Pelkästään kuukausitasolla eläkemaksuista kertyy huomattava summa. Ulkomaiselle työntekijälle sekä taloudellista riippumattomuutta tavoittelevalle uusi rivi taulukossa on kuitenkin kuollutta lastia. Se ei tuota kassavirtaa ja on epälikvidi. En halua edes kuvitella minkälaisia kuluja varoihin kohdistuu järjestelmän ylläpidon ja pankin yleiskulujen myötä.
Toinen syy vastenmielisyyteeni on se, että työnantajan kontribuutio lasketaan verotettavaksi tuloksi. Tämä tarkoittaa, että maksan tuloveroni summan 108 mukaisesti. Lisäksi henkilökohtainen neljän prosentin suoritukseni luonnollisesti leikkaa kassavirtaani. Toki se on tallessa rahaston uumenissa, mutta ei ole edunsaajan käytettävissä.
Tämänhetkisen tietoni mukaan rahat ovat irrotettavissa virallisen eläkeiän täyttyessä. Mikäli varat nostaa sitä ennen ulos, vie valtion viikate 60 prosenttia säästöistä. Tämän vuoksi arvostan seurantataulukossani nämä ylimääräiset eläkesäästöt 50 prosenttiin nimellisarvostaan. Pidän siis erittäin todennäköisenä, että nostan varat ennen kuin saavutan virallisen eläkeiän - harva edes tietää mikä on eläkeikä 30 vuoden päästä. Toiseksi, en koe asuvani tämänhetkisessä asuinmaassa, jos ja kun vuonna 2025 irtaannun työelämästä.
Ylimääräisen eläkesäästämisen puolikas on siis osana kokonaisvarallisuuteni seurantaa. Sinänsä sen sisällyttäminen on hivenen hölmöä edellämainituista syistä. Toisaalta, jos päädyn nostamaan varat vasta saavutettuani virallisen eläkeiän, muodostuu työantajan kontribuutiosta merkittävä lisä. Toiseksi, nämä säästöt vähentävät passiivisten tulojen tarvetta myöhäisellä iällä, jos en päädy nostamaan varoja ennenaikaisesti.
Nyt minulla on varmastikin useita vuosia aikaa toivoa, että lainsäädäntö ennenaikaisen lunastuksen ja sen verotuksen suhteen muuttuisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti