Taloudellisesti: Muutto ulkomaille

Useassa aikaisemmassa kirjoituksessa olean maininnut muuttaneeni ulkomaille. Tämä muutos on vaikuttanut useaan elämänalueeseen, muun muassa säästämiseen. Halusin käydä lävitse, kuinka nämä muutokset vaikuttavat omaan tarinaani vaurastumisesta ja mitkä asiat voivat olla huomionarvoisia jos harkitset samaa joskus tulevaisuudessa.

Asun nyt kolmatta kertaa ulkomailla, mikäli puolen vuoden vaihto-opiskelujakso lasketaan mukaan. Ulkomaille muuttamisesta ja ulkomailla asumisesta olisi siten paljon kirjoitettavaa, mutta blogin hengen mukaisesti pyrin nostamaan esiin vain asioita, joilla on muutoksessa ollut taloudellinen rooli:

Edut

• Suomesta muutettaessa kesken vuoden hyötyy veroasteen alenemisesta. Vuositulot ovat alhaisemmat ja näin veronpalautukset ilahduttavat seuraavan vuoden joulukuussa.
• Vaihdettuani työpaikkaa pysyen saman työantajan palkkalistoilla onnistuin nostamaan tulotasoani. Oikeastaan tämä asia varmistui vasta lukiessani ensimmäistä palkkakuittia. Kompensaatio menetetystä vapaa-ajasta on rakennettu hyvin eri tavalla jo pelkästään paikallisten tapojen takia, esimerkkinä voitaneen mainita lomaraha.
• Vaikka elämä ulkomailla on monella tapaa rajatumpaa (esimerkiksi kieli, ystävät ja paikallistuntemus), jaksan uskoa, että uusi ympäristö pikemminkin avaa uusia mahdollisuuksia.
• Mikäli ympäristön vaihdos ei tuo uusia mahdollisuuksia, ainakin se on vapauttanut aikaa, jota voin käyttää erilaisten ideoiden ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
• Uusi pakollinen eläkesäästämisohjelma, johon työnantajan kontribuutio on huomattava. Tämä vähentää vapaata henkilökohtaisessa käytössä olevaa kassavirtaa, mutta työnantajan tuplatessa panoksen voi säästämismuodosta tulla kannattava sijoitus. Kaikki toki riippuu siitä, yltääkö koskaan viralliseen eläkeikään!
• Lidlin lisäksi on mahdollisuus sijoittua myös Aldin ja muutaman muun edullisen päivittäistavarakaupan lähettyville ruokakustannusten kurissa pitämiseksi.

Haitat

• En ole koskaan nauttinut, enkä toisaalta tavoitellutkaan, laajasta tai erittäin aktiivisesta sosiaalisesta elämästä. Ulkomailla sosiaalinen elämä helposti katkeaa, kunnes uusia tovereita löytyy harrastusten tai työn ympäriltä. Vaikka tämä ilmiö laskee kustannuksia merkittävästi, en luonnollisestikaan pidä sitä etuna.
• Lomarahat ovat pääosin suomalainen keksintö. Monessakaan maassa ei tätä palkanlisää tunneta. Koska lomaraha tulee tavallisen kuukausipalkan päälle tulee se muistaa vertailtaessa ansiotasoa eri maiden välillä. Saman seikan vuoksi lomaraha on myös oiva ajuri säästämiseen. Tätä etua en nauti ulkomailla.
• Suomessa monet välttämättömyyshyödykeet ovat melko edullisia: sähkö, telekommunikaatio ja maitotuotteet ovat esimerkkejä hyödykkeistä, jotka ovat edullisempia Suomessa kuin monessa muussa maassa.
• Useat suuret hankinnat ovat rasittaneet kassavirtaani ja samalla kuihduttaneet myös käteisvarani. Olen hiljattain hankkinut auton sekä edessä on myös paljon huonekaluhankintoja vuokrattuamme asuntomme kalustettuna.
• Puolisoni muutti mukanani uhraten oman työpaikkansa seikkailunhalullemme (lauseen viimeinen sana monikossa). Tämä luonnollisesti laskee hivenen koko taloutemme käytettävissä olevia tuloja sekä kokonaissäästämisastetta.

Muuta

• Valuuttakurssiero voi heittää ansiotasoa kotimaan valuutassa mitattuna suuntaan taikka toiseen. Sveitsin keskuspankin purettua valuuttakurssisidonnaisuutensa, voi vastaava tapahtua missä tahansa muuallakin. Itse vastaan tähän riskiin kotiuttamalla kuukausittain palkkatuloja euroiksi. Tämä toki lisää kustannuksia valuttaspreadin muodossa.
• Pysyvän asunnon hankinta vie odotettua pidempään. Tärkeä osa vaurastumistani on ollut asuntosäästäminen, mutta vieraassa ympäristössä en ole useasta eri syystä vielä viiden kuukauden jälkeen pystynyt tekemään päätöstä asumisratkaisusta. Oma ajatteluni vierastaa maksaa vuokranantajalle hänen riskinottokyvystään, mutta samanaikaisesti en pysty valitsemaan sataprosenttisesti edes sopivinta kaupunkia asunnon hankkimiseksi.
• Muuttaessa ulkomaille hyödylliseksi osoittautui pieni aikaisemmin säästämäni vararahasto, jota en ollut koskaan listannut varallisuuden piiriin. Samoin ylijäämäinen talous mahdollisti säästämisen tilapäisen pienentämisen ja siten suurten hankintojen tekemisen käyttämättä luottoa.
• Ruoho aidan toisella puolella on harvoin paljon sen vihreämpää. Punnitse tarkkaan muutosi syyt, hyödyt, haitat ja sen vaikutukset ympäristöösi.

Taloudellisten asioiden ulkopuolelta on kommentoitava, että tehtävän vaihtaminen yrityksen sisällä on karistanut pois useamman päivittäisen työtunnin. Sivuhankkeiden työstämisen lisäksi tämä on vapautanut aikaa myös urheiluun. Fyysinen kuntoni pääsi romahtamaan kahden viimeisen vuoden aikana suhteellisesti erittäin heikolle tasolle. Kolmen ja puolen tunnin maratonkunnon sijasta epäilisin, että tällä hetkellä en pääsisi 42 kilometriä juosten maaliin. Nyt on hyvä mahdollisuus parantaa fyysistä kuntoa ja samalla tuoda lisäenergiaa niin päivätyöhön kuin sivuhankkeiden eteenpäin viemiseen.

Uusi vaurastumisen vauhtipyörä

Muutettuani ulkomaille lisäsin seurantataulukkooni uuden sarakkeen. Uudessa kotimaassani työnantajilla on tapana velvoittaa työntekijät osaksi eläkerahastoon sijoittamista. Omalla kohdallani maksan rahastoon 4 % bruttopalkastani ja työnantaja laittaa päälle 8 %. Rahat menevät pohjoismaisen pankin hallinnoitavaksi. Malli on rakennettu tavanomaisen eläkejärjestelmän rinnalle.

Pelkästään kuukausitasolla eläkemaksuista kertyy huomattava summa. Ulkomaiselle työntekijälle sekä taloudellista riippumattomuutta tavoittelevalle uusi rivi taulukossa on kuitenkin kuollutta lastia. Se ei tuota kassavirtaa ja on epälikvidi. En halua edes kuvitella minkälaisia kuluja varoihin kohdistuu järjestelmän ylläpidon ja pankin yleiskulujen myötä.

Toinen syy vastenmielisyyteeni on se, että työnantajan kontribuutio lasketaan verotettavaksi tuloksi. Tämä tarkoittaa, että maksan tuloveroni summan 108 mukaisesti. Lisäksi henkilökohtainen neljän prosentin suoritukseni luonnollisesti leikkaa kassavirtaani. Toki se on tallessa rahaston uumenissa, mutta ei ole edunsaajan käytettävissä.

Tämänhetkisen tietoni mukaan rahat ovat irrotettavissa virallisen eläkeiän täyttyessä. Mikäli varat nostaa sitä ennen ulos, vie valtion viikate 60 prosenttia säästöistä. Tämän vuoksi arvostan seurantataulukossani nämä ylimääräiset eläkesäästöt 50 prosenttiin nimellisarvostaan. Pidän siis erittäin todennäköisenä, että nostan varat ennen kuin saavutan virallisen eläkeiän - harva edes tietää mikä on eläkeikä 30 vuoden päästä. Toiseksi, en koe asuvani tämänhetkisessä asuinmaassa, jos ja kun vuonna 2025 irtaannun työelämästä.

Ylimääräisen eläkesäästämisen puolikas on siis osana kokonaisvarallisuuteni seurantaa. Sinänsä sen sisällyttäminen on hivenen hölmöä edellämainituista syistä. Toisaalta, jos päädyn nostamaan varat vasta saavutettuani virallisen eläkeiän, muodostuu työantajan kontribuutiosta merkittävä lisä. Toiseksi, nämä säästöt vähentävät passiivisten tulojen tarvetta myöhäisellä iällä, jos en päädy nostamaan varoja ennenaikaisesti.

Nyt minulla on varmastikin useita vuosia aikaa toivoa, että lainsäädäntö ennenaikaisen lunastuksen ja sen verotuksen suhteen muuttuisi.

Yhteenveto 2014 ja tavoitteet

Joulupyhinä oli jälleen mahdollisuus tarkastella niin menneen vuoden tapahtumia kuin tavoitteita alkaneelle vuodelle.

Väliviikon 2014 yhteenveto

• Kokonaisvarallisuus ylsi 179 000 euroon tavoitteen ollessa 180 000.
• Siirsin osakesalkkuun 14 000 euroa uutta pääomaa. Vuoden aikana kohdistin voimakkaasti sijoituksia osinkoja tuottamattomista sijoituksista, kuten rahastoista, laatuyhtiöiden osakkeisiin. Salkusta poistui 6 sijoitusta. Tein kuitenkin aktiivisesti sijoituksia uusiin kohteisiin.
• Salkun arvo ylsi lähes 108 000 euroon ylittäen viime vuonna asettamani tavoitteen (100 000 €) sekä laskennallisen merkkipaaluni (92 714 €).
• Merkittävä vaikutus oli valuuttakurssimuutoksilla. Euro/dollari vaihtokurssi oli vuoden alussa 1,365 ja lopussa 1,22. 
• Vuoden osinkokertymä ylsi lopulta 3074 euroon laskien mukaan vuoden viimeisen viikon osingonmaksut sekä viimeisen päivän valuuttakurssilla laskettuna. Osinkotuotto sijoitetulle ja omalle pääomalle oli noin 4 prosenttia.
• Suurimmaksi osingonmaksajaksi nousi Banco Santander, heti perässään lisäosingon maksanut Fiskars. Amerikkalaisista osakkeista suurin maksaja oli etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittava ETF – PGF.
• Tavoitteeni mukaisesti onnistuin hyvin kohdentamaan osinkoa maksamattomia sijoituksia tuottavampiin sekä vähentämään joutilaan käteisen määrää.
• Yritystoiminta tuotti kokonaiset 450 euroa (PBT).

Kuriositeettina mainittakoon toimenpiteeni vuoden 2014 suurimpien kurssilaskijoiden, YIT:n, Stockmannin ja Nokian Renkaiden, ympärillä. YIT:tä ostin kahdesti lisää, maaliskuussa ennen osinkoa ja lokakuussa 6 euron hintaan. Ostoja ei voi pitää kovinkaan onnistuneina lyhyellä aikavälillä. Minulla tulee jälleen olemaan käsissä yksi varma osingonlaskija. Nokian Renkaita ostin useasti lisää viimeksi 19 euron tasolla.

Mikäli Venäjän taloustilanne ei huonone entisestään, uskon, että tämä osto saattoi osua pohjille. Valopilkkuna näiden kolmen sijoituksen kanssa voidaan pitää Stockmannin myyntiä. Yhtiö ei kärsinyt pelkästään ulkoisesta tekijästä, Venäjän kriisistä, vaan mielestäni yhtiön suorituskyvyssä oli muutakin huolestuttavaa.

Vuoden 2015 tavoitteet

Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2015 on jälleen haastavaa. Usea epävarmuustekijä luo varjonsa osakemarkkinoiden ja talouden kehityksen ylle. Osakesalkulle asetetun tavoitteen taustalla on vaatimaton arvonnousu, kasvavat osingot sekä vuoden 2013 suuruinen pääomanlisäys. Varallisuuden kehityksen asetan asuntojen, vaihtoehtoisten sijoitusten sekä sivutoimisen yrittäjyyden varaan.

• Salkun arvo 130 000 euroa.
• Omaisuuden arvo 230 000 euroa.
• Absoluuttisen osinkokertymän kasvun varmistaminen sekä efektiivisen osinkotuoton parantaminen.
• Yksi uusi vaihtoehtoinen sijoitus (tuottoa.fi:n, Fixuran ja S-ryhmän osuuksien rinnalle).
• Kolme asuntoa vaurastumisen vauhtipyöränä. 10 000 € kontribuutio varallisuuden kasvuun.
• Yritystoiminnan liikevaihto 2500 euroa. Nyt haetaan liikevaihtoa, jotta voin tehdä tulosta.

Suunnitellut osakemyynnit – ydinsijoitukset

Vuonna 2014 osakesalkustani poistui useampi ydinsalkun yhtiö yrityskaupan myötä (Pohjola, DIBS Payment Systems). Lisäksi useasta yhtiöstä irtaantui osia jakaantumisen seurauksena, jonka takia tein useita osakemyyntejä (Valmet, CDK Global). Vuodelle 2015 listaan seuraavat yhtiöt tarkkailulistalle varmistaakseni ydinsalkkuni laadukkaan sisällön:

• Sanoma. Listasijoitus kolmatta vuotta peräkkäin. Tämän jälkeen jää vain kaksi vaihtoehtoa: myynti tai osto alle viiden euron ja luja usko yhtiön strategiaaan.
• Intel. Osakekurssi lienee saavuttaneen lyhyen aikavälin lakipisteensä? En ymmärrä yhtiön liiketoimintaa kovinkaan hyvin ja sen onnistumisen mahdollisuuksien arviointi mobiilialan murroksessa on erittäin vaikeaa. Voittojen kotiuttaminen voisi olla järkevää?
• Staples. Vähittäiskaupan riskit ovat suuret toimialamurroksen keskellä. Pystyykö Staples varmistamaan menestyksen ja ylläpitämään asemansa Yhdysvaltain toiseksi suurimpana verkkokauppiaana? Yhtiön osakekurssi on noussut erittäin ripeästi ja mahdollistaisi irtautumisen yhtiöstä kohtuullisella voitolla.

Ydinsalkkuni rinnalla oleva satelliittisalkku oli vuoteen 2015 lähtiessä pullollaan osakkeita. Ehkäpä olisi aika kotiuttaa voittoja? Satelliittisalkkuni suunniteltu tarkoituksena on pyrkimys hyödyntää suhdannesyklien sekä yksittäisten osakkeiden hintavaihteluiden tarjoamia tuottomahdollisuuksia. 

Loppuvuoden viilaukset

Sijoituspäiväkirja

Joulukuu 2014

Vuoden viimeiset kuukaudet olivat olleet tapahtumarikkaita. Osakesalkkuni marraskuun tulokkaat aiheuttivat uudelleenjärjestelyjä salkussani. Koska satelliittisalkkuni ostojeni myötä paisunut hieman sallimaani suuremmaksi, päätin antaa Cramolle paikan uudehkossa vuokrausdivisioonassani. Näin suomalainen konevuokraaja liittyi Textainerin ja Enscon joukkoon.

Laiska sijoittajaa seuraten aloitin puolisystemaattisen osto-ohjelman Venäläisiin osakkeisiin sijoittavaan rahastoon, joka oli Finasta Russia TOP20. Ensimmäisen 100 euron suuruisen transaktion jälkeen Venäjän osakemakkina laski entisestään. Linjasin mielessäni tekeväni ostot seuraavasti: 100 euron alkusijoituksen jälkeen lisään 50 euroa aina kun sijoitus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Enimmäissijoitukseksi päätin 1000 euroa. Heti ensimmäisen sijoituksen jälkeen teinkin neljä lisäostoa. Sitten markkina alkoi palautua.

Finastan lisäksi uskaltauduin ostamaan neljännen erän Nokian Renkaita alle 20 euron hintaan. Tämä osto rikkoi useita, tosin kirjoittamattomia, sääntöjäni: tein useita ostoja osakkeeseen lyhyellä aikavälillä, yhtiö ei ainakaan toistaiseksi kuulunut ydinsijoituksiini ja olin aiemmin linjannut keventäväni venäjäriskiäni.

Itsenäisyyspäivänä tein 300 euron noston Fixurasta tehdäkseni 1000 euron lisäsijoituksen tuottoa.fi palveluun. OPR-Vakuus, tuottoa.fi palvelun taustalla oleva yhtiö, laski osakkeilleen maksaman osingon 7 prosenttiin lopettamalla nykyisen osakesarjan tarjonnan ja tuomalla saataville uuden C-sarjan. Olemassa olevien B-sarjan osakkeiden tuotto luonnollisesti säilyy ennallaan. Minulla on nyt 9000 euroa sijoitettuna pienlainoihin tuottoa.fi palvelun kautta.

Öljyn hinnan voimakkaan laskun myötä Emerson Electric oli laskenut huipputasoltaan 70 dollarista 60 dollarin tuntumaan. Edellisen kerran olin ostanut yhtiötä alle 50 dollarin vuonna 2012. Vaikka osa Emersonin liiketoiminnasta oli riippuvainen öljyteollisuudesta, mielestäni yhtiön osakekurssi oli sijaiskärsijä. Jälleen marraskuussa yhtiö korotti osinkoaan 9 % ja se oli 57. vuotuinen osingonmaksu ja 19. peräkkäinen korotus. Efektiivisen osinkotuoton ollessa 3 prosenttia, yli historiallisen keskiarvon, päätin  ottaa hyödyn Nordnetin amerikkalaisten osakkeiden kaupankäyntitarjouksesta.

Lue Dividend Ladderin tuore analyysi Emersonista.

Seuraa salkkuani tarkemmin Sharevillessä.

Varallisuus kasvoi 46k euroa

Vuonna 2013 varallisuuteni kasvoi 42 000 euroa ja sitä edellisenä vain muutaman satasen vähemmän. Vuonna 2014 vaurastumiseni otti hivenen pidemmän askeleen ja kasvoi 46 000 euroa. Muutamat vaurastumisen osa-alueet kasvoivat edellisvuotta vauhdikkaammin. Pidemmällä aikavälillä erityisesti osingot ja asunnot rivien kiihtyvä kehitys on tärkeässä roolissa taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa.

Vuoden 2014 varallisuuden kasvu jakaantui seuraavasti eri omaisuuserien osalta:

Talletusten lisäys 14 000 €
Osingot 3000 €
Asunnot 8400 €
Käteisen lisäys 7000 €
Arvon muutos 7200 €
Vaihtoehtoiset sijoitukset 5200 €
Eläkesäästäminen 1200 €

Talletusten lisäys = uusi käteinen osakesalkkuun
Osingot = osingot osakesijoituksista 2014
Asunnot = lainanlyhennykset omistusasunnosta ja sijoitusasunnosta
Arvon muutos = osakkeiden arvonnousu 2014 vs. 2013
Käteisen lisäys = uusi käteinen seuraavaa asuntosijoitusta varten
Vaihtoehtoiset sijoitukset = sijoitus tuottoa.fi palveluun sekä S-ryhmän osuuksiin
Eläkesäästäminen = työnantajan pakollinen eläkesäästämisohjelma (työntekijä 4 % + työnantaja 8 %)

Verrattuna edellisvuoteen vuodesta 2014 tuli vaihtoehtoisten sijoitusten vuosi. Tämä johtui hyvin pitkälti muuttamisesta ulkomaille, joka puolestaan johti toisen sijoitusasunnon hankinnan lykkäämiseen. Sen sijaan vuokrasin omistusasuntoni. Minulla ei ollut tarvetta kasvattaa käteispositiotani ja siksi ohjasin käteistä talletustilin sijasta työskentelemään muualle. Vaihtoehtoiset sijoitukset onnistuessaan tuovat merkittävän käteisvirran vuonna 2015, vielä kiihtyen vuoteen 2016 saakka.

Varallisuuteni ylsi lukemaan 179 005€. Vuoden 2014 tavoitteekseni olin asettanut 180 000 euroa. Osakesalkun osuus tästä oli 107 000 € eli 60 prosenttia. Vaikka muut omaisuuserät kasvoivat tasaisesti, nojautumiseni osakkeisiin tulee pitämään osuuden suurena. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että tammikuusta lähtien asunnot tulevat kasvamaan ilman kassavirtavaikutusta. Ehkäpä vuoden 2015 aikana siirrän nykyisen 17 000 euron käteispositioni asuntoon kiinni.

Kaiken kaikkiaan olen vuoden 2014 tulokseen erittäin tyytyväinen, onnellinen ja kiitollinen. Siitä huolimatta toistan jälleen tarpeen voimakkaampaan kiihdytykseen saavuttaakseni tavoitteeni 2025. Osakkeiden arvon nousu ja erityisesti valuuttakurssimuutokset eivät tule ikuisesti tukemaan nykyistä tahtia. Jälleen kerran en näe muuta tietä kuin luoda uutta pääomaa sivutoimisen yrittäjyyden kautta.

Osinkovuosi 2014

Fiskars pelasti osinkovuoden 2014

Joulun alla on mukava tutkiskella antamista eli kuinka avokätisiä yhtiöt ovat olleet osingonmaksussaan. Suomalaiset yhtiöt makoivat jo keväällä osinkonsa omistajilleen, kun taas amerikkalaisilta yhtiöiltä on vielä odotettavissa muutama neljännesvuosittainen osingon maksu. Joulukuussa Fiskars ilahdutti omistajansa maksamalla lisäosingon. Vuodesta 2010 Fiskarsilta vastaanottamani osingot ovat lähes kattaneet yhtiöön sijoittamani summan. Tämänkertainen lisäosinko siivitti euromääräisen osinkokertymän täpärästi viime vuotisen lukeman ylitse.

Osingot ovat sijoitusstrategiani keskiössä.

Tavoitteenani on kasvattaa tasaisesti absoluuttista osinkokertymää kolmen komponentin avulla: 1) Salkkuun lisättävä uusi pääoma, 2) Salkkuyhtiöiden osingonjaon kasvu, 3) Osinkojen uudelleen sijoittaminen. Vuonna 2014 maksetut osingot olivat Kim Lindströmin mukaan kokonaisuudessaan suurimmat kuuteen vuoteen (Kauppalehti 28.10.2014).

Mitä tapahtui osinkorintamalla?

Verrattuna vuoteen 2013 oman osinkosaldoni kehitys oli kehno. Pääasiassa mainitsemani toisen komponentin kehityksen johdosta. Tähän puolestaan vaikuttivat seuraavat tekijät:

• Verottaja kiristi otettaa pääomatulojen verottamisessa ja vei entistä suuremman osan säästöilleni saamasta tuotosta.
• Vaisala ja L&T maksoivat muhkeat lisäosingot vuonna 2013, eivätkä toistaneet sitä 2014.
• Panostaja ja Oriola-KD eivät maksaneet vuodelta 2013 osinkoa lainkaan.
• Sanoma leikkasi osingonmaksuaan rajusti.

Kolmen yhtiön osingonmaksun hiipumisen vaikutus absoluuttiseen osinkokertymään oli noin 200 euroa eli noin 7 prosenttia koko euromääräisestä osinkokertymästä. Juuri tämän takia on tärkeää pitää huolta salkkuyhtiöiden laadusta ja kitkeä alisuoriutujat sitkeästi pois! Koska sijoittamisessa lähes väistämättä tapahtuu virheitä, on hajauttamisella myös tärkeä rooli osingonleikkausten vaikutuksen pienentämisessä. Tämä on yksi syy sille, miksi osakesalkussani on lähes 50 positiota. Osakesijoittamisen luonteesta (ja omista taidoistani) johtuen koetan osua mielummin haulikolla kuin kiväärillä.

Yksi syy absoluuttisen osinkokertymän kasvun hiipumiseen on ollut myös sijoitukset amerikkalaisiin osakkeisiin, jotka eivät pääsääntöisesti tarjoa yhtä korkeaa efektiivistä osinkotuottoa sijoitushetkellä. Efektiivinen osinkotuotto euromääräisille sijoituksille oli 4,1 (4,6 %), ruotsalaisille sijoituksille 4,52 % (5 %) ja dollarimääräisille sijoituksille 3,48 % (3,38 %). Kun suomalaisten osakkeiden osinkotuotot heittelehtivät vuosittain, omistamieni amerikkalaisten osakkeiden osingot suuntaavat pääsääntöisesti ylöspäin. Tämä elementti tukee tavoitteeni toteutumista pitkällä aikavälillä, vaikka sijoittamisen tulokset eivät näyttäydy välittömästi lyhyellä aikavälillä, Minulla on 11 vuotta aikaa.

12 000 euron vuotuisella pääoman lisäyksellä ja osingot uudelleen sijoittamalla realistinen kasvu on noin 400-500 euroa vuodessa. Vuonna 2013 osinkokertymäni kasvoi absoluuttisesti 740 euroa. Sitä edellisenä vuonna 400 euroa. Vuoden 2014 kasvu asettunee 450 euron tietämille. Ilman Fiskarsin lisäosinkoa ja voimakasta pääomien uudelleenkohdistamista osinkojen kasvu olisi jäänyt 250 euron tuntumaan.

Suurimmaksi euromäärisistä osingonmaksajista ylsi Banco Santander ja Fiskars toiseksi. Amerikkalaisista osakkeista suurin maksaja oli PowerShares Financial Preferred ETF, joka sijoittaa amerikkalaisten pankkien etuoikeutettuihin osakkeisiin.

Rauhallista ja mukavaa antamisen aikaa!

---
Lue miksi osingot ovat mielestäni tärkeä elementti osakesijoittamisessa.

Kaksi spekulatiivista ostosta

Sijoituspäiväkirja

Marraskuu 2014

Hivenen myöhässä, osakekurssien käännyttyä jo nousuun, tein kaksi ostoa samana marraskuun kolmantena päivänä. Kotimainen hankintani oli Kemira, jota ostin 100 kappaletta. Yhtiön kurssi oli sahannut pitkään täpärästi 10 euron yläpuolella, selvästi aiemman 12 euron kurssitason alapuolella. Yhtiö on kärsinyt uudelleenjärjestelyistä sekä osakekurssi näistä seuranneista tulosvaroituksista. Hankintani perustui siihen näkemykseen, että yhtiö palaa kannattavan kasvun uralle valituilla liiketoiminta-alueilla, joilla sillä on jo nyt vahva asema. Tämän tulisi tapahtua tarkemman fokuksen mahdollistamana ja alemman kustannustason ansiosta. Toivon, että Kemira kykenee luomaan samankaltaisen tarinan kuin Huhtamäki. Muutamia yhteneviä tunnusmerkkejä on ilmassa.

Tällä hetkellä en kuitenkaan näe Kemiran kuuluvan ydinsalkkuuni. Mikäli osingonjako pysyy nykyisellä tasolla, olen valmis odottamaan muutaman vuoden parinkymmenen prosentin kurssinousua luopuakseni omistuksesta. Kemianalan ydinsijoitukseni on saksalainen BASF, jolta Kemira itse asiassa osti hiljattain paperiteollisuudelle kemikaaleja toimittavan liiketoiminnan. Kaupan tuomat synergiaedut tulisivat yhtiön näkemyksen mukaan toteutua vuoteen 2016 mennessä. Ostokseni henkistä oikeutusta vahvisti Inderesin Kemiralle antama ostosuositus. Kurssitason kohentumista odotellessa nautin viiden prosentin osinkotuotosta.

Ruotsalainen hankinta oli pääomasijoittaja Ratos. Suomalaisille yhtiö saattaa olla tuttu sen ostettua Sanomalta Finnkino-liiketoiminnan. Kun Sanoma myi elokuvateatterit strategiaan kuulumattomana, tuottavat ne Ratokselle voittoa joka kvartaali. Tutustuin yhtiöön vertaillessani aiemmin Panostajan ruotsalaisia serkuksia. Ratos ei kuitenkaan ollut mukana alkuperäisessä vertailussani, koska huomioni kiinnittyi siihen jälkikäteen.

Ratos omistaa useita (17 kpl) erilaisia yhtiöitä eikä yhdistävää tekijää niinkään niiden välillä ole. Yhtiö hankkii, kehittää ja myy yrityksiä. Omistusten arvonkehitys on pääasiallinen tuotonlähde. Ratoksen taustajoukoissa suomalaisina toimivat Bertel Paulig ja Peter Seligson. Yhtiön osakekurssi on kärsinyt heikentyneestä tuloksesta ja sen alla olevien yhtiöiden heikosta suorituskyvystä. Kemiran tapaan en toistaiseksi näe Ratosta ydinsijoituksena. Myös Ratoksen kohdalla olen valmis odottamaan kurssitason palautumista ja keräämään kruunumääräiset osingot. Mikäli yhtiö säilyttää osingonmaksunsa viimevuotisella tasolla, muodostuu osinkotuotoksi kuusi prosenttia. Kolmannen kvartaalin aikana yhtiö teki kaksi voitollista exitiä ja kassavarat olivat korkealla tasolla.

Yksi ennustus osuu aina oikeaan

Vuodesta 2012 salkussani ollut ruotsalainen pienyhtiö DIBS poistuu salkustani, mikäli pohjoismaisen Netsin ostotarjous menee lävitse. Yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa (lähes klomannes äänivallasta) ovat hyväksyneet ostotarjouksen ja siksi on epätodennäköistä, ettei kauppa toteutuisi. Itse olen hyväksynyt ostotarjouksen haikeasti, mutta ylpeänä siitä, että ainakin yksi ennustukseni viidestäkymmenestä osuu enemmän kuin oikeaan.

Kirjoitin maaliskuussa 2012 yhtiöstä seuraavasti:

”Uutena sijoituskohteena tutkin ruotsalaista DIBS Payment Servicesiä. Internet kaupankäynnin maksujärjestelmiin erikoistuneen pienyrityksen kasvuhistoria ja näkymät, yhtiön osinkotuotto (4,5 %), Internetkaupan kasvutrendi sekä houkutteleva arvostustaso houkuttelivat sijoittamaan osakkeeseen. Vahva markkina-asema Pohjoismaissa tekivät lisäksi yhtiöstä mahdollisen ostokohteen toimialalla, jonne useat kansainväliset yritykset pyrkivät. Ostin osaketta 19.3.”

Analyysini meni siltä osin väärin, että ajattelin ostavan osapuolen olevan jokin kansainvälinen suuryhtiö, joka haluaa ostaa markkina-aseman pohjoismaisilta markkinoilta. Myös Netsin ostotarjous tuo mukavan tuoton: lähes 800 euroa arvonnousuna sekä 100 euroa netto-osinkoina kolmelta vuodelta. Odotan yhtiön poistumista pörssistä ostotarjouksen kautta, koska jo toteutuneet kaupankäyntikulut tämän sijoituksen osalta olivat kohtuuttoman suuret.

Onnistuneen sijoituksen lisäksi tein DIBSin kohdalla myös sijoitusvirheen. Ensimmäisen oston olin tehnyt 45,7 kruunun hintaan 150 kappaleesta. Toukokuussa 2013 koetin tehdä lisäoston 200 kappaleesta 38,6 kruunun hintaan. Koska pienyhtiön kaupankäyntivolyymit olivat pienet, vain 50 kappaleen erä siirtyi omistukseeni asettamallani kauppahinnalla. Harmi, sillä Netsin lunastushinta on lähes kaksinkertainen (ja jouduin maksamaan 86 kruunua kaupankäyntipalkkiota)! Tämän virheen jälkeen olen tehnyt erityisesti pienyhtiöiden osalta kauppaa joko päivän hintaan tai asettamalla Fill or kill erityisehdon toimeksiannollle.

DIBSin poistuminen salkustani johtaa uudelleenjärjestelyihin ”monialayhtiössäni”. Lakkautan tietoliikenne ja media divisioonan siirtämällä TeliaSoneran uuteen tietoliikenne ja internet divisioonaan, jossa seurana ovat F-Secure ja Nordnet. Olinkin itse asiassa ajatellutt joko F-Securen tai DIBSin myyntiä tämän toimenpiteen toteuttamiseksi. F-Secure oli puolestaan laskenut voimakkaasti Facebook hypen tuotua  odotettua vähemmän myyntieuroja. Murheenkryynini Sanoma puolestaan siirtyy satelliittisalkkuun, jossa yhtiöllä ei ole lopulta kuin yksi mahdollinen kohtalo: myynti.

Hiljattain 2,33 euron hintaan myymäni Oriola-KD:n osake oli puolestaan noussut 3 euroon Venäjän liiketoimintojen myyntihuhujen siivittämänä. Kun juuri olin ehtinyt korostamaan alisuoritujista irtaantumisen tärkeyttä, voi tästä lääketukkurista kehkeytyä hyvä defensiivinen sijoitus. Harmi,sillä viimeisen kurssinousun avulla olisin päässyt irtaantumaan Oriolasta pienellä voitolla. Nyt nappiennustusta himmentää kehno myynti. Pian päädyn ahvenanmaalaiseen sijoitusstrategian kananttajaksi.

100 000 sivukatselua rikkoutui

Toukokuun lopussa kirjoitin 100 000 euron rajan rikkoutumisesta osakesalkun kehityksessä. Kunpa osakesalkku olisi tikittänyt yhtä nopeasti kuin Bloggerin laskuri. Viime viikolla se ilmoitti sivukatselujen määrän yltäneen kuusinumeroiselle lukemalle. Kiitokset jälleen kaikille lukijoille!

Sivukatselujen trendi on osoittanut lähes tasaisesti ylöspäin. Lokakuussa lukema lähenteli lähes 9000 sivukatselua. Melko uutena sisältönä blogissa on Resurssit alasivu, jonne olen vähitellen kerännyt hyödyllisiä linkkejä itseäni ja lukijoita varten. Listasin sinne muutamia hyviä ruotsalaisia sijoitusblogeja, joita olen ryhtynyt seuraamaan entistä enemmän tutustuakseni Tukholman pörssin osakkeisiin ja yhtiöihin. Miten alasivusta saisi hivenen fiksumman näköisen?

Huom! Graafin vaaka-akselin vuosiluvut eivät pidä paikkansa vaan tilasto alkaa todellisuudessa maaliskuusta 2013.

Tähän mennessä sijoituspäiväkirjan julkisena sitoumuksena toiminut blogi on sisältänyt paljon sijoitusaiheisia kirjoituksia. Bloggaaminen on ohjannut ja tuonut kurinalaisuutta osakesijoittamiseeni. Se on opettanut uusia taitoja ja pakottanut pohtimaan monia valintoja entistä tarkemmin myös osakesijoittamisen ulkopuolelta.

Vaikka osingot ja osakesijoittaminen ovat edelleen tärkein vaurastumisen vauhtipyöräni (palkkatyön jälkeen), on asuntosijoittaminen noussut vahvaksi haastajaksi. Ulkomaille muuton vuoksi asuntosijoittaminen on tällä hetkellä käymistilassa ja prioriteettina on oman pysyvämmän asumisratkaisun varmistaminen.

Ajankäytön suhteen olen lopulta onnistunut siirtämään huomioni yritystoiminnan käynnistämiseen. Tähän on varmasti eniten vaikuttanut ympäristön muutos ja lyhyemmät työpäivät. Olenkin ottanut merkittäviä askeleita luodakseni sivutuloja ja tehdä niistä skaalattavia (ei lineaarisesti riippuvaisia omasta ajankäytöstä).

Tavoitteenani on toki päästä kirjoittamaan tästäkin hankkeesta tulevaisuudessa. Mikäli epäonnistun, lakaisen koko aihepiirin vähin äänin taustalle. Nyt olen jälleen tehnyt uuden julkisen sitoumuksen. Voi tätä bloggaamisen ihanuutta.

Kovin kolaus nettovarallisuuteen

Sijoituspäiväkirja

Lokakuu 2014

Nettovarallisuuteni otti kovimman kolauksen sitten seurantahistoriansa alun jälkeen. Se laski kaksi prosenttia. Suurin syy tähän oli laskevat pörssikurssit. Mikä sen parempaa. Tein parhaani koettaessani ostaa osakkeita halvalla. Välttämättä en ostanut hyvää halvalla, mutta ostin kuitenkin. Jälleen kerran yksi salkkuyhtiöistäni jakaantui. Käynnissä on varsinainen jakaantumisten muoti-ilmiö.

Lokakuussa Automatic Data Processing (ADP) yhtiö jakaantui kahteen osaan.

ADP oli ensimmäinen sijoitukseni amerikkalaisiin osakkeisiin vuoden 2010 alussa. Sijoitus on ollut hyvin onnistunut. Osakekurssi on lähes kaksinkertaistunut ja yhtiö on jakanut tasaisesti kasvavaa osinkoa. Jotta asia ei näyttäisi aivan ruusuiselta, ainoa virhe hankinnassa oli sen pienuus. Sijoitusurani alkuvaiheessa hankinnan suuruus oli kokonaiset 600 euroa. Siten kurssin kaksinkertaistuminen ei sinänsä merkitse paljoa. Mielestäni parempaa on neljän prosentin osinkotuotto ostohinnalle viiden täyden vuoden omistuksen jälkeen.

Jakaantumisessaan yhtiö irrottaa autokauppiaiden ohjelmistojen kehitykseen keskittyneen liiketoiminnan, uudella nimellä kulkevan CDK Globalin, erilleen ydinliiketoiminnasta – henkilöstöpalvelujen ulkoistuksesta. Piensijoittajalle tällainen jakaantuminen on kuitenkin ikävä siinä valossa, että irronnut liiketoiminta ja sitä kautta liiketoiminnan arvo on hyvin pieni. Yhtiön jakaantuminen irrottaa osan yhtiön sitoutuneesta pääomasta ja arvosta.

Normaalitilanteessa sijoituksen myymisestä aiheutuvat kaupankäyntikustannukset veisivät Nordnetissä kohtuuttoman osuuden jakaantuneen sijoituksen arvosta. Nordnetin amerikkalaisten osakkeiden kaupankäyntitarjous avasi kuitenkin piensijoittajalle oivan paikan irtautua ydinsalkkuun kuulumattomasta liiketoiminnasta. Painoinkin ostonappia 22.10 ja irrotin puolestani varoja täydennysostoihin.

Välihuomautuksena on todettava ja laitettava yllä kuvaamani asia mittapuuhun: CDK Globalin vuotuinen liikevaihto on 2 miljardia dollaria. Linkki kätevään laskuriin ostohintojen määrittämiseksi jakaantuneille yhtiöille löytyy Resurssit alasivulta.

Spekulatiivisia sijoituksia

Lokakuusta tuli ristiriitainen sijoituskuukausi. Irtauduttuani vihdoin Oriola-KD:sta syyskuussa, ostin salkkuuni kahta yhtiötä, joiden kurssikehitys vähintäänkin oli ollut mollivoittoista. Toinen näistä sijoituksista oli lisäosto YIT:hen. Ostokurssi oli vain hivenen päälle kuusi euroa. Kuuden euron rintama ei osoittautunut kuitenkaan tukitasoksi osakkeelle. Uutisointi Ukrainan kriisistä oli enää hyvin olematonta. Sijoitukseni laskin sen oletuksen varaan, että Venäjän talous tulisi poliittisten olosuhteiden normalisoituessa ponnahtamaan yhtä nopeasti ylös kuin se on tehnyt aina aikaisemminkin. Alemman keskikurssin myötä pääsisin irtaantumaan YIT:stä kuivin jaloin ja siirtämään varani laadukkaampiin ruotsalaisiin rakentajiin.

Osakekurssien lasketellessa voimakkaasti päätin tehdä spekulatiivisen sijoituksen Outoteciin. Olin myynyt osakkeen viimeksi hieman yli kahdeksan euron hintaan toukokuussa. Nyt kurssi oli alimmillaan sitten vuoden 2010. Hankin pienen 150 kappaleen erän hintaan 5,3 euroa. Mikäli kurssi nousisi lyhyessä ajassa euron tai puolitoista myisin osakkeet pois. Yhtiön osingonmaksukyky ei ollut parhaimmillaan, etenkin jos tuloksentekokyky laskisi kaivosalan heikossa tilanteessa.

Taskusta toiseen

Ennen CDK Globalin myyntiä ostin lisää öljynporauslauttoja vuokraavan Enscon osakkeita. Toimialan osakkeita oli yleisesti painanut öljyn hinnan lasku, huoli vuokrausasteiden laskusta ja myös liuskeöljyn nousu sijoittajien huulille. Ensco on yhä yksi toimialan laadukkaimmista yhtiöistä ja kymmenien prosenttien osakekurssin lasku tekee yhtiöstä mielestäni mielenkiintoisemman entistä mielenkiintoisemman sijoituksen. Viimeksi onnistuin vastaavanlaisessa tilanteessa ostaessani Vanquardin REIT ETFää joulukuussa 2013 toimialan niiatessa yleisesti ja pian palautuessa masennuksestaan.

Tein kirpaisevat pankkisiirrot verottajalle veromätkyistä, jotka olivat 1600 euroa. Suurin syy näihin mätkyihin oli ensimmäinen sijoitusasuntoni. Erilliselle Säästöpankin tililleni oli kertynyt puolessatoista vuodessa sopivasti käteistä mätkyjen maksun tukemiseksi. Siirsin vuokratililtä 400 euroa joulukuun erän maksua varten. Osakesalkkuani ja ajoittaisia hajatelmia sijoittamisesta voit seurata Shareville palvelusta.

Panostajan ruotsalaiset serkukset

Kirjoitushetkellä sijoitukseni ovat jakaantuneet kolmen eri valuutan kesken. Euromääräiset sijoitukset edustavat 55 %, dollarimääräiset 40 % ja kruunumääräiset 5 % sijoituksista. Ruotsalaisiin osakkeisiin olen sijoittanut pääasiassa siksi, että Tukholman pörssistä löytyy mielestäni laajempi valikoima laadukkaita yhtiöitä. Viimeksi tarkastelin ruotsalaisia rakennusyhtiöitä vaihtoehtona YIT:lle. Nordnetissa minulla on odottamassa yli 10 000 kruunua position avaamiseksi uudessa yhtiössä tai olemassa olevan position kasvattamiseksi.

Tänä vuonna Panostaja jätti osakkeenomistajansa ilman osinkoa. Vaikka yhtiön taloudellinen suorituskyky näyttää kohentuvan, on se edelleen leikkauslistallani. Keskihintani ollessa hivenen euron yläpuolella, tulisi yhtiön maksaa helmikuussa useana aiempana vuonna tutuksi tullut 0,04 euron osinko. Tämä on edellytys sille, että sijoituksen pitäminen salkussa olisi lainkaan perusteltavissa.

Yksi tärkeimpiä perusteita Panostaja omistukselleni on ollut sijoittaminen PK-yrityskenttään. Ruotsin pörssistä löytyy Panostajan tyyppisiä pienyrityksiin sijoittavia yhtiöitä. Ne kuitenkin poikkeavat Panostajasta siinä, että yhtiöiden omistuksilla on enemmän yhdistäviä tekijöitä. Kun Panostajan omistukset toimivat hajanaisesti eri toimialoilla, hankkivat ruotsalaiset yhtiöt omistuksia kohdennetulta toimialalta. Esimerkiksi Indutrade hankkii aktiivisesti veden siirtoon ja käsittelyyn keskittyviä yhtiöitä. Ruotsalaiset verrokit eivät myöskään ole juuri irtaantuneet omistuksistaan.

Millaisia vaihtoehtoja Tukholman pörssistä löytyy?

Lagercrantz Group

• Omistaa yhtiöitä, jotka ostavat ja myyvät yrityksille tuotteita esimerkiksi mekatroniikan, automaation, elektoriikkakomponenttien alueelta. Ominaispiirteenä yrityksille on keskittyä kapeisiin niche tuotealueisiin.
• 1000 työntekijää ja liikevaihto noin 250 miljoonaa euroa. Yhtiö koostuu 30 eri yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiö osti kolme yritystä.
• Liikevaihdosta noin 66 prosenttia tulee Pohjoismaista.
• ROE 23 %, liikevoittoprosentti 10 %, omavaraisuusaste noin 45 %
• Osingonjakopolitiikkana jakaa osinkoa 30-50 prosenttia nettotuloksesta. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 3,3 prosenttia. Yhtiön tilivuosi poikkeaa kalenterivuodesta, mutta viimeisen saatavilla olevan viiden vuoden periodilla osinko on yli kaksinkertaistunut.
• Osakekohtainen tulos lähes nelinkertaistunut vuodesta 2010.

Indutrade

• Omistaa yhtiöitä, jotka ostavat ja myyvät yrityksille tuotteita vedensiirron ja käsittelyn alueelta (pumppuja, venttiileitä, suodattimia, antureita, putkistoja), työkaluja, kiinnikkeitä automaatiotarvikkeita, lääketieteellisiä instrumentteja ja paljon muuta. Yhtiöön kuuluu lisäksi lukuisia niche tuotteiden valmistukseen ja kokoonpanoon keskittyviä yrityksiä.
• Työntekijöitä noin 4200 ja liikevaihto noin 880 miljoonaa euroa. Yhtiö koostuu 160 eri yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiö osti kahdeksan yritystä.
• Liikevaihdosta noin 60 prosenttia tulee Ruotsista, Suomesta ja Benelux maista.
• ROE 25 %, liikevoittoprosentti 11 %, omavaraisuusaste noin 38 %.
• Osingonjakopolitiikkana jakaa osinkoa 30-60 prosenttia nettotuloksesta. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 2,8 prosenttia. Yhtiön osinko on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010.
• Osakekohtainen tulos kasvanut vuosittain 2009 lähtien.

Addtech

• Omistaa yhtiöitä, jotka ostavat ja myyvät yrityksille komponentteja, teollisuuden tuotteita ja tarvikkeita sekä esimerkiksi diagnostiikan ja lääketeollisuuden laitteita.
• Työntekijöitä noin 2000 ja liikevaihto noin 600 miljoonaa euroa. Yhtiö koostuu 130 eri yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiö osti viisi yritystä.
• Liikevaihdosta 86 prosenttia tulee neljästä Pohjoismaasta.
• ROE 30 %, liikevoittoprosentti 8 %, omavaraisuusaste noin 39 %.
• Osingonjakopolitiikkana jakaa osinkoa 50 prosenttia keskimääräisestä tuloksesta suhdannesyklin yli. Kirjoitushetkellä yhtiön efektiivinen osinkotuotto on 3 prosenttia. Osingonjako on kaksinkertaistunut vuodesta 2010.
• Yhtiön tulos on kaksinkertaistunut uodesta 2010.

Sekä Lagercrantzin ja Addtechin omistajaluettelon paalupaikalta löytyy Anders Börjesson, kenestä Affärsvärlden on kirjoittanut mielenkiintoisen artikkelin. Kaikkien kolmen yhtiöin liikeideana on ostaa, omistaa ja kehittää erikoistuneita pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Yritysten päivittäiseen toimintaan nämä yhtiöt puuttuvat hyvin vähän. Yllä olevia taloudellisia lukuja tarkastellessa vaikuttaa siltä, että ruotsalaiset ovat onnistuneet luomaan, toisin kuin Panostaja, erittäin kannattavan liiketoimintamallin. Nämä osakkeet ovat tarkkailulistallani ja sopivan tilaisuuden tullessa tulen panostamaan laatuun Panostajan sijasta.

Mihin näistä sijoittaisit?

Arvo laskee, kun tallista ulos ajaa

Sijoituspäiväkirja

Syyskuu 2014

Salkussani on yhä useita yhtiöitä, joissa positioni koko on alle 1000 euroa. Kuun alkupuolella tarkastelin erityisesti näitä salkkuni pieniä sijoituksia. Silmiini pisti saksalainen BASF, jonka kurssi oli tullut huipputasoltaan 88 eurosta alas 78 euroon. Koska yhtiö on maksanut jo vuosia kasvavaa osinkoa, efektiivinen osinkotuotto yli 3 prosenttia ja yhtiön liiketoiminta oli yhä erinomaisessa kunnossa, tein lisäsijoituksen yhtiöön. Ensimmäisen sijoituksen olin tehnyt vuoden 2011 puolivälissä reilun 63 euron kurssiin.

Eipä aikaakaan, kun yhtiön kurssi lasketteli 73 euroon kuun lopussa. Ajoitus osoittautui hivenen epäonnistuneeksi. Lyhyen aikavälin onnistuneemmalla ajoituksella voisi säästää satasia, tähän täytynee paneutua hivenen jatkossa. Ehkäpä liukuvien keskiarvojen ottaminen tiukemmin osaksi sijoituspäätöstä voisi olla yksi lääke tähän melko usein toistuvaan vaivaan. Toisaalta, laadukas yhtiö ei muutamien päivien aikana ollut muuttunut miksikään. Pitkällä aikavälillä yhtiö tulee varmasti tarjoamaan kasvavaa tulovirtaa osinkojen muodossa.

Syyskuun lopussa myin aiemman ajatukseni mukaisesti Oriola-KD:n osakkeet. Näin poistin salkustani sijoituksen, joka oli kuollutta painoa osinkotuoton ja kurssikehityksen kannalta. Tein kurssitappiota noin 170 euroa, jotka pystyn vähentämään muista osakemyynneistä syntyneistä myyntivoitoista. Samana päivänä ostin 90 kappaletta lisää Cramon osakkeita, joita minulla oli salkussa vuoden 2012 elokuulta 8,5 euron hintaan. Vaikka rakennusmarkkinoiden tilanne tulisi rasittamaan yhtiön tulosta, uskon yhtiön tarinaan pitkällä aikavälillä. Cramo koki kuitenkin BASFin tarinan vajoten 11,5 eurosta 10 euron tuntumaan.

