta tekevä yhtiö arvostetaan puolet alhaisemmalla P/E luvulla ja osinkotuotto yltää yli viiden prosentin.

Ostin lisää myös Hennes&Mauritzin osakkeita, joista luovuin tyytyväisenä aiemmin. Muutin kuitenkin näkemystäni kurssin laskettua houkuttelevalle tasolle ja yhtiön palattua takaisin osingonmaksuun. Olen kuitenkin valmis luopumaan osakkeista pienellä voitolla. Ostin ja myin jälleen Kemiraa, joka ensin laski 13,2-13,3 euron tasoille , nousi nopeasti 14 euron tuntumaan ja osingon irtoamista seuranneen laskun myötä taas takaisin 13,3 euroon. Ostin lisää myös Solwersia, mutta ostos oli enemmän spekulatiivinen.

Lokakuu oli ensimmäisiä kuukausia, kun myynnit olivat suurempia kuin ostot. Kevensin positioita seuraavien yhtiöiden kohdalla: Puuilo, Vincit, Wärtsilä ja KSB. Halusin vapauttaa suuremmista positioista hieman käteistä kurssilaskun varalle. Myin kokonaan Aallon Groupin ja ruotsalaisen ICA Gruppenin osakkeet. Ruokakauppa ICA tuli myytyä puoliväliin voimakasta nousua ja tuottoa jäi valitettavasti pöydälle. Aallon ei tukenut lujasti osinkosalkun päätavoitetta ja joutui siksi leikkauslistalle. Halusin myös karsia alati pitenevää osakkeiden listaa salkussani. Välillä on hyvä karsia rönsyjä, jotka eivät vie kohti tavoitetta, tässä tapauksessa osinkotuloja.

Lokakuun puolivälin seurannassa salkku ei aivan vielä yltänyt uuteen ennätykseen, vaan saavutti lukeman 405 000. Kuun viimeisinä päivinä salkku kiipesi kuitenkin uuteen ennätykseen. Sen sijaan kokonaisvarallisuus ylsi uuteen huippulukemaan jo kuun puolivälissä kellottaen lukeman 665 000 euroa. Todennäköisesti jatkan salkussa pieniä myyntejä käteiskassaa kasvattaen.

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Anteja, myyntejä ja ostoja - lisäsin Sitowisea

Sijoituspäiväkirja

Maaliskuu 2021

Salkustani meni myyntiin amerikkalainen Tapestry, jonka olin määrittänyt vuoden alussa osakkeeksi, jolla ei ollut enää paikkaa osinkosalkussani. Luksusasusteita valmistava Tapestry oli lakannut maksamasta osinkoa. Asetin osakkeelle trailing stop loss toimeksiannon, joka toteutti myynnin, kun kurssi laski 8 prosenttia huippuarvosta. Kurssi palautui myynnin jälkeen, mutta sain osakkeesta tällä tapaa kohtuullisen hinnan tai vähintäänkin paremman jos olisin myynyt osakkeet jo tammikuussa. Olin ostanut Tapestryä vuonna 2014 ja sain 1300 euron sijoitukselle 332 euron (netto) edestä osinkoa ja myyntivoittoa saman verran (brutto). 

Myin myös vaatekauppa Hennes&Mauritzin osakkeet 214 kruunun hintaan. Pääsin sijoituksessa täpärästi kuiville. Ostin osakkeita ensimmäisen kerran 2017 ja osinkoja sain ennakonpidätysten jälkeen n. 10 % edestä. Hyvin nopeasti ensioston jälkeen tajusin, että sijoitus oli jonkinasteinen virhe. En suostunut kuitenkaan myymään tappiolla, vaan ajattelin, että H&M on aliarvostettu. Jälkikäteen katsottuna H&M teki strategisen virheen investoimalla voimakkaasti fyysisiin myymälöihin jokapuolella maailmaa. Nyt Yhdysvalloissa Amazon on noussut suurimmaksi vaatekauppiaaksi ohi kivijalkakauppiaiden. Voi olla, että H&M tilapäisesti hyötyy myymäläverkostostaan talouksien avautuessa koronan väistyessä, mutta jo keskipitkällä aikavälillä ylimitoitettu myymäläverkosto voi olla rasite. Amerikkalaiset vaatemerkit ovatkin nousseet vauhdikkaasti koronapohjilta uusiin ennätyksiin. Minulla on salkussani vielä Kontoor Brandsia (KTB) ja VF Corporationia (VFC), josta Kontoor on irtautunut omaksi yhtiökseen. 

Tapestrystä vapautuneiden varojen puolikkaalla ostin amerikkalaisen The Chemours Companyn osakkeita. Chemours irtaantui kemianyhtiö DuPontista vuonna 2015. Kemianyhtiöt ovat syklisiä ja pääomaintensiivisiä. Chemoursissa kiinnosti sen erikoistuminen muutamiin erityisiin kemiantuotteisiin, erityisesti jäähdytyksessä käytettäviin kemikaaleihin Freon ja Opteon brändeillä. Jäähdytyksen määrä kasvaa ja tulee kasvamaan maapallollamme voimakkaasti. Chemours valmistaa myös muita tunnettuja brändejä kuten Teflon ja Viton. Ensimmäisen tuntevat monet paistinpannuista ja jälkimmäinen on tunnettu tiivistemateriaali eri sovelluksiin. Suuri liiketoiminta-alue on myös titaniumoksidi, jota ymmrtääkseni käytetään muun muassa maaleissa. Chemours ei välttämättä sykliseksi yhtiöksi ole kirjoitushetkellä edullinen, kuten niin montaa muutakin sitä olisi saanut pilkkahintaan koronapohjilta. 26 dollarin ostohinnalle yhtiö maksoi 3,8 % osingon.

Ostin osinkosalkkuuni ruotsalaista Coor Service Managementia, joka tekee kiinteistöhuoltoa kaikissa Pohjoismaissa. Olen tarkkaillut yhtiötä jo useamman vuoden ja 64 kruunun hintaan yhtiö vaikutti kohtuullisen hintaiselta, hieman riippuen mitä lukuja katsoo. Placeran mukaan yhtiö tekee suuria alaskirjauksia Sen myynti laski vuonna 2020 koronan seurauksena, mutta sen oli siitä huolimatta määrä maksaa 4,4 kruunua osinkoa kahdessa erässä, joista toinen 2,4 kruunun erä oli vuonna 2020 maksamatta jääneitä voittovaroja. Coorin tulevaisuutta toki varjostaa etätyön lisääntyminen, mikä vähentää toimistojen siivoustarpeita. Yhtiön liikevaihdosta kolmasosa tulee siivouksesta. Tulosperusteisesti katsottuna yhtiö vaikuttaa kalliilta, mutta jos tulosta oikaisee poistoilla, vaikuttaa yhtiö kassavirtaperusteisesti edulliselta. Ilkka Herlinin sijoitusyhtiöt ovat yhtiön viidentoista suurimman sijoittajan joukossa.

Osallistuin myös Sitowisen ja Orthexin listautumisanteihin. Orthexin ämpärit myin toisena kaupankäyntipäivänä ja otin pikkiriikkisen voiton kotiin, kun annista ei herunut kuin 62 kappaletta osakkeita. Sitowisea puolestaan ostin ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä lisää ja kasvatin omistukseni 300 kappaleeseen. Arvoin että teknisellä suunnittelutoimistolla kysyntänäkymät voivat olla sumuiset, kun markkinoita ylläpitäneet asuntorakentaminen hiipuu ja jokaiseen kaupunkiin on kohta rakennettu uusi sairaala. Suunnittelu on kuitenkin liiketoimintana suhteellisen perusvarmaa tekemistä, kuin Coorin siivous mutta suunnittelua ei pysty aivan kuka tahansa tekemään. Jos yhtiö onnistuu jatkamaan kasvuaan yritysostoilla ja tehostamaan liiketoimintaa digitalisaatiolla, voidaan ehkäpä puhua Talenom/Aallon tilitoimistotyyppisistä ajureista.

Maaliskuun seurannassa osakesalkkuni kasvoi merkittävästi, kun tein merkittävän lisätalletuksen, jolla rahoitin luotolla avaamani ETF-salkun. Kokonaisvarallisuus ei kasvanut helmikuuhun nähden, koska tein samalla alaskirjauksen vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Osakesalkkuni arvo nousi 352 000 euroon ja kokonaisvarallisuuden arvo oli 585 000 euroa. Vaikka arvo-osakkeisiin nojautuva salkku voi hyvin, osakemarkkinat ottavat mielestäni haparoivia askeleita. En ole muodostanut tarkkaa kuvaa salkkuni kevään osinkovirrasta, mutta ainakin se tulee hieman piristämään salkkua huhtikuussa. 

***
Opiskele jotakin uutta sijoittamisesta, lue Vaurastumisen välineet.

lauantai 5. tammikuuta 2019

Yhteenveto 2018 ja tavoitteet

Vuonna 2018 osakesalkkuni arvo kasvoi suhteessa edellisvuoteen, mutta paperivoitto laski rajusti, kymmenellä tuhannella eurolla. Osakesalkkuni paperivoitto, realisoimaton tuotto, kävi historiansa korkeimmalla tasolla kesäkuussa 2018, jonka jälkeen jokainen kuukausi oli alamäkeä elokuuta lukuunottamatta. Jos punertavaa vuotta katsoo positiivisesti, paperivoittoa jäi vuoden 2018 lopussa jäljelle 69 000 euroa. Sijoitusstrategiani kulmakivenä ovat kuitenkin osingot, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa.

Mitä tapahtui vuonna 2018?
  • Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana 800 000, kiitos lukijoille!
  • Kokonaisvarallisuuteni ylsi lähes 360 000 euroon, kun tavoitteeni vuodelle 2018 oli 370 000 euroa. 
  • Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa 176 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan. Velka vähentyi lähes 7000 eurolla.
  • Talletin osakesalkkuun 14 000 euroa uutta pääomaa. Talletukset ylsivät 133 000 euroon.
  • Salkun arvo nousi 200 000 euroon, vain täpärästi yli vuoden takaisen arvon. Salkun arvo on silti 28 000 euroa yli laskennallisen tavoitteeni (12 000 euroa vuodessa uutta pääomaa + 6 % tuotto).
  • Valuuttakurssit (dollari ja Ruotsin kruunu) pysyivät melko muuttumattomina suhteessa viime vuoteen.
  • Kuten viime vuonna, kasvatin voimakkaasti sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin pyrkien hyödyntämään suhteellisen heikkoa kruunua.
  • Omistuksistani Technopolis lunastettiin ulos pörssistä. Pörssitulokkaista myin Admicomin osakkeet valitettavasti ja Altian sekä Kojamon osakkeet onnekseni ajoissa pois. 
  • Vuoden absoluuttinen osinkotuotto kasvoi tuhannella eurolla noin 6100 euroon. Myös suhteellinen osinkotuotto koheni pysytellen pitkälle yli neljän prosentin verojen jälkeen.
  • Viime vuonna asettamani tavoitteen mukaisesti kasvatin vaihtoehtoisten sijoitusten arvon 50 000 euroon. Lunastin puolet vaihtoehtoisesta sijoituksesta kulutusluototusta tekevän GF Money Consumer Finance Oy:n osakkeisiin. 
  • Vaihtoehtoisista sijoituksista lunastin myös S-Ryhmän osuuksia osuuskauppojen lopetettua osuuspääoman koron maksuja.
  • Vuoden aikana vaihdoin töitä ja sen myötä autoni tuli osaksi varallisuuslaskelmaani. Suuri osa autosta vapautuneista varoista meni hätärahastooni Norwegian Bankiin.
  • Vuodelle 2018 olin asettanut tavoitteeksi yhden asunnon hankinnan. Tätä en toteuttanut kolmesta syystä: ajatukseni asuntomarkkinoiden kehityssuunnasta eivät ole ruusuiset, tällä hetkellä en halua allokoida suoriin asuntosijoituksiin enempää varoja ja yksi omistamistani asunnoista vei runsaasti aikaa ja huomiota päättyneen vuoden aikana .
Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun
Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2018 mennessä olin tallettanut salkkuuni 132 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 200 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 69 000 euroa eli 51 %.

Vuonna 2018 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna -5 % (2017: 5 %, 2016: 16 %, 2015: 13,8 %). (Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin pörssin osingot huomioiva indeksi laski vuoden 2018 aikana hieman alle viisi prosenttia, joten tulosta ei voi pitää aivan kehnona. Osakepoimintaan käyttämälleni ajalle en kuitenkaan saanut juuri rahallista vastinetta lisätuoton muodossa.

Vaikka osakesalkun tuotto oli heikko vuonna 2018, enkä onnistunut myymään osakkeita huippuhintoihin, annan pisteitä muutamille lähimenneisyydessä tekemilleni päätöksille. Kerrytin 7000 euroa taloyhtiölainan maksua varten, sen sijaan, että olisin puskenut rahat kuumille markkinoille. Muutaman viime vuoden aikana olen sijotitanut huomattavia summia, jopa "lainannut" rahaa osakesalkustani, vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Lähtökohtaisesti nämä säilyttävät nimellisarvonsa, jollei koko pääoma katoa luottotappioihin tai vastaaviin. Kolmanneksi, olen kasvattanut huomattavan lähes 24 000 euron hätärahaston. Näistä kolmesta lähteestä minulla on mahdollisuus sijoittaa yli 30 000 euroa osakkeisiin, jos markkinatilanne antaa siihen syyn.

Vuoden 2019 tavoitteet
  • Osakesalkun arvo 230 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 390 000 euroa.
  • Osinkotulot 6700 euroa nettona.
  • Taloudellisen riippumattomuuden julistus.
  • Kassavirran virittäminen ulos eri omaisuuslajeista.
En aseta tänä vuonna tarkempia tavoitteita sijoitustoimintaani liittyen. Sitä tulee määrittelemään pitkälti yllä olevan listan neljäs kohta: taloudellisen riippumattomuuden julistus. Alkuvuoden aikana minun on tehtävä laskutoimituksia, suunnitelmia ja ajatustyötä: hyppäänkö pois palkkatyöstä. Kun asettaa tavoitteen, tulee tehtyä työtä sen suuntaan!

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Strategiani mukaisesti pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2019 kolme kandidaattia ovat siivoussuunnitelmani mukaisesti:
  • Rapala tai HKScan.
  • H&M tai Ratos.
  • F-Secure tai Vaq-tec.
Tänä vuonna tahtotilanani on myydä vähintään kaksi kuudesta yllä mainitusta sijoituksesta. Myynneillä vapautan varoja ensisijaisen tavoitteeni, osinkotulojen, kasvattamiseksi ja päästäkseni eroon alisuoriutujista.

***
Rakenna itsellesi pullea osakesalkku. Lue Vaurastumisen välineet.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Luovuin vihdoin yhdestä tappiopesäkkeestä

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2018
  
Kuun alussa myin vihdoin tappiopesäke ölynporauslauttoja vuokraavan Enscon osakkeet. Tappiota tuli noin parituhatta euroa. Tappion suuruuden voi suhteuttaa monella tapaa. Se on noin prosentin koko salkustani, kahden kuukauden säästöt osakkeisiin tai noin kolmannes vuotuisista osingoistani. Ensco-sijoituksessa astuin arvoansaan. Sijoitin yhtiöön hetkellä, jolloin toimiala oli oman syklinsä huipulla, samoin huipulla olivat yhtiön tulos ja osakekurssi. Markkinoille tuli runsaasti uutta kapasiteettia ja öljyn hinnan laskettua asiakkaat vähensivät investointejaan, oli nämä tekijät myrkkyä yhtiön myynnille ja tulokselle, ja osakekurssi seurasi alaspäin.

Kuten sijoitusviisaat korostavat, tappioiden välttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Omat tappioni syntyvät huonosta suunnittelusta, jos sijoitus lähtee ostohetken jälkeen laskuun, minulla ei ole valmiiksi mietittyä toimintasuunnitelmaa. Sijoitusstrategiaani olen tappioita koskevan säännön kirjannut, mutten ole noudattanut sitä kurinalaisesti. Kiinnittämällä huomiota epäonnistuneisiin osakevalintoihin ja erityisesti ajoitukseen, pystyisin parantamaan salkun kokonaistuottoa merkittävästi.

Enscon myynti mahdollisti kuitenkin verovähennykset sijoitustuotoista ja pääoman irrottamisen osinkoa tuottamattomasta kohteesta. Tein lisäsijoituksen ExxonMobiliin, joka maksaa nykykurssille yli 4 prosentin osinkotuoton ja voi kääntää tuloksensa kasvuun, mikäli öljyn hinta jatkaa nousuaan. ExxonMobilia olen ostanut ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja täydentänyt toisen kerran 2013.

Toukokuussa tein lisäsijoituksen myös Hennes&Mauritziin. Tämän oston kanssa voin olla samalla tiellä kuin Enscon kanssa. Sijoitustyylissäni otan kuitenkin välillä tiedostettuja riskejä sijoittaessani yhtiöihin, jotka ovat vaikeuksissa, mutta joilla on oletettavasti kyky, resurssit ja kilpailuetu kääntää liiketoiminta takaisin parhain päin. H&M:n kohdalla lasken sen varaan, että sijoittajat keskipitkällä aikavälillä ylireagoivat nettikaupan uhkaan.

Kuun lopussa ostin lisää Tikkurilaa ja Nordnetin euron kampanjassa pikkiriikkisen erän Nordeaa. Tikkurilaa ostin spekulatiivisessa mielessä. Ostoksella veikkaan sen puolesta, että Tikkurilan vaikeudet ovat tilapäisiä. Käännettä odottaessa Tikkurila maksaa puolet vuotuisesta osingostaan syksyllä ja jos kurssi nousee yli kuudentoista euron olen valmis luopumaan Tikkurilan osakkeista. Nordea ostoksen syynä oli lähinnä omistamieni osakkeiden lukumäärän pyöristäminen mukavaan tasalukuun – oikein esimerkillinen syy ostaa osakkeita.

Toukokuun seurannassa salkkuni arvo kohosi uudelle kymmentuhannelle, yltäen 211 000 euroon. Salkkuni olen tallettanut 125 000 euroa pääomaa. Nettovarallisuuteni ponkaisi kaksi kymppitonnista kerralla ja nousi 360 000 euron yläpuolelle. Osinkoja toukokuun loppuun mennessä oli kertynyt noin neljätuhatta euroa ja tahti vaikuttaisi olevan tavoittelemassani 6000 euron vuosivauhdissa – saamillani osingoilla teintilapäisen sijoituksen kiinteistösektorille.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Omassa hotellissa on mukavampi yöpyä

Sijoituspäiväkirja


Huhtikuu 2018

Kuun puolivälissä ostin 200 kappaletta lisää Nokian osakkeita 4,5 euron hintaan. Tavoitteenani oli laskea keskiostohintaani ja poimia toukokuun osingot salkkuuni. Ajoitus oli lyhyellä aikavälillä onnekas, kun kurssi hypähti heti lähes 4,9 euroon. Sijoitus Nokiaan tuo jälleen noin kolmekymppiä lisää vuoden osinkovirtaani pyrkiessäni kohti 6000 euron osinkotuloja.

Hiljattain olen spekuloinut Tikkurilan osakkeella. Olen ostanut osaketta 16 euron tuntumassa ja myynyt yli 17 eurolla. Tällä hetkellä salkussani on Tikkurilaa 15,8 euron hankintahinnalla. Tikkurila tilitti vastikään osingon ensimmäisen erän ja osinkodippi jäi pieneksi. Osakekurssi alkaa lähennellä tasoa, jolla olen jälleen valmis myymään. Saatan kuitenkin pitää osakkeet hieman pidempään toivoessani yhtiön voittavan tilapäiset vaikeutensa, mikäli ne sellaiseksi osoittautuvat.

Huhtikuun loppupuolella salkkuni jatkoi pullistumistaan eri osakkeiden määrällä mitattuna. Ostin ruotsalaisen hotelliketjun Scandicin osakkeita. Yhtiö tarjosi kahdessa erässä maksettavan ja noin neljään prosenttiin efektiiviseen tuottoon yltävän osingon. Yhtiön osakekurssi oli laskenut 120 kruunusta hieman yli 80 kruunun tasolle. Scandic oli kohtuullisesti arvostettu 12 P/E luvulla ja 1,2 P/B luvulla. Yhtiö oli tosin velkaantumaan päin sen ostettua Suomesta Cumulus-ketjun hotellitoiminnot. Yhtiön asiakkaista yli 80 prosenttia on liikematkustajia, minä muiden joukossa. Olen vaihtanut Sokos-hotellit Scandiciin paremman konseptin ja viihtyisyyden vuoksi. Yleensä tavoitan Scandicin myyntipalvelun autosta puhelimitse huomattavasti Sokosta nopeammin. Jatkossa on mukava yöpyä omassa hotellissa.

Aloitin jälleen vaihtamaan euroja dollareiksi. Viimeksi olin vaihtanut euroja dollareiksi vuonna 2015. 2016 vaihdoin dollareita euroiksi, kun vaihtokurssi oli suotuisa. Tulen todennäköisesti myymään yhden amerikkalaisen tappiollisen sijoituksen ja osinkoa leikanneen yhtiön, joko Enscon tai General Electricin osakkeet. Myynnistä saan verovähennyskelpoisia tappiota tavoitteenani kohdistaa pääomat tuottoisammin. Valuuttavaihdoilla ja myynnillä saan kasaan pääoman uutta ostoa varten.

Huhtikuussa lisäsin osinkosalkkuuni kaksinkertaisen määrän uutta pääomaa. Suuremmilla talletuksilla koetan kompensoida muutamia epäonnistuneita sijoituksia, esimerkiksi H&M ja Byggmax, ja kasvattaa absoluuttista osinkokertymää. Kuun puolivälin seurannassa salkun arvo laski reilusti suhteessa maaliskuuhun. Myös kokonaisvarallisuuteni laski vajaa 3000 euroa. Osakesalkun arvo tuli alas yli 4000 euroa ja palasin jälleen hätyyttelemään 200 000 euron rajaa.

***
Älä elä pelkän palkkatyön varassa! Aloita säästäminen ja sijoittaminen, ja kartuta 10 vuoden kokemus Vaurastumisen välineillä.

maanantai 1. tammikuuta 2018

Yhteenveto 2017 ja tavoitteet

Vuonna 2017 osakesalkkuni kehittyi jälleen positiivisesti. Salkun arvo kohosi 178 tuhannesta eurosta 197 tuhanteen euroon. Päättyneestä vuodesta ei tullut yhtä suuri menestys kuin edellisestä, erityisesti osakesalkun osalta. Muutamat epäonniset sijoitukset ja valuuttakurssien muutokset toimivat osakesalkun riippakivinä.

Seuraavaksi tiivistelmä vuodesta 2017 osakesalkku painotuksella ja lyhyesti päätavoitteet alkaneelle vuodelle:
  • Blogin sivukatselujen lukumäärä, bloggerin tilaston mukaan, ylitti vuoden aikana puolimiljoonaa, kiitos lukijoille!
  • Onnistuin hyvin vuoden 2017 tavoitteiden toteuttamisessa. Jälkikäteen katsottuna olisin ehkäpä voinut asettaa hivenen vaativampia tavoitteita, koska vaurastumisen kehitys ei ole  vuosina kiihtynyt, vaan kasvu on absoluuttisesti mitattuna ollut yhtä vuotta lukuunottamatta yhtä suurta. Tosin kasvu on suurilta osin osakemarkkinoiden kehityksen varassa.
  • Kokonaisvarallisuuteni ylsi reiluun 335 000 euroon, juuri asettamani tavoitteen yläpuolelle kasvaen 46 000 eurolla.
  • Velkaa minulla oli vuodenvaihteessa noin 183 000 euroa kolmea ja puolta asuntoa vastaan.
  • Siirsin osakesalkkuun 13 000 euroa uutta pääomaa, talletukset ylsivät 118 000 euroon.
  • Salkun arvo nousi 197 000 euroon, kivuten muutaman tuhannen ylitse asettamani tavoitteen ja reilusti yli 151 000 euron laskennallisen tavoitteen (perustuen 12k€ vuotuiseen pääoman lisäykseen ja 6 prosentin tuottoon).
  • Valuuttakurssit taistelivat sekä salkun arvon että osinkokertymän kehitystä vastaan. Niin dollari kuin Ruotsin kruunu heikentyivät euroa vastaan pitkin vuotta.
  • Valuuttakurssien lisäksi arvon kehitystä heikensi epäonnistunut sijoitus Hennes&Mauritziin sekä General Electricin ja Mattelin osingonleikkaukset, mitkä laskivat sijoitusten arvoa voimakkaasti. Myös Nokian kurssilasku teki loppuvuodesta hallaa.
  • Kasvatin merkittävästi sijoituksia ruotsalaisiin yhtiöihin. Vuoden aikana vaihdoin yli 7000 euroa kruunuiksi ja salkkuun tuli 4 uutta ruotsalaisyhtiötä.
  • Vuoden osinkokertymä kohosi noin 5130 euroon. Absoluuttinen kasvu oli vaatimaton johtuen muutamista osingonleikkauksista ja valuuttakurssimuutoksista. Lisäksi salkusta oli runsaasti käteistä ulkona tienaamassa korkotuloja osinkojen sijasta.
  • Ostin puolikkaan sijoitusasunnon, joka alkoi kartuttamaan varallisuuttani huhti-toukokuusta lähtien. Vapaan kassavirran talletan korkeakorkoiselle tilille tulevia remontteja varten. Näitä varoja en kirjaa varallisuuteeni.
  • Sijoitin jälleen huomattavan summan vaihtoehtoisiin sijoitusokohteisiin. Lyhensin sisäistä velkaani, joka kohdistui muun muassa kiinteistörahastoon ja kahteen muuhun pienempään vaihtoehtoiseen sijoitukseen.
Sininen = salkun arvo ; punainen = talleltukset osakesalkkuun

Osakesalkun tuotto

Koska ensisijainen tavoitteeni on kasvattaa osinkotuloja, en seuraa salkkuni suhteellista tuottoa kuin näin kerran vuodessa. 15.12.2017 mennessä olin tallettanut salkkuuni 118 000 euroa omaa pääomaa ja salkun arvo oli noin 197 000 euroa. Salkun realisoimaton tuotto oli siis noin 80 000 euroa eli 66 %. Tämä ei suhteellisesti ole edellisvuotta korkeampi mutta absoluuttisesti noin 9000 euroa korkeampi.

Vuonna 2017 osakesalkun tuotto oli karkeasti laskettuna 5 % (2016: 16 %, 2015: 13,8 %).
(Loppuarvo-(Alkuarvo+Pääoman lisäys))/(Alkuarvo+Pääoman lisäys)

Helsingin yleisindeksi nousi vuoden 2017 aikana noin 7 prosenttia eli hävisin tällä kertaa yleisindeksille. Eroa selittävät epäonnistuneet yksittäiset sijoitukset, salkussa olevan käteisen suuri määrä (5-10 % salkun arvosta) sekä valuuttakurssimuutokset. Sharevillen mukaan olen vielä 30 prosenttiyksikköä yleisindeksin kehitystä edellä viiden vuoden aikavälillä tarkasteltuna.

Vuoden 2018 tavoitteet
  • Osakesalkun arvo 220 000 euroa.
  • Omaisuuden arvo 370 000 euroa.
  • Omistussasunnon vuokraaminen ja uuden omistusasunnon hankinta - eli neljä ja puoli asuntoa vaurastumisen vauhtipyöränä.
  • Vaihtoehtoisten sijoitusten arvon kasvattaminen 41 000 eurosta 50 000 euroon.
Kuten monet muut, olen odottanut merkittävää osakemarkkinoiden korjausliikettä jo monta vuotta.  Sitä ei ole kuulunut ja nykyvalossa olen onnekseni jatkanut sijoittamista sijoitusstrategiani mukaisesti. Vuodelle 2018 lähden hakemaan maltillista tuottoa. Omaisuuden kehityksen tavoitteeksi asetan yksinkertaisesti vuoden 2017 päätösarvon päälle 40 000 euroa. Asuntojen kanssa jatkan varovaisena, kuten hiljattain ilmaisin huoleni Vantaan asuntomarkkinoiden näkökulmasta. En ole vielä vakuuttunut yllä asettamani tavoitteen mielekkyydestä ja saatan vielä vetäytyä suunnitelmastani.

Suunnitellut osakemyynnit - ydinsalkku

Pyrin myymään yhden alisuoriutujan ydinsalkusta vuosittain varmistaakseni salkun laadun. Vuodelle 2018 kolme kandidaattia ovat:
  • General Electric leikkasi osinkoaan ja saa siten lähes automaattisesti paikkansa tässä listauksessa.
  • Sijoitus Hennes&Mauritziin vuoden 2017 alussa oli selkeä virhe. Ostin osaketta vieläpä kahteen otteeseen. Tutustumisvaiheen, ensimmäisen ja toisen ostoerän välillä, tulisi olla pidempi kuin yksi kuukausi.
  • Viime vuoden listalta poimin mukaan Rapalan. Vuoden päätöskurssia katsottaessa olisi Rapala kannattanut myydä pois ja ostaa vaikkapa nyt takaisin. Jälleen lienee syytä arvioida onko yhtiöstä ikinä ikuisen lupauksen lunastajaksi. Vuonna 2018 Rapala jatkaa osingonlaskuhjensa sarjaa neljättä vuotta.
En ole analysoinut yksityiskohtaisesti General Electricin tai Hennes&Mauritzin nykytilaa voimakkaan kurssilaskun jälkeen. Vaikka GE:n suorituskyky on alentunut ja esimerkiksi velkaantuneisuus on melko korkea, uskon, että osingonlaskun taustalla on osittain uuden pääjohtajan halu aloittaa työnsä puhtaalta pöydältä. On vaikea arvioida kykeneekö yhtiö koskaan palaamaan entiseen loistoonsa. H&M kohdalla suurimpina kysymysmerkkeinä ovat laskeva myynti, kannattavuus ja nettikaupan uhka. Pääomistaja Persson on tankannut osakkeita alenevaan kurssiin ja omistaa yhtiöstä jo 40 prosenttia. Ketä uskoisikaan?

Hyvää uutta vuotta!

***
Lähde rakentamaan omaa taloudellista turvaa ja riippumattomuutta. Lue Vaurastumisen välineet.

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Murskaako nettikauppa useat sijoitukseni?

Olen sijoittanut useaan vähittäiskaupan tai tukkukaupan yhtiöön. Lisäksi useat eri omistamani yhtiöt ovat voimakkaasti riippuvaisia vähittäiskaupasta. Erityisesti tällä hetkellä kaupan alaa pidetään vaikeana sijoituskohteena. Lukuisat amerikkalaiset vähittäiskaupan ketjut sulkevat kilpaa kauppojaan: Sears, Macy's, Kohl's, Walmart, Staples ja lista jatkuu. Esimerkiksi vuonna 1921 perustettu kodinelektroniikan auppias Radio Schack sulkee vuonna 2017 552 myymälää.

Miten omat kaupan alan sijoitukseni tulevat pärjäämään tässä muutoksessa? Seuraavaksi pohdintoja yrityksittäin.

Hennes&Mauritz ja Coach

H&M ja Coach jakelevat tuotteitaan oman jälleenmyyntiverkoston kautta, H&M täysin ja Coachin myynnistä reilusti yli puolet tulee omien myymälöiden kautta. Verrattuna puhtaaseen vähittäiskauppaan, molemmat yritykset valmistavat tai valmistuttavat myymänsä tuotteet. Siksi en välttämättä edes kutsuisi H&M:ää ja Coachia vähittäiskaupan yhtiöiksi. Pikemminkin ne myyvät tuotteensa omaa jakelukanavaa pitkin.

Uskon, että vaate- ja muotikaupassa niin sanottu omni-kanavamalli tulee menestymään tulevaisuudessa. Netti- ja kivijalkakauppa tulevat tarjoamaan yhdistelmän, jolla muotikauppiaat voivat menestyä Amazonin kaltaisia yrityksiä vastaan. On kuitenkin todennäköistä, että kivijalkaliikkeiden määrä tulee vähenemään merkittävästi jo lähitulevaisuudessa.

Byggmax ja Fielmann

Sekä Byggmaxilla että Fielmannilla on valtavirrasta eroava liiketoimintamalli. Byggmax operoi rautakauppoja kuten Lidl ruokakauppoja. Byggmax on ostanut muutaman rautakauppaan keskittyneen nettikaupan oman verkkokauppansa rinnalle. Myös rautakauppa tulee varmasti kasvamaan verkossa, mutta tyypillisesti tuotteiden hankinta vaatii katselua, kokeilua ja neuvontaa, esimerkkinä vaikkapa maalit.

Fielmannin liiketoimintamalli on hyvin samantapainen kuin Hennes&Mauritzin. Se suunnittelee, valmistaa ja jakelee silmälaseja omien myymälöidensä kautta, keskittyen edullisempaan hintasegmenttiin yhdistettynä optikkopalveluihin. Kuten H&M, Fielmann kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti avaamalla myymälöitä uusiin tointamaihin. Tämä voi olla riski, jos yhtäkkiä ihmiset voivat saada optikkopalvelut netistä ja sovittaa laseja siellä. Kun mahdollisesti pohditte Silmäaseman antiin osallistumista, kannattaa vertailun vuoksi tutustua Fielmanniin.

Kesko ja Walmart

Kauppiasmallinsa vuoksi Kesko on haavoittuvaisempi nettikaupalle kuin muut kaupan alan suuret toimijat. On vaikea saada satoja kauppiaita sellaisen mallin taakse, joka voi olla haitallinen yksittäisen kauppiaan liiketoiminnalle. Kesko on mielestäni muuntautumassa sijoittajan ja nettikauppaan liittyvän riskiprofiilin kannalta turvallisempaan suuntaan. Onnisen oston myötä Keskon liiketoiminta nojaa entistä enemmän ammattilaiskauppaan. Ruoka-, auto- ja rautakauppa tulevat suurimmaksi osaksi käymään vielä kivijalasta.

Amazonin ja Walmartin taistoa kuvataan usein erityisesti amerikkalaisissa talousuutisissa. Amazon on jatkuvasti siirtynyt yhä enemmän tuotealueille, jotka ovat olleet Walmartille tärkeitä. Jäljellä taitaa enää olla elintarvikkeet, joihin Amazon on jo alkanut ottaa ensiaskeleita. Taistelussa Amazonia vastaan Walmartilla on käytettävissään valtavat taloudelliset voimavarat, volyymit ja jakeluverkosto. Itseasiassa vuoden 2016 lopussa Walmartin verkkokauppa kasvoi nopeammin kuin Amazonin. Vuonna 2016 Walmart osti Yhdysvaltain nopeimmin kasvavan nettikaupan Jet.comin.

Bufab

Ruotsalainen Bufab palvelee täysin yritysasiakkaita. Se myy erityisesti teollisille yrityksille niiden tuotannossa tarvittavia tarvikkeita, kuten esimerkiksi ruuveja, pultteja ja muita kiinnitystarvikkeita. Myös Bufab valmistaa itse viidesosan myymistään tuotteista. Bufabin myymät tuotteet ovat välttämättömiä sen asiakkaille, muttei tuloksen kannalta niin merkityksellisiä, että asiakkaat näkivisivät suuresti vaivaa tuotteiden hankintaan. Mikäli Bufab kykenee palvelemaan asiakasta niin, että se tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ei nettikauppa varsinaisesti ole suurehko uhka yhtiölle.

Yhteenveto

Koen, että sijoitukseni, jotka luokittelen kaupan alan yhtiöiksi, ovat kohtuullisen hyvissä asemissa. Kesko ja Walmart tulevat varmasti olemaan kovilla nettikauppaa vastaan. Molemmat tekevät kuitenkin voimakkaita panostuksia verkkokaupan kasvattamiseen. Uskon, että yhtiö joka omistaa asiakkaan mielen hallitsee tavarakauppaa, tapahtui se sitten kivijalkakaupassa tai Internetissä. Jos mietin kirjan ostamista menen todennäköisesti verkossa Amazoniin tai Adlibrikseen.

Kirjat ja elektroniikka siirtyivät ensimmäisenä verkkokauppaan, koska niiden hankinta netissä oli helpointa. Nykyistä suurempi osa muiden tuoteryhmien myynnistä tulee varmasti siirtymään nettiin. Vielä tänään useiden tuotteiden hankinta on kuitenkin hankalaa verkossa.  Esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sovellukset voivat muuttaa tämän. Itse tarkkailen tilannetta ja pyrin profiloimaan kaupan alan sijotiuksiani entistä enemmän kohti b2b kauppaa.

Miten varautua verkkokaupan kasvuun?
  1. Sijoita suoraan verkkokauppaan, jos tunnistat voittajan ja hyväksyt matalan kannattavuuden.
  2. Siirrä sijoituksia enemmän b2b kauppaa harjoittaviin yhtiöihin.
  3. Keskity yhtiöihin, jotka pärjäävät muilla kilpailutekijöillä kuin hinnalla tai myyvät tuotteita, jotka on vaikea ostaa netistä.
***
Mikäli yksittäisten osakkeiden riskit huolestuttavat, rakenna itsellesi ETF-osinkosalkku. Lue lisää tarkemmin.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Onnekasta spekulaatiota YIT:llä

Sijoituspäiväkirja

Huhtikuu 2017

Ostin aiemmin analysoimaani ruotsalaista HR-yhtiö Wise Groupia. Yhtiön kehitys oli jatkunut hyvänä. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuonna 2016 13 prosenttia ja osakekohtainen tulos koheni noin kolmanneksen. Wise Groupin osinkotuotto ylsi lähes viiteen prosenttiin. Vaikka yhtiön osakekurssi olikin noussut sitten viimeisen syvemmän tarkasteluni, halusin olla mukana henkilöstönvuokrauksessa ja –rekrytoinnissa sijoittajana. Ostoksella halusin lisäksi varmistaa, että absoluuttiset osinkotuloni jatkaisivat tänä keväänä tavoittelemaani kasvua.

Tammikuussa hankkimani Hennes&Mauritzin osakkeet jatkoivat laskuaan. Ostin alkuvuonna yhtiön osakkeita kahteen otteeseen. Se osoittautui virheeksi, jonka olin tehnyt muutaman kerran aiemminkin. Jälkikäteen katsottuna, olisin oikein hyvin voinut odottaa toisen erän hankinnan kanssa. Hennes&Mauritz oli selkeästi kielteisessä kierteessä, käänne parempaan tuskin tulisi tapahtumaan lyhyellä aikavälillä. Hennes&Mauritz jakaa osingon kahdessa erässä, ensimmäisen toukokuun alkupuolella ja toisen marraskuussa. Tällä välin tarkkailen yhtiön liiketoiminnan kehitystä loppuvuoden ajan ennen mahdollista osto- tai myyntipäätöstä.