WisdomTree Emerging Markets High-Yielding Fund (DEM) maksoi lähes 100 dollaria osinkoa syyskuun viimeisenä päivänä. Tämä osingonmaksu ponnisti vuoden osinkotulot yli viime vuoden. Useat amerikkalaiset positioni, kuten Ensco, Textainer ja YUM Brands, näyttivät houkuttelevilta lisäsijoitusta varten. Dollarin vahvistuminen euroa vasten pidätteli minua vaihtamasta ostamasta lisää dollareita. Keskivaihtokurssini oli 1,34 ja en halunnut tätä juuri heikentää. Tavoitteenani on konvertoida hyvällä vaihtokurssilla hankittuja osinkoja jälleen euroiksi, jolloin euromääräinen osinkotuottoni paranee.

Nordnet laskee talletustilin korkoaan

Viimeksi kirjoitin Nordnetin Shareville palvelusta, joka on osoittautunut mielenkiintoiseksi sivustoksi sijoitusrintamalla. Toivottavasti käyttäjien kiinnostus kantaa ja palvelusta tulee yksi informaatiolähde sijoituspäätösten tekemiseksi. Vaikka ryhdyin puoliaktiiviseksi Sharevillen käyttäjäksi, siirsin jo itselleni huomattavaksi kertyneet käteisvarat Nordnetin talletustililtä Danske Bankin verkkosäästötilille. Nordnetin talletustilin korko jatkaa laskuaan 0,3 %:n tasoltaan.

Verkkosäästötili maksaa yhä kohtuullista, vähintään 0,8 %:n, korkoa. Verrattuna Nordnetin uuteen tasoon, 0,1 %:n korkoon, tämä on hyvä tuotto. Toki rahan makuuttaminen käteisenä ei ole pitkällä aikavälillä järkevää. Toisen sijoitusasunnon hankintaan tähtäävä suunnitelmani on ollut jo jonkin aikaa jäädytettynä. Vuokrasin hiljattain jo entisen omistusasuntoni ja nyt tähtäimessä on hankkia uusi huoneisto omaan käyttöön, kohtuutta unohtamatta.

Asuntosijoittamiseen tarkoitetut varani siirtyvät siis pois Nordnetin luototustoiminnasta, joka on jo merkittävä osa nettivälittäjän ansaintaa. Tämän siirron tarkoituksena on kuitenkin ottaa kaikki tuotto irti pääomastani. Lisäksi Dansken tililtä varat ovat nopeammin käytettävissä. Tänä päivänä asun maassa, jossa asuntokuplasta on ilmat pihahtaneet. Taksikuskien kanssa markkinatutkimusta tehneenä, on kuulemma ostajan markkinat. Tämä on selvä ostosignaali.

Onko muita hyviä parkkipaikkoja 15-20 k€:lle enintään puoleksi vuodeksi?

11 vuotta tavoitteeseen

Viime vuonna kirjoitin merkinnän samanlaisella otsakkeella, mutta vuosia oli jäljellä vielä tusina. Kliseisesti, mutta täysin paikkansapitävästi, aika on mennyt vauhdilla. Lopullinen tavoitteeni taloudellisesta riippumattomuudesta ei ole kuitenkaan muuttunut. Sen sijaan elämäntilanteeni on muuttunut voimakkaasti tätä kirjoittaessani muutettuani ulkomaille. Pystyn toivottavasti jatkamaan tasaista, mutta kasvuvauhdin osalta ehkä hivenen taantuvaa, vaurastumista.

Jos aika kuluu nopeasti, myös merkkipaalut ylittyvät vauhdilla:

• Kiinteistöjen arvo (=ostohinta-velka) ylitti juuri 40 000 euron rajan (32 k€ / 2013).
• Kokonaisvarallisuus ylitti juuri 170 000 euron rajan.
• Osakesalkku ylitti 100 000 euron rajan toukokuussa 2014.

Viimeisen kuukauden aikana vaurastumista on, hivenen näennäisesti, edistänyt euron heikentyminen dollaria vastaan. Koska osakesalkustani 40 % on sijoitettuna amerikkalaisiin osakkeisiin, on valuuttakurssi vaihteluilla suuri vaikutus salkun arvoon. Olen vähentänyt voimakkaasti eurojen vaihtamista dollareiksi, jotta keskivaihtokurssini pysyisi hyvällä tasolla. Herkuttelen välillä ajatuksella, että euron heikentyisi entisestään, jolloin dollarimääräisten osinkojen arvo euroissa olisi huomattavasti suurempi. Mikäli nykyinen valuuttakurssi kääntyisi toisin päin, eli dollarilla saisi vaikkapa 1,1 euroa olisi 1000 dollarin osingot 1100 euroa. Jos lehmät lentäisivät, ei tarvittaisi lentokoneita.

Valuuttakurssien varaan vaurastumista ei parane laskea, vaan osinkosijoittaminen näyttelee kohdallani tärkeintä roolia. Absoluuttisten osinkotulojen kasvu on kuitenkin vuonna 2014 heikentynyt. Tähän olen puuttunut voimakkaasti eri toimenpitein:

• Olen myynyt osakesalkun alisuoriutujia. Kuten esimerkiksi Stockmannin.
• Olen siirtänyt 5 000 euroa laiskaa rahaa osakesalkustani toisaalle kasvamaan. Kun markkinatilanne on houkuttelevampi voin palauttaa näitä varoja takaisin osakkeisiin. Tämä toimenpide olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. 4 % tuotolla 5000 € makuuttaminen maksaa 200 € vuodessa.
• Pyrkinyt sijoittamaan osakemyynneistäni vapautuneita varoja tekemällä lisäostoja jo olemassa oleviin positioihin, jotka täyttävät sijoituskriteerini 3 % efektiivisestä osinkotuotosta.

Kuten jo vuosi sitten totesin, en usko, että pelkkä osakesijoittaminen tulee riittämään tavoitteen saavuttamiseksi. Jälleen kerran piiskaan itseäni siitä, että yritystoiminnan käynnistäminen on edelleen puolitiessään. Lähes kaikki on valmiina, vain teot puuttuvat. Rahan manageeraus on paljon helpompaa ja henkinen kynnys siirtää teot muualle on suurin. Seliteltyäni tätä jo vuoden kaksi, lasken ympäristönvaihdoksen varaan paljon. Ehkä se saa minut muuttamaan myös päivittäisiä rutiineja ja vapauttamaan aikaa uuden vaurastumisen vauhtipyörän työntämiseksi liikkeelle.

Tuotonhakumatkalla elokuussa

Sijoituspäiväkirja

Elokuu 2014

Helteisen heinäkuun jälkeen jatkoin elokuussa vuodelle 2014 asettamani tavoitteen toteuttamista -tuottamattomien sijoitusten uudelleenkohdentamista. Myin Nordnet salkustani Franklin India rahaston, johon olin sijoittanut pienissä erissä vuosien 2010 ja 2014 välillä. Intia-sijoitus oli myydessä 20 prosenttia voitolla. En nähnyt suurta potentiaalia kurssinousuun rahaston ollessa viiden vuoden huipussaan. Ennen kaikkea halusin kuitenkin nämäkin varat työskentelemään ensisijaisen tavoitteeni, absoluuttisen osinkotuoton kerryttämisen, eteen.

Elokuussa rikoin aikaisempia rajojani siirtämällä osakesalkustani 5000 euroa laiskaa käteistä takaisin pankkiin. Kahta vaihtoehtoa hetken punnittuani päädyin sijoittamaan rahat tuottoa.fi palveluun. Sijoitus tulee tarjoamaan tasaisen ja hyvän tuoton lisäksi kuukausittaista kassavirtaa. Vaikka rikoinkin henkisiä rajojani nostamalla ensimmäistä kertaa rahaa ulos sijoitussalkustani, madalsin kynnystä muodostamalla sisäisen lainan. Kirjanpidossani 5000 euroa säilyy osakesalkussani. Vähitellen teen osakesalkkuuni lainan maksuja, jotka kirjaan kirjanpidossani sijoitukseksi tuottoa.fi palveluun, kunnes sisäinen laina on täysin maksettu. Tällä toimenpiteellä tähtään jälleen pääoman tuoton parantamiseen sekä kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen.

Nokian Renkaat julkaisi osavuosikatsauksen, minkä jälkeen kurssi romahti yli kuusi prosenttia. Olen tehnyt Nokian Renkaisiin kolme erillistä ostoa, ensimmäisen ennen tämän vuoden osinkoa ja toisen kesäkuun puolivälissä. Kuten aiemmin totesin, toinen ostoni oli hätiköity. Kurssi voi jatkaa vielä laskuaan Venäjä pakotteiden kiristäessä yleistä taloustilannetta. Tätä varten olisi ollut hyvä olla kärsivällisempi toisen ostoerän kanssa. Koska yhtiö on jo suurella painolla salkussa, en ole välttämättä halukas kasvattamaan position kokoa enää lisää.

Nokian Renkaiden lisäksi ostin salkkuuni uuttaa osaketta, amerikkalaista maatalouskone- ja traktorivalmistaja Deereä. Olin seurannut yhtiötä jo pitkään. Seurannan aloittamisen jälkeen osakekurssi kuitenkin nousi nopeasti 95 dollariin. Alkaneen korjausliikkeen myötä osakekurssi laski 85 dollarin tuntumaan, jolloin päätin käyttää viimeiset dollarini positioon yhtiössä. Deeren liiketoiminnan tukena oli äärimmäisen tunnettu ja vahva brändi, markkinajohtajuus Pohjois-Amerikassa sekä väestönkasvun edellyttämä maatalouden tuotannon kasvu.

Yleisesti ottaen osakemarkkinoiden kehitys elokuussa oli alavireistä. Kesän alennusmyynnit tulivat myöhässä osakesalkun arvon laskiessa heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Elokuun loppupuolta lähestyttäessä osakekurssit jälleen kiipesivät ylöspäin laskeakseen jälleen syyskuun ensimmäisinä päivinä Ukrainan kriisin painaessa markkinoiden tunnelmaa.

Loppuvuotta lähestyttäessä pohdin erityisesti Oriola-KD:n tai Panostajan myyntiä. Yhtiöt olivat epäonnistuneet sekä osingonmaksun että kurssikehityksen osalta. Panostajan talouslukuja katsoessani tulin siihen lopputulokseen, että olisi todennäköisempää Panostajan palaavan osingonmaksajaksi. Koska Oriola-KD:n tunnelin päässä ei juuri valonpilkettä näkynyt, valitsin sen myyntikohteeksi. Mahdollisen myynnin tavoitteena oli ensinnäkin vapauttaa pääomaa tuottavampaan kohteeseen ja kohentaa salkun laatua. Toiseksi, runsaiden voitollisten myyntien takia tappiollisen position myynti toisi verovähennyksiä.

Käänneyhtiötä vai alisuoriutujia?

Sijoituspäiväkirja

Heinäkuu 2014

Lomaillessani Thaimaan lämmössä päätin pitkällisen pohdiskelun jälkeen tehdä ensimmäisen osittain spekulatiivisen sijoituksen amerikkalaiseen yhtiöön. Ostin pääasiassa muotilaukkuja mutta myös muita asusteita myyvän ja markkinoivan Coach brändiyhtiön osakkeita. Yrityksen liiketoiminnat ovat ajautuneet vaikeuksiin erityisesti kaksi kolmasosaa liikevaihdosta tuovalla Pohjois-Amerikan markkinoilla. Sen sijaan sen myynti kasvaa merkittävää vauhtia Kiinan markkinoilla ja yhtiö toimii myös Euroopassa. Kääntääkseen Pohjois-Amerikan kehityskulun Coach on julkistanut toimenpideohjelman, johon kuuluvat esimerkiksi heikosti suoriutuvien myymälöiden sulkeminen, uudet suunnittelijat ja mallistot sekä miesten sortimentin laajentaminen.

Coachin heikkoon myynnin kehitykseen on ollut syynä sekä yhtiön sisäiset että ulkoiset tekijät. Coach on hävinnyt markkinaosuuksia kahdelle kilpailijalleen. Tähän on osittain ajanut yhtiön strateginen valinta perustaa outlet myymälöitä. Koska kyseessä on mahdollinen käänneyhtiö ovat arvostuskertoimet heikkoja perusteita sijoitukselle. Yhtiön osakekurssia sen sijaan tukevat osinkotuotto ja vahva tase. Coach maksaa lähes neljän prosentin osinkotuoton. Sijoitus on korkeariskinen, ja lasken sen varaan, että vuodesta 1941 saakka toiminut yhtiö kykenee toimenpiteillään kääntämään myynnin kehityksen takaisin kasvuun.

Aikaisempi Coachin tyyppinen sijoitukseni ja samalla heinäkuun häviäjä oli Mattel, joka raportoi heikoista myyntiluvuista. Osakekurssi laski hivenen alle huhtikuisen hankintahinnan. Mattelin kvartaalitason myynti laski hieman yli 9 prosenttia. Yhtiön tärkeimmän brandin Barbie nuken myynnin kehitys oli suurin syy heikkoon toiseen kvartaaliin. Myös Mattelin taustalla on tärkeitä ei-taloudellisia tekijöitä, joiden varaan lasken sijoituksen pitkänaikavälin onnistumisen (vahvat ja vanhat brändit, lisensointikumppanuus Disneyn kanssa, merkittävä myynnillistä synergiaa tuovan yrityoston). Osakekurssi toipuikin pian kohti kuun vaihdetta.

Miksi sijoitan näihin ensivilkaisulta alisuoriutujilta näyttäviin yhtiöihin? Jälkikäteen ostoja on aina helpompi perustella, koska ihmismieli keksii helposti syyt jo tapahtuneelle teolle. Onnistuneen sijoituksen kriteerit perustuvat kuitenkin objektiivisiin lähtökohtiin, taloudellisiin mittareihin ja arvostuskertoimiin. Yhdistettynä subjektiivisiin arvioihin, joissa on helpoin erehtyä, tarjoaa yhdistelmä objektiivisten kriteerien kanssa mahdollisuuden korkeisiin tuottoihin. Sijoituspäiväkirjani tarkoitus onkin dokumentoida nämä erityisesti subjektiiviset arviot osakesijoituksistani.  

Tein lisäsijoituksen 1000 eurolla tuottoa.fi palveluun. Tämä sijoitus oli osana pyrkimystä vähentää riippuvuutta osakemarkkinoista, tai oikeammin sanottuna vähentää sen ylivoimaista dominanssia vaurastumisen komponenttina. Heinäkuussa osakesijoitusten heikko kehitys rasittikin kokonaisvarallisuuden kehitystä.

Aika           Talletukset    Salkku  Varallisuus    Indeksi     Voitto

1/2014	65600	89383	140642	150,8	23783
2/2014	66700	89008	142006	148,3	22308
3/2014	69000	89841	143404	145,9	20841
4/2014	70100	92663	148920	148,7	22563
5/2014	71700	99208	157097	156,6	27508
6/2014	72800	103283	162989	161,3	30483
7/2014	73900	102646	164844	158,6	28746

Alkavatko kesän alennusmyynnit?

Sijoituspäiväkirja

Kesäkuu 2014

Aivan toukokuun lopussa luovuin tavoitteeni mukaisesti yhdestä alisuoriutujasta, Stockmannista, jonka osakekurssi oli nousi nopeasti 12 euroon. Painoin myyntinappia 12,28 euron kohdalla selviten täpärästi sijoituksesta kuivin jaloin keskihinnan ollessa 11,79 €. Saatan palata pienellä sijoituksella, alle 1000 euroa, yhtiön omistajaksi B-sarjan osakkeen laskiessa alle 11 euron. Yhtiön kiinteistöomistukset voivat tarjoavat sijoittajille turvaa nykyisten vaikeuksien puristuksessa. Salkussani riittää vieläsiivottavaa loppuvuoden ajaksi.

Tein lisäsijoituksen Nokian Renkaisiin kuun puolivälissä. Olin avannut position vasta huhtikuussa. Tänä päivänä pyrin välttämään lisäsijoituksen tekemistä pian position avauksen jälkeen varmistuakseni yhtiön laadusta ja osakkeen arvostustasosta. Uskon kuitenkin vahvasti Nokian Renkaiden laatuun yhtiönä ja sen kohtuulliseen arvostukseen yleisen arvostustason ollessa haastava. Kuun viimeisen täyden viikon jälkeen pörssi oli lasketellut useamman päivän, ja olisinkin voinut saada täydennyserän edullisemmin.

Vuosi sitten kesäkuussa markkinat laskettelivat voimakkaasti alaspäin. Kokonaisvarallisuuteni laski tuolloin ensimmäistä ja toistaiseksi ainoan kerran. Tänä vuonna vähittäiskaupat aloittivat Suomessa alennusmyyntinsä normaalia aikaisemmin. Osakemarkkinoilla ole vielä kuitenkaan näkynyt merkkejä kesäalennuksista. S&P:n indeksin puskiessa yhä vain ylöspäin on odottavan sijoittajan riskinä se, että nousu jatkuu. Siksi pitäydyn strategiassani sijoittaen kuukausittain laadukkaisiin ja maltillisesti arvostettuihin yhtiöihin hieman käteispositiotani kasvattaen.

Salkun valopilkku oli Intel, joka otti voimakkaan harppauksen tavanomaisen PC-myynnin piristymisestä kertoneiden uutisten jälkeen. Olin hankkinut Intelin salkkuuni helmikuussa 2013, jolloin teknologiaosakkeet olivat alavireessä. Inteliin sijoittanut jää kuitenkin vielä odottamaan läpimurtoa mobiililaitteiden sirumarkkinoilla. Sillä välin nautin osingoista ja spekulaatiot Intelin osingon korotuksesta alkoivatkin pian hyvien uutisten jälkeen.

Kesäkuussa ajatukset olivat jo siirtymässä kohti kesälomaa. Tein kuitenkin hivenen valmisteluja toiminnan käynnistämiseksi perustamani yrityksen alaisuudessa. Mielenkiinnolla odotan, kuinka onnistun ajanhallinnassa ja etenkin itsekurin säilyttämisessä. Henkisesti pyrin valmistamaan itseäni jättämään turhuudet sivummalle, tekemään asioita fiksummin päivätyössä ja näin kaappaamaan tunnin tai kaksi päivästä liiketoimintaa varten. Kuten vaurastumisessa, en usko pikavoittoihin enkä helppoon alkuun. Eräällä tavalla on jännittävää lähteä kokeilemaan jotain aivan uutta. 

Aika           Talletukset       Arvo   Omaisuus    Indeksi      Voitto

1/2014	65600	89383	140642	150,8	23783
2/2014	66700	89008	142006	148,3	22308
3/2014	69000	89841	143404	145,9	20841
4/2014	70100	92663	148920	148,7	22563
5/2014	71700	99208	157097	156,6	27508
6/2014	72800	103283	162989	161,3	30483

Toimenpiteeni loppuvuodelle 2014

Vuosi 2014 on puolivälissään. Osakesijoitukset ovat kehittyneet erittäin hyvin osakkeiden arvostustasojen noustessa. Koska osakemarkkinat ovat luonteeltaan epävakaat, haluan määrätietoisesti lisätä vaurastumiseni riippumattomuutta osakemarkkinoista. Korjausliike osuu osakemarkkinoille ennemmin tai myöhemmin, joten lisään varovaisuuttani osakeostoissa ja pyrin varaamaan pääomaa parempien ostohintojen varalle.