Kokeilin myös Nordnetin kampanjoimaa pienten osakekauppojen tarjousta. Ostin lisää Evlin osakkeita kolmekymmentä kappaletta kasvattaakseni olemassa olevaa positiota ja laskeakseni omistukseni keskihintaa. Myin puolestaan osakeannissa ostamani Fondian osakkeet kahdessa erässä. Kolmessa viikossa sain sijoitukselle nettona 22 prosentin tuoton. Euroissa tuotto oli vaatimaton, vain hieman yli viisikymppiä. En halunnut kasvattaa sijoitusta yhtiössä jälkimarkkinoilla, enkä halunnut pitää pieneksi jäänyttä omistusta salkussani. Lisäksi Wise Groupin liiketoimintaprofiili oli samantyyppinen kuin Fondian.

Tein YIT:llä satelliittisalkussani onnekkaat kaupat. Ostin osaketta 6,32 euron hintaan 10. huhtikuuta, kun osake oli laskenut mielestäni liian alas. Heti seuraavana päivänä osake ampaisi suositusmuutoksen seurauksena nousuun. Osake jatkoi nousuaan vielä sitä seuraavana päivänä, jolloin myin osakkeet 12. huhtikuuta 6,85 euron hintaan. Nettona lähes 5 % tuotto kahdessa päivässä lämmitti onnekasta spekuloijaa. Ostin osaketta uudelleen sen laskettua 6,5 euron tuntumaan. Hyvä tulos hypäytti kurssin kymmenen prosentin nousuun ja irtauduin osakkeista jälleen, nettona tuotoksi jäi 5,7 prosenttia. Lähiaikoina onkin syytä laatia tarkempi katsaus satelliittisijoituksiini, joista en ole toviin kirjoittanut.

Huhtikuun seurannassa niin osakesalkku kuin varallisuuskin jatkoivat kasvuaan. 

torstai 2. helmikuuta 2017

Rättifirmaa salkkuun

Sijoituspäiväkirja


Tammikuu 2017

Kuun alussa ostin salkkuuni ruotsalaisen Hennes&Mauritzin osakkeita. Sijoittajat olivat huolissaan yhtiön voimakkaista kasvupanostuksista ja kysyntätilanteen heikkenemisestä. Investoinnit kasvuun olivat painaneet kannattavuutta historialliselta tasoltaan. Yhtiön osakekurssi oli painunut vuoden 2016 aikana yli 300 kruunun tasolta 250 kruunuun. Tammikuun loppua kohti kurssi jatkoi laskuaan aina 235 kruunuun, jolloin ostin vielä toisen erän osakkeita myytyäni viimeisen erän Nordnetissa olleita rahastoja.

Millaisia olivat H&M:n investoinnit vuonna 2016? Verkkokauppa laajeni 11 uuteen maahan, fyysisiä kauppoja avattiin 425 kappaletta, eli reilusti yli yksi päivässä, ja H&M laajeni kolmeen vallan uuteen maahan. Oma sijoitusideani perustui siihen, että H&M:n voimakkaat kasvuinvestoinnit tulisivat pienenemään lähivuosien aikana, ja sen myötä yrityksen myynti ja kannattavuus tulisi kohenemaan. Sillä välin lähes 4 prosentin osinkotuotto takaisi kohtuullisen pohjatuoton.

Salkkuni on kieltämättä rönsyillyt voimakkaasti. Muoti- ja vaatealalta omistan jo kolmea eri yhtiötä: Coachia, VFC:tä sekä nyt Hennes&Mauritzia. Samassa järjestyksessä kulkee myös yhtiöiden markkinapositointi. Coach keskittyy luksus- ja designtuotteisiin, VFC lukuisiin ulkoilu- ja muotibrändeihin ja H&M puolestaan edullisen hintaluokan pukimiin. Sijoitukseni Coachiin oli vuonna 2014 ja on yhä luonteeltaan enemmän spekulatiivinen. Yhtiön liiketoiminta on osoittanut selviä piristymisen merkkejä, joten irtautuminen Coachista on keino selkiyttää salkkuani ja ehkäpä keskittää sijoituksia VFC:hen.

Ramirentin osakekurssi valahti jälleen alle seitsemän euron. Spekulatiivisessa satelliittisalkussani olin tehnyt osakkeella kauppaa viimeksi vuoden 2016 lopussa ostettuani osaketta 6,89 euron hintaan lokakuussa ja myytyäni osakkeet 7,34 eurolla. Ostin tällä kertaa Ramirentiä takaisin osinkosalkkuuni. Mikäli kurssi matkaa jälleen reilusti seitsemän euron paremmalle puolelle, olen valmis myymään osakkeet.  Jos osake laskee lähemmäksi kuutta euroa, olen valmis ostamaan lisää kerätäkseni keväällä erän osinkoja. Suomen rakennusmarkkina ja Euroopan kohentuva tilanne kannattelenee Ramirentin liiketoimintaa vielä tovin ja mikäli uusi toimitusjohtaja saa yhtiöstä tehoja irti, voi Ramirent kelvata salkkuun hieman pidemmäksikin aikaa.

Tammikuu kääntyi kohti loppuaan Donald Trumpin virkaanastujaisista. S&P 500 indeksi liikkui yhä lähellä historiallista 20 000 pisteen rajaa. Korkotaso Euroopassa oli yhä ennätyksellisen alhainen, kun Yhdysvalloissa FED oli jo aloittanut korotukset. Yhdysvaltain työttömyys oli erittäin matalalla tasolla. Osakesalkkuni arvo lähenteli 180 000 euron merkkipaalua ja kokonaisvarallisuus ylitti 290 000 euron tason. Houkuttelevasti arvostettuja laatuyhtiöitä oli vaikea löytää, mutta tähän suuntaan olen päiväkirjassani kommentoinut aina vuodesta 2008 lähtien.