Loppuvuoden aikana pyrin keskittymään kolmeen toimenpiteeseen:

• Sijoitus S-ryhmän osuuksiin. Useampien blogikirjoitusten inspiroimana minulla on ollut pidempään tarkoituksena sijoittaa osuuskauppojen jäsenyyksiin noin 1000 € ja saavuttaa 10 % tuotto sijoitetulle pääomalle. Osuusmaksut tulee olla maksettuna vuoden loppuun mennessä ollakseen oikeutettu osuuspääoman korkoon. Osuuspääoman korot ovat sijoittajalle verovapaata 1500 euroon saakka. S-Ryhmän osuudet ovat vähäriskinen ja pieni sijoitus, joka antaa erinomaisen tuoton.
• Kauppalehti uutisoi sivuartikkelilla 23.6. eri osuuskauppojen jäsenyyksistä. Lehtijuttu korosti mahdollisuutta liittyä useamman osuuskaupan jäseneksi ja nauttia osuuspääoman koroista. Olisi mielenkiintoista tietää moniko löytää tiensä jäseneksi ympäri Suomea?
• Toisen sijoitusasunnon hankinta tai nykyisen omistusasunnon vuokraaminen loppuvuoden aikana. Tavoitteenani on tukea vaurastumista muiden rahoilla, niin vuokralaisen kuin pankin, ja parantaa näin oman pääoman tuottoa. Asunnon hankintaan varaamani omarahoitusosuus makaa tällä hetkellä Nordnetin talletustilillä.
• Osta, vuokraa ja vaurastu blogi korosti juuri kesäsesongin merkitystä asuntovuokrauksessa.
• Keskittyminen yritystoiminnan käynnistämiseen. Haluan vähentää osakemarkkinoiden seuraamiseen käyttämääni aikaa ja uudelleen kohdistaa sen tuottavammin. Olen ilmaissut tämän tavoitteen jo useasti aikaisemmin onnistumatta sen toteuttamisessa. Toivottavasti viimeistään tämä kirjoitus saa minut sitoutumaan tavoitteeseen ainakin hivenen enemmän. Haluan oppia yritystoiminnan käytännöistä sekä luoda uuden tulovirran, vaurastumisen vauhtipyörän. 
• Osakesijoittaminen ja kaksi edellä mainittua vauhtipyörää ovat pääomasidonnaisia. Palkkatyöllä pääoman luominen on paitsi hidasta myös rajallista. Koska korkoa korolle ilmiö ei ehdi täyteen vauhtiinsa vuoteen 2025 mennessä, pyrin luomaan komponentin, joka kykenee muodostamaan uutta pääomaa passiivia sijoituksia varten.

Näillä toimenpiteillä pyrin luomaan perustaa vauhdikkaammalle vaurastumiselle niin, että kokonaisvarallisuuteni kasvaa entistä nopeammin. Osakesalkkuni on hyvän matkaa edellä välitavoitettaan, joten on hyvä hetki panostaa muihin osa-alueisiin. 

Millaisia toimenpiteitä suunnittelet loppuvuodeksi?

Voimakkaita liikkeitä pörssissä

Sijoituspäiväkirja

Toukokuu 2014

Pohjola Pankin osakkeet lunastettiin ja sijoituksen lopputulokseksi tuli 100 % kurssivoitto ja osingot päälle. Valitettavasti kaksi ostostani vuonna 2010 ja 2011 olivat kokoluokaltaan vaatimattomia, 500 euron kertaostoksia. Pohjolasta vapautuneilla varoilla hankin lisää etuoikeutettuihin pankkiosakkeisiin sijoittavaa PowerSharesin ETF:ää.

Osinkosijoittaja.com kirjoitti aiemmin ansiokkaasti etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittamisesta. Oma lähtökohtani on ollut sijoittaa ETF:n kautta, jotta olen voinut keskittyä osakesijoittamiseen perehtymättä liikaa yksittäisiin etuoikeutettuihin osakkeisiin. Etuoikeutettuihin osakkeisiin sijoittaessa on huomioitava tämänhetkinen selkeä riski korkotasoon liittyen. Korkotason ollessa matala ja sen lähtiessä nousuun laskee etuoikeutettujen osakkeiden arvo.

Myin helmikuussa kaupankäyntitarjouksen yhteydessä ostamani Outotecin osakkeet. Ostin seitsemällä ja myin kahdeksalla eurolla. Tavanomaisesti en käy lyhyen aikavälin kauppaa, mutta päätin kotiuttaa pienen myyntivoiton. Nettovoiton kerryttäminen netto-osingoilla olisi ottanut yli neljä vuotta ja Outotecin keskipitkän aikavälin näkymät eivät vaikuttaneet erityisen hyviltä. Lisäksi yhtiön osinkotuotto ei kannustanut odottamaan parempia aikoja pitkään.

Pääomanlisäyksistä sekä Valmetin, Pohjolan ja Outotecin myynnistä vapautuneilla varoilla tein lisäyksen amerikkalaisen Republic Services yhtiön positiooni. Yhtiön kurssi oli huipuissaan, mutta osoitti edelleen 3 % efektiivistä osinkotuottoa. Yhtiö oli jo maksanut kaksi kvartaaliosinkoa ja saisin siten vielä 1,5 % osinkotuoton kuluvan vuoden aikana. Republic Services:n olin hankkinut salkkuuni syyskuussa 2012. Kuun lopussa lisäksi täydennysoston Procter&Gamblen osakkeista. Yhtiön osake antoi hieman paremman osinkotuoton kuin Republic Services. Nordnetin kaupankäyntitarjous antoi puolestaan mahdollisuuden säästää kaupankäyntikustannuksissa. 

Salkkuyhtiöiden kehitystä leimasivat F-Securen ja Stockmannin rakettimaiset nousut. Erikoista kurssiliikkeissä mielestäni oli, etteivät ne perustuneet niinkään tapahtumiin, jotka heijastuisivat yhtiöiden tuloslaskelman ylimmälle tai viimeiselle riville. F-Secure ilmoitti aloittaneensa yhteistyön Facebookin kanssa (yhtiö ei ollut ainoa virustorjunta yritys, joka on mukana). Stockmann puolestaan ilmoitti aikeestaan uudistaa strategiansa. Millaiseksi strategia muodostuu, jää nähtäväksi. Alkavatko nämä melko perusteettomat kurssiliikkeet jo olla merkkejä korjausliikkeen tulosta?

Taloyhtiöni ilmoitti julkisivu- ja parvekeremontin aloittamisesta. Ostaessani asuntoa vuonna 2011 ei tästä remontista ollut mainintaa pitkän tähtäimen suunnitelmassa. Pieniä kunnostustöitä olivuosien saatossa tehty julkisivuun ja parvekkeille, joten en osannut odottaa täysimittaisen remontin tuloa näin pian. Huoneistoon kohdistuva kustannus on noin 20 000 € ja kuukausitasolla lisäkustannus on noin 60 euroa. Aloittaessani omistusasunnon lainanlyhennyksen nollasta olen juuri lyhentänyt asuntolainaa hieman yli 20 000 €. Epäilen, ettei jokainen taloyhtiöön tehtävä remontti nosta huoneistojen arvoa remontinkustannusten suhteessa. Onko henkisessä kirjanpidossa niin, että reilun kolmen vuoden lyhennykset ovat tavallaan juuri valuneet hukkaan? Toivottavasti olen väärässä.

.

Nollasta sataan kuudessa vuodessa

Kun maaliskuussa ehdin kirjoittaa 90 000 euron rajan kolkuttelusta, osakesalkkuni rikkoi yllättäen 100 000 euron rajan toukokuun lähestyessä loppuaan. On mahtavaa nähdä pitkäjänteisen työn tulos ja kehitys. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 on vain kuusi täyttä vuotta. Tästä ajasta puolitoista vuotta olin vielä opiskelija, yhden vuoden ulkomailla työssä ja loput neljä vuotta  olen ollut työelämässä Suomessa. Kärsivällisyys, usko omaan strategiaan ja tänä päivänä katsottuna, markkinan yleinen kehitys on siivittänyt tähän tulokseen tavoitetta nopeammin.

Laskelmiini perustuvan tavoiteaikataulun mukaisesti tämän rajan rikkoutumisen olisi tullut tapahtua vasta ensi vuonna 2015. Pysyäkseni vuoden 2025 tavoitteessani vertaan vuotuista kehitystä vuotuiseen tavoitteeseen. Vuositavoitteet perustuvat 12 000 euron uuden pääoman lisäykseen ja kuuden prosentin tuottoon, jonka lasken luonnollisesti aina edellisen vuoden tavoitteen päälle.

Liitän ensimmäistä kertaa nähtäväksi ylläpitämäni graafin, joka kuvaa matkaa "nollasta" sadantuhannen euron osakesalkkuun. Vaikka salkku oli välillä rajustikin pakkasella vuosina 2008 ja 2009, aktiivisen seurannan aloituksesta lähtien salkku on käynyt vain kerran punaisella syyskuussa 2011. Kirjaan ylös kehityksen jokaisen kuukauden viidestoista päivä. Graafi kuvaa pörssin normaalia pomppivaa menoa. Nousu, hieman lyhyempi lasku, nousu, hieman lyhyempi lasku. Nyt odotetaan jyrkkää ja hieman pidempää laskua. Sitä ei ole vielä graafin elinaikana tapahtunut.

Pitkän laskun loistaminen poissaolollaan onkin ollut suurin yksittäinen syy salkun arvon nopeaan kasvuun. Nousumarkkinassa sijoittajan on helppo tuuletella onnistumistaan ja siten sijoitusstrategian toimivuus punnitaankin vasta laskumarkkinassa. Kurssiheilunnan vuoksi seuraan mielummin absoluuttisen osinkokertymän kehitystä. Kuusinumeroinen lukema Nordnetissa ei myöskään paranna elämänlaatua, vaikka se luokin tietyn turvallisuuden tunteen. Rajapyykkien ohittaminen lisää kuitenkin uskoa jatkaa valitulla tiellä. Osatavoitteet ovat niin sijoittamisessa kuin missä tahansa muussakin asiassa keino vahvistaa sitoutumista lopulliseen tavoitteeseen.

***
Ensimmäinen Tarina vaurastumisesta -tuote saatavilla oluttuopin hinnalla! Katso verkkokaupasta ja hanki puolisollesi jollet itsellesi!